Meren kuulla, ei ruikuttavaa, syvyys alla, aalloilla tilaa. Säveliks, ei rannat lyö, ei satuta sanoittamasta. Janoan Vain kuulla siks yhä uudestaan, halaan merta. On sinussa selkää, niin taipuisaa. Taivut alas soluttaud…
kevyt harso ylläs lennät pois päivän tieltä kevyt harso ylläs laskeudut alas tyyneen iltaan kevyen peiton lailla lepäät yön yllä Usvalintu ole vielä pieni hetki tahtoisin syliis tulla
Tuosta rakkaudesta siitä sitä aiheita riittää Pilvet lakasee taivaalta vain aurinko paistaa Ilmankos sitä leijailee ei jalatkaa kosketa maata Mettiäisiä kait oltiin surrattiin toisiamme hurmattiin Eipäs se pahaa tekis v…
Ku oikein alan syvästi taas ja taas - aatteleen see mikä niin minnuun syvältä tekee vaikutuksen Ku päältäpäin oot semmonen ronskin näkönen isot jalatki ja entäs käjet - leipälapiot Silimähän ku näkee - tuon see ei ookka…
On see vaan kummaa eikös ookki Tuotaki kinttupolokua ku kulukee Niin eikös vaan silimään jää Ootahan kohta oon siin silimään pistää närreikön käkkärämänty Joka kerta ku kylälle talouskappaan oli loppunnu tulitikut ja ka…
Yö saatteli meidät, me taas me ollaan, rakastuneita. Uus päivä syntyi yön sylissä hellien aamu silmät avas, katse niin lämmin ja hellä. Sydän rinnassa sekii kehrää kuin, sylissä kissa. Rakkaus tien löys nyt poutapilviä …
runojeni äärellä käyneitä. Liisa
Eihän nyt kaikkea sentäs ääneen tarttis. Niinpäs sisäistä hiljaista koko päivän iltaan oon kantannu. Mitähän nyt oon kantannu, joku jo ehtii miettii? Vaii oikein kantannu, täytyy sen olla jotaki tärkeää? Olenhan minäki …
Ei vaikka niin haluat anelet siipiäs räpyttelet katsot silmiini niin anelevasti. Laske minut lentoon! Katso nyt näytän sulle täältä korkealta lennän ylös korkeuksiin taivaisiin. Katson jospa näkisit miten avoin lento nä…
Sinä jaksoit ylös nousta, vaikka on niin pimeää. Sinä käsiis otit, elämäni vyyhdin ja aiotko? Herään tunnen aiotko vyyhdilläni jotaki tehdä, katselet kaikessa rauhassa, tunnustelet. Tunnistat näet tunnet alkuperäistä, s…
Kuin kaks maailmaa on rakkaus, viha. Vihanpuut suuriks kasvaneita, oksansa laajalle metelöivinä sikiäville poikasilleen opettaa juorulaulujaan. Sanat pistävin piikein lensi suurin parvein myrkkyä kuolettavaa kantoi. Vih…
Mietteissäin hiljaisuuden rannoilla, sydän sykkivä pien. Niinkös se onki, hiljentynny pesä, hiljentyneenä elää. Elää sydänvedet eihän ne jäädy.
Tässä kynnyksellä näkee tässä on niin hyvä olla Elämäni hiihtäjä Sinä korpihiihtäjäni hiihdät pitkin rauhallisin vedoin On edessäs koskemattomuus valkoista lunta satanu yöllä Hiljaisin miettein nään Sinut ei et turhia p…
Valkoinen puhdas, kuin ensirakkaus. Alas leijailee, alastomaan poveen. Ensirakkaus satoi viattomaan * sydämeen* Sateesta ei, kertonnu metsänpuut. Ei syleilevä vesi, ei hiotutuneet kivet. Poveaan nukkuvaa, kuumaa laavaa …
Ovesta yhtaikaa sisään, ulos. Vetää imuun litistää itteään vasten. Suuta vasten painaa sanojen oven sulkee.
Miten hauras olemukses, katsees lämmin valo, katsees puhuu. Ei ett itse puhu paljookaa, vaellat hitain askelin, elämäs mittaista tuttua tietä. Missä synnyit vartuit, mieheks rukihiset rantees, askelsit auran perässä. As…
Laulujen syntyseutujen joitten aiheet istui soilla käkkärämäntyisillä mäen nyppylöillä. Hopeisen rajan ajan sammaloituneen monet tuntevat askeleet istahtannu kannon päähän. Mies vaiti niin hiljainen herkistyy Sinun kylj…
Hän taas saapuu, askel painaa, alle vanhan puun, penkille painautuu. Hän tullut aina samaan aikaan, laskeutuu istumaan samalle paikalle. Kainalossaan kantannu. Tuonu keskeneräisen taulun, missä jo viheriöi monta kesää, …
Kevätlintuna lennellen - laulellen rakkaan piilopaikan - luona linnuntie vain - sinne Taittunnuhan on talven - niskahirsi sen kuuli harmaa - ajanpatinaa putos sylistään - viimeinenki kylmän tähti suli - kynnykselle Tule…
Tässä meidän kynnyksellä kyyhötellään vierekkäin ja heräävää kevään laulua kuunellaan. Hivuttelen lähelles mihis see ois minusta - lentänny olla Sinun - kylkiluu Tiedämmehän täytämme toisiamme sydämen kieltä aamussamme …
