pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  1. On kansainvälisiä selvityksiä ja myös todellisia tapahtumia, jotka osoittavat että eläkeiän nostaminen ei ole heikentänyt nuorisotyöllisyyttä. Nuorisotyöttömyyden määrä ei siis riipu siitä, millä tasolla eläkeikä on. Pääsääntöisesti työvoimaa eläkkeelle lähtevien sijaan ei palkata nuorista jos palkataan ollenkaan.

    Tämä harhaluulo: päästä ikääntyneet eläkkeelle ja anna työpaikka nuorelle on samaa luokkaa kuin ero siinä, että valtaosan ihmisten mielestä nyt pitäisi tehdä isoja rakennemuutoksia. Sitten kun tiedustellaan että mitä rakennemuutoksia, oikein mitään ei haluta tehdä ja jos halutaankin niin sellaista mikä ei ole itseltä pois.

    Itsekkyys, omaan nenään katsominen ja sokeus asioiden ymmärtämiseksi on aivan käsittämätöntä luokkaa.

    Monet ikääntyneet ovat yritystensä kultakimpaleita ja painonsa aroisia kullassa. Joidenkin työteho taas ei ole riittävä.

    On tietenkin tärkeää, että nuoret eivät syrjäydy ja että he pääsevät kiinni työelämään. Sitä ei kuitenkaan paranneta heittämällä ikääntyneestä päästä työntekijöitä ulos. Toistan aika monetta kertaa, että kansainväliset selvitykset ja tapahtumat osoittavat päinvastaista. Maailmalla eläkeiän nostaminen on pikemminkin lisännyt työssä olevien ihmisten määrää pitämällä näitä iääntyneitä ihmisiä töissä. Tällaisten maiden työllisyysaste on noussut ja taloudellista kestävyyttä mittaavat tunnusluvut ovat parantuneet.

    Suomessa on jatkuvasti iso määrä työpaikkoja, joihin ei löydy työntekijöitä. Osan täyttävät virolaiset ja muut ulkomaalaiset (esim. bussinkuljettajat ja taksinkuljettajat pk-seudulla). Itsekin tiesin aikoinaan yhden nuoren bussinkuljettajan, joka ei halunnut lähteä turvallisesta kotikaupungistaan pääkaupunkiin töihin vaan piti elämästään kotiseudullaan työttömänä ja yhteiskunnan tuen varassa.

    Kuten edellä sanoin, työttömyys ei korreloi positiivisella tavalla eläkeiän alentamisen kanssa. Eli työpaikkoja ei nuorille synny sillä, että ajetaan ikääntyneet eläkkeelle.

    Vaikka nuori saisi työpaikan, mikä ei todennäköisesti tapahdu eläkkeelle lähtevän henkilön sijaan, nuori saa suhteessa heikomman eläkkeen ja ostovoiman eläkkeellä kuin jo eläkkeelle jäävät tai pian eläköityvät. Tämä suhde vain pahentuu, mitä vähemmän ihmiset ovat töissä ja mitä alempi eläkeikä on.

    Kai tiedät, että käytännössä työssä olevien palkoista otetaan palkanpidätyksenä määrä, jolla maksetaan eläkkeitä.

    Jos Espanja alentaisi eläkeikäänsä, IMF ja kansainväliset luottoluokittajat vaatisivat Espanjalta entistä järeämpiä toimia taloutensa tasapainoon saattamiseksi. Ymmärrätkö, että eläkeiän alentaminen ja sen nostamisen vastustaminen eivät kasvata taloutta vaan heikentävät sitä ja pahentavat vajeita.

    Lisäksi Suomessa nostamisen vastustaminen joudutaan tulevaisuudessa ratkaisemaan joko nostamalle alle 50-kympisten ja etenkin alle 40-kymppisten eläkeikään paljon voimakkaammin tai leikkaamalla heidän eläkkeitään paljon enemmän.

    Tilanne on vähän sama, kuin pitoihin ensimmäisenä tulevat katsoisivat että heidän ei tarvitse välittää seuraavaan kattaukseen tulevista, vaan he voivat hakea seuraavaa kattausta varten varatut ruoat kaapista ja käyttää ne hyväkseen vain koska olivat ensimmäisiä. Kaikki tämä vielä niin, että kaikki pitoihin tulevat ovat maksaneet oman osuutensa. Omaan napaan tuijottamista parhaillaan - eikö?
  2. On kaunis, mutta toteuttamiskelvoton ajatus, että laitetaan eläkeikää lähestymässä oleva henkilö nauttimaan eläkkeestä ja täytetään työpaikka nuorella. Kansainväliset tutkimukset eivät tue tätä sinänsä kaunista väitettä.

    Toiseksi eläkerahastojen kestävyys ei muutu yhtään mihinkään, jos työntekijöiden määrä pysyy muuttumattomana eikä työnteon määrä kasva.

    Monia nuoria eivät kiinnosta raskaat työt, epävarmat työt, epäsiistit työt eikä myöskään muuttaminen vieraalle paikkakunnalle. Monilla nuorilla ei ole myöskään työpaikkaan vaadittavaa riittävää koulutusta eikä tieto-taitoa. Suomessa on tälläkin hetkellä 32.500 avointa ja täyttämätöntä työpaikkaa ja kohtalainen nuorisotyövoimareservi.

    Ok, googlasin vähän huonommin menestyviä maita: Esim. Belgiassa eläkeikä on naisilla ilmeisesti 64 ja miehillä 65. Espanjassa eläkeikä on pääsääntöisesti 65. Irlannissa eläkeikä on 65.

    Huomaatko punaisen langan. Riippumatta siitä, näyttääkö maalla menevän hyvin tai huonosti, sen eläkeikä on Suomea korkeampi. Syy on kaikilla sama. Eläkerahastojen ja eläkemaksukyvyn varmistaminen. Nyt mitataan itsekkyyttä ja omaatuntoa. Kuka on valmis syömään lastensa työn hedelmät tietäen, että nuoremmat sukupolvet joutuvat jo nyt pärjäämään selvästi vanhempiaan pienemmillä eläkkeillä.
  3. Kaikista pitäisi pitää huolta eli myös niistä, jotka eivät saa jatkaa töissä vaikka haluaisivatkin ja sen vuoksi joutuvat ansiosidonnaiselle ja työttömän peruspäivärahalle. Tosin ansiosidonnaisestakin karttuu eläketurvaa. Taitaa olla työttömyysputkeen liittyvää turvaa tällaisia henkilöitä varten.

    Kuka tulee toimeen milläkin. Iso joukko eläkeläisiä valittaa, että ei tule toimeen eläkkeellään. Osa näistä on niitäkin, jotka ovat omasta halustaan jääneet eläkkeelle niin aikaisin kuin vain mahdollista.

    Tässä ei ole kysymys siitä, että pitäisi ryhtyä pidentämään työuraa nimenomaan ja vain loppupäästä, vaan tarve koskee sekä alkupäätä että loppupäätä. Alkupäästä työuria saadaan pidennettyä, jos koulutusaikaa vähennetään ja vähennetään työkyvyttömyystapauksia. Loppupäästä työuria saadaan pidennettyä eläkeikää nostamalla. Koulutuksen kestoaikaakaan ei voida määräämättömästi vähentää.

    Sanohan mikä järki sitten siinä on, että kehittyneissä maissa eläkeiät ovat yleisesti paljon korkeammalla kuin Suomessa: (Ruotsi 65, Norja 67, Saksassa nousussa 67, Hollannissa 65-66 ja Suomessa nyt 63). Kaikkialla muualla nostetaan koko ajan, kun ymmärretään tilanteen vakavuus, mutta Suomessa ajetaan täydellä vauhdilla miinaan ja kärsijöitä ovat alle 50-kymppiset ja sitä pahemmin mitä nuoremmasta on kysymys.)

    Mitä myöhempään eläkeiän nostamisessa mennään sitä enemmän sitä joudutaan nostamaan ja leikkaamaan myös eläkkeitä ja se porukka joka siitä kärsii on sitä pienempi.

    Hip, hei syödään vain lasten työstä tuleva eläke jo etukäteen ennen kuin lapset ovat ehtineet edes tehdä työtä..
  4. Eläkekaton tekeminen olisi ehdottoman oikeudenmukaista, vaikka sillä ei olisi suurta merkitystä eläkerahastojen kestävyyteen. Suurimmat vastustajat eläkekatolle löytyy ehkä yllättäen SAK:sta, STTK:st ja Akavasta. EK:ssakaan ei hirveästi eläkekatosta tykätä. Niin kauan kuin nämä järjestöt määrää missä mennään ei Suomessa eläkekattoa ole.

    Ihmisten työuria pitäisi saada pidennetyksi alusta ja lopusta. Sitäkin on tutkittu, että yli-60 vuotiaat eivät vie nuorten työpaikkoja. Nuorten työttömyys ei ole sellaisissa maissa yhtään pahempi, joissa eläkeikää on nostettu kuin sellaisissa maissa, joissa ei ole nostettu. Esimerkiksi Norjassa eläkeikä on 67 vuotta eikä nuorten työttömyys ole taatusti heikompi kuin Suomessa.
  5. Valitettavasti vain liian suuri osa ihmisistä on kykenemättömiä arvioimaan tekojensa seurauksia ainakaan eläkeasioissa ehkä sen vuoksi, että luvut näyttävät pieniltä. Suuri osa ihmisistä menee eläkkeelle juuri niin aikaisin kuin vain pääsee riippumatta kuinka paljon se vähentää heidän eläkettään.

    Esimerkiksi tämän tai ensi vuoden alusta voimaan tuleva lakimuutos poistaa ihmisiltä mahdollisuuden päästä eläkkeelle 62-vuotiaana. Jos joku on jäänyt eläkkeelle 62-vuotiaana sen sijaan että olisi jatkanut työssä 63-vuotiaaksi, vaikutus on kai 12x0,6 % eli yhteensä 7,2 %. Tämä prosenttimäärä leikataan tällaisen ihmisen eläkkeestä hamaan loppuun saakka eli jos keskimääräinen eläke on 1.500 ja siitä saa nettona 1.240 euroa. Vähennyksen kanssa eläke on jotain 1.100 euroa.

    Sama on muuten todettu kansainvälisissä tutkimuksissa, eli työssäoloaikaa ei pystytä tehokkaasti lisäämään eläkkeen leikkauksella vaan siihen täytyy liittyä eläkeiän nostaminen. Vain työssäoloajan pidentäminen parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä.

