toivonliisa

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

233

Kommenttia

1173

  1. Voimakkaasti vei katselemaan,
    tie kun ei oo suoraa,
    onneks ei oo, samoin nähdä voi,
    uskon avoimuus eteen tuo.

    lindalindal1

    Kiitän käynnistäs ja kommentistas.
    Sinulle iltaas ilonpisaroita.

    Liisa
  2. Joo Liisa huokaa ja tietää,
    ei mitkää muut pelot vedä vertaa.
    Sille kun käsilämmin, katse sammuu.

    Mysteriet

    Rakastakaa toisianne,niinkauan,
    kuin saatte toisenne pitää.

    Liisa nähny myrskyt tyyntyy
  3. Minäki osaan jopas umpisolmunki tehdä.
    Jaa jaa solmu ei Sinulle auennu?
    Katos väsyny ja rispaantunnu, löystynny,
    mä nään kuinka see solmu hitaasti aukee.

    Flaika

    Outo varmaanki monellekki,
    mutta kiitän kommentistas.

    Liisa kiittelee
  4. Jos lenkille lähtis,
    see ois silloo lumottu tie.
    Sais elävän kävelykepin,
    käden lämpivän ja niin tuntevan.

    Silloo vaan pitäs kuiteskii,
    hillitä kaikki tunteet.
    Jos koko ajan tekis mieli,
    halii suukotella, taitais olla,
    kiusaustentie, tiellä vaihtoaskelia,
    näkyis pitkin matkaa.

    kaaru
    Nyt selkeitä kevään merkkejä,
    runossas oii sielä jo kohta kukkii.
    Kaveriks hmmm, kävelylle iltasella,
    uteliaisuus myönnän se ahdistaa.

    Liisa on nyt kuules villillä päällä.
    Ihanaa uskaltaa kysyä, jospa määki kysäsen.
  5. Tuommosen kuvan nään ja
    nään kuinka see paksu köysi,
    rispaantunnu ohentunnu ja
    viimeinen solmu, hitaasti aukeaa.

    Otti minut ja sitä sanoiks,
    noo enhän taikomaan osannu.
    Se vaan niin et runossaki
    itse kokee, näkee jota ei
    kuiteskaa saata toinen nähdä.

    Eikä jättänny minua rauhaan,
    nyt hahmotellu muotoja ja
    tuota köyttä, joka lopulta irtoaa.

    Nauran taikuri, kuules tänää,
    laitoin itseni tielle ja nautin,
    märkää lunta kasvoilleni suli.

    kaaru
    Syliin sitä huutoo
    siitä ensparkaisusta , siihen viimeiseen.
    rakkaus niin sitä vaan , kaikki kaipaa.
    Sinulle taikatemppuja iltaas ja kiitos, hymyy.

    Liisa koittaa kahlita narua paperille
  6. Ootkos koskaa nähny semmosta,
    käsivarren paksusta malinaköyttä?
    See kuules rispaantunnu , ohentunnu,
    semmosta hampuusia löysää ennää.

    Onhan see kirreelläki ollu ja
    pitäny kovasti otteessaan.
    Myrskyt hierrelleet yöt päivät,
    niin se vaan tiensä päähän tullu.

    Pakko kertoo.
    Nään tuon kuvana ja
    sanoiks sitä nyt koitin.
    Sekä piirtämäänki aloin,
    kurveja uhkeita ja just,
    tuossa kurvinmutkassa,
    siinä sen köyden,
    miten solmu aikeaa ja
    lipuuu vyötäisiltä.

    Mysteriet

    Heh nakee nauru myönnän.
    Kiitos apuun tuut, kiitos käynnistäs.

    Liisa hymysuin.
  7. Onkaa tää elämä.

    Nyt esiin nousee kuva,
    saavun lapsuuteni maisemiin.
    Tyhjänä kotini sinne,
    haluan tehdä retken.

    Muistan jalkapohjissani saven,
    paljain jaloin kuljen.
    Saavun hiljaiseen pihaan,
    istun koivussa tuttuun mutkaan.

    Tässä veljeni soitteli balalaikkaa,
    itse hän sen oli tehny.
    Nään vain pyyköoja virtaa,
    kaikki muu, koivut pihapuut.

    Katseeni kulkee naapuriin,
    sielä oli suuri perhe.
    Metsä tuttu talosta vain,
    savupiippu joka murti minut.

    Istuin pitkään
    vain taivas tietää,
    ne tunteeni jotka kävin.

    Saven jalkapohjissani tunnen
    kaaru anteeks tein tämmösen retken.
    Sinulle kiitos,elämän lehti niin tuntevaa.

