jarppinator

jarppinator profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 17v sitten
13 aloitusta · 1615 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Säälittävä tunari tämä sinun jumalasi. Hän luo paholaisen, vaikka kaikkitietävänä näkee jo ennalta, että paholainen tulee aiheuttamaan hirvittävästi hankaluuksia, vääryyttä ja kärsimystä. Sitten tämä jumala, joka väittää olevansa kaikkivoipainen ja rakastavan meitä jokaista, ei pysty laittamaan luomalleen paholaiselle hanttiin tai ei vaan viitsi tehdä asialle mitään. Joko hän on kykenemätön tai pahantahtoinen, kun ei tee mitään asian hyväksi.
Jep, tiedän. Asevalmistajat tutkivat aseen rekyyliä nimenomaan pietsosähköisellä voima-anturilla. Tällaista mittaustulosta yritin teknikko soitiksellekin tarjota, mutta se ei kelvannut.

Mittaukset osoittavat, että rekyyli(voima) on suurimmillaan vielä ammuksen ollessa piipussa, mikä on toki jo teoreettiselta pohjalta täysin itsestäänselvyys.

Mutta kuten sanoit, tuollaiset mekaaniset purkkaviritelmät eivät todellakaan pysty havaitsemaan näin lyhytkestoisia ja nopeasti muuttuvia ilmiöitä.
<<< No hitto, kai se sitten oli tuuli kun asetta heilautti >>>

En minä kiistä, etteikö aseen havaittu liike olisi seurausta rekyylistä. Kyllä ase liikkuu, mutta havainto osoittaa liikkeen tasaiseksi nopeudeksi. Liike on tasaista silloin, kun aseeseen ei kohdistu mitään voimia (Newton I). Olet havainnut vain rekyylin jälkäisen vakionopeuden, et varsinaista rekyyliä eli aseen kiihtymistä levosta loppunopeuteensa.

Meitä tämän keskustelun kannalta kiinnostaa se, milloin ase kiihtyy tuohon loppunopeuteensa. Alkaako kiihtyminen jo luodin ollessa piipussa? Tämä sinulta on jäänyt kokonaan havaitsematta ja kuitenkin luulet mittauksen osoittaneen asiasta jotain vaikka olet havainnut vain loppunopeuden. Et siis ikävä kyllä ymmärrä itse lainkaan mitä olet mittaillut ja tulkitset havaintoasi täysin väärin.

Pelkkä yläkoulutietämys riittäisi tämän asian ymmärtämiseen, mutta jos sitä ei sinulta löydy, niin en voi auttaa. Toki ymmärrän, että argumenttimme saattavat näennäisesti vaikuttaa heikoilta, jos itsellä ei ole edes 8-luokan fysiikka hallussa.
<<< Mutta mikä tuossa testissäni menee väärin, kertoisitko sen? >>>

Laitteistosi tarkkuus ei nyt selvästikään riitä, koska et ole havainnut mitään rekyyliä ylipäätään!

Olet mitannut aseen paikkaa ajan funktiona(?). Havaintosi on tasaisesti nouseva suora, eli se, miten ase liikkuu tasaisella nopeudella taaksepäin kun siihen ei enää rekyylin jälkeen vaikuta mitään voimia.

Rekyylivaiheessa ase on kiihtyvässä liikkeessä eli rekyylivaiheen x(t)-kuvaajan on oltava nouseva käyrä, ei suora. Tätä ei havainnoissasi näy. Siis et pystynyt mittalaitteistollasi havaitsemaan rekyyliä lainkaan joten et tuon mittauksen perusteella voi sanoa rekyylistä yhtikäs mitään.
Eikös se tuossa jo selitetty. Puhtaassakin vedessä on ioneja veden autoprotolyysin vuoksi. Toki viestistä on vaikea löytää pointtia, jos ei ole autoprotolyysistä koskaan kuullutkaan.
Täysin ylimitoitettua kutsua tuota lätinää malliksi.

Fysiikassa kun mallit perustuvat aina mittauksiin ja kuvaavat jollain tavalla havaittua todellisuutta. OSP ei perustu mittauskiin vaan sen keskeinen periaate juuri on, ettei mittauksia tai havaintoja kuulu tehdä. Se ei myöskään kuvaa todellisuutta, koska se on havaintojen vastainen. OSP ei ole siis edes malli.
Syitä on kaksi

1) Elektronegatiivisuusero hapen ja vedyn välillä on suurempi kuin typen ja vedyn välillä eli vesimolekyylien väliset vetysidokset ovat hieman vahvempia.

2) Vetysidos muodostuu elektronegatiivisessa atomissa olevan vapaan valenssielektroniparin ja positiivisen osittaisvarauksen saaneen vetyatomin välille (tätä ei yleensä vielä esim. lukiotasolla opeteta). Vesimolekyylin hapella on kaksi vapaata valenssielektroniparia kun taas ammoniakin typellä on vain yksi vapaa valenssielektronipari.

Vesimolekyyli on siis tarkalleen ottaen dipoli, jossa on kaksi negatiivista kohtiota (vapaat elektroniparit) ja kaksi positiivista kohtiota (osittaisvarautuneet vedyt). Kun negatiivisia ja positiivisa kohtioita on suhteessa 1:1, niin vesimolekyylien välillä jokaiselle negatiiviselle kohtiolle löytyy aina toisesta molekyylistä positiivinen kohtio. Yksittäinen vesimolekyyli voi muodostaa siis 4 vetysidosta ympäröivien vesimolekyylien kanssa.

Ammoniakkimolekyylissä on vain yksi negatiivinen kohtio (typen vapaa valenssielektronipari) ja kolme positiivista kohtiota (osittaisvarautuneet kolme vetyä). Suhde on siis 1:3. Näin yksittäinen ammoniakkimolekyyli muodostaa korkeintaan 2 vetysidosta, koska negatiivisia kohtioita ei riitä jokaiselle positiivisesti osittaisvarautuneelle vedylle.

Ts. vesimolekyylien välillä on kaksinkertainen määrä vetysidoksia ja ne ovat vielä vahvempiakin kuin ammoniakin tapauksessa. Siksi vesi on huoneenlämmössä neste ja ammoniakki on kaasu.
Ja ainoa uudistuminen, mitä OSP:lle on näinä vuosina tapahtunut on se, että nanomenninkäisten nimi on vain muuttunut muutamaan kertaan. Jossain vaiheessa ne olivat energia-aaltoja, sitten "hiukkasia, joilla on elektronin luonne" ja nyttemmin hän puhuu vain "ikuisesta asiasta".

Suurin sisäinen ristiriita on se, että kun nämä energia-aallot saavat aikaan mm. maanjäristyksia, tsunameja, voimia, valtavia kiihtyvyyksiä, ydinreaktioita jne. niin ne eivät kuitenkaan vuorovaikuta minkään materian kanssa niin paljon, että niitä voisi millään laitteella koskaan havaita. OSP:n perimmäinen idea on siis hiukkanen tms. joka vuorovaikuttaa todella rajusti kaiken aineen ja energian kanssa, mutta ei kuitenkaan vuorovaikuta lainkaan minkään kanssa. Sisäisesti ristiriitainen väite ei voi milloinkaan olla totta, joten lantaa on edes turha pöyhiä sen enempää.
Ongelma on se, ettei yleisesti hyväksytyllä ja toteen näytetyllä fysiikalla annettu perustelu kelpaa näille hermanneille. Kysyjät tuntuvat usein hakevan vain vastausta, joka heitä miellyttää, riippumatta siitä, onko se edes totta. Olisihan se toki kiva, jos pelkillä peruskoulutiedoilla varustettu kyökkifyysikko voisi näin yksinkertaisten ilmiöiden pohdinnalla kumota kaiken, mitä ihmiskunta tietää mekaniikasta. Valitettavasti ei vaan kovasta yrityksestä huolimatta taida onnistua.
Yhden savolaisen ammattikoulupojan henkilökohtainen fantasia siitä, että koko ihmiskunta on väärässä kaikesta, mitä se tietää fysiikasta ja vain tämä savolaispoika tietää totuuden. Mutta maailmanlaajuisen tiedemiesten salaliiton vuoksi kukaan ei ota häntä tosissaan, kun hän kertoo kaiken aineen säteilevän näkymättömiä nanomenninkäisiä, jotka saavat pikku kätösillään aikaan kaikki havaittavat ilmiöt.
Miksi pitäisi tulla? Litiumionin varaus on 1+ ja jodi-ionin varaus 1-. Jos ne muodostavat sähköisesti varauksettoman ioniyhdisteen, niin eikö silloin yhtä litiumia kohden ole yksi jodi?
<<< Keksin, että jos poistankin kaasusta tulevan potkun, ei jäljelle pitäisi minun mielestäni jäädä mitään potkua. >>>

Näin juuri. Systeemiä, joka poistaa kaasuista tulevan potkun, kutsutaan suujarruksi. Eli jos suujarrullinen ase on rekyylitön, niin sitten olet oikeassa. Valitettavasti suujarrun rekyyliä pienentävä vaikutus on hyvin vähäinen, joten pääosa aseen "potkusta" ei voi johtua piipusta purkautuvista ruutikaasuista.
Eikös tuo nyt ole aika helppo päätellä ihan yläkoulutietämyksellä, että siinä syntyy litiumjodidia LiI.
Arvoista teknikko soitis (äo 156). Miten selität seuraavan havaitun ilmiön.

Kohdistetaan kivääri vaikka 100 metriin tietylle patruunalle. Tämän jälkeen vaihdetaan patruunaksi sellainen, jossa on hieman raskaampi luoti. Raskaammalla luodilla on luonnollisesti myös hieman pienempi lähtönopeus.

Nyt samalla kohdistuksella ammutaan sataan metriin, niin ei tulekaa reikiä keskelle taulua, vaan iskemät ovat kympin yläpuolella. Ase ampuu raskaammalla luodilla yli.

Jos ase ei kokisi rekyyliä ammuksen ollessa piipussa, aseen pitäisi nyt ampua ali, koska hieman hitaammin etenevä luoti ehtii sadalla metrillä tippua hieman enemmän.

Mutta kun todellisuudessa ase kokee rekyylin jo luodin ollessa piipussa ja rekyyli ilmenee mm. piipun nousuna, saa raskaampi luoti piipun nousemaan enemmän laukauksen aikana ja ase ampuu yli.

Vastaavan ilmiön voi havaita vaihtamatta patruunaa, mutta kiinnittämällä aseeseen äänenvaimentimen. Vaimennin tuo massaa lisää aseen "keulaan" ja piipunnousu jää tämän vuoksi vähäisemmäksi. Ase ampuu vaimentimella hieman ali, jos se on kohdistettu ilman vaimenninta.

Mielestäni täysin kiistaton todiste siitä, että ase saa rekyylin jo luodin ollessa piipussa. Vai pystytkö selittämään tämän muuten? Sitähän minäkin. M.O.T.
Eräs oppilaani haukkui koulumme henkilökunnan jäsentä homoksi. Annoin oppilaalle jälki-istuntoa. Olisiko sinusta oikeudenmukaista, jos antaisin tästä hyvästä jälki-istuntoa kaikille koulumme oppilaille, myös tuleville, jopa sitten myöhemmin niille, jotka eivät ole vielä edes syntyneet mutta tulevat jonain vuonna kouluumme?
<<< Kuuleppas, kun minä (teknikko, äo 156) olen tehnyt vastaavan mittauksen kaksikanavaisella oskilloskoopilla (tiedätköhän edes mikä se on?) >>>

Totean tähän vain, että tyhjät tynnyrit kolisee eniten. Kyllä skooppi tuli hyvin tutuksi aikoinaan jo ensimmäisen vuoden yliopisto-opinnoissa. Sinulle ei tainnut tulla, kun luulet skoopin aikapyyhkäisymoodia kuvan pysäytykseksi.

<<< Jos osaat englantia, niin luepa Dr. (liekö?) Miken selvitys asiasta >>>

Minusta on erikoista, että Mensan jäsen ja teknikkomies viittaa satunnaisen nettikirjoittelijan horinoihin luotettavan lähteenä.