    On jopa iso joukko suurituloisia, joilla kaikki raha menee elämiseen. Lisäksi on iso joukko pienituloisia, jotka eivät kykene säästämään eläkevakuutusta eivätkä muutoinkaan varautumaan vanhuuteen. Ajattele mikä pommi on, kun tulot tippuu eläkkeellä noin 40-50 % siitä mitä ne ovat työssäoloaikana.
  6. Eläkeiän noston vastustaminen on vähän samanlainen asia, kuin lupaus kymmenestä hyvästä ja kahdesta kauniista. Paljon mieluummin kaikki ottaisivat vastaan lisää rahaa ja enemmän ilmaisia palveluita. Jossain kuitenkin on raja, jota ei enää voida ylittää. Nälkä on näköpiirissä, jos siemenviljat käytetään yltäkyltäisiin pitopöytiin.

    Velaksi elämisen varjopuoli on velan maksun aika ja leväperäisen taloudenpidon seuraus on Kreikan kaltainen suuri yhteiskunnallinen kriisi.

    Loppujen lopuksi eläkeiän nostamisen vaihtoehto on eläkkeiden leikkaus. Eläkkeet eivät ole kuitenkaan kovin suuria nykyäänkään, joten se ei ole todellinen vaihtoehto. Suuri osa ihmisistä ei osaa arvioida tekemiensä päätösten taloudellisia seurauksia. Ihmiset jäisivät mieluusti aikaisin eläkkeelle, vaikka eläke olisikin pienempi. Sitten kuitenkin monella olisi suuria vaikeuksia selviytyä pienellä eläkkeellään.

    Luin lehdestä Suvi-Anne Siimeksen haastattelun, jossa hän sanoi eläkeiän noston vastustamisen rankaisevan alle 50-kymppisiltä, mutta erityisesti alle 40-kymppisiltä. Näin ollen eläkeiän noston vastustaminen siis tarkoittaa vain sitä, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään entistä rankempia toimia, kun toimet koskevat pienempää joukkoa.

    Eläkeiän nostaminen tarkoittaa sitä, että työssäkäyvät kartuttavat lisää niitä eläkerahastoja, joista eläkkeet maksetaan. Mitä aikaisemmin eläkkeelle pääsee, sitä pienemmäksi jäävät eläkerahastot, mistä eläkkeitä maksetaan. Jos eläkerahastot eivät riitä eläkkeiden maksamiseen on nostettava maksuja, mitkä suoraan vähentävät työssäkäyvien ostovoimaa tai leikattava eläkkeitä.
  7. Hei Leiriniekka!,

    Arvelisin syitä pakkoruotsikantaan löytyvän ainakin seuraavista asioista:

    - SDP:n näkyvissä poliitikoissa on ollut paljon henkilöitä, joiden äidinkieli on ruotsi, kuten myös rehellisesti kaksikielisiä. Jörn Donner esimerkiksi vaihtoi SDP:stä RKP:hen ja taas takaisin monta kertaa.

    - SDP:llä ja RKP:llä on myös pitkä yhteinen hallitusyhteistyöhistoria.

    - On poliittisesti korrektia olla suvaitsevainen ja vastustaa suvaitsemattomuutta, mikä tässä tiivistyy pakkoruotsin puolustamiseen.

    - Työväenliikkeen ideologinen lähtökohta, että kaikki kansat olisivat veljiä keskenään. Jutta Urpilaisen jopa kerrotaan tapaamisessaan tänä vuonna laulaneen "kansainvälisen" suomeksi saksalaiselle sosialistikollegalleen. http://personal.inet.fi/koti/esko.parviainen/kansainv.htm

    Olisihan sitä hyödyllisempiäkin kieliä opiskeltavaksi kuin ruotsinkieli. Ruotsinkielellä on kuitenkin vahvat historialliset juuret Suomessa.

    Vaikka pakkoruotsi poistettaisiin, jäisi jäljelle tiettyihin virkoihin pääsemiseksi vaatimuksia ruotsin kielen riittävästä osaamisesta. Oma ruotsinkieleni on lojunut käytännössä käyttämättömänä jo 15 vuotta. Sitä aikaisemmin kohtasin työssäni myös ruotsinkielisiä asiakkaita.

    Kaikki taidot ovat hyväksi, myös ruotsin kieli. Jotkut kovasti ruotsinkieltä inhoavista joutuvat tilanteeseen työnhaussa tai muutoin, että ruotsinkielen osaamisesta olisi heille hyötyä. Kielenopiskelun tekeminen vapaaehtoiseksi voisi näiltä henkilöiltä ovia työhaussa tai ammatinvalinnassa.

    Minä en puolusta pakkoruotsia, mutta liian suuret mahdollisuudet lapsuudessa ja nuoruudessa valita opiskeltavista aineista voi katkaista monia urahaaveita.
  8. Nyt taidat sekoittaa kilpailijapuolueiden toiveita ja toimittajien tekemiä joitakin repiviä otsikoita Keskustapuolueen kuihtumisesta galluppeihin, joissa mitataan puolueen kannatusta. Keskustapuolueen kuihtumista jotkut ovat toivoneet ja jotkut ennustaneet jo vuosikymmeniä. Se että Keskustapuolue ei ole kuihtunut mitättömiin, tarkoittaa että puolueessa on välillä tehty jotain oikeinkin. Keskustapuolue ei ole ollut eikä se ole jäänyt maanviljelijöiden puolueeksi. Jos Keskustapuolue olisi pelkkä maanviljelijöiden puolue, sen kannatus olisi olematonta.

    Puolue joka ei muutu ajan mukana kuihtuu väistämättömästi. Suomessa on tilausta poliittisessa kartassa maltilliselle oikeistolle. Keskustapuolue on minun mielestäni juuri tällainen puolue.

    Tällä hetkellä SDP on tilanteessa, jossa sen pitäisi voida kyetä muuttumaan säilyttääkseen asemansa yhtenä suurista. SDP on elänyt tehdastyöläisten äänistä ja voimakkaasta vastakkainasettelusta työläisen ja työnantajan välillä. Maailma on muuttunut. Hyvinvointi on lisääntynyt, ihmiset ovat entistä yksilöllisempiä eikä SDP:n tarjoamalle isoon viranomaiskoneistoon nojautuvalle holhousyhteiskunnalle ole samaan tapaan tilausta kuin vuosikymmeniä sitten. Yhteiskuntarakenteen muutoksen johdosta tehdastyöpaikkoja on kadonnut iso määrä ja tilalle on tullut palvelualan toimipaikkoja ja pienyrittäjiä. Palvelualan toimihenkilöillä on parempi yhteiskunnallinen tietämys ja koulutus eikä tätä porukkaa saada äänestämään vastakkainasetteluun perustuvalla poliittisella jargonilla, vaan panostamalla entistä yksilöllisemmin tarpeet huomioon ottavaan ja tehokkaampaan julkiseen valtaan, jossa pääpaino ei ole valtiojohtoisuudessa, vaan yksilöiden omassa toiminnassa.
  9. Eduskunnan demografia ei muutenkaan muistuta väestöä. Ihmiset äänestävät eduskuntaan suhteessa enemmän julkkiksia (entisiä urheilijoita yms), keski-ikäisiä, parempituloisia ja miehiä. Eduskunnassa alle 30-kympiset kiljuvat suurella poissaololla. Eläkeläisiä eduskunnasta löytyy sentään muutamia.

    Minä en valitettavasti usko tuohon, että seniorit poikkeaisivat ihmisistä luonteensa puolesta mitenkään. Samanlaisia me kaikki olemme. Ensin ajattelemme itseämme ja vain pysähtymällä kuuntelemaan sekä ajattelemaan voimme sysätä oman etumme toisen henkilön puolesta. Nuorilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet ajatella tasapuolisesti ikääntyneen ihmisen asiaa, kuin ikääntyneellä ihmisellä nuoren asemaa. Kaikki kuitenkin edellyttää sitä, että avaa mielensä ja otttaa selvää asioista.

    Jos edes puolet eläkeläisistä äänestäisi senioripuoluetta, siitä tulisi eduskunnan suurin puolue!
  10. Gallupin tekijät osaavat ammattinsa. Tulokset heijastelevat todellisia kannatusmuutoksia väestössä. Gallupit eivät tietenkään tarkoita välittömiä muutoksia valtasuhteissa, mutta ne ennakoivat sitä. Gallupit toimivat ikään kuin ennustajan lasipallona siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Päätöksentekijät seuraavat galluppien tuloksia, koska ne toimivat ikään kuin välikausitodistuksena politiikanteon onnistumisesta.

    Tässä jutussa oli ei sitäpaitsi edes ollut kysymys gallupista, vaan Töölön Sosialidemokraattien omasta huolesta kuinka syvälle puolueen kannatus laskee seuraavissa vaaleissa.

    Elämä ja oikeastaan ihan kaikki on syklistä tai kansantajuisemmin sanottuna aaltoliikettä. Mikään ei pysy korkealla ikuisesti, mutta alhaalle pudonnutkaan ei välttämättä enää koskaa nouse takaisin entisiin korkeuksiinsa.

    Toimittajat tekevät juttuja välillä tikusta. Näin oli minun mielestä kysymys mm. silloin kun raportoitiin asuntojen hintojen lähteneen laskuun. Saadun hinnanmuutoksen vaikutus oli kuitenkin vain 0,1 %.

    Sosialidemokraatit ovat nyt Jutta Urpilaisen johdolla saaneet historiansa matalimpia kannatuslukuja - siis puolueen historian. Näin matalia kannatuslukuja ei SDP ole siis koskaan aikaisemmin saanut. Todelliset vallankäytön voimasuhteet määrävät kannatusluvut lasketaan vaaleissa. Jollei mitään radikaalia tapahdu, äänestystulos muistuttaa paljon niitä galluppien tuloksia, joita lähdet ovat vaalien alla julkaisseet.
  11. Mikä onkaan paras konsti myydä lehteä: paljastaa salaisuuksia ja kirjoittaa repiviä otsikoita, jotka liittyvät vain löyhästi juttuun. Tuo ns. salainen muistio tuskin sisältää mitään järisyttävän erilaista noihin tähän liittämiisi linkkeihin nähden. Toimittajalla on varmaan ollut kiire juttua tehdessään niin kuin niillä aina on.

    Minullakin oli kiire aloitusta kirjoittaessani ja siihenkin pääsi lipsahtamaan virhe. Yritin tietenkin sanoa, että Tölös Unga Socialister varapuheenjohtaja on Jutta Urpilaisen poliittinen avustaja Kirsi Airio. Ei siis Jutta Urpilainen itse. Niinhän se on, että ei hätäilelemällä tule kuin ... tiedätte sananlaskun.
  12. Kyynisesti ja karrikoiden voisi kysyä, että mikä takaa sen, että jos eläkeläiset todella keskittäisivät äänensä yhden asian liikkeelle, ei tapahtuisi juuri se ns. vahvimman oikeus.

    Jos 1.500.000 eläkeläistä äänestäisivät yhtä puoluetta, puolue voisi muodostaa hallituksen jopa yksinään! Tällainen puolue olisi yksinvallassa ja epäilemättä voisi käyttää vahvimman oikeutta muuttaakseen asioita haluamaansa suuntaan, paitsi että työtätekevää väestöä edustavat työmarkinajärjestöt tekisivät yleislakon.

    Jokaisella ryhmittymällä on hyvä olla edustajansa, jotka kertovat tälle ryhmälle tärkeistä asioista. Edustajat kuitenkin vain harvoin ajattelevat muiden kuin vain edustamiensa ryhmien etua.

    Kuulisin mielelläni Anja, mihin päätöksiin sinä viittaat, kun sanot että ne ovat epätasapuolisia ja epäoikeudenmukaisia.
  13. Hyviä ja asiallisia mielipiteitähän nuo kaikki kertomasi asiat ovat.

    -on totta, että vain harvalla eläkeläisellä on mahdollisuus lisätulojen hankkimiseen ellei nyt marjanpoimimista lasketa. Kun palkat eivät ole olleet erityisen suuria, eivät ole eläkkeetkään. Keskimääräinen eläke on vain vähän yli 1.500 euroa kuussa bruttona. Jos ei ole ollut elämänsä aikana ollenkaan palkka- tai ansiotyössä saa vain 732 euron eläkettä. Työttömyyskorvaus ja opintotuki ovat kuitenkin tätäkin pienenpiä. Toisaalta, jos ei ole elämänsä aikana ollut palkka- ja ansiotyössä ei ole saanut rahaa käteen tuotakaan määrää.

    - on totta, että on ollut aikoja, jolloin eläkkeellä on voinut elellä melko paksusti. Se oli varmaan 1980-luvulla, jolloin eräätkin valtiolta eläkkeelle jääneet saivat jopa suurempaa eläkettä kuin aikanaan palkkaa.

    Nyt eletään vaikeaa aikaa. Jos olisi taloudellinen noususuhdanne, ei olisi kovinkaan mittavaa ärtymystä päättäjiä kohtaa. Vain tavallista pientä napinaa. Olen samaa mieltä siitä, että päättäjät näyttävät seisovan tumput käsissään. Minun mielestäni tämä johtuu seuraavista asioista:

    - hallitus koottiin monista puolueista (liian monesta ja liian erilaisista). Yhdenkin vastustaminen on johtanut halvaustilaan, eikä mitään tapahdu.

    - hallitusohjelman mukaan mennään niin kuin työmarkkinajärjestöt (SAK+STTK+AKAVA+ek) sopii (SDP:n tahto). Kun työmarkkinajärjestöt eivät saa aikaan mitään järkevää, ei hallituskaan uskalla ja osaa mitään tehdä.

    - ajat ovat liian vaikeita. Talouden tasapainoon saattaminen edellyttäisi ihan rehellisesti sanottuna liian suuria veronkorotuksia ja leikkauksia. Leikkausten tekeminen ei näytä äänestäjäkunnassa kovin hyvältä eikä sillä ääniä kerätä. On niin paljon helpompaa mennä lupaamaan äänestäjille viittä hyvää ja kahta kaunista. Päättäjäasemassa pelkällä retoriikalla ja hengen nostatuspuheilla ei pärjää, kun vaaditaan tekoja.
  14. Kysymykseeni 1. liittyen kerron, että julkisen sektorin palkkoja on pyritty nostamaan samassa suhteessa yksityisen sektorin palkkojen kanssa. Monella valtion työpaikassa palkat ovat korottuneet selkeästi yksityisiä aloja enemmän (oli siihen varaa tai ei)

    Kysymykseeni 2. liittyen kerron, että eikö olisi omituista, jos eläkkeitä nostettaisiin samassa suhteessa kuin palkat, mutta ei laskettaisi, jos palkkoja poikkeuksellisesti laskettaisiin. Eläkejärjestelmä on omansa ja palkat ovat omansa, mutta itse kirjoitit joidenkin vaativan eläkkeiden korottamista jopa palkkojen tahtiin.

    Minä yritin kirjoituksessani valottaa miten mustavalkoisia ihmiset ajattelussaan ovat - sinäkin jos oikein ymmärsin. Kun minä kirjoitin miten suurista summista on kysymys, sinä tulkitsit minun sanomaani että "köyhien on tyydyttävä osaansa". Sitä en tarkoittanut, mutta kerroin kuitenkin miten mielettömistä summista on kysymys.

    On eri asia tuntea sympatiaa ja jopa auttaa hädänalaisia kuin saada jostain mainitunkaltainen rahasumma. Pienituloisten ja hädänalaisten aseman parantamiseksi on tehtävä työtä, mutta ilman Kalevalan Sampoa ei totuuden nimessä ole keinoa saada merkittäviä muutoksia aikaan.

    Ihmisillä on niin kovin vääriä kuvitelmia valtion tuloista, menoista, verotuksesta ja oikeastaan ihan mistä tahansa. Yksi mikä on varmaa, että kaikki mielestään ansaitsisivat enemmän..
  15. Hei Anja,

    tehdäänpä pieni ajatusleikki. Pitäisikö sinun mielestäsi valtion virastossa työskentelevän toimihenkilön palkkaa nostaa yhtä paljon kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevän palkkaa? Yksityisessä yrityksessä työskentelevän palkannousu ja mahdollisuus siihen riippuu hyvin paljon yrityksen menestyksestä ja työntekijöiden ahkeruudesta. Valtion virastojen palkannousun maksavat kaikki veronmaksajat, eikä palkannousu perustu tuottavuuden nousuun, vaan eräänlaiseen ajatukseeen oikeudenmukaisuudesta.

    Toinen kysymys, pitäisikö eläkkeitä nostaa samassa suhteessa kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevien palkkoja? Jos yksityisessä yrityksessä poikkeuksellisesti alennetaan palkkoja, jotta yritys ei kaatuisi vaikeana aikana, pitäisikö myös sitten eläkeläisten eläkkeitä alentaa samassa suhteessa?

    Yksityisen yrityksen palkat maksaa yksityinen yritys. Eläkkeellä olevien eläkkeet maksetaan eläkerahastoista ja suurin osa työssä olevien työntekijöiden palkoista pidättämällä. Eläkerahastojen koko on yritetty mitata luvattujen eläkkeiden maksamista varten. Jos rahat eivät riitä, niin kuin varmaan kävisi siinä tapauksessa että työeläkkeitä nostettaisiin merkittävästi, työssä olevien ihmisten palkoista jouduttaisiin pidättämään suurempi osuus eläkkeiden maksamiseen tai tulevien eläkeläisten eläkkeitä olisi leikattava merkittävästi.

    Niin ongelmallista ja vaikeaa elämä on. Se mikä toiselle annetaan on aina toiselta pois.Yhdistetäänpäs tuo eläkemaksujen nostaminen vaatimukseen eläkkeiden ja palkkojen tasasuuruisesta "verottamisesta", mikä väite on siis hienokseltaan epätotta.

    Työntekijä tekee töitä tehtaassa ahkerammin ja hän saa palkankorotuksen. Palkkoja nostetaan 3 % ja eläkkeitä nostetaan 3 %. Koska eläkerahastot eivät enää riitä eläkkeiden maksamiseen, joudutaan eläkemaksuja nostamaan noin 3 %:lla, minkä maksaa yksistään tehtaan työntekijä. Jos eläkemaksuja ei pidettäisi veroluontoisina maksuina tarkoittaisi tämä sitä, että koko tehtaan työntakijän saama palkankorotus olisi mennyt eläkeläiselle ja ellei verotusta olisi samanaikaisesta alennettu, tehtaan työntekijän käteen jäävä palkka olisi pienempi kuin ennen palkankorotusta. Lopputuloksena olisi, että 1500 euroa ansaitseva tehtaan työntekijä saisi palkastaan käteen noin 127, 5 euroa vähemmän kuukaudessa kuin eläkeläinen. Tuntuuko tämäkään ihan oikeudenmukaiselta?

    Suurin ongelma on tietenkin varmistaa kaikkein vähimmällä toimeentulevan eläkeläistenväestön toimeentulo ja muidenkin tulonsiirroista riippuvaisten ihmisten riittävä toimeentulo.

    Vaikeimmassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät ja yksin asuvat eläkeläiset, joilla ei juurikaan ole työhistoriaa. Vaikeaa on myös opiskelijoilla, osa-aikaisilla työntekijöillä, yksinhuoltajilla ja ennen kaikkea syrjäytyneillä.

    Voisin hyvin arvioida, että kaikkein pienituloisimpia näihin ryhmiin kuuluvia voisi olla likimain yksi miljoona. Se pitää sisällään myös sellaisia, jotka saavat täydennystä eläkkeeseensä kansaeläkkeestä eivätkä ole ihan niin pienituloisia. Kuinka paljon maksaisi jos tämän ryhmän kuukausittain käteen jäävää määrää nostettaisiin sadalla eurolla?

    Vastaus: se maksaisi vuodessa 100 euroa x 1 miljoona x 12 = 1,2 miljardia euroa. Huima summa. Se on sama summa mitä valtio saa autoverosta ja yli 15 % valtion saamista yksityisten ihmisten maksamista tulo- ja pääomaveroista.

    Jos eläisimme Saudi-Arabian kaltaisessa yltäkylläisyydessä, ei olisi ongelmia saavuttaa sen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki voisivat keskimäärin hyvin ja kaikki voisivat jotensakin olla tyytyväisiä elintasoonsa. Suomen valtiolla ei kuitenkaan ole mittaamattomia luonnonvaroja, joista voitaisiin jakaa hyvinvointia. Suomalaisten tulkinta hyvinvointiyhteiskunnasta on perustuttava suomalaisten työstä kerättyihin veroihin ja maksuihin ja vain näistä varoista kerättyjä varoja voidaan jakaa tulonsiirtoina ihmisille, jotka eivät itse muulla tavoin kykene saavuttamaan riittävää toimeentuloa.

    Ei ole olemassa Kalevalan Sampoa, joka jauhaisi rahaa ja vaurautta jaettavaksi niille, jotka tuntevat olevansa sen puutteessa.

    En arvostele kenenkään tekemiä valintoja ja arvoja, mutta tunnen joitakin pienituloisia, jotka käyttävät vähää rahaansa sellaisiin ylellisyystuotteisiin, mitä minä pidän liian kalliina, vaikka minulla olisi siihen varaakin. Kysymys on siis myös siitä, mihin rahansa käyttää.

    Kirjoittelen, keskustelen ja vaidan mielelläni ajattelevien ja tuntevien ihmisten kanssa. Minulle saa lähettää sähköpostia, haastaa, väittää tai kannustaa jos haluaa.
  16. Minimitoimeentulo pitäisi voida järjestää yksinkertaisemmin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että pienituloinen joutuu hakemaan toimeentulonsa rippeitä usealta eri luukulta ja monia lippuja ja lappuja täyttäen. Byrokratian vähentäminen säästäisi valtion rahoja ja vähentäisi nöyryyttämistä.

    Takuueläke paransi kahdessa mielessä pienituloisten eläkeläisten asemaa. Se vähensi tarvetta käydä usealla luukulla hakemassa toimeentulon rippeitä ja se nosti jonkun verran kaikkein pienimpiä eläkkeitä. SDP suhtautui puolueista kaikkein penseimmin takuueläkkeeseen.

    Ulkomuistista sanon, että pienintä mahdollista eläkettä saavia on 80.000-100.00 henkeä. Jos tasokorotus koskee vain näitä pienimpiä eläkkeitä tai pääosin pieniä eläkkeitä se lisää kateutta niiden keskuudessa, jotka saavat vähän enemmän. Vähän enemmän tai paljon enemmän saavat ne, jotka ovat tehneet työtä, josta eläkettä kertyy.

    Kun puhut rajasta, jota enemmän ei eläkettä pitäisi maksaa tarkoitat eläkekattoa. Eläkekatto on Suomessa kuuma poliittinen kysymys, vaikka on aivan selvää, että eläkekatto olisi oikeudenmukaista. Suurimmat eläkekaton vastustajat löytyvät ehkä yllättäen SAK:sta, STTK:sta, Akavasta eikä eläkekatosta tykätä hirveästi EK:ssakaan. Tuossa onkin 4 isoa syytä sille, että eläkekatosta ei tule mitään. Ei tule niin kauan, kuin Suomessa eduskunta ja hallitus ei käytä valtaa, vaan odottaa työmarkkinajärjestöjen sopimuksia. Moni asia pitäisi SDP:ssä muuttua ennen kuin Suomessa oikeasti olisi toimiva demokratia. SDP:n kädenjälki näkyy maan hallitusohjelmassa, jossa edellämainitut työmarkkinajärjestöt nostetaan päätöksentekijäksi monessa asiassa.
  17. Hei Anja, höystän vielä tässä lisää tietoa ja pohdintaani viestiketjuun. Halutessasi voit lähettää minulle myös sähköpostia, jos haluat keskustella henkilökohtaisesti asioista kanssani. Sähköpostini löytyy profiilista... ja on @hotmail.com.

    Kun otetaan huomioon paljonko eläkerahastojen määrä on noussut, pitäisi ottaa huomioon myös paljonko vastuiden eli maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrä on noussut. Maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrä on suhteessa noussut hieman enemmän kuin eläkerahastojen määrä. Kummallista, että näin tärkeää tietoa ei kuitenkaan oikein löydy.

    Esimerkiksi indeksien nostaminen ja elinajan piteneminen lisäävät maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrää, kun taas eläkeiän nostaminen, eläkeleikkaukset ja eliniän lyheneminen vähentävät maksettavaksi tarkoitettujen eläkkeiden määrää.

    Keskimääräinen vanhuuseläke oli muuten vuoden 2011 lopussa noin 1.500 euroa.

    Vaikka EMU-puskurit, jotka on kerätty eläkkeiden maksamista varten käytettäisiin muuhun tarkoitukseen, ei se vaaranna eläkkeellä olevien eläkkeitä, vaan tulevia eläkkeitä ja lisää paineita myös eläkeiän nostamiselle. Tietenkin on myös niin, että mitä pienemmät eläkerahastot ovat, sitä varmempaa on, että ei nosteta myöskään eläkeindeksejä, joiden nostamiseen ei olekaan varaa.

    Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Kaikki katsovat vain omaa suutaan. Eläkeläiset haluaisivat suurempia eläkkeitä ja ne olisivat pois joltain muulta. Työssä olevat haluaisivat suurempia palkkoja ja päästä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle. Suuremmat palkat rasittavat työnantajien taloutta ja aikainen eläkkeellepääsy rasittaa eläkerahastoja samalla tavalla, kuin vaikka EMU-puskurien käyttäminen muuhun kuin eläkkeisiin.

    Minustakin olisi kivaa päästä eläkkeelle silloin kun siltä tuntuu ja kun on vielä terveyttä jäljellä. Ymmärrän kuitenkin, että tämä on järjestelmän kulmakivi. Sellainen sirkuskaan ei kovin kauan järjestä näytäntöjä, joissa telttaan pääsee maksamatta lippua. Jos vain osa joutuu maksamaan, hintoja joudutaan nostamaan niin paljon, että maksavat lopuvat kokonaan tai hekin siirtyvät vapaamatkustajiksi.