    Liisa nestyykejä taas etsii
  8. Sormet ilakoi, valonlaps
    olla saa,koskettimilla inspiroi.

    tomppa2006

    Sinun päivääs kiitosta soimaan

    Liisa
  9. Ei uskoiskaa, niin villi,
    et ei pulloonkaa saa.

    Näin se vaan on,
    löydän yhä uudestaan,
    kaiverran kovaa - oksasta puuta.

    Valo ei jätä näkemättä,
    jää siihen lepäämään.

    Minänoita

    Kiitos taitein valon
    "Valo ruokkii lapsiaan"
    Sinulle valoa, kevään kajoa jo nään.

    Liisa mietteissään
  10. Niissä on eletyn elämän aitoja hetkiä.
    Ei kertakäyttöä vaan jäi käden jälki.

    Harras valon tie, tule ja jää.
    on jotai pysyvää, rakkaus.

    lindalindal1

    Aaamun kasvot niin tyynet katsoo,
    Sinulle lämmin kiitos,
    havinaa joko tulevaa, sitä kuunnellaan.

    Liisa ajatusten tiellä
  11. Kynään tarttui,
    kohisevissa koskissa,
    juoksevissa virroissa.

    Linnut nee oikeastaan onkii,
    ensimmäisenä läsnä , iloitsemassa.

    Minänoita

    Lämmin kiitos, sanoistas.
    Liisa lettujen paistossa.
  12. Syvälle sydänvereen asti,
    kynää kastaa,
    esiin tuo syvimmät,
    niissä saa kuulla,
    uuden laulun.

    Rakkaus niin ihmeellinen,
    "sitä ei voi ohittaa"

    padme amidala

    Olemmehan antaneet herkimpien
    kielien soida,
    soimaan meidät on luotu.

    Liisa vierailustas kiittelee ja
    palautteestas josta löysit kaunista, kiitos
  13. Niitä katsoo, ne muistuttaa.
    Oli köyhyys, ei luova lapsi,
    saanu oikeaa pianoa.
    Hän luovuudellaan,
    puukolla kaiversi pianon ja
    siinä rikkauttaan ylisti.

    Totta tuo ajanpatina,
    luo tunnelmaa ja henkii,
    mökillä sielä hirsiseinät,
    nähneet ilmeisesti 3-4 sukupolvea.

    Miten ottaa ja vie,
    menneitten sukupolvien teille.

    j.uni

    Olen otettu, että elit kuljit,
    koskettimien luona, ehkä kuulit soiton.

    Liisa kiittää
  14. "kuuletko"
    "näetkö"
    "tunnetko"

    "Harhailua"
    syvimmillä vesillä, missä eletään,
    aidoimmin herkimmillä kielillä.

    lindalindal1

    Sen monen kuorikerroin syvyydessä ja
    sieltä sanoiks syntyneet, kiitos runon.

    Liisa ajatuksen pienin nystyröin,
    jotaki tahtoi sanoa.
  15. Rakkauteen
    siinä lepo kämmellä olla.
    Seestyneet veet niihin,
    syli avautunnu.

    kaaru
    rakkauden painoarvoa, ken sen mitata voi?
    runossas olet käyttänny meistä,
    seki tarpeen on, vasta sitten,
    pensselin herkän hipaus.

    Liisa ja katsoo ulos kauneuteen
  16. Missä meren nukkuneet,
    esiin helää.

    lindalindal1

    Sinulle kiitos helisköö
    kiitos sanoit, mitä tunsit.

    Kaunis talvinen aamu,
    valkoista lunta mielentielle.

    Liisa katseellaan suunnistaa
  17. Joha tässä askelta jo monta,
    ja kahvitki juotu,
    monet tiet kuljettu.

    Totta kameran kanssa
    katseella etsivällä,
    kännykälläni nappasin
    muutaman kuvan.

    Luonto on ollu taas
    kauneus julistaa
    suurta rakkauttaan.

    kaaru

    Sinulle kiitos jätit vierailustas ajatukses.
    Hyvää sunnuntai päivää, saimme siihen herätä.

    Liisa hymyn tielles lähettää
  18. Nuo tuulet vapaana kulkee ja
    syliinsä sulkee.

    Minänoita

    Lämmin kiitos tuulista.
    Sinulle talvista päivää.

    Liisa
  19. Esiin kuplii aurinkoista puolta,
    varjot antaa monta kuvakulmaa.

    Mysteriet

    Kuljin elin omenanki otin, kiitos

    Liisa
  20. Käyny syvissä vesissä,
    tuuli lähelleni tuli ja
    pyyhki suurella pyyhkeellä.

    Rakkaus suurin,
    sen syvyys laajuus,
    uskollinen tuuli.

    lindalindal1

    Sinulle lämmin kiitos..Liisa
    21. 40 / 59
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt