Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Juuri näin. Kyllä pienituloisetkin voivat asuntoja ostaa. Tähän se harha yleensä liittyy. Mulla on pienet tulot = en voi ostaa asuntoa. Mulla on pienet tulot = en uskalla riskiä ottaa. Itse asun PK-seudulla ja täällä asuntojen hinnat tietenkin ovat korkeita. 150.000 eurolla kuitenkin saa jo jonkinlaisen yksiön tai kaksion ensimmäiseksi asunnoksi. 20 vuoden laina-ajalla ja nykyisellä korkotasolla kuukausittain lainan lyhennykseen menevä määrä on 759 euroa. Jos nyt jotensakin voi olla varma töiden riittävyydestä, ei kannata mitään pankin tarjoamia huippukalliita lainavakuuksia ottaa.

    Oletetaan nyt, että ostaisi pienen asunnon 40 neliötä, jossa vastike olisi 3 euroa ja vesimaksu 18 euroa. Lainanhoitoon, vastikkeeseen ja vesimaksuihin menisi kuukaudessa yhteensä 897 euroa kuukaudessa. Joku joutuu maksamaan melkein saman summan vuokrastaan. PK-seudulla alhaisimmat vuokrahinnat vapailla markkinoilla ovat 600 euron luokkaa.

    Ainakin minun mielestäni asuntolaina kannattaa ottaa tasalyhenteisenä. Tällöin korkotason nousu vain pidentää laina-aikaa eikä tee elämää mahdottomaksi. Elämä on peliä ja samoin lainakoron valinta. Itselläni asuntolaina on sidottu 3 kuukauden euriboriin. En oikein usko kiinteisiin korkoihin. Jos kiinteän koron ottaa, sen pitäisi oikeasti olla pitkä korko eikä mikään 3 vuotta. 5 vuottakin tuntuu lyhyeltä.

    Pankit eivät kylläkään taida myöntää 30 vuotta pidempiä lainoja Suomessa.

    Kansakunnan mediaanipalkka on jotain 2.900 euroa ja keskipalkka 3.000 euroa. Keskimääräinen työelämän läpikäyneen ihmisen eläke on vain vähän päälle 1.500 euroa. Alhaisin mahdollinen eläke on 738 euroa.
  2. Tökkii ja valmiiksi kirjoitettu viestini katosi :)

    Itse en käyttäisi tarjouskauppaa, kuin houkuttelevissa ja pienissä asunnoissa.

    Välittäjät käyttävät kikkoja, kuten lupaamalla liian suurta hintaa asunnosta tai alhaista välityspalkkiota. Liian suuren hinnan lupaaminen johtaa pitkittyvään kaupantekoon ja kenties lopulta jopa liiankin alhaiseen hintaan, kun isommalla hinnalla ei ole tullut kauppoja ja hintaa on jouduttu laskemaan ja sitten pitääkin jo myydä tyhjää asuntoa.

    Olennaista on välittäjän myyntihenkisyys ja ammattitaito. Ammattitaitoa on hankala selvittää, mutta se käy ilmi kysymyksistä, joihin välittäjä joutuu vastailemaan (putkiremontit, alueen hintatason selvittäminen jne). Jos välittäjä ei pysty myymään itseään teille, voi epäillä kuinka hyvin hän pystyy myymään asuntoa ulkopuoliselle.

    Joskus alhaisinta välityspalkkiota lupailevat voivat taluttaa asuntoa myymään nukkavierulta vaikuttavan välittäjän. Joskus alhaisinta hintaa tarjoavat välittäjien esitteet ja käyttämät myyntikanavat ovat rajoittuneita. Netin ykköspaikka on tällä hetkellä Oikotie, mutta on niitä muitakin ja lisäksi paperimedia.

    Ihan hölmöä on olla kilpailuttamatta välittäjiä. Isoimmalla rahalla ei saa parasta eikä pienimmällä rahalla välttämättä huonointa.

    Tein itse asuntokauppoja pari vuotta sitten ja onnistuimme itse valitsemaan hyvän välittäjän. Sen sijaan ostamamme asunnon välittäjä oli ala-arvoinen ja ammattitaidoton. Ammattitaidottomuus tuli esille jopa pankissa kauppakirjaa allekirjoitettaessa.
  3. Juuri näin. Jotkut asuntojen hinnanlaskua toivovat vouhkaavat innnostuneina prosenttimuutoksia, mutta eivät näe edes metsää puilta.

    En nähnyt tuota alkuperäistä kirjoitusta, mutta prosenttimuutos on 12 % silloin, jos aikaisemmin ongemaluottoja oli 0,57 % ja nyt 0,64 %.

    Alunperin 1/17513 kuului ongelmavelallisiin ja nyt peräti 1/15625. Jos asuntovelallisia olisi miljoona, uusien ongelmavelallisten määrä olisi noussut 57 henkilöstä 64 henkilöön miljoonasta henkilöstä. Kyllä nyt asuntomarkkinat rommaa kun on huomattu, että 7 uutta henkilöä ei pystykään maksamaan asuntolainaansa. Nousuakin on peräti 12 %.

    Löytyykö maasta sellaisia, jotka ovat yrittäneet mennä kauppaan ostamaan prosenteilla?
  4. Yleensä todellakin kannattaa ostaa oma asunto. Vuokra-asuntoa suosittelen vain väliaikaiseen majoitukseen ja tietenkin muuttotappiopaikkakunnilla kannattaa katsoa koska, mistä ja millä hinnalla asunnon ostaa vai ostaako ollenkaan, jos ei ole takeita työstä.

    Tein jo yhdessä aikaisemmassa keskusteluketjussa vertailua vuokra-asunnon ja omistusasunnon välillä.

    Pääkaupunkiseudun vuokrahinnat ovat sellaisia, että oksat pois. Halvin rivitalo n. 75 m2 maksaa vuokrattuna vajaat 1.200 euroa ja ostettuna noin 200.000 euroa.

    Vuokralla maksetaan vuokraa 1200 ja vesimaksuja. Omistusasukas maksaa vastiketta, samat vesimaksut ja nykyisellä korkotasolla 1015 euroa kuukaudessa asuntolainaa (20 vuoden laina-ajalla). Vastike voisi olla esim. 3 euroa neliöltä, joten hoitovastike olisi 262,5 euroa kuussa.

    Vuokralla jää jää käteen kuukaudessa noin 87,5 euroa enemmän rahaa, mutta hän ei säästä yhtään omaa asuntoa.Omistusasunnossa asuja maksaa lyhennyksiä kuukaudessa 676,34 euroa. Jos asuntojen hinnat pysyvät ennallaan omistusasunnossa asuva on säästänyt asuntoa kahdessa vuodessa n. 16.232 euroa ja vuokra-asukki on säästänyt rahaa 2.100 euroa.

    Monesti jää huomaamatta ero mikä syntyy eläkkeelläollessa. Keskimäärin eläkkeellä ollaan 24 vuotta. Vuokra-asukki maksaa silloin edelleen 1.200 euron vuokraa ja vesimaksuja, mutta omistusasukas vain vastiketta ja vesimaksuja.

    Lähtökohta on siis, että asunto on maksettu eläkeikään mennessä.

    Kulutukseen jää eläkeaikana yli 270.000 euroa enemmän kuin vuokralla. Jos tuon kuukausittaisen rahan sijoittaisi rahastoon 5 prosentin tuotolal ja 1 prosentin hallinnointipalkkiolla kuollessa olisi varoja asunnon lisäksi 449149 euroa, mistä tietenkin pitää maksaa verot pois. Käteen tulisi kuitenkin hieman yli 395.000 euroa + asunto.

    Kannattaa vielä ottaa huomioon, että eläketulo on ehkä n. 55 % prosenttia työajan palkkatulosta. Keskimääräinen palkkatulo on melkein 3.000 euroa. Ei hyvältä näytä, jos saat eläkettä bruttona 1650 euroa ja vuokra vesimaksuineen nielee leijonan osan tuloista.
  5. Kysymyksesi: pitääkö eläkkeiden pysyä saman suuruisena hautaan asti?
    Vastaus: ei tietenkään. Sen vuoksi on indeksit.

    Indeksit saisivat olla suurempia. Eläkkeet saisivat olla suurempia. Palkat saisivat olla suurempia jne... Sitten on vain mietittävä, että mihin asetetaan rajat. Työnteosta karttunut eläke on jatkettua palkkaa. Eläkkeet taas maksetaan pääasiassa työeläkemaksuista ja sijoitustuotoista. Jos eläkkeet vaikka tuplattaisiin nykyeläkeläisille, työeläkerahastot olisi kulutettu loppuun noin 7 vuodessa. Työeläkerahastoihin on kuitenkin maksettu sisään rahat myös kaikkien tällä hetkellä olevien ihmisten eläkkeitä varten.

    Anja hyvä. Maksettujen eläkkeiden määrä ei ole sama kuin maksettavaksi luvattujen eläkkeiden määrä (varat - velat -keskustelu). Maksussa olevien eläkkeiden määrä kertoo vain sen, paljonko juuri tällä hetkellä maksetaan eläkkeitä. Mitenkähän tuon sanoisi paremmin. Se mitä mitä velallisella menee vuosittain lainan lyhennyksiin ei kerro kokonaisvelan määrää. Velka lyhentyy, mutta samalla velkaa syntyy koko ajan lisää, koska työssäkäyvät ansaitsevat lisää eläkettä mikä pitäisi maksaa tulevaisuudessa.

    Anja hyvä. Lehdissä on kerrottu, että koko eläkevelan määrä on arvioitu 600 miljardiksi euroksi. Suuri osa tästä eläkevelasta on tarkoitus maksaa työssäkäyvien palkasta nipistämällä, mutta tämä mainitsemasi 155 miljardia on se rahamäärä, mikä on valmiiksi kerättyä. Luvattujen eläkkeiden määrä on siis varoihin nähden paljon suurempi. Se on hurja myös suhteessa valtion velkaan, joka ylittää 100 miljardia euroa. Mitä vähämmän työntekijöitä ja eläkemaksujen maksajia on sitä vaikeampaa on tehtävän hoitaminen.

    Asia: ostovoiman säilyttäminen. Olet varmaan Anja samaa mieltä, että ostovoima säilyy, jos eläkettä nostetaan samassa suhteessa hintojen muutoksen kanssa. Yksinkertaistaen ostovoima säilyy, jos maitolitran hinta siis nousee 2 prosenttia ja eläke nousee 2 prosenttia.

    Työeläkkeitä korotetaan 80 prosentin painolla hintojen perusteella ja 20 prosentin painolla palkkojen perusteella. Jos hintojen nousu tarkoittaa yksi yhteen nousua, niin jos oletetaan että palkat nousevat hintoja nopeammin, myös eläkkeet nousevat hieman hintoja nopeammin. Eläkkeiden ostovoima siis säilyy tai jopa kohenee nykyiselläkin systeemillä, mutta palkkojen ostovoima on kehittynyt eläkkeiden ostovoimaa paremmin ainakin viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

    Kukaan ei voi kuitenkaan taata, että palkat jatkossa tai ainakaan lähivuosina nousisivat eläkkeitä enemmän. Voi jopa käydä niin, että eläkkeet voivat hintojen nousun vuoksi nousta palkkoja enemmän, mikä tietenkin tarkoittaisi sitä, että palkkojen ostovoima todellisuudessa heikkenisi, jolloin myös eläkkeiden ostovoima heikkenisi, muutta ei niin paljon kuin palkoissa.

    Kaikkein pienimmät eläkkeet maksetaan niille henkilöille, jotka eivät ole olleet kartuttamassa eläkerahastoja tai vain hyvin vähän. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä vain pieni osa eläkkeestä maksetaan työssäkäyvien palkasta ja eläkerahastoista. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä valtaosa tulee samasta paikasta kuin työmarkkinatuki. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä (kansaneläke ja takuueläke) rahat tulevat verotuloista.

    Sosiaaliturvan tasot:

    - työmarkkinatuki 698 euroa/kk (henkilö ei ole ollut työelämässä)
    - takuueläke 738,82 euroa/kk (henkilö ei ole ollut työelämässä)
    - sairauspäiväraha 511,055 euroa/kk (henkilö ei ole ollut työelämässä)

    Nämä ovat kaikki minimejä. Mikään näistä ei todellakaan ole suuri, mutta pienin mahdollinen eläketulo on sentään pienintä mahdollista työttömyyskorvausta ja sairauspäivärahaa suurempi. Kaikki nämä ryhmät ottaisivat mielellään kunnon tasokorotukset.
  6. Poliitikoilla on Eesaun ääni ja Jaakobin kädet.

    Toivoa saa, että perheitä tuetaan ja toivoa saa, että telakalle löytyisi uusi omistaja.

    Iso harha ja kummallisuus liittyy siihen, että huomiota kiinnitetään erityisesti vain yhteen alaan (tässä telakkateollisuus). Samanlaista säästämistä ja tuskaa löytyy monilta muiltakin aloilta niin kuin totesit. Nuo muut alat ovat kuitenkin elinkelpoisempia kuin Rauman telakka.

    Oulusta ja Salosta irtisanottujen Nokialaisten tilanne ei ole helppo. Ihmisen on voitava suunnitella elämäänsä eteenpäin ja jatkuva epävarmuudessa eläminen on kovin tuhoisaa. Monet näistä ex.nokialaisista joutuvat myymään asuntonsa sen ostohintaa paljon alhaisemmalla hinnalla. Pettymys on varmasti suuri.

    Politiikassa tarvitaan realismia ja rehellisyyttä. Politiikassa tarvitaan suuntaa, tekoja ja päätöksiä. Kaikille lienee selvää lukuun ottamatta ehkä pientä ryhmää kaikkein vasemmistolaisimmista, että ei ole olemassa Sampoa, josta vain voi ottaa ja josta riittää kaikille.

    Vasemmistolaiset puolueet kautta maailman ovat joutuneet miettimään uutta suuntaa. SDP:llä suunta on tällä hetkellä aivan kadoksissa. SDP:ssä ei tiedetä, kumpi heilutta kumpaa koiran pää vai häntä.

    Ison Britannian työväenpuolueen johdossa "Milliband" on hahmoteltu oivallisia näkemyksiä siitä, mitä puolueen pitäisi tehdä ja mihin asioihin puuttua. Olen lainannut noita ajatuksia jossain aikaisemmin tälle palstalle kirjoittamassani mielipiteissä.

    Tähän suuntaan tulisi vastuullista kansanpuoluetta kehittää, koska se suunta olisi vastuullinen, avoin rehelinen ja kestävä. Nyt SDP:ssä tarvittaisiin oikeasti uutta Korpilampea. Se edellyttää kyllä nykyjohdon eroamista.
  7. Valitettavasti monikin asia kirjoituksissa on pielessä. Luettelen asioita, jotka minulla tulevat mieleen:

    - Eläkerahastojen pääomaan ei ole tarvinnut koskea (väärin). Eläkerahastojen pääomasta on maksettu eläkkeitä, eli siihen on koskettu. Eläkerahastot ovat edellistä vuotta suurempia vain sen vuoksi, että työssäkäyvät ovat maksaneet eläkemaksuja 22 % palkastaan ja rahastoille on tullut positiivisia tuottoja.

    - Kirjoitukseen sisältyy perustavaa laatua oleva harha, jos ei ymmärretä ottaa selvää veloista, vaan seurataan ainoastaan varojen määrää. Eläkerahastot ovat varoja ja maksettavaksi luvatut eläkkeet ovat velkoja. On yksinkertaista hehkutella varojen määrän nousulla ellei sitä verrata suhteessa velkojen määrän nousuun. Velat ovat kuitenkin nousseet samaa tahtia tai jopa hieman kovempaa tahtia kuin varat.

    - Mikä on tärkeintä. Nostaa pienituloisten eläkeläisten eläkkeitä, vai suurituloisten eläkeläisten eläkkeitä? Puoliväli-indeksiin palaaminen vaikuttaisi mitättömästi tai ei ollenkaan pienituloisten eläkeläisten eläkkeisiin, mutta vaikuttaisi täysipainoisesti suurituloisten eläkeläisten eläkkeisiin ja sellaisiin eläkeisiin, joissa ei ole yhtään kansaneläkettä.

    - Puoliväli-indeksiin paluun suurimmat hyötyjät olisivat ne, jotka juuri ovat nyt siirtymässä eläkkeelle.

    - Puoliväli-indeksin maksajia olisivat hieman alle 50-kymppiset ja sitä nuoremmat. Sitä ankeampi olisi osa mitä nuoremmasta on kysymys. On kysymys tuon sukupolven eläkkeistä. Kenen mielestä on oikeudenmukaista antaa näille porukoille pienempi eläke ja jakaa siitä vähän vielä enemmän nyt juuri eläkököityvälle? Tätä tämä asia tarkoittaisi. Vanhusten toimeentulosta kuten kaikkien muiden tarvitsevien toimeentulosta on huolehdittava, mutta nyt olisi jo viimein aika pohtia asioita eikä vain laulaa samaa laulua ajattelematta nenääsä pidemmälle.

    - Perustavaa laatua oleva kysymys. Jos eläkeläisen eläkkeen karttuma sidotaan palkkakehitykseen, eikö pitäisi olla valmius myös alentaa eläkkeitä jos palkkoja alennetaan?

    - Filosofinen kysymys. Kuinka suuri osuus eläkeläisellä pitäisi olla saada nykyisen työssäkäyvän henkilön työn tuottavuuden noususta?