    Tällaisessa tilanteessa pitäisi löytyä valtiomiestaitoa ja -kykyä ja pystyä tekemään tärkeitä ja vaikeita päätöksiä, jotka takaisivat sen että meillä kaikilla olisi keskimäärin hyvä olla. Kun rasitus jaetaan mahdollisiman monelle, taakka on helpompi kantaa.
  18. Hei Anja,

    Kun on kysymys toimeentulosta ongelmana on yksinelävät vanhukset, joiden osuus köyhistä on noussut. Ongelmissa ovat erityisesti ne, joilla ei ole omistusasuntoa ja ne joilla ei ole riittävää työuraa takanaan.

    Vanhusten jaksamiseen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Yllättävän moni vanhus päättää oman elämänsä oman käden kautta. Vanhukset tarvitsevat ystäviä, perhettä ja läheisiä ympärilleen. Liian moni on yksin.

    Hoivapalveluissa tärkeintä on hoidon saatavuus ja sen laatu. Vanhusten hoito ei varmasti ole niin huonolla tolalla, kuin saamme lehdistä kärjekkäimpinä esimerkkeinä lukea, mutta resurssipula ja ammattitaitoisen henkilökunnan pula vaivaavat järjestelmää.

    Minusta Seniorien ei kannata pitää ykköstavoitteena paluuta puoliväli-indeksiin. Puoliväli-indeksi toki nostaisi jonkun verran eläketuloa, mutta siihen ei ole enää paluuta kun rahojen rittävyyttä eläkkeisiin muutenkin koetellaan. Puoliväli-indeksiin palaaminen tarkoittaisi myös lasten työn syömistä. Lisäksi puoliväli-indeksi ei juurikaan nosta niiden vanhusten toimeentuloa, jotka ovat köyhyysloukussa, koska puoliväli-indeksiä on käytetty vain työstä saadun eläkkeen korottamiseen.

    Toinen asia, minkä laittaisin taka-alalle on jankuttaminen siitä, että eläkeläisiä verotetaan enemmän kuin työssäkäyviä. Jankuttaminen on vähintäänkin epätotta jos kuitenkin bruttopalkasta ja bruttoeläkkeestä jää verojen ja maksujen jälkeen yhtä paljon käteen. Ei ole ihme, jos sanoma katoaa. Ei ole ihme, jos sanoman katoamisen vuoksi katoavat myös kannattajat, jos tiedottaminen on kovin yksipuolista.

    Vanhukset ja seniorit sekä Senioripuolue tarvitsevat monialaista näkemystä seniorien elämänlaadun parantamiseen. Resurssit ovat pienet, mutta senioripuolueella on mahdollisuus kasvattaa resurssejaan, jos sen eteen työskennellään vilpittömästi ja hyvää tarkoittaen.
  19. Sinä tässä sekoilet jälleen pahasti. Minä en sano mitään velallisen rikoksista, syyttäjistä tai mistään muustakaan. Minä kerron kaksi esimerkkiä jotta näkisin, onko sinulla mitään oikeustajua.

    Jatkokertomuksesi on niin ikään puhdasta satua (velkomustuomiojutussahan vuosia kertyy parhaassa tapauksessa ensin 10 vuotta oikeuskäsittelyä, sitten 15 vuotta vanhentumista ja 2 vuotta odottelua, minkä jälkeen 10 vuotta vanhentumisen pidennystä. Tämähän tekee parhaassa tapauksessa 37 vuotta)

    Sinä olet niin pahasti sotkeutunut omiin ympyröihisi, ettet edes ymmärrä mikä on oikein ja väärin. Lapsetkin osaavat ilmeisesti sinua paremmin erottaa oikean väärästä kuin sinä. On oikein että ihmiset maksavat sen mitä ostavat. On oikein, että varas joutuu palauttamaan tai korvaamaan varastamansa esineen.

    Taitaa olla myös ilmiselvää, että olet yksi näistä 90-luvun alussa ylivelkaantuneista. Kaikesta päätellen on myös niin, että et ole ikinä päässyt ongelmistasi eroon etkä ole edes yrittänyt esim. velkajärjestelyn kautta, koska sinulla liittyy tuohon kaikkeen utopistisia ja kuviteltuja vaikeuksi ja pienikin kuviteltu muutos vetää sinun maailmasi pois radaltaan.

    En aio jatkaa tätä jonninjoutavaa ja täysin typerää keskustelua kanssasi.
  20. Tuo linkkisi olikin oikeuslaitoksen sivu. Siellä asioista kerrotaankin yllättävän helppotajuisesti.

    Minusta tuollainen poikkeus kuuluu asiaan. Se koskee selvästi vain epärehellisesti ja selvästi väärin toiminutta velallista. Eikö sinunkin mielestä ole oikein, että vaikka ylelliseen elämään ja ulkomailla matkusteluun rahansa käyttänyt joutuu maksamaan ostoksensa vaikka vähän myöhemmin, jos jää kiinni omaisuutensa piilottelusta?

    Eikö myös ole oikein, että jos minä kävisin varkaissa luonasi, joutuisin palauttamaan varastetun omaisuuden tai sen arvon sinulle takaisin, vaikka olisinkin onnistunut piilottelemaan sitä jonkin ajan itselläni?
    21. 114 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt