karri.ojala
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: paikkakunnat
Katson tv:stä mieluiten: Uutiset
En pidä: helteestä
Parhaat matkakohteet: Suomi
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Ammatti: Tiede/teknologia
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1 aloitusta · 24 kommenttia
- "Sotilaan ja lappuliisan ammatit kuuluvat samaan tärkeysryhmään,eli ei mitään virkaa. Humpuuki hommia! "
Sanoo hän, joka ei osaa noudattaa pysäköintisääntöjä. - R.E.P 3 kirjoittaa "Ilmeisesti kunnalla ei vältämättä ole osaavia "duunareita". Osaamattomuus näkyy sitte kuntalaisten verotuksessa."
Tulkiten tuota voitaisiin siis sanoa, että kunnan duunareiden osamattomuuden takia verotus nousee ja verot eivät riitä kuluihin. Siihen ei sitten ilmeisesti vaikuta väestön ikääntyminen (terveysmenojen kasvu) tai toimeentulotukien kasvu (sosiaalimenojen kasvu)?
Mikä siis neuvoksi? Ostetaanko terveyspalvelut yksityiseltä sektorilta (siitähän on jo kokemuksiakin) ja toimeentulotuet lopetetaan tai tehdään oikein helvetin vaikeiksi saada. Kirjastot voidaan yksityistää niin, että lainaaminen on maksullista. Ja kaikki liikuntatilat yksityisille ja maksullisiksi. Noiden jälkeen ei paljoa jää verovaroin hoidettavaa, vielä kun vanhusten hoito siirrettään sukujen hoitoon ja museot ja muut vastaavat myydään matkailuyrittäjille niin keskushallinto voidaan lakkauttaa. Niin tietysti jos halutaa kilpailuttaa esim. terveyspalveluja määräajoin niin sitä varten pitäisi jotain hankintaasiamiestä pitää palkkalistoilla. Kunnan kaavoitus voisi tienata kulunsa tonttien myymisellä mutta nyt meillä olisi jo aika kevyt organisaatio. Mutta ollaanko tähän valmiita? - Ja pintaa syvemmältä:
STT"talousyhtälöstä olen sitä mieltä, että menot eivät saa koskaan olla tuloja suuremmat"
Se on totta, aikaväli vain jäi määrittämättä. Taloudessa on ylä- ja alamäkiä jolloin toisina vuosina otetaan velkaa ja toisina vuosina maksetaan velkoja.
STT" Ensinnäkin velkaantumisesta, siihen ovat syypäitä kunnanjohtavat työntekijät jotka esittelevät asiansa kuntapäättäjille"
Tämä olikin uutta. Kuntapäättäjät siis ehdottavat ettei pieniä kouluja lakkauteta, terveyskeskuksia vähennetä tai muita etuja nipistetään? Minä olin tähän saakka olettanut, että ylintä päätäntävaltaa kunnissa käyttää valtuutetut ja heidän valitsemansa hallitus.
STT"Laske itse mitä maksaa:
Kuntatyöntekijäin palkat lisineen / tai sitten verot mitä kuntatyöntekijä maksaa."
Tuo ajatus jää hämäräksi. Luuleeko STT, että kunnan kouluissa on vain kuntatyöntekijöiden lapsia tai että neuvoloissa hoidetaan vain kuntatyöntekijöiden lapsia.
STT: "Sellainen ryhmä kuntalaisia joilla on ollut jatkuvasti jo vuosia työpaikka ja joita toiset ovat verorahoillaan tukeneet ."
Kuntahan tuottaa palveluita kuntalaisille, ei ne lumet itsestään auraannu kaduilta. Ei kyse ole työpaikkojen tukemisesta vaan saadusta palvelusta ja sen korvauksesta. Kunnat nykyään ostavat myös aurausta yksityisiltä. Ovatko nämä auraukset verorahoilla tuettuja vai verorahoilla ostettua palvelua? Pitäisikö näiden yksityisten autoilijoiden pienentää veloituksiaan kun kaupungilla on rahat tiukoilla? Autoilijoiden kustannukset eivät sillä kyllä alene, ainoastaan kate. - STT/KOKKOLALLE
Pragma ei ole hoitsu eikä ole ikinä ollut terveysalalla (paitsi mitä vierestä seurannut omaisten saamaa hoitoa) joten ohi meni STT:n arvaus. Nokkela olisi ymmärtänyt, että sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstömenot vievät suurimman osan kaupungin palkkamenoista, joten ne ovat hyvä esimerkki. Opetus on hyvä kakkonen.
Mutta kerrohan STT, että miten hoitajajien ja lääkärien puolella voidaan säästää ja samalla taata lakisääteiset velvoitteet? Ja miten tuo potilasturvallisuusohjelma liittyy säästöihin?
Pragma on kyllä opiskellut taloustietämystä aikanaan kohtuullisesti. Mutta STT ei taida tietää, että palkat sovitaan työmarkkinajärjestöissä valtakunnallisesti. Ja lääkäreiltä ei lopu tulot koska tämä yhteiskunta velvoittaa kunnat tuottamaan kuntalaisille terveyspalveluita ja näitä palveluita tarvitaan jatkuvasti. Vaiko onko STT:llä keinoa, miten lopetaan sairastaminen ja mennään sairastelulakkkoon, jolla saadaan tingittyä terveysalan palkoista?
Sanoit "Reiluushan on sitä, että jokainen tuottaa sillä hinnalla palveluita, joihin ostajilla on varaa"
Tällä periaatteella siis maanviljelijät tai tukkukaupat tai vähittäiskaupat (näistä voi valita kuka kantaa vastuun) myyvät ruokaa varattomille ilman korvausta. Sähkö maksaa eniten hyvätuloisille ja pienituloisille ei ollenkaan tai erittäin vähän. Minä en usko, että tämä toimii..... - STT kirjoitti: "Näyttää siltä että sinun pitäisi saada lisäkoulutusta jotta ymmärtäisit edes ketkä hyötyvät veronkorotuksista.
Veronkorotuksista suurin osa menee Kokkolan henkilöstömenoihin, jotka olivat ed. vuonna noin 155milj.€, jos palkat esim. jäädytetään niin palkankorotuksia varten ei tarvitse korottaa veroja, tosin palkoihin tarkoitettuja rahoja on syöty jo etukäteen, myös lainaa ottamalla."
En ole kiinnostunut tuollaisesta lisäkoulutuksesta, jota ilmeisesti tässä maassa vain sinä voit antaa. Sen verran kotivaloista tuo päättely on. Kaikilla kunnilla henkilöstömenot ovat suurin menoerä ja kunnalliset palkat ovat valtakunnallisia. Espoossa ja Helsingissä pitäisi sinun päättelyketjun mukaan ilmeisesti korottaa kuntatyöntekijöiden palkkoja koska rahaa tulee veroista enemmän kuin ehditään kuluttaa.
Mikäli kunnalla ei ole varaa tuottaa nykyisia palveluita niin niitä on vähennettävä. Poistetaan ei-lakisäätäisiä ja lakisääteisissä mennään eteenpäin minimitasolla. Ja mikäli sen jälkeen jää ylimääräistä niin tuotetaan sen verran kuin tarvitaan. Ja noihin menot katetaan verovaroilla ja ostetaan yksityiseltä jos sen nähdään edullisempana vaihtoehtona kuin kunnan oma tuotanto.
Mutta ajatus siitä, että kunnan työntekijöiden palkkoja lasketaan palveluiden tuottamiseksi johtaisi siihen, että koska palveluja halutaan lisää niin näitä sitten tuotettaisiin vuosittain laskevilla palkoilla. Voisit kysyä vaikka terveyskeskuslääkäriltä, että olisiko se reilua ja jäätkö kunnalle töihin? - Millä perusteella kunta tuottaa palvelut hinnalla millä hyvänsä? Keikkalääkäri on siis parempi vaihtoehto kuin kunnanlääkäri vai mitä tarkoitit?
En ole kateellinen yksityisen alan työntekijöille. Ongelma on se että kaikki eivät ymmärrä sitä, että yhteiskunta ei toimi ilman julkista ja yksityista sektoria.
Millä tavalla ostopalvelut ovat kunnan itse tuottamia palveluita edullisempia? Toki jos kuntapuolen esimiehet ovat tumpeloita niin kunnan oma tuotanto ei ole tehokasta mutta sehän on taas ohjauksen ja valvonnan puute....
Mikäli henkilö siirtyy kuntapuolelta yksityiselle sektorille niin kukas ne kuntapuolen tehtävät hoitaa? Ai niin, ilmeisesti se yksityinen sektori tuottaa samat palvelut tehokkaammin ja edullisemmin...
En yrittänyt arvuutella mitään tuollaista, että muut kuntalaiset maksavat, samassa veneessä me kaikki olemme.
Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että kaikki kuntalaiset ottavat osaa talkoisiin maksamalla enemmän. Ja tämä tarkoittaa veron korotusta, joka koskee kaikkia. Mikäli veroja ei haluta korottaa niin sitten on vähennettävä palveluita. Lakisääteisten ulkopuolella ei tosin ole kovin paljon pelivaraa. - Mielenkiintoisia kannanottoja täällä, siis juuri sellaisia jotka syntyvät lama-aikoina ja kun ollaan jostain syystä kateellisia kunnan työntekijöille. Mutta kunta tuottaa niitä palveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat ja tämän tarpeen määrittää kunnan hallitus ja valtuusto. Iso osa palveluista on lakisääteisiä, joten niitä ei voi poistaa vaan ne on maksettava. Isoimman osan kunnan menoista vievät sosiaali- ja terveys sekä opetus.
Täällä ehdotetaan, että kunnan työntekijöiden palkkoja lasketaan menojen pienentämiseksi. Onkohan kunnan palkkalistoilla sairaanhoitajilla ja lääkäreillä korkeampi palkka kuin mitä yksityisellä sektorilla on? Samaa työtähän tehdään kummallakin puolella.
Ja yksi toivoi, että palkkoja lasketaan niin paljon, että kunnan työntekijät siirtyisivät yksityiselle sektorille. Sen jälkeen kunta voisikin ostaa nämä palvelut yksityiseltä sektorilta. Siinä kunta varmasti säästäisi paljon vai säästäisikö? Lääkäritaloista ostetut terveyspalvelut eivät tähän mennessä ole olleet missään erityisen hienoja valintoja paitsi näiden lääkäritalojen osakkeenomistajille. - Kukas esittäisi idioottia olematta idiootti?
Kunnan kaavoituksessa ymmärtääkseni ensisijainen tarkoitus on ajatella kunnan etua, ei tontinomistajan jos näissä on ristiriitaa.
Omalla asunnolla harva keinottelee, asunnon myyntiin/ostamiseen liittyy ylimääräisiä kustannuksia. Yleensä asunto myydään silloin kun olosuhteet sen pakottavat ja se myydään markkinahintaan, joka taas vaihtelee suhdanteista riippuen. Matalasuhdanteessa asunto voi menna alle oman ostohinnan mutta toisaalta uusi asunto on myöskin halvempi kuin mitä se olisi ollut aikaisemmin.
Sinun olisi hyvä ymmärtää, että sijoituksiin liittyy aina riski. Metsänostajan voitot voi kunnon myrsky viedä mennessään ja sijoitusasunnon voitot voivat suhdanteiden vaihtuessa huveta.
Jos olet ostanut maasi 10 vuotta sitten liian korkeaan hintaan ja nyt joutuisit myymään ne tappiolla niin sinun olisi parempi antaa ammattilaisten hoitaa sijoituksesi sinun puolestasi. Keinottelu vaatii alyä ja tietoa. Ei se onnistu sellaiselta, joka ostaa maata ylihintaan ja olettaa muiden toimivan haluamallaan tavalla. Tuo riski olisi pitänyt huomioida jo ostohinnassa. Pitää olla melkoisen onneton sijoittaja, joka ei 10 vuotta sitten ostettua maata saa myytyä ilman tappiota. Mutta älä huoli, kyllä se kunta varmaan joskus maasi kaavoittaa niin pääset omillesi.
Ja jos ei tuota älyä ole niin tietoa voit hakea kunnan kaavoituksesta. Veronmaksajana ja kunnan asukkaana sinulla on oikeus saada sieltä palvelua. Sujuvan palvelun saamiseksi neuvoisin keskustelutilanteissa käyttämään asiallista ja rauhallista kieltä. - Miksi sitten ostit tontteja, jotka ovat käytännössä rakennuskiellossa ja joihin ei saa rakennuslupaa? Voisin kyllä ostaa tonttisi jos hinnasta sovitaan.
Keinottelua ei voi verrata ruokakauppiaan työhön. Ruokakauppias tuo tuotteisiin omalla työllään lisäarvoa. Vaikea niitä ruokia olisi suoraan eri tuottajilta ostaa. - Mitä sinä olet tehnyt maan arvonnousun eteen muuta kuin odottanut kaavoituspäätöstä? Voithan sinä myydä tontin nyt voitolla mikäli haluat vai onko tämä estetty jollain tavalla?
- Jos kunta kaavoituksella muuttaa entisen pakettipellon tonttimaaksi niin siinä maan omistaja saa aiheetonto arvonnousua ellei kunta veloita maa omistajaa tästä. Kunnan kaava-alueella kunta sanelee ehdot. Onhan se tietysti ikävää maanomistajan kannalta kun lottovoitto ei iskenytkään ja joutuu tyytymään pienempiin voittoihin. Mutta kuntalaisten kannalta tämä on parempi vaihtoehto.
Hmm, jos olisin kunnan palkkalistoilla niin millä tavalla minulla olisi oma lehmä ojassa? Minä olen kuntalainen enkä keinottele tonteilla tai maalla. - Minkä puolueen kannattaja minä mielestäsi olen? Voin kertoa, että jäsenkirjaa minulla ei ole eikä tule ja äänestän aina sellaista puoluetta joka on sillä hetkellä lähimpänä omia ajatuksia.
Toki maan omistajalla on merkitystä mutta jos kyse on keinottelusta niin siihen kunnalla on mielestäni oikeus sanoa oma mielipiteensä. Yhteinen hyvä on sitä, että kunnan alueella tonttimaan hinta ei perustu keinotteluun. Ymmärrän, että pikavoittojen tavoittelijat pettyvät mutta kuntalaiset voittavat.
Venäjään viittaaminen tässä on hullunkurista. Siellä toiminta on härskiä keinottelua ilman kunnon lakia, joka suojaisi kansalaisia. Jospa sinäkin olet kommunisti, et vain tiedosta sitä? - Ehkä kaavoituksen toiminnan tarkoitus on toimia kuntalaisten edun mukaisesti eikä tontinomistajan ehdoilla. Sinua ehkä harmittaa mutta toisaalta kuntalaiset voivat olla tyytyväisiä, että heidän eduistaan pidetään huolta. Tällaiset asiat ovat joillekin ihmeen vaikeita asioita ymmärtää.
- Volvon kyydissä tuo näyttää kulkevan. Mutta jos toiveesi mukaisesti kaupungin johtaja kulkisi "apostolinkyydillä" niin se tulisi kalliiksi veronmaksajille. Työaika menisi siirtymiseen paikasta toiseen.
- Jos minä ensi viikolla kuolen niin minä jään reilusti saamapuolelle, en saa sinun perintösi veroja enkä myöskään itse maksamiani perintöveroja plus muutakaan maksamaani veroa täysin takasin. Jos elän 100-vuotiaaksi, tilanne voi olla toinen. Mutta parempi näin kuin 1800-luvun yhteiskunta, jossa sääty ja varallisuus ratkaisi hyvinvoinnin.
Julkinen velka ei mielestäni kuulu tähän keskuteluun, niihin ei perintöverot vaikuta vaan kansantalouden tila, suhdanteet ja poliittinen tahto.
Edelleen olen sitä mieltä, että:
Miksi periminen on sallittu? Jokaisen sukupolven pitäisi itse ansaita ja kuluttaa omaisuutensa. - Koulutus ja miksei osittain myös tieto sekä kulttuuri tuotetaan sivistyneessä maassa pitkälti verovaroin.
Ei sitä etukäteen tiedäkään mitä tarvitsee ja kuluttaa mutta miksi tarkoituksella kerätä omaisuutta lapsilleen perinnöksi.
En minä sinun perintöveroa käyttäisi. Minä olen veronmaksaja, joka ei käytä verovaroin tuotettuja palveluja siinä määrin kuin mitä itse maksaa veroja.
Nykyisen yhteiskunnan velka ei mielestäni liity perintöveroon.
En kertonut, että perheet tai suvut keräisivät varallisuutta vaan että jokainen sukupolvi kerää itse varallisuutensa. Näin ei pääse muodostumaan "kultalusikka suussa" -syntynyttä joutilasta luokkaa, esim. sellaista joka elää vain perityillä pääomatuloilla, ei maksa kunnallisveroa mutta käyttää tyytyväisenä kunnalllisia palveluita. - Ei sinun perintöä pidä siirtää minun käyttöön perintöverotuksella, sen sijaan voisit kerätä sen verran omaisuutta kuin elämäsi aikana tarvitset ja kulutat. Anna perillistesi luoda itse oma omaisuutensa äläkä luo joutilasta "kaikki saatu valmiina" -sukupolvea.
Ei sinun varallisuuttasi pidä hävittää, mutta usein viimeistään se kolmas perillisten sukupolvi hävittää suvun omaisuuden. Parempi on, että jokainen sukupolvi tekee ja kuluttaa omansa. Sillä tavalla raha kiertää yhteiskunnassa ja luo hyvinvointia.
En ymmärrä, että miten tuo sukupolvien aikaansaannos liittyy tähän asiaan. Tämä maailma on jotain muuta kuin omaisuus, johon kohdistuu perintövero. Sukupolvien aikaansaannos tässä maailmassa on jotain muuta, lähinnä tietoa, kulttuuria, koulutusta ja muuta verotettavaa omaisuutta arvokkaampaa. - Miksi periminen on sallittu? Jokaisen sukupolven pitäisi itse ansaita ja kuluttaa omaisuutensa.
- Pitkän tähtäimen ajanjaksolla investoinnit kuuluvat myös julkisyhteisölle, ja miksei myös lyhyemmän ajanjaksonkin. Ja tämä näkökanta riippuu myös hieman maailmankatsomuksestakin. Tässä on kyse siitä, että annetaanko valta kunnalliselle päätöksenteolle vai markkinavoimille. Tässä lähinnä ajettelin Kankaan paperitehtaan tilannetta.
- Itse olen syntynyt Kokkolassa 50-luvun lopulla ja asunut siellä 80-luvun puoliväliin. Sitten muutin olosuhteiden pakosta Kokkolaa suurempaan kaupunkiin. Nyt olen käynyt Kokkolassa säännöllisesti muutaman kerran vuodessa vanhempia tapaamassa. 90-luvun alusta muistuu mieleen lama-aika ja Kokkolan surkea tilanne. Liiketilaa oli myynnissä siellä ja täällä konkurssien takia ja kirppareita oli joka puolella. Mutta muutamassa vuodessa tilanne muuttui, uutta rakennusta syntyi, uutta yritystä ja koko 2000-luvun Kokkolassa on ollut tekemisen meininki. Kokkola on jollain tapaa nyt sivusta seuraajan näkemyksen mukaan sopivan pieni ja omaperäinen, luovalla tavalla hullu paikka. Siinä on se historia (lähinnä ruotsinkielisten omistus kaikesta) ja sitten siihen sekoitettuna suomenkielisten muuttaminen naapurikunnista sekä näiden suurempi osuus kaupungin kehitykseen vaikuttaminen. Minun mielestäni Kokkola on hyvä vaihtoehto, jos etsii dynaamista, kulttuuririkasta ja sellaista keskikokoista tai vähän pienempää kaupunkia. No, olihan siellä siellä sellaista kyräilyä, nurkkakuntaisuutta ja vastaavaa silloin kun lähdin. Mutta siitä en osaa enää sanoa kun olen asunut muualla 30 vuotta ja nämä asiat tulevat esiin vasta kun asuu paikkakunnalla.