elisakettu
" Kettu istuu kukkulan laella auringon laskun viimeisinä minuutteina. Tuulen puhaltaessa sitä hieman paleltaa; turkkiin on ilmestynyt talven aikana useita paljastuneita laikkuja. Kettu huokaisee hiljaa suunnaten katseen kohti kaukana häämöttäviä kaupungin valoja. Se tietää, että viime päivien suojaisa pesä on jätettävä ja lähdettävä välillä saalistamaan.
Ketun luolasta on tullut viimeaikoina sen turvallinen suojapaikka, jonka läheisyydestä se on löytänyt itsensä kaltaisia lajiyksilöitä. Osa noista laumaeläimiin kuulumattomista on kiiltäväkarvaisia ja osa takkuisempiturkkisia. Yhteistä heille kaikille on se, että talviturkki on katoamassa ja ihoa kutittaa kovasti.
Mutta kettu tietää, että voi halutessaan palata suojaisaan luolaansa ja tavata uusia tovereitaan. Joskus se saattaa hiipiä kallion kupeeseen hämärän tuntumassa tai öisin, ja toisinaan näin kevään aikana livahtaa paikalle keskellä kirkasta päivääkin.
Auringon viimeisissä säteissä alkaa ketun vierelle hangelle ilmestyä lyhyempiä punaisia ja pidempiä vaaleita karvoja. Kettu kääntyy, laskeutuu kallion kupeessa olevaan luolaansa ja tyynesti riisuu kalttaantuneen turkkinsa rippeet. Se pukee ylleen haalarin, nostaa vanhan tuohirinkkansa selkäänsä ja kaapaisee tervatut suksensa kallionseinämästä. Ulos astuessaan se näkee osin lumen peittämällä mättäällä pienen ketun jälkiä, joiden viereen hankeen alkaa ilmestyä isompia ihmisen jalanjälkiä.
Sen kauniin ja suuren ihmisen, jonka se sisimmässään tietää olevansa. " (Ketun iltasatu)
Tästä sadusta alkoi erään aloittelevan kirjoittelijan tarina. Mitä siitä seurasikaan, olisi jo monta uutta tarinaa kerrottavana. Mihin se tulee päättymään; sen näkee sitten aikanaan. Tärkeintä ei aina ole se, mitä kirjoitetaan, vaan mikä merkitys sillä on itselle. Ja muistuttaa välillä itseään, ettei jokaisen sanan tarvitse olla niin vakava asia :)
Elisakettu lasipallossa: suomi, nainen, varattu, perhe, työ, ystävät, metsä, vapaus, kaupunki ja maaseutu, rauha ja kiire.
Ja kuvan on maalannut eräs arvostamani kirjoittaja ja taiteilija.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia115 aloitusta · 12272 kommenttia
- Voi sinua pientä oranssikarvaista turrea. *pörröttää turkkia*
Mä olen nähnyt aika paljon köyhyyttä matkasessani tässä maassa. Tupakan tumppien polttelu on ollut yleistä jo kauan. Samoin roskista dyykkaaminen. On niin paljon mitä ihminen on valmis tekemään ateriansa tai röökinsä eteen. Kaiken ikäiset ihmiset. Myös muualla maailmassa.
Annan suuren arvon niille, jotka tekevät vapaaehtoistyötä tukiessaan varattomia. Olisipa näitä ihmisiä vielä enemmän. Ja heitä, jotka todella pohtisivat ja ponnistlesivat konkreettisesti, miten ehkäistä varattomuutta, osattomuutta ja syrjäytymistä. - Voi Jasu, meillä on aivan mahtavat puitteet maaseudullamme, kunnissamme.
Kun palaan maalle, hyvin usein myöhään illalla, äimistelen aina sen hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Rakastan katsella ohiajaessani peltoja, miten ne kehittyvät kesän aikaan viljaisiksi.
Päivisin lapset ja nuoret kirmailevat melko vapautuneina, versus kaupungin lapset ja nuoret. Ja ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisiakin.
Köyhyys vaan kolkuttelee joka puolella, oli se sitten maalla tai kaupungissa. Kunnissamme pitäisi vaan luoda enemmän mahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäisemiseen ja toimeentulon varmistamiseen. Se jos mikä on joka puolella se vaikein ongelma. - Nyt olen Funeau eri mieltä. Sanoilla on itselleni hyvinkin paljon merkitystä. Myös se sävelmä, mikä niistä muodostuu. Ja mitä kauniimpi sävelmä, sen viehättävämpi se ihminen, joka luo niitä.
Olen ällistynyt. Tyyppi joka satuilee ja tarinoi mitä kiehtovillimmilla tavoilla ei näe tätä.
Ja mitä Jasuun tulee, etkö muka asiaa tiennyt? Eikö sua kosketa yksilöt ja mieleesi jää paljonkin joiden kuiden privaattiasiat? Tässä valossa tietysti ymmärrän ettei sua sanat kosketa, eikä yksilöt, jotka niitä luovat. Omituista.
Ja muutoin, vastaus aloitukseen. Kyllä voi ja usean kohdalla tämä käynyt toteen. Myös allekirjoittaneen. - Aika hiilihydraattipainotteinen pääsiäismenyy. Tulee diabetes ja ylipaino-ongelma jo ajattelemisesta.
Mutta pajunkissojen keräily oli oikein mukava yksityiskohta. - Mikä Palstakamun punajuurimureke? Kuulostaa hyvältä! *slurps*
- Voisiko tämä pikkurakki näyttää kuononsa että pääsisi palstasuosiosta osalliseksi itsekin?
- Joo, olet oikeassa. En voi velvoittaa ketään toimimaan kuriirina. Enkä halua jakaa identitettiäni nyt ihmisten kanssa, joita en tunne.
Eikä kyse ole pelkästään itsestäni. Tavalla tai toisella muidenkin anonyymius on uhattuna. - Susi, ota yhteyttä alueesi potilasasiamieheen. Hän osaa neuvoa sinua.
Multa ei nyt irtoa enempää. Olen tullut toisiin ajatuksiin yhteystietojeni jakamisesta. En voi velvoittaa ketään toimimaan kuriirina ja toisaalta mulla ei ole luottoa nyt sen paremmin sinuun kuin naistuttavaankaan, joita en tunne. Eikä kyse ole pelkästään itsestäni, jota asia koskee. Pitää ajatella myös muita henkilöitä. - Jos tarviit terveydenhuollon oikeuksia, ota yhteyttä suoraan multa. Pistän rattaat pyörimään. Yhteystietoni saat Jasulta, Rantulta , Disseltä tai Pirpanan kautta. He välittävät tiedon.
- Minä: Oman tiensä kulkija.
Mielipiteitä tai tapoja joskus vaikea muuttaa, jopa mahdotonta, ei onnistu raivaustraktorillakaan. Siinä mielessä erittäin vaikea ja ärsyttävä tyyppi. Muuten kyllä joustava, asioista keskuteleva ja kompromissihakuinen.
Ulkonäkö on mitä on, koska myös on yhtä paljon mielipiteitä kuin ihmisiäkin.
Itselleni tärkeintä ovat läheiset joiden eteen teen kaikkeni jos tarve vaatii. Siinä ei kumppanusehdokkaat estele. Läheisten uhkaaminen millän tasolla on täysout. Olen kuitenkin valmis sitoutumaan myös muualle jos parisuhde osoittautuu elämisen arvoiseksi.
Sinulta: Humaaninen arvomaailma, ihmisiä ja kaikkea elämää kunnioittava. Perustavat täytyy olla hallussa. Kaikki väkivaltainen aksentti on out. Samoin myös muuntamisyritykset.
Keskustelutaito ja huumori. Ýmmärtää tilannekomiikan päälle ja nauraaa räkättää kanssani tuntikausia. On valmis hullutuksiin mutta tietty roti peruselämässä.
(tosin en ole kumppania hakemassa) - Voi Buddy! *Halaa toverillisesti ja osaaottavasti*
Eihän myö sinnuu olla unohettu. Ollaan vaan kevätväsymystä potevia pöpperöisiä menninkäisiä jotka alkavat pienen murinan säestyksellä raahautua luolistaan.
Kissaparka muistaa jotain joka puuttuu. Tottakai hän etsii turvaa läheltään, Sinä olet nyt se ylikissa hänen näkövinkkelistään.
Ja suosikeista puheenollen; olet ollut suosikkkejani aina. Hassu omalla tavallasi mutta niin fiksu. Ja inhimillinen. Ihminen. - Mä tiedän sun identeettikriisiongelmat. Enkä soimaa Pete-nimimerkistä. Ethän aiheuttanut vahinkoa kellekään. Olen minäkin mustilla nikillä kirjoittanut joskus eikä ne välttämättä ole olleet kovin kivoja juttuja. Leuan louskutusta ja pienimuotoista trollaamistakin.
Itte luulisin, että Susi ei vain halua unohtaa ja haluaa selvittää tapahtuneen. Meistä ei kummastakaan ole siitä hyötyä. Palstoilla pyörii paljonkin henkilöitä joilla saattaa olla tieto hallussaan. Tai sitten ei. Kun ei tiedä mistä ne tiedot alunperinkään onkineet.
Tuli mieleen vielä omat sivut sekaannus, muistat varmaan? Rekkautunut pääsi jonkin toisen tietoihin käsiksi. Itsekin pääsin, mutta tein ilmon saman tien. - Huomioithan, että se toinen osapuoli syytösten sarjassa olin minä? Joka esiintyi miehenä ja kantoi nimeäsi?
Tuota pidin normaalina tai ääliöimäisenä trollaamisena, mutta en liikuttunut asiasat aivan yhtä vahvasti kuin sinä. Siitä huolimatta että ML:n sivut avatessa pelkällä aloitussivulla saattoi olla kolme neljäsosaa tehty mikä elisakettu on tai mitä se nyt on tehnyt. Ja jos se ei riittänyt, lainattiin muualta kirjoittamiani juttuja.
Ei minulla ollut hajuakaan kuka tai ketkä olivat asian takana. Tosin trollit olivat kimpussani jo ennen ML:aan tuloa ja usein kirjoituksia suuntauti nimellääni sinnekin missä en edes ollut aktiivi. Yksi mahdollisuus että se saattoi olla keiden tahansa tekosia, ei siis välttämättä ML porukan. Sinäkin kirjoitit sinne missä minä aikoinaan, enkä puhu nyt ML:stä. Siellä eräs henkilö kehoitti puolisonia olemaan luottamatta kehenkään ja ettei mikään ole sitä, miltä se näyttää. Hänhän sai jopa tappouhkauksia.
Joitakin yksityiskohtia tiputettiin minustakin palstalle. En vain noteerannut niitä koskaan tosiksi eikä taatusti niitä ollut tuntemani ihmiset tehneet. Ehkä kyse oli vahingosta tai soluttautujasta, joka oli ties minkä naamion takana.
Sinäkin otit ainakin kerran yhteyttä minuuun privana. Halusit tietoja, mutta ei mulla ollut niitä antaa. Enhän logiikasta edes tuntenut ketään. Paitsi YB:n, mutta et kai nyt YB:tä sotke tähän. Hän on kunnon ihminen kaikin tavoin. Joihinkin olin yhteydessä etäämpää vähäisillä tiedoilla.
Se mitä sulle tehtiin, oli silti väärin. Nimen ja kuvien julkaiseminen toistuvasti ja vihjailut olivat hirvittävän väärin. Ymmärrän toki että haluat syylliset nalkkiin, mutta en osaa auttaa siinä. Jasusta menen takuuseen. Olen myöhemmin avautunut hänelle sen verran, että tiedän ettei hän petä luottamusta. Mutta aika monesta leviteltiin inhottavia juttuja. liekö se ollut pienen trolliryhmän erikoislaatuista huvittelua?
Omakannasta vielä. Lue kaikki mitä sinne on kirjattu ja jos havaitset vääriä tietoja, tee selvityspyyntö. Omakantaan pystyy kirjaamaan itsen lisäksi vain terveydenhuollon ammattilaiset ja jokaisesta tietoihin käsitellyistä henkilöistä jää jälki. Sama koskee muita sähköisiä potilaskertomusarkistoja. Ja oletan että olet ollut ylläpitoon jossain vaiheessa yhteydessä noissa henkilötietolevitysten vyyhdissä.
Tsemppiä sulle silti. Olen vilpittömän pahoillani mitä sulle tapahtui. - Täytyy todeta tähän, että Lineri ja AV osaavat todellakin keskustella :-D
- En ymmärrä tuota Jasun maalittamista. Voin vakuuttaa, ettei hän ole mikään trolli tai kiusaaja.
Ja mulla kompetenssia sanoa tämä asia hyvin painokkaasti. Seison vuorenvarmana Jasun takana, puhuipa kuka tahansa mitä paskaa hänestä tahansa. - Voi v*ttu mitä mölinää. Voisitko edes yrittää kirjoittaa hieman selkeämmin?
- Mun mielestäni Jasun ja Pirppiksen tavoista kirjoittaa on jotain rauhoittavaa. Ehkä se tulee siitä elämänmakuisesta setistä, mitä he tuottavat.
Lueskelin sun tuotoksiasi tuossa äsken. Kiinnitin huomioitani siihen yllättävän vahvaan artikulaatioon, jota käytät. Sitä vaan, ettei sua aivovammaiseksi voisi ymmärtää.
Minä näin sellaista unta, jossa vuorotellen ajoin suurta asuntovaunua ja rekkaa. Täytyy sanoa, että kapeimmissa ja mutkittelevissa teissä alkoi hirvittämään. En ole nimittäin oikeassa elämässä ajanut kumpaakaan. - Pelkäät kuitenkin että purasen sulta palan irti perseestä.
Palstalasille tiedoksi että olen kiusoitellut Funeauta vuosikausia. Eihän se kuitenkaan niin ilmiselvä tapaus ole :) - Oletko saanut koskaan jeesiä aivovammaliitolta? Tai osallistunut vertaistukeen? Siellä on monia kaltoinkohtelusta kärsineitä ihmisiä, jotka ovat saaneet neuvoja niiltä, jotka ovat saaneet pitkän taistelun myötä huomioimaan tilanteensa. Ja vielä, onko Olli Tenovuo Turusta tuttu?
- Aloittaja visualisoi hienosti koskettamisen.
Jos miesten päivä olisi sellainen, että koskettaisimme joita kuita henkilöitä asioilla, jotka on tarkoitettu ilahduttaviksi tai jopa mielenpainuviksi?
Mulla olisi aika perinteisiä juttuja. Voisin kaverille tehdä jotain leipomusta tai ruokaa josta hän erityisesti pitäisi, jollekin läheiselleni villasukat (tosin en mie neulo mutta hankin), veljelleni veisin jonkin perintöesineen joka merkkaisi hänelle enemmän, yhdelle tekisin jonkin erityisen kuvataulun, jollekin piffaisin lipun tapahtumaan jne.
Yhdelle antaisin halauksen ja tai jonkinlaisen fyysisen kosketuksen, että hän ymmärtäisi olevansa minulle erityisen tärkeä ja rakastettu. Olisi toinen, jota yrittäisin kuunnella, mitä hänellä on oikeasti sanottavaa ja antaisin aikaa. Kolmannelle antaisin mahdollisuuden tehdä jotain omaa. Neljännelle antaisin konkreettisen lahjan, joka aiheuttaisi hänelle mielihyvän tunteen.
On myös joku, jolle soitaisin. Ehkä toinen, jolle kirjoittaisin. On eräs jota huomioisin hänen tyttärensä kautta. Ja vielä joku, jota huomioisin hänen isänsä kautta.
Ehkä on vielä joku tai montakin, joka ansaitsisi kiitollisuuteni. Koska on olemassa ja tuonut minulle niitä koskettamisen tunteita.