febus

Vapaa kuvaus

Hei. Ollaan ihmisiksi.

Aloituksia

47

Kommenttia

3018

  1. Et siis olekaan kristitty!

    Silloinhan oppisi mukaan kaikki muutkin uskonnot ovat oikeassa, sillä nekin saavat varmuutensa siitä samasta alitajunnasta.

    Mutta miten on mahdollista, että kyseinen henkivoima kehottaa meitä ihmisiä tappamaan ja muuten vahingoittamaan toisiamme palvellaksemme juuri oikealla tavalla itseään. Käskee toista hyväksymään naispapit ja toista tuomitsemaan heidät?

    Vai voisiko sittenkin olla niin, että alitajuntamme toimii ihan yksinään tietoisuutemme hämärillä laita-alueilla ilman ulkopuolista vaikutusta? Eikö se voisi selittää ihmisyksilöiden usein päinvastaisia käsityksiä jumalien toiveista?
  2. "Intuitiivinen ymmärrystieto"

    Joku asia tuntuu oikealta. Se tuntuu todella, todella oikealta. Siitä on ihmisen tunnossa ehdoton varmuus.

    Niinpä niin.

    Luonnollisesti kyseinen tuntemus on aito psykologinen ilmiö. Siitä ei ole epäilystäkään.

    Sen aikaansaamiseksi ei vain tarvita jumaluuksia.
  3. Pohjimmainen motiivi tulee ihmisen sisimmästä ja yleensä tiedostamatta.

    Tyytyväinen ja tasapaksu ihminen ei yleensä yllä huippusuorituksiin, siinä tarvitaan sisäistä paloa. Psykologia ja teologia voivat kumpikin antaa omat vastauksensa sisäisen palon syistä.

    Minä luotan enemmän psykologiaan.
  4. "Löytyi mitä tietoa tahansa, se ei sulje pois sitä, että kaiken takana on Jumala."

    Ei se sulje pois sitäkään, että kaiken takana ovat muurahaiset jollain selittämättömällä tavalla.

    Jos lähdetään arvaamaan asioita, mistä ei ole tietoa, niin eihän arvaamisella ole mitään rajaa.

    Juuri silloin astutaan tiedosta uskoon.
  5. Olet oikeassa siinä, että uskomiseen liittyy myös "vuorovaikutus" jumalaksi miellettävän ilmiön kanssa.

    Ihmiset voivat kokea sen taivahan totena ja saada jumalolennoltaan jopa vastauksia, joita itse ei tietoisesti olisi tullut ajatelleeksikaan.

    Tietoisuus kyseisen voiman olemassaolosta antaa turvallisuutta ja varmuutta täällä epävarmassa ja häiritsevän monimutkaisessa maailmassamme.

    Kyseessähän on luonnollisesti vuorovaikutus oman alitajunnan kanssa, sen joka rakentaa meille joka yö kokonaisia maailmoja uniimme ja joka auttaa meitä "aavistamaan" esimerkiksi, että jossain joku "ei täsmää".

    Luonnollisesti tuo alitajuntamme ohjaa meitä oppimiemme asioiden ja ympäristömme antamien ärsykkeiden mukaan. Siksi mm. Iraniin syntyneet löytävät sisältään eri nimisen ja haluisen jumalan, kuin vaikka Intiassa syntyneet. Kuitenkin psykologinen ilmiö on sama.

    Samasta syystä sinäkin olet löytänyt etsintöjesi ansiosta sisältäsi jonkun kristinuskojen jumalista. Naapurisi jonkun toisen niistä. Joku saattaa etsiessään tulla luoneeksi ihan oman jumalansa, joka ei sovi mihinkään oppijärjestelmään.

    Kuitenkin kyseessä ei ole oleva jumaluus, vain harhakuvitelmamme siitä.

    Elämälle kiitos, joissain meissä jumalanrakennusautomaatti on sen verran heikko, että se ei valtaa mieltämme.
  6. Lukaisin runon. Aika onneton tekele (vaikka en ehkä itse pystyisi edes samanlaiseen). Kyseessä on kuitenkin makuasia, joista ei kannattane.......

    Voi olla, että se on innoittanut jotain tieteen tekemiseen. Motiivi on kuitenkin eri asia kuin metodi. Voi olla, että jonkun työmotivaationa on päästä pois pahan akan luota tai pelastaa ihmiskunta sairauksilta. Kuitenkin varsinainen työ tiedon saavuttamiseksi tapahtuu todennettavissa ja toistettavissa olevilla asioilla, ei tunteella ja uskomuksilla.

    Luonnollisesti luovuus ja oivallus voivat auttaa tiedettä suurestikin, mutta oivalluksen jälkeen se pitää pystyä todentamaan ennen kuin sillä on arvoa tietona.
  7. Kuten sanoin, samassa päässä voi olla halu etsiä oikeaa tietoa ja usko jumaliin.

    Huippumenestyneet luonnontieteilijät, jotka näkevät jumalan tieteen takana, tuntemasi mukaanlukien yksinkertaisesti eivät tarkastele jumaluskoaan samoilla kriteereillä kuin tutkiessaan jotain konkreettista asiaa. He suodattavat, todennäköisesti jopa tiedostamattaan, ristiriidat mielestään.

    Kyseessä on hyvin tunnettu psykologinen ilmiö. Ei siinä ole mitään kummallista.
  8. "Miksi ilmiselvästi tieteen ja uskon vastakkainasettelu tuntuu hyödytävän joidenkin ajattelua."

    Ei tiedettä ja uskoa tarvitse asettaa vastakkain. Eivät ne ole toistensa vastakohtia, vaan ne ovat eri asioita, vähän niinkuin ruuanlaitto ja graniitti.

    Tieteessä on kyse tarkastettavissa olevan tiedon hankinnasta ja uskonnoissa taas uskomisesta johonkin, mitä ei voi mitenkään varmentaa.

    Molemmat ovat kiuitenkin olemassa. Toinen prosesseina ja toinen psykologisena ilmiönä.
  9. En tietenkään pidä uskonnollisia kokemuksia pelkästään iloisina haltioitumisen hetkinä. Luonnollisesti olen tietoinen myös siitä tuskasta, mitä uskonnot ovat ihmisille aiheuttaneet ja myös siitä tyynestä "varmuudesta", mitä itsenäisen ajattelun vaihtaminen valmiiksipureskeltuihin "totuuksiin" voi antaa ihmiselle, noin kärjistetysti sanoen.

    Tuo haltioitumisjuttu oli vain mielestäni ainoa elämys, joka todellista, koeteltavissa olevaa tietoa etsivä ihminen voi saada samanlaisena kuin lajitoverinsa hakiessaan uskonnollisia tuntemuksia.

    Tieto ja luulo eivät voi yhtyä.
  10. Kiitos täsmennyksestä.

    Mutta eihän kyse ole kuitenkaan vain kristinuskon jumaluusopista?
  11. "Opettaja, kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen", vastasi mies.
  12. Eikös yliopistossakin opetettava teologia ole uskontotiedettä, ei kristillisyystiedettä. Silloin myös muiden uskontojen edustajien voisi hyvin edellyttää saavan opetusta teologisessa tiedekunnassa.

    Jos muut uskonnot eivät sovi tiedekunnan pirtaan, niin sen nimi pitää kai muuttaa kristologiseksi tiedekunnaksi.
  13. Monilla ihmisillä on henkinen tarve selittää maailmamme ilmiöitä henkiolentojen avulla. Sen johdosta planeetallamme on määrättömästi erilaisia uskontoja ja uskomusjärjestelmiä sekä uskontojen sisäisiä lahkoja ja suuntauksia. Siitä emme taida päästä ikinä eroon.

    Kehittyneissä yhteiskunnissa yksilöllisyys ja vakiintuneiden instituutioiden kyseenalaistaminen on yleistynyt parantuneet tietämyksen ja henkisen ilmapiirin vapautumisen myötä. Siksi myös uskonasioissa käyttäydytään vapaammin kuin ennen.

    Koska uskonnollisuutta ei voida kokonaan poistaa on myönteistä, että uskomisesta tulee yksilöllisempää ja erityisesti, että suuret ja vaikutusvaltaiset uskonyhteisöt menettävät valta-asemaansa. Siksi uusien uskontojen syntyminen voi olla yhteiskunnalle jopa hyödyksi.

    Tietysti myös se, että ihmiset alkavat uskoa yhä merkillisempiin juttuihin herättää yhä useampia huomaamaan uskontojen epärationaalisuuden ja ehkä heräämään tähän todelliseen maailmaamme.
  14. Vastaanpa minäkin, vaikka kysymys olikin esitetty "Kuuntelevalle kirkolle".

    Se on myös selvä osoitus kristillisdemokraattien syvästä epäluottamuksesta jumaliaan kohtaan.

    Jos jumalia olisi olemassa, niin tarvitsivatko ne ihmisten apua tahtonsa toteutumiseen?

    Jos ne haluaisivat estää homoliitot, niin eivätkö ne voisi sitä tehdä vain päättämällä, että niin ei tule tapahtumaan?

    Jos taas on kyse vapaasta tahdosta ja ihmisten valinnoista, niin jos jumalat antavat mahdollisuuden valita, niin miksi ihmiset kiistävät jumalien antaman oikeuden tehdä niin? Kuka täällä määrää jumalat vai KD?