Ruutikaasun paine aiheuttaa aseeseen yhtä suuren taaksepäin työntävän voiman kuin se aiheuttaa luotiin eteenpäin työntävän voiman. Tästä ystäväsi Mike näyttäisi olevan samaa mieltä. Miken neronleimaus on se, että piipussa etenevään luotiin kohdistuu kitka ja kitkan vastavoima on asetta eteenpäin työntävä voima. Tässäkin hän on oikeassa. Metsään menee kuitenkin siinä, että tämä kitkan vastavoima olisi yhtä suuri kuin asetta taaksepäin työntävä voima ja siksi voimat kumoaisivat toisensa. Näin on vain siinä tapauksessa, kun luoti ei liiku minnekään (= koko luotiin kohdistuva voima välittyy lepokitkan kautta asetta eteenpäin työntäväksi voimaksi). Aina, kun luoti on kiihtyvässä liikkeessä piipussa, nämä voimat eivät kumoa toisiaan. Nyt kun huomioidaan, että luodin kiihtyvyys on itse asiassa aika valtava, niin luotiin kohdistuvasta kokonaisvoimasta aseen piippuun välittyvä asetta eteenpäin työntävä komponentti on silloin olemattoman pieni.

Eli jos Miken höpinöistä korjataan tuo älytön oletus, niin hänkin on sitä mieltä, että ase kiihtyy aina taaksepäin kun luoti kiihtyy eteenpäin piipun sisällä.
Meillä on aika varmoja havaintoja ihmisestä. Siksi voimme perustellusti olettaa, että jokin esine voi olla ihmisen tekemä.

Meillä ei ole ensimmäistäkään havaintoa jumalasta. Siksi on älytöntä olettaa, että jokin asia olisi jumalan tekemä.

Tässä se pieni ero, Jaakob hyvä.
<<< En ymmärrä teidän ateistien motiivia väittelyssä. >>>

Et varmasti ymmärräkään, sillä tämä motiivi on teille kreationisteille täysin tuntematon. Meitä ateisteja nimittäin kiinnostaa, mikä on totta. Teitä ei näytä kiinnostavan. Te uskotte vain, koska tykkäätte uskomuksistamme. Ette piittaa siitä, ovatko ne tosia vai eivät.
Etkö ihan oikeasti ymmärrä lukemaasi?

Russel tuossa toteaa, ettei ihmisellä ole sielua. Ajatukset , tunteet, muistot jne. ovat aivojen sähkökemian tuotetta. Kun aivot lakkaavat olemasta, lakkaavat myös nämä olemasta eivätkä ne voi siirtyä kuolema jälkeen eteenpäin "sieluna".

Dawkins puhuu universumista (maailmankaikkeudesta) ja toteaa, ettei sillä itsessään ole suunnitelmaa tai tarkoitusta.

Kukaan ateisti ei väitä, etteikö ihmisellä olisi tietoisuutta, älyä, järkeä tai moraalia. Joko valehtelet tietoisesti tai sitten olet umpi-idiootti, joka ei tajua lukemastaan hölkäsen pöläystä.
<<< Mitä mieltä fyysikot olette tästä? >>>

Sitä mieltä, että väitteesi on täysin älytön jo pelkän yläkoulufysiikan pohjalta. Olet varmaan yhtä mieltä siitä, että ruudin syttyessä ja ammuksen ollessa vielä piipussa, on piipussa kova paine? Paine on määritelmällisesti voima pinta-ala yksikköä kohden. Paine aiheuttaa ammuksen pohjaan voiman ja aivan vastaavasti se aiheuttaa hylsyn/patruunapesän pohjaan aivan yhtä suuren voiman. Voima alkaa vaikuttaa heti kun piippuun tulee painetta eli kun ruuti syttyy.

Saman voi toki perustella monella muullakin fysiikan lailla. Tai sitten vain katsoa pietsosähköisellä voima-anturilla mitattua F(t)-kuvaajaa, jossa selvästi näkyy, että aseen potku alkaa heti, kun ruuti syttyy. Oheisessa mittauksessa ammus poistuu piipusta n. 2 millisekunnin kohdalla. Eli rekyyli on suurin ennen ammuksen poistumista piipusta, mikä on täysin itsenstäänselvyys, kun ymmärtää tuon edellä esitetyn paine-voima-yhteyden. Voima-anturi on mittauksessa aseen perän ja ampujan olkapään välissä eli se mittaan todellista koettua rekyyliä. Kahden hieman eri aseen mittaukset samassa kuvaajassa.
http://www.randywakeman.com/Benellicomfortechrecoil.jpg

Jos hypoteesisi pitäisi paikkaansa, meidän pitäisi nähdä nollavoima tuohon kahteen millisekuntiin saakka ja sitten valtava piikki kuvaajassa. Ei nähdä, joten metsään meni.
13 / 81
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt