Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Olen nähnyt laskemia ja esimerkkejä näistä tasaveroehdotuksista, ja niiden lopputulos on ollut se, minkä kerroin. Hyötyjiä ovat todella suurituloiset ja todella pienituloiset. Suuret keskiryhmät maksaisivat tämän maksamalla jonkin verran lisää veroja.
    .
    Tasaverojärjestelmässä todella suurituloisten bruttotulot eivät tietenkään alentuisi ja nettotulot siis nousisivat veroprosentin laskun vuoksi. Työsuhteen ehtoja ei voi yksipuolisesti mennä muuttamaan. Sama tietenkin koskee myös toimitusjohtajasopimuksia.
    .
    Tasaveromallia kehitellyt ja EVA:lle oman mallinsa esitellyt Nordean pääekonomisti Martti Nyberg toteaa näin: "tasaveromallissa .. ideana on verottaa ensisijaisesti kulutusta.”
    .
    Ainoa hyvä puoli tasaveromallissa on, että marginaaliveroasteet tippuisivat. Sen voisi olettaa kannustavan hankkimaan lisätuloja.
    .
    Eniten verolajien välisestä kikkailusta hyötyvät yrittäjät, jotka pystyvät maksamaan itselleen osinkoja palkkatulojen sijaan. Kannattaa tosin muistaa, että omistaja-yrittäjän yritys on jo ensin maksanut osinkona maksettavasta tulosta yhteisöveron, nykyään 20 prosenttia. Sitten hän maksaa osingoista 30 % aina 30 000 euroon asti ja tämän ylittävältä osalta 33 %.
    .
    Tässä suora lainaus, mitä mikin tasaveroaste tarkoittaisi vuoden 2008 laskelmilla sivu 26 http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2012/01/Tasaveroselvitys_2008.pdf
    .
    Pieni perusvähennys (5 000 euroa) johtaa matalaan tasaveroprosenttiin
    (32,5 %), mistä seuraa suurituloisten verotuksen merkittävä keventyminen
    samalla kun pieni- ja keskituloisten verotus kiristyisi. Verotus kiristyisi
    seitsemässä alimmassa desiilissä. Vähän suuremmalla perusvähennyksellä
    (7 500 euroa) tasaveroprosentti nousisi (36,7 %), mikä muuttaisi
    tulonjakoa pieni- ja suurituloisia suosivaan suuntaan. Verotus kevenisi
    kahdessa alimmassa ja kahdessa ylimmässä desiilissä. Maksumiehiksi
    joutuisivat keskituloiset, joskaan muutokset eivät olisi kovin suuria. Perusvähennyksen nostaminen 10 000 euroon kiristäisi verotusta viidessä
    ylimmässä desiilissä, koska tasaveroprosentti tulisi nostaa 41,5 prosenttiin.
    Suurin suhteellinen muutos koskisi kuitenkin alimpia desiilejä, joissa
    verotus keventyisi todella merkittävästi.
  2. Teet jälleen yksioikoisia tulkintoja. Jos kannatan perintöverojärjestelmän ylläpitämistä, siihen on monia syitä. Järjestelmää voi kehittää, mutta en pidä hyvänä siitä kokonaan tai lähes täysin luopumista. Samalla yksioikoisella tulkinnalla sinä esimerkiksi kahdehtisit niitä, jotka saavat sinua parempia ansiotuloja. Käsityksesi perintöveron välttämismahdollisuuksista ovat enemmän tai vähemmän tuulesta tehtyjä rakennelmia. Perintöveron voi välttää vain muuttamalla pois Suomesta.
    .
    Varsin ristiriitaista on vieroksua välillisiä veroja, mutta kannattaa tuloverotuksessa tasaveroa. Pääosa veroista kerätään nimenomaan välillisistä veroista ja kuten osoitin, pienituloiset maksavat veroja sittenkin kovin vähän. Verotukseen pitää löytää paras tasapainomalli. Pintapuolisella tarkastelulla sinun mallisi luultavasti johtaisi hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen suureen alasajoon yhteiskunnan saamien verotulojen laskun vuoksi. Koska vain työtä tekemällä syntyy tuotannontekijöitä ja tuloja, joista yhteiskunta kerää varansa tulonsiirtoihin ja hyvinvointipalveluihin, on työhön tekoon kannustavaa olla verottamatta kuoliaiksi niitä, jotka sitä työtä tekevät. Sitä paitsi työn verotuksen hintaa nostamalla työn tuloksena syntyvien tuotteiden hinta on niin korkea, että niille ei löydy ostajia. Tuottavaa työtä olisi luudanvarsien kokoaminen käsitöinä, mutta ne jäisivät varastoon pölyttymään ja tuottavaa työtä tekevä ihminen saisi kulkea ovelta ovelle almuja keräten.
    .
    Lopun viittauksestasi tulee mieleen Adam Smithin käsitykset työn arvon teoriasta. Kärjistettynä sellaiset yhteiskunnat olisivat vauraimpia, joissa tehtäisiin eniten tuottavaa ruumiillista työtä. Mieleeni tulee heti takapajuinen Pohjois-Korea, jossa suuri osa kansasta raataa tuottavan työn äärellä ja silti kansaa kuolee nälkään. En tiedä yritätkö tehdä hyveistä paheita ja paheista hyveitä? Ihmiskunta on pystynyt murtautumaan pois Malthusilaisesta nälkäloukusta vasta teollistumisen avulla. Pitäisikö tässä arvostaa enemmän tuottavaa työtä lihasvoimalla tekeviä kutojia, vaiko sitä joka keksii koneen tehdä kaiken tuottavammin. Tuottavuuden ja tehokkuuden nostamiseen tarvitaan aivoja. Nimenomaan aivot erottavat meidät eläimistä. Kuitenkin kumpiakin tarvitaan, sekä sitä joka miettii miten asiat voi tehdä tehokkaammin ja paremmin kuin myös sitä, joka loppujen lopuksi lihasvoimin tekee ne asiat. Kuulutko sinä siihen ryhmään ihmisiä, joiden mukaan kaikkien pitäisi saada työstään (työstä riippumatta) vähäisin eroin, yhtä suurta palkkaa?
  3. Köyhät eivät pysty velkaa maksamaan. Kyllä sen velanoton maksajat tiedetään.
    .
    En tiedä oletko tuolla puheella välillisten verojen nostoa vastaan, vai käytätkö sitä vain perusteluna, että kyllä ne pienituloisetkin maksavat veroja välillisinä veroina. No hyvin vähän maksavat. Suomessa maksettiin ja kerättiin veroja vuonna 2013, 29 miljardia euroa. Näistä veroista suurituloisin 11 prosenttia maksoi 45 prosenttia. Pienituloisimmat 2 miljoonaa ihmistä, eli 44 prosenttia tulonsaajista maksoivat yhteensä veroja vain reilut 2 miljardia euroa eli verokertymästä 7,5 prosenttia.
    .
    Köyhyysraja oli 1190 euroa nettona vuonna 2013 eli vuosituloina 14260 euroa. Sen alle jäi noin 690.000 ihmistä. Jos kaikki köyhyysrajan alittavat tulot nostettaisiin vähintään köyhyysrajaan, tämä maksaisi vuodessa 12x168x690000 = 1,39104 miljardia vuodessa. Summan vähäisyys yllätti minut.
    .
    Minimieläke on takuueläke 746,57 euroa kuussa (nettona), minimisairaseläke on 600,50 euroa (brutto/netto?) ja minimi työttömyyskorvaus nettona 564,16 euroa. Lisäksi on mahdollisuus saada asumistukea. Laskin, että esim. 700 euron vuokraan minimieläkettä saava saisi yleistä asumistukea 392,96 euroa ja eläkkeensaajan asumistukea 514,46 euroa (vesimaksu 19 euroa).
    .
    Tämä nyt ei tähän kuulu, mutta suomalaista aikuisista 28,6 prosenttia omistaa vähemmän varallisuutta kuin 10.000 dollaria.
    .
    Terveysmenoihin menee vuosittain noin 17,5 miljardia euroa, joista julkisista varoista katetaan 80,9 prosenttia eli 14,1575 miljardia euroa.
    .
    Minä en kannata tasaveroa. Se hyödyttäisi vain todella suurituloisia ja todella pienituloisia (olettaen, että perusvähennykset on korkeat). Suuren keskiryhmän käytettävissä olevat tulot pienenisivät.
    .
    Perintöveroprosentti on jo nyt kaikille sama, paitsi sukupolvenvaihdostilanteissa. Perillinen joutuu maksamaan sitä suuremman veron, mitä kaukaisempi on sukulaisuus perittävään. Perintöveron poistaminen tai vähentäminen lähelle nollaa hyödyttäisi taas lähinnä superrikkaita. Suomessa on järjettömän kova tuloverotus. Alentamalla perintöverotus lähelle nollaa, muita tuloveroja ilmeisesti jouduttaisiin nostamaan vastaavasti ja palkkatulojen verotus kovenisi entisestään. Suomi siirtyisi taas askeleen lähemmäs yhteiskuntamallia, jossa varallisuutta voi olla vain niillä, jotka ovat sitä perineet tai naineet. Sellainen yhteiskuntamalli meillä oli 1800-luvulla ilman tätä mahdollisuutta heittäytyä pelkästään yhteiskunnan elätettäväksi. Perintö- ja lahjaveron kertymä on reilusti yli 500 miljoonaa euroa!
  4. Etpä sinäkään pohtinut, huomannut tai osannut vastata filosofiseen kysymykseen, että mikä on se elintaso, joka täysin tukien varassa elävälle ihmiselle täytyy kustantaa muiden tekemästä työstä? Tähän haluaisin mielelläni kuulla mielipiteesi. Onhan tämä asia tavallaan hyvinkin ajankohtainen, kun keskustellaan leikkauksista ja supistuksista, kun jotkut ovat sitä mieltä että kaiken pitäisi jatkua ennallaan ja heitä parempituloisten vain pitäisi maksaa enemmän veroja.
    .
    Minulle ei tullut mieleen välitöntä tutkimustietoa ja todistusaineistoa kuin oman viiteryhmän henkilöiden välisestä kateudesta. Enkä lähtenyt keksimään asioita omasta päästäni. Ei tullut mieleen, että juuri tämä kysymys oli sinulle niin tärkeä.
    .
    Sen sijaan siitä on tutkimuksia, että onnenpotkun saanut ihminen pitää menestystään oman erinomaisuutensa tuloksena, vaikka menestys perustuisi puhtaaseen onnenkantamoiseen. Tätä on tutkittu monopolipelillä, jossa toinen pelaaja on saanut paljon paremmat lähtöasetelmat peliin, joka kierroksella tuplasti enemmän palkkaa lähtöviivan ylitettyään ja heittää vieläpä noppaa kahdella nopalla kilpailijan joutuessa tyytymään yhteen noppaan. Minusta hämmästyttävää on, että tuo suosittu pelaajaryökäle iloitsi vilpittömästi voittaessaan pelin ja ajatteli sen johtuvan omasta erinomaisuudestaan.
    .
    Varmaan on iso joukko äveriäitä, jotka eivät ymmärrä osattoman ihmisen elämää eikä sitä, että osattoman on vaikea nousta sieltä pohjalta ilman koulutusta, asuntoa ja työpaikkaa. Eikä osaton tahdo päästä mihinkään noista kiinni. Briteissä on ollut televisiosarjojakin, jossa porho on yrittänyt pikkurahalla tulla toimeen asunnottomana viikon. Monet luulot elämän helppoudesta ovat karisseet ja inhimillisyyttä on löytynyt sieltä, missä sitä ei aikaisemmin ollut.
    .
    Riittääkö tämä filosofinen pohdinta asiasta?
  5. No nyt. Kirjoitat monipolvisesti aiheista toiseen liikkuen itseäsi koskettavista asioista. Lapsille tärkeintä on läsnäolo. Vanhemman ei tarvitse tuntea huonoa oloa siitä, jos ei voi tarjota lapselle kallista harrastusta. Lasta voi kehittää käyttämällä yhteistä aikaa vaikka luontoretkellä. Havainnoikaa luontoa ja "tehkää löytöjä". Liikkuminen luonnossa on sekä mielelle että kropalle hyväksi. Sosiaalitoimisto voi ja osallistuu eräin ehdoin lasten harrastuksiin. Tämä kortti sinulta on ehkä vielä kääntämättä.
    .
    Kierrättäminen on järkevä tapa nipistää elantomenoista ja lisäksi se on ekologisesti tervettä. Ystäviä kannattaa olla, jotka sekä auttavat silloin kun on vaikeaa, mutta myös ovat läsnä, sinulle aikuiselle ihmiselle.
    .
    Yliopisto-opiskelu on panostus tulevaisuuteen, edellyttäen että opintoja ei valita alalta, joka on kiertotie kortistoon vrt. Halla-Ahon koulutus muinaiskirkkoslaavin erityistuntijana. Mikähän hänet katkeroittikaan. hmm..
    .
    Toit esille Kreikankin. Julkisuudessahan asiasta puhutaan ja kirjoitetaan paljon itsetarkoituksellista paskaa. En tiedä, mihin sinä viittaat.
    .
    Elämää on katsottava aina eteenpäin. Lasten vanhempana sinulla on vielä suurempi vastuu myös oman elämäsi järjestämisestä. Stressiä ja paineita ei pidä ottaa, mutta lapset tarvitsevat organisoitua huolenpitoa ja läsnäoloa. Siinä tuo kaikki kiteytetysti. Voit toki kirjoittaakin minulle sähköpostiin, jolloin vastaan vain sinulle suoraan.