    Jos joku uskoo jumaliin, niin tehköön niin tykönään ja heittäköön vaikka voltin niin käskettäessä. Mitä tulee maailman menoon, niin rentoutukaa ja luottakaa jumalienne harkintakykyyn ja voimaan saada tahtonsa läpi myös täällä maanpäällä.

    Ne jotka eivät jumaliin usko voivat puolestaan käyttää harkintaansa ja pyrkiä kohtelemaan kaikkia lähimmäisiämme tasapuolisesti ja reilusti.
  15. Tiede ja usko voivat asua jopa saman henkilön päässä, mutta ainoastaan, koska me ihmiset olemme mestareita käyttämään kaksia painoja; kaksinaismoraalia.

    Jos tiedemies- tai nainen käyttäisi uskonsa erittelemiseen samoja standardeja kuin työssään, vaikka lääketieteen parissa, hän olisi ateisti alle 15 minuutin. Meillä on kuitenkin kyky tarkastella eri elämämme osa-alueita käyttäen erilaisia kriteerejä.

    Tiede ja usko ovat eri maailmoista ja siksi ne eivät sovi yhteen muualla kuin ihmismielen tutkimuksessa; psykologiassa ja sosiologiassa. Teologia puolestaan pitäisi liittää psykologiaan ja ehkä myös kirjallisuustieteeseen; tutkitaan sen parissa erästä mielenkiintoista ihmismielen ilmiötä luotuine oppirakenteineen ja niiden mukanaan tuomaa kirjallista materiaalia.

    Tieteen perustana on vaatimus tiedon koettelemisesta ja väitteiden todistamisesta. Uskon perustana on puolestaan uskominen pelkän intituution tai uskottelun pohjalta. Samoilla standardeilla vain toinen selviytyy hengissä, siksi niitä tarkastellessa pitää käyttää erilaisia mittoja.
  16. "Mutta eikö myös tieto voi olla uskonnollinen kokemus."

    Ei.

    Tiedon parissa askarteleva henkilö voi kokea haltioitumista ja mielenkuohua saadessaan reaalimaailman ilmiöihin liittyviä oivalluksia. Mielenliikkeet ovat pitkälti samanlaisia kuin uskovaisilla heidän tunnelmoidessaan uskonsa parissa.

    Kyseessä ei ole uskonnollinen kokemus, vaan haltioituminen psykologisena ilmiönä.

    Haltioitumisen voi kokea hyvinkin monien ihmistä kiinnostavien asioiden parissa, vaikka urheilusuoritusta seuratessaan. Aiheuttajastaan riippumatta se pysyy haltioitumisena, sitä ei voi omia pelkästään uskonnolliseksi elämykseksi.
  17. Tietenkin kaikessa on loogisuus ja järjestys takana, koska maailmamme ilmiöt joutuvat noudattamaan luonnonlakeja.

    Esimerkiksi omenat putoavat häkellyttävän järjestelmällisesti joka ainoa kerta maata kohti, koska maan painovoima vetää niitä puoleensa.

    Myös monimutkaisemmat tapahtumat noudattavat lainalaisuuksia eikä se edellytä sen kummallisempaa persoonallista tahtoa ilmiön aikaansaamiseksi.
  18. Voi teitä höpönassuja.

    Toistelette vain niitä iskulauseita, joita teille syötetään ymmärtämättä rahtuakaan elämän tosiasioista.

    Islamin "mahdista" saa riittävän kuvan tarkkailemalla arabimaiden ja länsimaiden huikaisevaa taloudellista, tiedollista ja kulttuurilista eroa.

    Ählämöinti saattaa piristää oppimattomien synkkää arkea, mutta niin kauan kuin tavalliseen flunssaan kuolee enemmän ihmisiä, kuin "pyhässä sodassa" se ei todella vaikuta yhtään mihinkään. Se on vain kosmeettinen haitta.

    Näennäisessä heikkoudessaankin länsimaat ovat aivan ylivertaisia muslimimaihin nähden. Muutenhan me olisimme jo pakkokäännytettyjä tai kuolleita. On myös harhaa nähdä elämäntapojen vapautuminen heikkoutena. Vastuun ottaminen ja itsenäinen ajattelu ovat vaativampi suoritus, kuin ylhäältä syötettyjen oppien sellaisenaan nieleminen ja niiden orjallinen noudattaminen.

    Ottakaamme siis vastuu elämästämme ja hylätkäämme uskonnot sekä niiden mukanaan tuoma henkinen orjuus.

    Ei meistä kaikista ole siihen, mutta ne joilla eväät riittävät tulkaa vapauteen.
  19. Kristinusko ei ole uskonto, vaan suuri joukko jopa vastakkaisia uskomuksia kuvitellun henkiolennon tahdosta.
  20. "Menen tuleen oikudenmukaisuuden puolesta."

    Minä tulen mukaan, kun se hetki tulee.
    21. 64 / 151
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt