kalamos

kalamos profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Liittynyt 15v sitten
331 aloitusta · 12358 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Onko Sana Rististä mielestäsi sitä?

"Sillä sana rististä on hullutus niille,
jotka kadotukseen joutuvat,
mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima."
(1 Kor 1)
Lue kännykällä.
Kirjoita läppärillä.

"Kirjoita näky
ja piirrä selvästi tauluihin,
niin että sen voi juostessa lukea"
(Hab 2:2)
Yritän kirjoittaa niin,
että teksti on vaivatta luettavissa
myös kännykästä.
Ei eläimiä voi verrata
jumalattomiin ihmisiin.

Eläimet ovat viattomia.
Ne eivät tee syntiä.

Mutta sama Rakkaus,
joka on Elämän tarkoitus,
näkyy erittäin hyvin eläinkunnassa.

Jeesus itse vertasi itseään
kanaemoon.

"Jerusalem, Jerusalem,
sinä, joka tapat profeetat
ja kivität ne,
jotka ovat sinun tykösi lähetetyt,
kuinka usein minä olenkaan
tahtonut koota sinun lapsesi,
niinkuin kana kokoaa poikansa
siipiensä alle!
Mutta te ette ole tahtoneet."
(Matt 23:37)

No niin.
En nyt siten pystynyt
täyttämään aloittajan toivetta
olla antamatta Raamatun lauseita.

Mutta alunperin halusin korvata
sanan Rakkaus sillä rakkaudella,
jonka näemme eläinkunnan keskuudessa,
jotta pysyisin aloittajan toivomuksessa.
Ylimmäisen papin esittämän
näkemyksen mukaisesti,
suuri neuvosto päätyi siihen,
että Jeesus on vikapää kuolemaan.
He eivät kuitenkaan voineet
tuomiota panna täytäntöön.
Kävivät kuitenkin Jeesukseen käsiksi.
Kansaa oli paikalla valtavat määrät,
läheltä ja hyvin kaukaa.
Kun he näkivät papiston raahaavan miestä,
niin tietenkin ensiolettamus on,
että tuo on joku hyvin paha mies.

"Ja he nousivat, koko joukko,
ja veivät hänet Pilatuksen eteen."
(Luuk 23:1)

Mutta eivät kuitenkaan esittäneet
syytöksenä sitä,
millä perusteella hänet tuomitsivat
eli syytös ei ollutkaan enää se,
että Hän pilkkaa Jumalaa,
kun sanoo olevansa Jumalan Poika.

"Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen:
'Tämän me olemme havainneet
villitsevän kansaamme,
kieltävän antamasta veroja keisarille
ja sanovan itseään Kristukseksi,
kuninkaaksi".
(Luuk 23:2)

Vain kolmas syytös oli
totuudenmukainen.
Ja se kiinnosti kovasti Pilatusta.

"Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen:
'Oletko sinä juutalaisten kuningas?'
Hän vastasi hänelle ja sanoi:
'Sinäpä sen sanot'."
(Luuk 23:3)

Pilatus näkee Jeesuksen syyttömänä.

"Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle:
'En minä löydä mitään syytä
tässä miehessä'."
(Luuk 23:4)

Kun Pilatus saa kuulla Jeesuken
olevan Galilealainen,
hän lähettää Jeesuksen
Herodeksen tykö.
Herodekselle Jeesus ei puhu.
Herodes palauttaa Jeesuksen
Pilatuksen käsiin.

"Niin Pilatus kutsui kokoon
ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan
ja sanoi heille:
'Te olette tuoneet minulle
tämän miehen kansan yllyttäjänä;
ja katso,
minä olen teidän läsnäollessanne
häntä tutkinut
enkä ole havainnut tätä miestä
syylliseksi mihinkään,
mistä te häntä syytätte,
eikä Herodeskaan,
sillä hän lähetti hänet takaisin meille.
Ja katso,
hän ei ole tehnyt mitään,
mikä ansaitsee kuoleman.
Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
(Luuk 23:13-16)

Pilatus raukka yritti
jotenkin luovia asiasta.

Ja maaherra puhui heille ja sanoi:
'Kummanko näistä kahdesta tahdotte,
että minä teille päästän?'
Niin he sanoivat:
'Barabbaan'.
Pilatus sanoi heille:
'Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle,
jota sanotaan Kristukseksi?'
He sanoivat kaikki:
'Ristiinnaulittakoon!'
Niin maaherra sanoi:
'Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?'
Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen:
'Ristiinnaulittakoon!'
Ja kun Pilatus näki,
ettei mikään auttanut,
vaan että meteli yhä yltyi,
otti hän vettä
ja pesi kätensä kansan nähden
ja sanoi:
'Viaton olen minä
tämän miehen vereen.
Katsokaa itse eteenne.'
Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi:
'Tulkoon hänen verensä
meidän päällemme ja meidän lastemme päälle'."
(Matt 27:21-25)

Pilatus siis tiesi
Jeesuksen olevan syytön
ja Juutalaisten Kuningas.

Tuomio perustui alunperin
vain siihen,
että Jeesu olisi pilkannut Jumalaa
sanoessaan olevansa Jumalan Poika.

Ja nyt tämä sama uskonnollinen johto
kiihotti paikalla olleen kansanjoukon
huutamaan Barabbasta vapautettavaksi.
Mutta toki myös monet itkivät Jeesusta.

"Ja häntä seurasi suuri joukko
kansaa, myös naisia,
jotka valittivat ja itkivät häntä."
(Matt 23:27)

Kuitenkin on mahdollista,
että osa siitä joukosta,
joka oli laulanut Hoosiannaa,
siinä odotuksessa,
että Jeesus nyt Messiaana
ottaa hallintavallan Israelissa,
pettyivät pahemman kerran,
kun näkivät Jeesuksen
lihahyytelöksi ruoskittuna
ja ristinsä alle lyyhistyneenä.

Itse asiassa edes Jeesuksen opetuslapset
eivät ymmärtäneet asioiden kulkua.

Ja kun naiset sitten Jeesuksen
ylösnousemuksen jälkeen
toivat terveiset heille
niin eivät opetuslapset uskoneet.

Jeesuksella oli täysi työ
briiffata opetuslapset
siihen tehtävään, mikä heille nyt jäi.
Siis kertoa ilosanoma kaikelle maailmalle.

Ja edelleen vaikka Sana leviää
ja sitä vahvistavat ihmeet ja merkit,
niin monet ihmiset eivät siltikään usko.
Rakkaus on täsmävastaus aloitukseen.
Ja Raamattu kertoo tuosta Rakkaudesta
alusta loppuaameneen saakka.

Mutta kun aloittaja on tehnyt selväksi,
ettei halua Jumalan Sanaa keskusteluun,
niin vastasin sitten puhumalla
luomakunnasta nähtävällä ilmoituksella
Elämän tarkoituksesta.
Alussa näin.
Ei enää loppuvaiheessa.
Hyvä kysymys.

Miksi keskellä ääretöntä avaruutta
on pikkuruinen planeetta,
joka on jo paljon kokenut.

Se kantaa päällään eläviä olentoja,
joita me ihmislapset
ihmettelemme ja tutkimme.

Ne elävät täyttä elämää
alusta loppuun saakka
ilman epäilystä elämän tarkoituksesta.

Kotipesästään linnut lähtevät.
Reviirin hankkivat.
Pesän rakentavat.
Puolison löytävät.
Poikaset kasvattavat
ja sitten lähettävät maailmaan.

Mutta me pienet ihmislapset kyselemme.
Mikä juttu tämä oikein on!

Vaikea siihen on vastata,
jos ei Luojan ilmoitusta asiasta
saa esiin tuoda.
Tässä Pääsiäisen
eli Kristikunnan suurimman juhlan
aikaan avatussa keskustelussa
olemme kääntämässä katseemme
Jeesuksen Ristiin.

Esinäytös oli se,
kun Jeesus herätti kuolleista
neljä päivää haudassa olleen
Lasaruksen haisevan ruumiin.

Ja tapahtui sellainen ihme,
että Lasarus
käärinliinoihin sidottuna
lensi ulos haudasta yhtenä pakettina
Jeesuksen käskyhuudon voimasta.

Ja kun sitten vähän myöhemmin
kansa näki Jeesuksen ratsastavan
aasin varsalla kohti Jerusalemia,
niin he tajusivat,
että luvattu Messias on
ottamassa Kuninkuuden.

Aasin varsan palvelutehtävän myötä
Jeesus tuli matkansa määränpäähän
täyttämään tehtävän,
jota varten hän oli
taivaasta maan päälle tullut.

Mutta murheellinen oli näky,
jonka Jeesus näki perille tultuaan.

"Ja hän kulki sisälle
Jerusalemiin ja meni pyhäkköön;
ja katseltuaan kaikkea
hän lähti niiden
kahdentoista kanssa Betaniaan,
sillä aika oli jo myöhäinen."
(Mark 11:11)

Eikä aamu sitten ollut sen parempi.

"Kun he seuraavana päivänä
lähtivät Betaniasta,
oli hänen nälkä.
Ja kun hän kaukaa näki
viikunapuun, jossa oli lehtiä,
meni hän katsomaan,
löytäisikö ehkä jotakin siitä;
mutta tultuaan sen luo
hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä.
Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
Niin hän puhui ja sanoi sille:
'Älköön ikinä enää kukaan
sinusta hedelmää syökö.'
Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen."
(Mark 11:12-14)

Ja sitten Jeesus tuli
Isänsä huoneeseen,
josta oli tehty ryövärien luola.

"Ja he tulivat Jerusalemiin.
Ja hän meni pyhäkköön
ja rupesi ajamaan ulos niitä,
jotka myivät ja ostivat pyhäkössä,
ja kaatoi kumoon
rahanvaihtajain pöydät
ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
eikä sallinut kenenkään
kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
Ja hän opetti ja sanoi heille:
'Eikö ole kirjoitettu:
Minun huoneeni on kutsuttava
kaikkien kansojen rukoushuoneeksi?
Mutta te olette tehneet siitä
ryövärien luolan'."
(Mark 11:15-17)

Ja tämän kuuli nyt
myös uskonnollinen johto,
ja se halusi tappaa Jeesuksen.

Ongelmana oli vain kansa,
joka uskoi Jeesuksen olevan Messias.

"Ja ylipapit ja kirjanoppineet
kuulivat sen
ja miettivät,
kuinka saisivat hänet surmatuksi;
sillä he pelkäsivät häntä,
koska kaikki kansa oli
hämmästyksissään
hänen opetuksestansa."
(Mark 11:18)

Mutta tosiasiassa
kuolema kohtasi Viikunapuuta
eli uskontoa,
jota ylipapit ja kirjanoppineet
halusivat pitää yllä.

"Illan tultua he menivät
kaupungin ulkopuolelle.
Ja kun he varhain aamulla
kulkivat ohi,
näkivät he viikunapuun
kuivettuneen juuria myöten.
Silloin Pietari muisti
Jeesuksen sanat
ja sanoi hänelle:
'rabbi, katso,
viikunapuu, jonka sinä kirosit,
on kuivettunut'.
Jeesus vastasi ja sanoi heille:
'Pitäkää usko Jumalaan'."
(Mark 11:19-22)

Viikunapuu eli
uskonnollinen järjestelmä
oli kuivettunut.
Se ei enää koskaan
antaisi hedelmää.

Mutta toisin on
Viinipuun kanssa.
Jeesus puhui sitten
Viinitarhureille:

"Mies istutti viinitarhan
ja teki aidan sen ympärille
ja kaivoi viinikuurnan
ja rakensi tornin;
ja hän vuokrasi sen viinitarhureille
ja matkusti muille maille.
Ja kun aika tuli,
lähetti hän palvelijan
viinitarhurien luo
perimään tarhureilta
viinitarhan hedelmiä.
Mutta he ottivat hänet kiinni,
pieksivät ja lähettivät
tyhjin käsin pois.
Ja vielä hän lähetti
heidän luoksensa
toisen palvelijan.
Ja häntä he löivät päähän
ja häpäisivät.
Ja hän lähetti vielä toisen,
ja sen he tappoivat;
ja samoin useita muita:
toisia he pieksivät,
toisia tappoivat.
Vielä hänellä oli
ainoa rakas poikansa.
Hänet hän lähetti viimeiseksi
heidän luoksensa sanoen:
'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.
Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen:
'Tämä on perillinen;
tulkaa, tappakaamme hänet,
niin perintö jää meille.'
Ja he ottivat hänet kiinni,
tappoivat
ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
Mitä nyt viinitarhan herra
on tekevä?
Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit
ja antaa viinitarhan muille.
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta:
'Se kivi,
jonka rakentajat hylkäsivät,
on tullut kulmakiveksi;
Herralta tämä on tullut
ja on ihmeellinen
meidän silmissämme?'
Silloin he olisivat tahtoneet
ottaa hänet kiinni,
mutta pelkäsivät kansaa;
sillä he ymmärsivät,
että hän oli puhunut
tämän vertauksen heistä.
Ja he jättivät hänet ja menivät pois."
(Mark 12:1-12)

He vihasivat Jeesusta.
mutta eivät pelänneet Häntä.
He pelkäsivät kansaa.

Heidän ainoa toivonsa
ongelman ratkaisemiseksi,
oli yrittää saada
Jeesus sanomaan
jotain sellaista,
josta voisivat Häntä syyttää
ja sitten tuomita.

Lopulta ylimmäinen pappi lataa:

"Minä vannotan sinua
elävän Jumalan kautta,
että sanot meille,
oletko sinä Kristus,
Jumalan Poika".
(Matt 26:63)

Ja Jeesus räjäyttää:

"Sinäpä sen sanoit.
Mutta minä sanon teille:
tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan
istuvan Voiman oikealla puolella
ja tulevan taivaan pilvien päällä."
(Matt 26:64)

Ylimmäinen pappi repäisee:

"Hän on pilkannut Jumalaa.
Mitä me enää
todistajia tarvitsemme?
Katso,
nyt kuulitte hänen pilkkaamisensa.
Miten teistä on?'
He vastasivat sanoen:
'Hän on vikaapää kuolemaan'."
(Matt 26:65-66)
>>Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli Jumalan suunnitelma <<

Kun Isä ja Poika
jo ennen maailman perustamista
kävivät kaikki asiat ja mahdollisuudet läpi,
niin päätettiin, että Poika on se,
joka lunastaa ihmisen,
jos ihminen lankeaa pois
Jumalan yhteydestä.

Poika on tämän projektin pää.
Ihminen on luotu Poikaa varten
- Hänen yhteyteensä.

"Sillä minä kiivailen teidän puolestanne
Jumalan kiivaudella;
minähän olen kihlannut teidät miehelle,
yhdelle ainoalle,
asettaakseni Kristuksen eteen
puhtaan neitsyen"
(2 Kor 11:2)

Raamattu paljastaa aika paljon asioita siitä,
mitä Poika teki jo muinaisina aikoina.

Ja esimerkiksi siitä,
mitä luomansa ihmislapsi Hänelle merkitsi.

Itse asiassa Jumalan Poika oli olemassa
jo ennen kuin mitään oli luotu.

Hän on siis ikuisuudesta asti ollut olemassa.
Mutta ihmiseksi Hän tuli vasta
kaksi tuhatta vuotta sitten.

"sinä, Beetlehem Efrata,
joka olet vähäinen
olemaan Juudan sukujen joukossa,
sinusta minulle tulee se,
joka on oleva hallitsija Israelissa,
jonka alkuperä on muinaisuudesta,
iankaikkisista ajoista."
(Miika 5:1)

Jumalan Poika oli siis olemassa
jo ennen maailman perustamista.

"kaikki on luotu
hänen kauttansa ja häneen"
(Kol 1:16)

Sinutkin on luotu Häntä varten
eli tarkoitettu Hänen yhteyteensä.

Jo ennenkuin Jumala perusti maailman,
Hän oli tietoinen siitä, että voi käydä niin,
että synti tulee sotkemaan asioita.

Ja tähän Jumala (Elohim=Valtiaat)
oli varautunut pelastussuunnitelmalla,
johon sisältyi Hänen Poikansa lähettäminen
Pelastajaksi maailmaan.

"Hän, joka on meidät pelastanut
ja kutsunut pyhällä kutsumuksella,
ei meidän tekojemme mukaan,
vaan oman aivoituksensa
ja armonsa mukaan,
joka meille on annettu
Kristuksessa Jeesuksessa
ennen ikuisia aikoja"
(2 Tim 1:9)

Tuohon pelastussuunnitelmaan kuului,
että Ainokainen Poika Isän rinnalta
tulee maailmaan syntyen ihmiseksi.

Näin Jumalan Pojasta
tuli myös Ihmisen Poika.

Nyt Hän oli paitsi Jumala myös Ihminen.
Ja niin Hän oli kelvollinen sukulunastaja.

Maa,
jonka Jumala antoi Aadamin hallittavaksi,
joutui paholaisen hallintaan
syntivelan tähden,
jota Aadam ei pystynyt maksamaan.
Paholainen sanoikin Jeesukselle:

"Sinulle minä annan
jaiken tämän valtapiirin ja sen loiston,
sillä minun haltuuni se on annettu,
ja minä annan sen, kenelle tahdon."
(Luuk 4:6)

Jeesus oli siis tullut lihaksi,
jotta olisi kelvollinen sukulunastaja,
mutta nyt paholainen tarjosi
helppoa tietä maan hallitsijaksi.

Mutta Jeesus valitsi toisen tien,
ja maksoi ristillä omalla verellään
lunastushinnan kaikesta.

Ja tuon ostohinnan perusteella
Hän on oikeutettu lunastamaan
kaiken paholaisen valtaan joutuneen.
Viestini ja koko tämä keskustelu
on pyhitetty sille asialle,
että Jeesus ristiinnaulittiin.

Mitä Jeesuksen ristiinnaulitseminen
Sinulle merkitsee?

Mutta kysymykseesi.
Jokainen ihminen kokee
ruumiillisen kuoleman.

Jeesus ei kuitenkaan sitä olisi kokenut,
koska ei ollut
Ensimmäisen Aadamin jälkeläinen
vaan oli Viimeinen Aadam.

"Sentähden Isä minua rakastaa,
koska minä annan henkeni,
että minä sen jälleen ottaisin.
Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni.
Minulla on valta antaa se,
ja minulla on valta ottaa se jälleen;
sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
(Joh 10:17-18)

Jeesus siis antoi henkensä.
Sitä ei ihminen voi tehdä.

Niinpä kun sadanpäämies näki,
miten Jeesus antoi henkensä,
niin hän vakuuttui siitä,
että tämä oli Jumalan Poika.

"Mutta kun sadanpäämies,
joka seisoi häntä vastapäätä,
näki hänen näin antavan henkensä,
sanoi hän:
'Totisesti
tämä ihminen oli Jumalan Poika'."
(Mark 15:39)

Jeesus siis antoi henkensä Isän käsiin,
ja se voimallistettiin heti välittömästi.

"joka tosin kuoletettiin lihassa,
mutta tehtiin eläväksi hengessä"
(1 Piet 3:18)

Siis Jeesus oli vielä ruumiillisesti kuollut,
kun Hänen Henkensä voimallistettiin.

Ja Hengessä Hän meni välittömästi
tuonelaan ja julisti juuri saamansa voiton,
ja otti avaimet tuonelalta ja kuolemalta.

Siis Jeesus ei olisi koskaan kuollut,
jos ei Hän olisi antanut henkeään.

Mutta me Aadamin jälkeläiset
kuolemme jokainen ruumiillisesti.

Ja koemme myös jokainen
ruumiin ylösnousemisen
Viimeisen Aadamin tähden.

Elia ja Eenok eivät vielä
ole kokeneet ruumiillista kuolemaa,
mutta tulevat sen kokemaan,
kun täyttävät ensin tehtävänsä maan päällä.

He ovat Ilmestyskirjan
kaksi säkkipukuista todistajaa,
jotka kokevat ruumiillisen kuoleman
tehtävänsä suoritettuaan.

Ja sitten 3½ päivän kuluttua
kokevat ruumiin ylösnousemisen
ja myös ylösoton.

Kristuksen Morsian
on kokenut ylösoton
3½ vuotta aiemmin.

Vanha Liiton pyhät kokevat
vastaavaa 3½ vuotta myöhemmin.

Ja näistä kahdesta 3½ vuoden puoliskosta
muodostuu Danielin kirjan mainitsema
viimeinen vuosiviikko eli 7 vuoden aikajakso.
Keskustelun aiheena on
Jeesuksen ristiinnaulitseminen.

Tätä varten Jeesus oli tullut taivaasta
Isän rinnalta/helmasta/povesta
maan päälle
pienen pieneksi ihmisen aluksi
neitsyen kohtuun.

Hän vaelluksensa maan päällä
alkoi samaan tapaan kuin
kaikkien uhrikaritsoiden elämä alkoi
eli siten,
että Hänet kapaloitiin seimeen.

Ja nyt 33½ vuotta myöhemmin
Pääsiäisen aikaan
Hänet uhrattaisiin Jumalan Karitsana.

Tämä uhraaminen alkoi niin,
että Jeesus ratsasti aasinvarsalla Jerusalemiin.

"Mutta tämä tapahtui,
että kävisi toteen,
mikä on puhuttu profeetan kautta,
joka sanoo:
'Sanokaa tytär Siionille:
Katso,
sinun kuninkaasi tulee sinulle
hiljaisena ja ratsastaen aasilla,
ikeenalaisen aasin varsalla'."
(Matt 21:4-5)

Ihmiset heittivät
viittansa Jeesuksen eteen,
ja ne, joilla ei ollut viittaa,
heittivät palmunlehviä tielle.
Jeesus otettiin siis vastaan
Israelin Kuninkaana.

Vanhan Testamentin puolella
on esimerkki tästä:

"Niin ja niin hän puhui minulle
ja sanoi:
'Näin sanoo Herra:
Minä olen voidellut sinut
Israelin kuninkaaksi.'
Silloin he ottivat kiiruusti
kukin vaatteensa
ja panivat ne hänen allensa
paljaille portaille;
ja he puhalsivat pasunaan
ja huusivat:
'Jeehu on tullut kuninkaaksi'."
(2 Kun 9:12-13)

Hoosianna-huuto
hyvin vapaasti ilmaisten
olisi suomalaisittain
Eläköön-huuto.
Siis kunnianosoitus
esimerkiksi kuninkaalle.

Alkuperäinen heprean sana
muodostuu kahdesta sanasta.
Ensimmäinen osa on käskymuoto
sanasta 'jasa' eli 'pelastus'

Jasa on itse asiassa Jeesus.
Nimi Jeesus
tarkoittaa juuri pelastusta.
Jeesus = Jahve pelastaa

Tämä nimi oli enkelin käskystä
annettava Hänelle, koska ...

"hän pelastaa kansansa"
(Matt 1:21)

Ja tämä pelastusteko oli nyt
hyvin lähellä.
Ja tätä varten Jeesus
ratsasti aasinvarsalla Jerusalemiin
Vanhan Testamentin
ennustuksen mukaisesti.
Ja kansa huusi
pelastusta rukoillen:

PELASTA NYT !

"Ja kansanjoukot,
jotka kulkivat hänen edellään
ja jotka seurasivat,
huusivat sanoen:
'Hoosianna Daavidin pojalle!
Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna korkeuksissa!"
(Matt 21:9)

Pääsiäinen oli ovella.
Se merkitsi sitä,
että Jerusalem oli tulvillaan
Israelin kansalaisia
myös muualta kuin Israelista.

He olivat tulleet Pääsiäisjuhlille.
He tiesivät, mitä seremonioita siihen kuuluu.

Mutta sitten tapahtuu jotakin
yliluonnollista ja täysin yllättävää.

He tajuavat,
että aasinvarsalla ratsastava mies
on Daavidin Poika.

Ja ymmärtävät,
että he ovatkin todistamassa
Messias-lupauksen täyttymystä.

Ja niin he alkavat laulaa
niitä psalmeja (Ps 113-118),
joita pääsiäisen aikaan
laulettiin Jerusalemissa.

"Herralta tämä on tullut;
se on ihmeellistä
meidän silmissämme.
Tämä on se päivä,
jonka Herra on tehnyt;
riemuitkaamme
ja iloitkaamme siitä.
Oi Herra, auta,
oi Herra, anna menestys!
Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen;
me siunaamme teitä
Herran huoneesta."
(Ps 118:23-26)

He ovatkin tässä ja nyt
ottamassa vastaan
Messias-kuningastaan:
"Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen".

Tuossa Psalmissa,
joka heitä innoitti,
on myös tuo Hoosianna.

הוֹשִׁ֘יעָ֥ה = pelasta
נָּ֑א = nyt

Israelin kansan
Messiasodotus oli täyttynyt.

He ymmärsivät,
että nyt Messias
perustaa Valtakuntansa.

"Ja ne, jotka kulkivat edellä,
ja jotka seurasivat, huusivat:
'Hoosianna,
siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen!
Siunattu olkoon
isämme Daavidin valtakunta,
joka tulee.
Hoosianna korkeuksissa!'"
(Mark 11:9-10)

Se, mitä tapahtui,
ei jäänyt epäselväksi
uskonnolliselta johdolta,
joka oli kauhuissaan.
Kansa oli ottamassa
Jeesuksen vastaan
luvattuna Messiaskuninkaanaan.

"kun suuri kansanjoukko,
joka oli saapunut juhlille, kuuli,
että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,
ottivat he palmupuiden oksia
ja menivät häntä vastaan
ja huusivat:
'Hoosianna,
siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen,
Israelin kuningas!'"
(Joh 12:12-13)

Kun uskonnollinen johto
ei itse voinut tilanteelle mitään,
he pyysivät Jeesusta
kieltämään tuollaisen huutamisen.

"'Siunattu olkoon hän,
joka tulee,
Kuningas Herran nimessä;
rauha taivaassa
ja kunnia korkeuksissa!'
Ja muutamat fariseukset
kansanjoukosta sanoivat hänelle:
'Opettaja,
nuhtele opetuslapsiasi.'
Mutta hän vastasi ja sanoi:
'Minä sanon teille:
jos nämä olisivat vaiti,
niin kivet huutaisivat.'"
(Luuk 19:38-40)

Tämä kuninkaallinen saapuminen
alkoi Betaniasta,
jossa Jeesus oli herättänyt
Lasaruksen kuolleista.
Ja niin kaikki kansa
halusi nähdä Jeesuksen
ja kuolleista heränneen Lasaruksen.

"Silloin suuri joukko juutalaisia
sai tietää, että hän oli siellä;
ja he menivät sinne,
ei ainoastaan Jeesuksen tähden,
vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen,
jonka hän oli herättänyt kuolleista."
(Joh 12:9)

Uskonnollinen johto
ei kuitenkaan
ollut ollenkaan innoissaan
kuolleen herättämisestä.

"Mutta ylipapit päättivät
tappaa Lasaruksenkin,
koska monet juutalaiset
hänen tähtensä menivät sinne
ja uskoivat Jeesukseen."
(Joh 12:10-11)

Mutta Herra ei tarvinnut
uskonnollista johtoa.

Hänelle riitti aasi
ja aasinvarsa.
Mielessäsi on Ilmestyskirjasta
tämä kohta:

"Ja kun ne tuhat vuotta
ovat loppuun kuluneet,
päästetään saatana vankeudestaan,
ja hän lähtee villitsemään
maan neljällä kulmalla olevia kansoja,
Googia ja Maagogia,
kootakseen heidät sotaan,
ja niiden luku on kuin meren hiekka.
Ja he nousevat yli maan avaruuden
ja piirittävät pyhien leirin
ja sen rakastetun kaupungin.
Mutta tuli lankeaa taivaasta
ja kuluttaa heidät.
Ja perkele,
heidän villitsijänsä,
heitetään tuli- ja tulikivijärveen,
jossa myös peto ja väärä profeetta ovat,
ja heitä vaivataan yöt päivät,
aina ja iankaikkisesti."
(Ilm 20:7-10)

Takana on Messiaan
1000 vuotta kestänyt Valtakunta
tämän maan päällä,
jonka aikana Israelista käsin
on julistettu Valtakunnan evankeliumi
kaikkeen maailmaan.

Taivaallinen Jerusalem on tuolloin
maanpäällisen Jerusalemin yllä.

Jeesus ja Hänen vihitty Morsiamensa,
joka on silloin siis Karitsan Vaimo,
asuvat tuossa taivaallisessa Jerusalemissa
ja hoitavat tehtäviään sieltä käsin.

Sitten paholainen päästetään
syvyyden kuilusta.
Ja se ei ole muuttunut miksikään
1000 vuoden aikana,
vaan lähtee villitsemään
maan päällä asuvia kansoja.

Ja nämä hyökkäävät tuota
maanpäällisen Jerusalemin yläpuolella
olevaa taivaallista Jerusalemia vastaan.
Ja tietenkin häviävät hyökkäyssotansa.

Mutta nämä tulessa tuhoutuneet ruumiit
kokevat ruumiin ylösnousemisen.
Eli teksti jatkuu näin:

"Ja minä näin suuren,
valkean valtaistuimen
ja sillä istuvaisen,
jonka kasvoja
maa ja taivas pakenivat,
eikä niille sijaa löytynyt.
Ja minä näin kuolleet,
suuret ja pienet,
seisomassa valtaistuimen edessä,
ja kirjat avattiin;
ja avattiin toinen kirja,
joka on elämän kirja;
ja kuolleet tuomittiin sen perusteella,
mitä kirjoihin oli kirjoitettu,
tekojensa mukaan.
Ja meri antoi ne kuolleet,
jotka siinä olivat,
ja Kuolema ja Tuonela
antoivat ne kuolleet,
jotka niissä olivat,
ja heidät tuomittiin,
kukin tekojensa mukaan."
(Ilm 20:11-13)

Ja nämä kaikki tuomittavat
päätyvät tulijärveen.

"Ja Kuolema ja Tuonela
heitettiin tuliseen järveen.
Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
Ja joka ei ollut
elämän kirjaan kirjoitettu,
se heitettiin tuliseen järveen."
(Ilm 20:14-15)

Tuo tuomio on siis vain sitä varten,
että varmistetaan,
että tuomittavan nimeä
ei todellakaan enää löydy
Elämän kirjasta,
vaan se on sieltä pyyhitty pois.

Siis on ruumiin ylösnousemus
niin vanhurskaille
kuin väärillekin.
Loppusijoituspaikka vaan on eri.

"Ja minä näin
uuden taivaan ja uuden maan;
sillä ensimmäinen taivas
ja ensimmäinen maa
ovat kadonneet,
eikä merta enää ole.
Ja pyhän kaupungin,
uuden Jerusalemin,
minä näin laskeutuvan
alas taivaasta Jumalan tyköä,
valmistettuna niinkuin morsian,
miehellensä kaunistettu.
Ja minä kuulin suuren äänen
valtaistuimelta sanovan:
'Katso,
Jumalan maja ihmisten keskellä!
Ja hän on asuva heidän keskellänsä,
ja he ovat hänen kansansa,
ja Jumala itse on oleva
heidän kanssaan,
heidän Jumalansa;
ja hän on pyyhkivä pois
kaikki kyyneleet heidän silmistänsä,
eikä kuolemaa ole enää oleva,
eikä murhetta
eikä parkua
eikä kipua
ole enää oleva,
sillä kaikki entinen on mennyt.'
Ja valtaistuimella istuva sanoi:
'Katso, uudeksi minä teen kaikki'.
Ja hän sanoi:
'Kirjoita,
sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet'.
Ja hän sanoi minulle:
'Se on tapahtunut.
Minä olen A ja O,
alku ja loppu.
Minä annan janoavalle
elämän veden lähteestä lahjaksi.
Joka voittaa,
on tämän perivä,
ja minä olen oleva hänen Jumalansa,
ja hän on oleva minun poikani.
Mutta
pelkurien ja epäuskoisten
ja saastaisten ja murhaajien
ja huorintekijäin ja velhojen
ja epäjumalanpalvelijain
ja kaikkien valhettelijain osa
on oleva siinä järvessä,
joka tulta ja tulikiveä palaa;
tämä on toinen kuolema'."
(Ilm 21:1-8)

Kyyneleet,
jotka silmistämme pyyhitään,
aiheutuvat siitä tuskasta,
kun katseemme kohtaavat
niiden rakkaittemme katseet,
jotka päätyvät tulijärveen,
kun eivät ottaneet vastaan
ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta.

Enkö sittenkään kertonut Jeesuksesta
ja Hänen ristinkuolemastaan
riittävän selvästi ja rakkaudellisesti.

Häpesinkö evankeliumia.
Puhuinko kohtaamisissamme
jotain tarpeettomia sanoja
enkä kirkastanut Jeesuksen ristiä.

"Sillä minä olin päättänyt olla
teidän tykönänne
tuntematta mitään muuta
paitsi Jeesuksen Kristuksen,
ja hänet ristiinnaulittuna."
(1 Kor 2:2)

Voi kunpa jo vihdoin voisimme
aloittaa keskustelun
Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta.

Niin ettei Sana rististä
jää lukijan mieleen hullutuksena,
vaan Jumalan Voimana.
Jeesus sanoi:

"Minä olen ovi;
jos joku minun kauttani menee sisälle,
niin hän pelastuu"
(Joh 10:9)

Siis Jeesus on ovi.
Meidän täytyy mennä siitä sisälle.
Muutoin emme pelastu.
Katsotaanpa tuota jaetta
suoraan alkutekstistä.

Siinä puhutaan
kahdesta ihmisryhmästä
jotka ilmaistaan
samassa taivutusmuodossa.

1
ἀπολλυμένοις
apollymenois

2
σῳζομένοις
sōzomenois

Pohjana on verbit

1
kadottaa

2
pelastaa

Näistä verbeistä alkutekstissä
on nyt siis yksi ja sama muoto
eli
pass. prees. part. m. mon. dat.

Joten nämä ihmisryhmät
tulisi molemmat myös kääntää
tuossa muodossa.

Sanan tulee päättyä datiivissa
- lle

Sanan tulee olla monikossa
- ille

Sanan tulee olla partisiippi
- ville

Sanan tulee olla passiivissa
eli tekijää ei mainita.
Ja silloin jää vain vaihtoehdot

1
katoaville

2
pelastuville

Ja mitä näistä sanotaan.

Sillä
Sana Ristin
1
todellakin
katoaville
hulluus
on
2
kuitenkin
pelastuville
meille
voima Jumalan
on

On siis kaksi ryhmää.
Toinen muodostuu niistä,
jotka eivät ole Jeesuksen lampaita.
Toinen muodostuu niistä,
jotka ovat Jeesuksen lampaita.

Ja Jeesuksen lampaat
kuulevat Hänen äänensä
ja seuraavat Häntä.

Heille Jeesus antaa
iankaikkisen elämän.
Eikä yksikään heistä huku.

Tuo hukkuminen ilmaistaan
samalla verbillä,
josta muodostui edellä
ensin mainittu ryhmä,
jotka pitävät Sanaa rististä hullutuksena.

"Mutta te ette usko,
sillä te ette ole minun lampaitani.
Minun lampaani
kuulevat minun ääntäni,
ja minä tunnen ne,
ja ne seuraavat minua.
Ja minä annan heille
iankaikkisen elämän,
ja he eivät ikinä huku,
eikä kukaan ryöstä heitä
minun kädestäni."
(Joh 10:26-28)

Toiset ovat pelastuksessa
eli Jeesuksessa
eli Pelastuksen arkissa
eivätkä huku.

Toiset ovat sen ulkopuolella,
vaikka heille oli 120 vuotta
julistettu pelastuksen evankeliumia,
jota kukaan ei uskonut,
vaan pitivät sitä hullutuksena,
koska maan päälle ei ollut
vielä koskaan satanut vettä.

Edelleen Sana rististä on hullutus.
Ja se on asia,
joka saa paholaisen aina takajaloilleen.
Se ei sitten millään sallisi keskustelua
Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta.

Se ei kestä puhetta Jeesuksen rististä
ja sitä pitkin maahan vuotaneesta verestä,
josta tuli se maapiki,
jolla Pelastuksen arkki on peitetty
sisältä ja päältä.
Ja siksi tuossa Pelastuksessa olevat
eivät huku.

Jeesus on tuo Pelastuksen arkki.
Hänen verensä estää sitä hukkumasta.
Ja Hän on tuon arkin ovi.

"Minä olen ovi;
jos joku minun kauttani menee sisälle,
niin hän pelastuu"
(Joh 10:9)

Kun tämä on tapahtunut,
niin me olemme sisällä Pelastuksessa.
Olemme Jeesuksen lampaita.
Me tunnistamme Hänen äänensä,
ja Hän johdattaa meitä.

"Minä olen se hyvä paimen,
ja minä tunnen omani,
ja minun omani tuntevat minut"
(Joh 10:14)
"KUKA USKOO
meidän saarnamme,
kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"
(Jes 53:1)

Usko on jotain sellaista,
joka vahvistaa sen,
mikä on luvattu.

Tuon jakeen sanoma on
menee siis tähän tapaan:

'Kuka uskoo
kuulemamme sanoman
kenelle Herran voima paljastetaan.'

Johannes Kastaja sanoi
Jeesuksesta näin:

"Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut,
sitä hän todistaa;
ja hänen todistustansa
ei kukaan ota vastaan.
Joka ottaa vastaan
hänen todistuksensa,
se sinetillä vahvistaa,
että Jumala on totinen."
(Joh 3:32-33)

Jesaja julistaa meille
Hengen korvilla kuulemansa
valtavan sanoman Jeesuksesta.

Me voimme kuulla sen
tai olla kuulematta.

Jos kuulemme ja otamme vastaan,
meille paljastetaan
Herran käsivarsi,
joka on voimallinen
Pelastamaan meidät.
"Sillä myös Kristus
kärsi kerran kuoleman syntien tähden,
vanhurskas vääräin puolesta,
johdattaaksensa meidät Jumalan tykö;
hän, joka tosin kuoletettiin lihassa,
mutta tehtiin eläväksi hengessä,
jossa hän myös meni pois
ja saarnasi vankeudessa oleville hengille"
(1 Piet 3:18-19)

Tämä tapahtui välittömästi
kun Jeesus antoi Henkensä Isän käsiin.

Tuo saarna on oikeammin
julistus/kuulutus ristin voitosta,
jolla Hän otti avaimet
tuonelalta ja kuolemalta,
ja vei sitten koko Aabrahamin helman
Jumalan Paratiisiin,
jossa olivat sitten valmiit
ottamaan vastaan ristin ryövärin,
jonka uskovaksi tulleena
enkelit veivät vanhan tavan mukaan
heti kuoltuaan Aabrahamin helmaan,
mutta se sijaitsi nyt siis
Jumalan Paratiisissa
kolmannessa taivaassa,
eikä enää tuonelassa
maan uumenissa.

Mutta tämä ei ollut nyt enää pointtini
vaan nyt halusin siirtyä vihdoin
eteenpäin tässä keskustelussa.

Nyt halusin siirtyä siihen tosiasiaan,
että Jeesuksen ristiinnaulitseminen
merkitsee jakolinjaa ihmiskunnalle.

Ne, joilla on uskonsuhde Jeesukseen,
ovat myös itse ristiinnaulittuja.

"Ja ne,
jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat,
ovat ristiinnaulinneet lihansa
himoineen ja haluineen."
(Gal 5:24)

Meidät on upotettu
Jeesuksen kuolemaan.

"Minä olen
Kristuksen kanssa
ristiinnaulittu"
(Gal 2:19)

Ja tämä merkitsee sitä,
että me olemme jo kuolleet
ja haudatut Kristuksen kanssa,
ja elämme nyt Hänen ylösnousemisvoimassaan.

"ja minä elän,
en enää minä,
vaan Kristus elää minussa;
ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen,
joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni."
(Gal 2:20)

Ja silloin me olemme kuolleet maailmalla
ja maailma meille.

"Mutta pois se minusta,
että minä muusta kerskaisin kuin
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen rististä,
jonka kautta
maailma on ristiinnaulittu minulle,
ja minä maailmalle!"
(Gal 6:14)

Mutta kaikki eivät ole yhtä Kristuksen kanssa.

"Jotka lihan vallassa ovat,
ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
Mutta te ette ole lihan vallassa,
vaan Hengen,
jos kerran Jumalan Henki teissä asuu.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
se ei ole hänen omansa."
(Room 8:8-9)
"Sillä sana rististä on hullutus niille,
jotka kadotukseen joutuvat,
mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima."
(1 Kor 1)
Ristiinnaulituksi löydämme
Jumalan Sanasta monia.
Esimerkiksi Jeesuksen
ja kaksi ryöväriä.

Tuo tilannekuvaus sisältää
valtaisan jännitteen,
joka huipentu Jeesuksen
tuskanhuutoon Isän hyljättyä Poikansa
ristille kuolemaan.
Eikä ollut mitään merkkiä siitä,
että Kirjoitukset toteutuisivat.
Aivan päinvastoin.
Yksi Kirjoitus oli täyttymättä
ja sen mukana kaikki romahtaisi.
Jeesus ei koskaan nousisi kuolleista,
ei koskaan palaisi takaisin
Isän tykö Kirkkauteensa.

Toisen ristiinnaulitun ryövärin
viime hetken kääntymys
muutti kaiken.
Kirjoitukset täyttyivät.
Jeesus ja ryöväri tapasivat
vielä tuona päivänä Jumalan Paratiisissa.
Jeesuksen ristinkuolema
muutti kaiken.
Ja se voi muuttaa
jokaisen ihmisen kohtalon
niinkuin muutti ristin ryövärin ikuisuuden,
kun tämä viime hetkellä
lopetti pilkkaamisensa
ja kääntyi Jeesuksen puoleen
mielenmuutoksessa.

Mutta on muitakin ristiinnaulittuja.
Oikeastaan koko maailma.
Aloitetaan Paavalista.

"Minä olen
Kristuksen kanssa
ristiinnaulittu"
(Gal 2:19)

Jeesukseen uskovat on upotettu
Hänen kuolemaansa.
Ja olemme myös herätetyt
Hänen kanssaan
ja elämme nyt Hänessä.
Paavali jatkaakin:

"ja minä elän,
en enää minä,
vaan Kristus elää minussa;
ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen,
joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni."
(Gal 2:20)

Saman kirjeen loppusanoissa
hän kirjoittaa:

"Mutta pois se minusta,
että minä muusta kerskaisin kuin
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen rististä,
jonka kautta
maailma on ristiinnaulittu minulle,
ja minä maailmalle!"
(Gal 6:14)

Ja Pietari kirjoittaa:

"Rakkaani,
älkää oudoksuko sitä hellettä,
jossa olette
ja joka on teille koetukseksi,
ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa,
vaan iloitkaa,
sitä myöten kuin olette osallisia
Kristuksen kärsimyksistä,
että te myös
hänen kirkkautensa ilmestymisessä
saisitte iloita ja riemuita.
Jos teitä solvataan
Kristuksen nimen tähden,
niin te olette autuaat,
sillä kirkkauden ja Jumalan Henki
lepää teidän päällänne."
(1 Piet 4:12-14)

Ja samaan tapaan kirjoittaa Paavali.

"Kiitetty olkoon meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä,
laupeuden Isä
ja kaiken lohdutuksen Jumala,
joka lohduttaa meitä
kaikessa ahdistuksessamme,
että me sillä lohdutuksella,
jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa,
voisimme lohduttaa niitä,
jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.
Sillä samoin kuin
Kristuksen kärsimykset runsaina
tulevat meidän osaksemme,
samoin tulee meidän osaksemme
myöskin lohdutus runsaana
Kristuksen kautta."
(2 Kor 1:3-5)

Kristus
eli Hänen Ruumiinsa
eli seurakunta
kärsii siis edelleen maan päällä.
Jokainen uskova
on ristiinnaulittu maailmalle.
Siis maailma ristiinnaulitsee sen,
joka ei ole enää maailmasta
vaikkakin maailmassa.
Mutta sitten on myös toisin päin.
Maailma on ristiinnaulittu.
Jeesus sanoi ennen ristinkuolemaa:

"Nyt käy tuomio
tämän maailman ylitse;
nyt tämän maailman ruhtinas
pitää heitettämän ulos."
(Joh 12:31)

Jeesuksen ristinkuolema
on siis edelleen koko maailman yllä.
Risti on Jumalan Rakkaus
koko maailmaa kohtaan.

"Mutta tämä on
iankaikkinen elämä,
että he tuntevat sinut,
joka yksin olet totinen Jumala,
ja hänet,
jonka sinä olet lähettänyt,
Jeesuksen Kristuksen."
(Joh 17:3)

Mutta se on myös tuomio.

"Mutta tämä on tuomio,
että valkeus on tullut maailmaan,
ja ihmiset rakastivat pimeyttä
enemmän kuin valkeutta;
sillä heidän tekonsa olivat pahat."
(Joh 3:19)

Jos olemme rakkaussuhteessa
Jeesuksen kanssa,
niin me olemme
ristiinnaulitut Hänen kanssaan.

Jos olemme rakkaussuhteessa
maailmaan kanssa,
niin me olemme
ristiinaulitsemassa Jeesusta.

Jos olemme kuolleet yhdessä
Hänen kanssan,
niin olemme myöskin jo herätetyt
uuteen elämään.

Ja silloin maailma
on meille ristiinnaulittu.

Ristiinnaulittu
on leirin ulkopuolella.

On kaksi leiriä.
Voimme kuulua vain toiseen.

Joko
olemme ristiinnaulitut
yhdessä Jeesuksen kanssa
ja maailma on ristiinnaulittu meille.

Tai
olemme ristiinnaulitut
omien rikostemme tähden
ja olemme osa tuomittua maailmaa.

Me olemme ratkaisun paikalla.
Mitä teemme Jeesukselle.
Sama Rakkaus joka piti tarjolla
Elämänpuun hedelmää Paratiisissa
ja varoitti ankarasti Aadamia
syömästä viereisestä puusta,
pitää nyt tarjolla Golgatan Elämänpuun
hedelmää, johon sisältyy sovitus.

Aadam ja Aadamin hallintaan annettu luomakunta eli ensin ilman pelkoa.

Mutta sitten kun Aadam söi
häneltä kielletyn hedelmän,
niin paitsi Aadam
myös koko hänen hallintaansa
annettu luomakunta joutui pelon valtaan.
Synti ja Kuolema astuivat maailmaan.

Aadam ja Eeva olivat siis jo
kokeneet hengellisen kuoleman.

Jumalan kuvana he olivat olleet
verhotut kirkkauteen.
Nyt he olivat alasti.

Mutta ruumiillisen kuoleman kärsi viaton esikuvana siitä Jumalan Karitsasta,
joka tulisi pelastamaan heidät.

Ja niin Jumala eli itse asiassa Jumalan Poika
itse puki Aadamin ja Eevan veriseen viittaan,
joka mahdollisti elämän jatkumisen.

Ja nyt Golgatan jälkeen,
jolloin meidän pääsiäislampaamme teurastettiin,
on tuo sovitus tullut tarjolle kaikkien osaksi.

Jumala huusi Paratiisissa sitä varten,
että saisi pelastaa Aadamin ja Eevan
ruumiilliselta kuolemalta
alastomuuden peittävällä vaatteella.

Sovitus on sana,
joka tarkoittaa peittämistä.

Ja nyt Hän huutaa meidän kauttamme.

"Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa."
(2 Kor 5:19-20)

Ja kun näin olemme antaneet
sovittaa itsemme Jumalan kanssa,
niin meidät on jo siirretty
kuolemasta ikuiseen elämään,
ja olemme osalliset Jumalan Rakkaudesta,
jossa ei ole pelkoa.

Meidän ei enää tarvitse pelätä rangaistusta,
jonka Jeesus on puolestamme kärsinyt.

Tie on vapaa Golgatalle.

https://m.youtube.com/watch?v=RCx7kM7LvCU
12 / 618
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt