lonelybird
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia42 aloitusta · 421 kommenttia
- Hei Merelle 2015,
Muutama ehdotusta:
- Älä sorru Bilteman ACR:n (kutsuvat erotusreleksi). Olen näet vaihtanut kaksi kappaletta kavereille. Kun purettut hupiakut kytkeytyvät starttiakuun syntyy sille liiallinen virta ja se palaa. Toki se on halpa.
- Varmista että se paljon puhuttu keltainen kaapeli on mekaanisesti kunolla kiini ja että sillä on riittävä löysä lenkki tärisevän moottorin ja kiinteän seinän välissä. Sen irtoaminen nostaa jännitettä jolloin akut saattaa tuhoutua tai laturi ylikuumentua. - Hyvä "No minä valistan",
Kehottaisin että katsoisit kytkentäkaaviota jossa hupiakkut on eristetty diodijakajalla starttiakusta. Jos osaat lukea kyseistä kaaviota toteat että molemmat paketit ovat diodin takana = ~ sama jännitehäviö. Eli viitsitkö vielä valistaa?
PS. Olen kyllä edelleen sitä mieltä että kannattaa investoida Blue Sean ACR:n. Silloin kaikki akut ovat samassa paketissa latauksen aikana ja saadaan SI-toiminta. - Kiitos vanhami,
Erittäin asiallisista insertsistä Kiitos!
Miten Sinulle saa yhteyttä jos tulevaisuudessa tarvitsen tukea?
LonelyBird - Hyvä "liittimet, oksiidit",
Olen kyllä mitannut jännitehäviöitä enemmän kuin osaat arvatakaan ja niitä löytyy useimmin kun luulet. Tavallisin ongelma on kuitenkin niissä veneissä jossa hupi ja startti erotetaan diodeilla. Mikäli sensor- johto ei ole viety akun plussaan, pauhaa laturi ~14.2 -14.4 V jännitteellä kun akku/akut saa ~13.7 -13.9 V ja sehän ei riitä.
Että sensorjohdon siirto aiheuttaa jännitteen kasvua ei ole minulle vierasta, se hän on nimenomainen tarkoitus, mitä minä ihmettelin oli miksi se johtaa ylijännitteeseen muissa akuissa niin kuin e.d.k sanoo.
Dioodin jännitehäviöstäkään en ole väittänyt että se olisi mikään vakio, ja edellisessä insertissä oli linki:
http://www.allaboutcircuits.com/vol_3/chpt_3/1.html
En ole myöskään väittänyt että "meridieseleihin olisi jotain erikoislatureita" niistä vaan usinmiten löytyy sensori-ulosotto.
"Ulkopuolinen jännitteen säätö on tullut (pikku)dieselien tarpeeseen, niissä on paljon tehokkaita vastuksia lämmitykseen ja saastelaitteisiin ja laturin tehoa jaetaan jatkuvasti eri tarpeisiin."
Jepp, mutta ei hän tätä ole käsiteltykään. - Hyvä e.d.k,
Sinun esittämä teoreettinen jännitehäviö on lähellä totuutta kun katsotaan taulukkoja mutta silloin liittimet, oksiidit jne ei ole huomioitu. Niistähän muodostuu harmaa alue.
Että diodin resistanssin merkitys olisi vähäinen en allekirjota. Ensinäkin kuseessä ei ole resistannssi vaan diodin yli on tyypillisesti 0.7 V jännitelasku!
Että säätimen ohjausta ei saa ottaa diodin takana olevasta navasta on pötypuhetta.
Miksi se johtaisi ylijännitteeseen muissa akuissa?
Käsitykseni säätimistä sinun ei kanata kritisoida, luulisin että se on paremmin paikaanssa pitävä kuin sinun käsitys koko sähköopista...
Latureissa jossa ei ole sensor-johtoa voi yleenssä sellainen luoda mutta meridieselien latureista se yleenssä löytyy.
Laadukaissa veneissä (Baltic, Swan, HR, Najad jne) on aina vedetty kyseinen johto!
Näin vaan tehdään e.d.k:n suosituksia huolimatta!
"jännitteen tunnistus ei voi kertoa mitään tietoa piirissä olevien akkujen tilasta"
Kuka on niin väittänytkään?!
http://www.allaboutcircuits.com/vol_3/chpt_3/1.html - Ei se mikään metallimöntti ole. Siinä on pyörivä tai ei pyörivä antenni ainoana tutkasignaaleja reflektoivana elementtinä. Antenni on suunniteltu lähttämään mahd kapean signaalin joten todennäköysyys että se hejastaisi tutkasignaalin takaisin lähettävään alukseen on mitätön...
- Voi hyvä e.d.k,
Ei laturin B ole millään tavalla parempi referenssipiste moottorin tietokoneohjaukselle kun akun plus-napa eikä se tietokone edes ota sitä sieltä vaan yleenssä akun plusnavasta!
On sitten eri asia että nimenomaan muuttamalla keltaisen johdon jänitettä voidaan säädellä laturin käyttäytymistä. Niin moni ulkoinen lataussäätö ja tietokoneohjaus on toteutettu.
"säätäjälle on tultava latausjännite ei akun jännite"
Kyllä säätimen ihannereferenssi on ladattavan akun plus-napa ja latausjännite on itse asiassa akkunavoista mitattu jännite!
"ei ole mitään mieltä siirtää kontaktia samaan johtoon muutama kymmenen senttiä kauemmas, ainoa ero on se että lisäjohtimen vastus saattaa jostain syystä kasvaa ja latausjännite nousee liian suureksi"
Voi itku, sigh!
Riski että korkeaohmisen piirin johdon vastus nousisi korkeaksi on mitätön.
Mutta se johto on vedettävä huolella sillä jos yhteys katkeaa nousee jännite liian suureksi. - Hei Mikä idea?,
Kuten jo kirjoitin: "Se keltainen johto kertoo säätimelle akun navan jännite. Se on suht korkeaohminen piiri ja kannattaa vetää nimeenomaan sinne jotta kaikki jännitehäviöt huomioidaan.
Erityisen tärkeää se on mikäli hupi- ja starttiakut erotetaan toisistaan diodeilla. Näin ei ole tässä järjestelmässä kun käytetään Blue Sea:n ACR."
Korkeaohminen piiri tarkoittaa käytännössä että keltaisen johdon kautta ei kulje juuri mitään virtaa, eli ei synny jännitehäviöitä. Ts. kaapelin molemissa päissä vallitsee sama jänite. Tilanne on ihan toinen laturin B :sta akkunapaan (punainen kaapeli). Siellä kulkee suurta virtaa ja jännitehäviöt ovat merkittäviä. Lisäksi matkan varella saattaa olla dioodi tai honot kontaktit jne. Näiden seikkojen takia kannattaa vetää keltaista samaan akun -napaan joka ensisijaisesti ladataan (yleenssä starttiakku). - Hei VähänSähköalaaTunte,
Vähän juottamalla voit luoda se W. Linkissä oli jotain häikkää mutta toimii nyt:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Laturin kaava.jpg - No ihan varmasti toimii. Ei laturi niin pöljästi ole suunniteltu. Herätejohto on sarjassa laturin varoitusvalon kanssa. Se lamppu rikkoutuu joskus eikä se laturia tuhoo.
Laita johto kiinni ja homma on OK...
Laturin varsinainen tuho saadaan aikaan katkaisemalla pääkytkin moottorin käydessä... - Valeon latureissa on yleenssä ollut W-napa. Volvo Pentan oma kieroslukumittari kytketään tähän kohtaan.
Onko sinulla jo olemassa oleva kieroslukumittari? Jos on minkä merkkinen?
Tällä VP:n kytkentäkaavio:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/VP MD31 kytkentä.pdf
Jollei W-napa (tai AC-napa) ole voi sen helposti luoda. Katso kuva:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Laturin kaava.jpg - Lisäsin vielä mahdolliset Blue Sea:n optiot kytkentäkaavaan:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Sähköjärjestelmä_Optiolla.jpg - Se keltainen johto kertoo säätimelle akun navan jännite. Se on suht korkeaohminen piiri ja kannattaa vetää nimeenomaan sinne jotta kaikki jännitehäviöt huomioidaan.
Erityisen tärkeää se on mikäli hupi- ja starttiakut erotetaan toisistaan diodeilla. Näin ei ole tässä järjestelmässä kun käytetään Blue Sea:n ACR.
Se pieni piuha mistä puhut, kiertää niin kun sanot, virtalukon kautta latauksen merkkivaloon. Merkkivalon "toinen jalka" on kytketty laturin herätekäämi. Herätekäämin toinen pää on maa. Näin ollen kun väännät avainta syttyy lamppu. Lampun kautta kautta kulkeva vitra luo käämen ansiosta pienen mangnetismin laturissa jonka avulla laturi pystyy tuottamaan virtaa. Kun laturi tuottaa virtaa nousee käämen jännite tavalla että paikka mihin lampun "toinen jalka" on kytketty muuttuu plussaksi. Näin ollen lamppu sammuu sillä lamppu jonka molemmat jalat on kytketty plussaan ei syty. - Vielä yksi asia.
Laturin sisältä (säätimestä) tulee yleensä keltainen kaapeli. Se on kytketty B :aan. Asennusvaiheessa se irrotetaan B :sta ja liitetään keltaiseen johtoon joka menee starttiakun plussaan. Jos näin ei ole tehty tulisi sinä sen tehdä.
Varmista että akkukaapelit on irti sen tehtäessä. Liitos on tehtävä puristusliitoksella mikäli et ole erittäin taitava juottaja, sillä muuten on riski että moottorin tärinä katkaisee liitosta. - Hei Merelle 2015.
Olin unohtanut yksi kaapeli ja sulake. UUsi versio löytyy samasta paikasta:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Sähköjärjestelmä.jpg - Hei Merelle 2015
Ei tuo nyt niin helppo on kun ei tiedä millainen laturi, paljonko akkuja, etäisyydet jne,jne.
Kaapeleiden mitoitukset pitää määritellä. En tiedä löytyykö erillinen keltainen "sensor-johto" sinun laturista.
Kerro lisää jos haluat tarkempaa tietoa.
Piirsin kuitenkin alkuun yksinkertaisen piirustuksen :
https://dl.dropboxusercontent.com/u/7391068/Sähköjärjestelmä.jpg - Jos vannasputken tiiviste vuotaa suosittelen PSS-akselitiiviste (mikäli tilaa).
Saa mm. Mepratuoteelta:
http://www.mepratuote.fi/index.php?page=potkuriakseli-tiivisteet
Sen asentaminen on helppo! - Jos vannasputki vuotaa sen takia että se on irti runkolaminaatista on ainoa oikea korjaus niin sanottu "Selenin korjaus".
Seppomarttin uhkauksista huolimatta se on itse asiassa aika helppo tehdä:
- Poraat laminaattiin, sekä bb ett sb puolella, noin 10 cm välein reikiä kunnes osuut vannasputkeen.
- Kierretapilla teet reikiin kierre joka sopii rasvanippoihin (rasvanipat saa esim Biltemasta).
- Kiinitä rasvanipat reikiin käyttämällä epoxiliimaa.
- Osta kunnon vaseliinipumppu (korkeapaine) sekä Sikaflex 292.
- Täytä pumppu Sikaflexillä
- Lähde puristamaan Sika sisimistä nipoista niin että laminaatista kuuluu ritinää, mutta älä pidä kiirettä.
- Siiry seuraavaan pariin, ja sirren seuraavaan...
- Kun käytät viimeiset nipat tulisi jo Sika pursua vannasputken ja laminaatin väliltä.
Tällainen korjaus olen tehnyt kolmelle Omegalle (tyyppivikaa) ja yhdelle Najadille aina onnistuen.
Jos epäonnistut on kuitenkin sama korjaus edessä eli laminaatit auki ja vannasputken uudellenlaminointi.
Eli yrittää kannattaa... - 12 9 on kääntänyt Depth=Syväys vesilinjasta. Merellinen termi on kylläkin Draft joka on = syväys vesilinjasta.
- Se on vaan niin että aina kun näkee hyvin istuva ja tehty kuomu on se EL-tuoteen aikaansaanos. Taitava heppu ja vaan yksi käynti riittää...