Raamattu on Jumalan omasivu.
Hänen ilmoituksesna ihmislapsille.
Tätä Sivustoa ei olisi koskaan avattu,
jos ihminen ei olisi langennut syntiin.
Raamattuamme
eli Pyhien kiirjoitusten sarjaa
ei siis olisi olemassakaan
missään kirjastossa.
Mutta nyt se on tuiki tarpeellinen
Jumalan ilmoitus meille
syntiin langenneille.
Maan tomusta tehty
liharuumis tuli eläväksi,
kun Jumala puhalsi itsestään
siihen Elämän Hengen.
Lopputulos oli kokonaisuus,
jota nimitetään Eläväksi sieluksi.
"Herra Jumala teki maan tomusta
ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa
elämän hengen,
ja niin ihmisestä tuli
elävä sielu."
Tuo Elämän Henki
ei pysyisi ihmisessä,
jos kuolema pääsisi
Aadamin sisimpään.
"Herra Jumala
käski ihmistä sanoen:
'Syö vapaasti
kaikista muista paratiisin puista,
mutta
hyvän- ja pahantiedon puusta
älä syö,
sillä sinä päivänä,
jona sinä siitä syöt,
pitää sinun
kuolemalla kuoleman'."
Ihminen joutuisi tekemään uskonratkaisun.
Luottaako Jumalaan vai ei.
Eräänä päivänä
tuon yhden ja ainoan
kielletyn puun kätköissä
liikkuu jokin
hyvin hohdokas olento
kuin elävänä todisteena siitä,
ettei tämä puu tapa.
Käärme avaa keskustelun
Aadamin vaimon kanssa.
Käärme,
joka tietää asioista
selvästi enemmän
kuin Aadam,
antaa ymmärtää,
että tässä on nyt tullut
jokin väärinkäsitys.
"Ette suinkaan kuole;
vaan Jumala tietää,
että sinä päivänä,
jona te siitä syötte,
aukenevat teidän silmänne,
ja te tulette niinkuin Jumala
tietämään hyvän ja pahan."
Aadam oli saanut kokea
Jumalan ihmeellistä hyvyyttä.
Nähdä ympärillään
Jumalan lahjoittaman
ihmeellisen luomakunnan
virtoineen ja viheriöineen,
puineen ja eläimineen.
Kaiken kruunasi hetki,
jolloin Jumala toi vielä
Vaimon Aadamin rinnalle.
Kaikki oli hyvin.
Paremmin ei voisi olla.
Ja nyt yhtäkkiä ilmestyy olento,
joka vihjaa,
että ihmisen
ei pitäisi tyytyä nykytilaan,
vaan hankkia aivan erityislaatuista
– suorastaan jumalallista –
tietoa ja näkökykyä.
Ja kun vaimo oli jo syönyt
hyvän- ja pahantiedon puusta,
ei mitään erityistä ollut tapahtunut.
Ei ainakaan mitään kuolemaan viittaavaa.
Hehkeämpänä kuin koskaan
vaimo nyt pitää käsissään hedelmää
hyvän- ja pahantiedon puusta.
Ojentaa sitä Aadamille
ja suorastaan vaatimalla vaatii,
että syö tästä:
'Sillä käärme, joka tiesi,
ettemme suinkaan kuole,
sanoi,
että sinä päivänä,
jona te siitä syötte,
tapahtuu ihmeellisiä asioita.
Aadam.
Et voi jättää minua nyt pulaan.
Sinunkin täytyy syödä.
Heti kun sinä siitä syöt,
tapahtuu se,
mitä tuo kaiken tietävä
käärme sanoi'.
"Ja vaimo näki,
että siitä puusta oli hyvä syödä
ja että se oli ihana katsella
ja suloinen puu antamaan ymmärrystä;
ja hän otti sen hedelmästä ja söi
ja antoi myös miehellensä,
joka oli hänen kanssansa,
ja hänkin söi.
Silloin aukenivat
heidän molempain silmät,
ja he huomasivat olevansa alasti"
Hyvä oli vaihtunut pahaksi.
Rakkauden tilalle oli tullut pelko.
Valo oli vaihtunut pimeydeksi.
Elämä oli sammunut kuolemaksi.
Kirkkaus riisuttu alastomuudeksi.
Mutta tosi oli.
Ihminen tuli tietämään
hyvän ja pahan.
Hyvä oli muistoissa,
paha todellisuutta tässä ja nyt.
Käärme oli pettänyt ihmisen.
Vielä hetki sitten
ihminen oli elävä Jumalan kuva
heijastaen Jumalan kirkkautta.
Nyt yhteys Jumalaan oli poikki,
Jumalan kuva ihmisessä
oli sammunut.
Vielä hetki sitten ihmisessä asui
Elämän Henki.
Mutta nyt tilalle oli tullut kuolema.
Pimeyden ruhtinas oli nyt
syrjäyttänyt Elämän Valkeuden.
Ihminen oli kuollut sielu.
Hänen ilmoituksesna ihmislapsille.
Tätä Sivustoa ei olisi koskaan avattu,
jos ihminen ei olisi langennut syntiin.
Raamattuamme
eli Pyhien kiirjoitusten sarjaa
ei siis olisi olemassakaan
missään kirjastossa.
Mutta nyt se on tuiki tarpeellinen
Jumalan ilmoitus meille
syntiin langenneille.
Maan tomusta tehty
liharuumis tuli eläväksi,
kun Jumala puhalsi itsestään
siihen Elämän Hengen.
Lopputulos oli kokonaisuus,
jota nimitetään Eläväksi sieluksi.
"Herra Jumala teki maan tomusta
ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa
elämän hengen,
ja niin ihmisestä tuli
elävä sielu."
Tuo Elämän Henki
ei pysyisi ihmisessä,
jos kuolema pääsisi
Aadamin sisimpään.
"Herra Jumala
käski ihmistä sanoen:
'Syö vapaasti
kaikista muista paratiisin puista,
mutta
hyvän- ja pahantiedon puusta
älä syö,
sillä sinä päivänä,
jona sinä siitä syöt,
pitää sinun
kuolemalla kuoleman'."
Ihminen joutuisi tekemään uskonratkaisun.
Luottaako Jumalaan vai ei.
Eräänä päivänä
tuon yhden ja ainoan
kielletyn puun kätköissä
liikkuu jokin
hyvin hohdokas olento
kuin elävänä todisteena siitä,
ettei tämä puu tapa.
Käärme avaa keskustelun
Aadamin vaimon kanssa.
Käärme,
joka tietää asioista
selvästi enemmän
kuin Aadam,
antaa ymmärtää,
että tässä on nyt tullut
jokin väärinkäsitys.
"Ette suinkaan kuole;
vaan Jumala tietää,
että sinä päivänä,
jona te siitä syötte,
aukenevat teidän silmänne,
ja te tulette niinkuin Jumala
tietämään hyvän ja pahan."
Aadam oli saanut kokea
Jumalan ihmeellistä hyvyyttä.
Nähdä ympärillään
Jumalan lahjoittaman
ihmeellisen luomakunnan
virtoineen ja viheriöineen,
puineen ja eläimineen.
Kaiken kruunasi hetki,
jolloin Jumala toi vielä
Vaimon Aadamin rinnalle.
Kaikki oli hyvin.
Paremmin ei voisi olla.
Ja nyt yhtäkkiä ilmestyy olento,
joka vihjaa,
että ihmisen
ei pitäisi tyytyä nykytilaan,
vaan hankkia aivan erityislaatuista
– suorastaan jumalallista –
tietoa ja näkökykyä.
Ja kun vaimo oli jo syönyt
hyvän- ja pahantiedon puusta,
ei mitään erityistä ollut tapahtunut.
Ei ainakaan mitään kuolemaan viittaavaa.
Hehkeämpänä kuin koskaan
vaimo nyt pitää käsissään hedelmää
hyvän- ja pahantiedon puusta.
Ojentaa sitä Aadamille
ja suorastaan vaatimalla vaatii,
että syö tästä:
'Sillä käärme, joka tiesi,
ettemme suinkaan kuole,
sanoi,
että sinä päivänä,
jona te siitä syötte,
tapahtuu ihmeellisiä asioita.
Aadam.
Et voi jättää minua nyt pulaan.
Sinunkin täytyy syödä.
Heti kun sinä siitä syöt,
tapahtuu se,
mitä tuo kaiken tietävä
käärme sanoi'.
"Ja vaimo näki,
että siitä puusta oli hyvä syödä
ja että se oli ihana katsella
ja suloinen puu antamaan ymmärrystä;
ja hän otti sen hedelmästä ja söi
ja antoi myös miehellensä,
joka oli hänen kanssansa,
ja hänkin söi.
Silloin aukenivat
heidän molempain silmät,
ja he huomasivat olevansa alasti"
Hyvä oli vaihtunut pahaksi.
Rakkauden tilalle oli tullut pelko.
Valo oli vaihtunut pimeydeksi.
Elämä oli sammunut kuolemaksi.
Kirkkaus riisuttu alastomuudeksi.
Mutta tosi oli.
Ihminen tuli tietämään
hyvän ja pahan.
Hyvä oli muistoissa,
paha todellisuutta tässä ja nyt.
Käärme oli pettänyt ihmisen.
Vielä hetki sitten
ihminen oli elävä Jumalan kuva
heijastaen Jumalan kirkkautta.
Nyt yhteys Jumalaan oli poikki,
Jumalan kuva ihmisessä
oli sammunut.
Vielä hetki sitten ihmisessä asui
Elämän Henki.
Mutta nyt tilalle oli tullut kuolema.
Pimeyden ruhtinas oli nyt
syrjäyttänyt Elämän Valkeuden.
Ihminen oli kuollut sielu.
Vastaukset 71
Vanhimmat
Aadam oli alussa elävä sielu,
mutta Aadamissa
ei silti ollut elämää itsessään.
Elämä oli persoonassa,
jota Johannes nimittää Sanaksi.
"Alussa oli Sana,
ja Sana oli Jumalan tykönä,
ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut syntynsä
hänen kauttaan,
ja ilman häntä
ei ole syntynyt mitään,
mikä syntynyt on.
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valkeus."
Tuo Persoona oli luonut
ihmislapsen
ja puhaltanut henkensä
ihmislapsen sisimpään.
Ihminen oli täytetty
Hänen Hengellään
ja myöskin puettu Hänessä
Jumalan kirkkauteen
– Jumalan kuvaksi.
Tuo Elämän Valkeus
sammui Aadamissa
sinä päivänä,
jona hän söi
hyvän- ja pahantiedon puusta.
Yhteys Elämän lähteeseen oli poikki.
Näin oli jo aiemmin käynyt
taivaassa sijaitsevassa Eedenissä
- Jumalan puutarhassa -
laajalti suojaavalle kerubille,
Luciferille.
Valon kantajasta oli tullut
pimeyden ruhtinas.
Jumala halusi ikuisen yhteyden
itsensä ja ihmisen välille.
Jumalan Rakas Poika,
jota varten kaikki on luotu,
halusi jakaa oman Elämänsä
ihmisen kanssa.
Ratkaisun paikka oli
Elämän puun juurella.
Keskellä Jumalan istuttamaa
suojaisaa puutarhaa eli paratiisia.
Elämän puu ja sen hedelmät
olivat kuin tarjottimella keskellä paratiisia.
’Ole hyvä! Ota tästä!
Kun syöt siitä,
virtaa Sinun sisimmässäsi
Minussa oleva Elämä.
Silloin olet ikuisesti yhtä
Minun kanssani.
Aadam ja Eeva tekivät valintansa.
He söivät viereisestä puusta.
Ja liittoutuivat näin käärmeen
possessoineen paholaisen kanssa.
Vaikka meitä
ei ympäröikään Paratiisin ihanuus,
me emme voi olla näkemättä
Jumalan kädenjälkeä.
Mutta silti emme ole Jumalaa
Jumalana kunnioittaneet.
Olemme hyljänneet
Jumalan viisauden,
ja tavoitelleet
omaa viisautta.
Ja niin meissä itse kussakin
on yhtenä elämämme päivänä
tapahtunut sama katastrofi
kuin Aadamin elämässä.
Jumalan kuva on sammunut.
Todellinen Valkeus,
joka valaisee jokaisen ihmisen,
on poistunut meistä,
ja pimeys astunut sijaan.
Olemme vaihtaneet
Jumalan kirkkauden alastomuudeksi.
"Se, mikä Jumalasta voidaan tietää,
on ilmeistä heidän keskuudessaan;
sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa,
hänen iankaikkinen voimansa
ja jumalallisuutensa,
ovat,
kun niitä hänen teoissansa tarkataan,
maailman luomisesta asti nähtävinä,
niin etteivät he voi
millään itseänsä puolustaa,
koska he,
vaikka ovat tunteneet Jumalan,
eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet
eivätkä kiittäneet,
vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet,
ja heidän ymmärtämätön sydämensä
on pimentynyt."
Jokainen vuorollamme
olemme tehneet väärän valinnan.
Mutta liittomme pahan kanssa
ei tarvitse olla ikuinen.
Se voidaan katkaista.
Jo ensimmäisenä päivänä
Jumala erotti valon pimeydestä.
Ne eivät voi vallita yhdessä.
Jumala puki Aadamin ja Eevan
veriseen viittaan.
Näin meidätkin puetaan Kristukseen,
jos lakkaamme juoksemasta
Jumalaa pakoon.
Jeesuksen veri
peittää syntimme ja alastomuutemme.
Hänen Elämänsä meissä on se Valo,
jota pimeys ei ole saanut valtaansa.
Jeesus ilmestyy meille,
jotka olemme hämmennyksissä,
emmekä ymmärrä mistään mitään.
Jeesus ilmestyy meille,
kun olemme pelossa ja ahdistuksessa,
ja lymyilemme piilossa.
Hän ilmestyy
itse valitsemanaan ajankohtana
ja sanoo:
"Rauha teille!"
Ja sitten Hän tekee
valtavan Elämän ihmeen.
Hän puhaltaa meihin
kuolleisiin sieluihin
Elämän Hengen.
"Hän puhalsi heidän päällensä
ja sanoi heille:
Ottakaa Pyhä Henki."
Ja silloin Hänessä oleva Elämä
täyttää saviastiamme
ja valaisee meidät.
Meidät on silloin siirretty
pimeydestä Valkeuteen.
Olemme Valkeuden lapsia,
emmekä enää pimeyden lapsia.
Kuolleesta sielusta
on tullut jälleen
Elävä sielu.
Sana ei ilmoita ihmisessä olevan kuollutta henkeä tai sielua. Eikä Sana ilmoita ihmisen olevan kolminainen. Ihminen on henki, ikuinen, joka asuu ruumiissa. Paavali kirjoitti: Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme. Lihan ruumis on katoava, maallinen asumus, mutta jokaisella on valmiina taivaallinen maja. Jeesus itse lupasi: Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Siis Jeesus valmisti ristinkuolemalla jokaiselle ihmiselle taivaallisen asunnon, paikan johon on mahdollista päästä yhden ainoan tien ja portin kautta, Jeesus ovesta. Kuten Paavali todisti: muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan. Jeesus valmisti itse kullekin ylösnousemusruumiin, taivaallisen asunnon, kuolemalla ja nousemalla kuolleista.
Jaakob totesi: ruumis ilman henkeä on kuollut. Henki ei kuole, ainoastaan ruumis voi kuolla.
Kuollut henki-ihmisessä oppi on kehitetty tukemaan adventismin harhaa ja eksytystä. Tuhlaajapojasta Sana Todistaa: tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt. Kuollut=nekros. Samaa 'nekros' sanaa käytetään Raamatussa erittäin usein kuolleessa, aivan kuten me ymmärrämme, ruumiillisesti kuolleesta: Jeesuksen mainitaan monesti kuolleen, nekros. "Se on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, nekros. Johannes Kastaja oli taatusti oikeasti kuollut, ei vain hengellisesti kuollut.
Toisin sanoen tuhlaajapoika oli oikeasti kuollut. Hänen henkensä tai sielunsa ei ollut kuollut, vaan poika oli kuollut, kuolemaan tuomittu, sillä Mooseksen lain mukaan poika piti kivittää kuoliaaksi.
Samoin Aadam kuoli, sai kuolemantuomion sinä päivänä, jona Aadam lankesi tottelemattomuuteen.
Sana oli Jumala, mutta Sana tai sanat ei ole persoona. Vai onko sinun pönöksesi säleet persoona?
Jumala teki maan tomusta ihmisen.
Antoi maan tomulle ihmisen muodon.
Tuo ruumis oli kuollut.
Kunnes Jumala puhalsi siihen
Elämän Hengen.
Mutta sitten eräänä päivänä
synti katkaisi yhteyden
Elämän Lähteeseen.
Elämä oli poistunut Aadamista.
Aadam ei enää ollut elävä sielu
vaan kuollut sielu.
Ruumiillisesti
Aadam oli edelleen elävä.
Ja olisi elänyt
tuossa kurjassa tilassa ikuisesti,
jos olisi päässyt syömään
elämän puusta.
Mutta tämä olisi ollut
kauhistuttava kohtalo Aadamille.
Ja niin Jumala rakkaudessaan
sulki elämänpuun tien.
Tämä Jumalan teko
ei siis sinänsä ollut tuomio
vaan armahdus.
Jumala eli Valtiaat
puhuu asiasta agape-rakkauden
täyttämällä rintaäänellä.
"Katso,
ihminen on tullut sellaiseksi
kuin joku meistä,
niin että hän tietää hyvän ja pahan."
Jumalan sydän aivan kouristaa tuskasta,
kun Hän ihmistä äärettömästi rakastaen
sanoo:
"Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä
ja ottaisi myös elämän puusta
ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
Tältä hirvittävältä kohtalolta
Jumala pelasti ihmisen.
Ihminen ei vielä päässytkään
syömään elämän puusta,
joka olisi muuttanut
kuolevaisen ruumiimme katoamattomaksi.
Mutta tämä ei ollut Jumalan rangaistus
vaan Jumalan suurta armoa.
Jumalan eli Valtiaiden
jo ennen aikojen alkua
laatima ikuinen pelastussuunnitelma
tämän katastrofitilanteen varalta
otettiin käyttöön.
Jumalan istuttama elämänpuu
meni vedenpaisumuksessa,
mutta uusi pystytettiin Golgatalle.
Siitä me nyt saamme syödä.
Ja silloin meidät siirretään
kuolemasta takaisin elämään.
Vain se,
joka syö tästä elämän-puusta,
saa Hänessä tarjolla olevan
Ikuisen Elämän.
Muut kuolevat synteihinsä.
"Joka syö minun lihani
ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä,
ja minä herätän hänet
viimeisenä päivänä.
Sillä minun lihani on totinen ruoka,
ja minun vereni on totinen juoma.
Joka syö minun lihani
ja juo minun vereni,
se pysyy minussa,
ja minä hänessä.
Niinkuin Isä,
joka elää,
on minut lähettänyt,
ja minä elän Isän kautta,
niin myös se,
joka minua syö,
elää minun kauttani."
Näin saamme elämän hengen.
Iäisen elämän Hänessä.
Ja kerran ylösnousemuksessa
kuolevainen ruumiimmekin
muuttuu katoamattomaksi.
Se,
mikä on maasta tulee maaksi jälleen.
Mutta ei henki maadu.
Ei ihmisen eikä eläimenkään.
Jeesus kertoi rikkaasta miehestä,
joka kuoli ja haudattiin.
Tuo ilmeisen loisteliaasti haudattu ruumis
ei todellakaan enää elänyt.
Eikä tiennyt mitään.
Se mätäni upeassa kallioluolassa
tai vastaavassa.
Luultavasti hiukan maanpinnan yläpuolella.
Rikkaan miehen ruumiista
ei enää ole mitään havaittavissa
eikä mitään nähtävää jäljellä.
Ja jos Jeesus ei olisi
miestä maininnut,
olisi hänen muistonsakin
jo aikoja sitten unhotettu.
Mutta tuo onneton sielu itse
ei suinkaan maatunut
loisteliaassa haudassaan.
Hän avasi silmänsä tuonelassa.
Hyvin syvällä olevassa
kauheassa paikassa.
Ja siellä oli muitakin.
Vaivoissa.
Kovassa tuskassa.
Aabrahamin helmassa
oli myös monia.
Eikä näiden kahden joukon välillä
ollut tapaamis-oikeutta.
Ja niin tuo kurja mies
ei saanut vaivoihinsa
edes vesipisaraa
Lasaruksen sormenpäästä.
Tämä ennen niin rikas
ja ilossa elänyt mies
oli tuonelassa ollessaan
tuskallisen tietoinen
jäljelle jääneistä,
joiden tiesi olevan tulossa
samaan vaivan paikkaan.
Hän ei itse voinut tehdä asialle mitään.
Ja kaikki hänen epätoivoiset
aivoituksensa raukesivat tyhjiin.
Mutta tiedottomia
tai jotenkin tajunnan menettäneitä
he eivät ole.
Eivätkä olemattomia.
Ei olematon voi mennä tuonelaan.
Mutta me emme ole
tuohon vaivan paikkaan menossa.
Kun olemme heittäneet ankkurimme
Golgatan kalliolle,
olemme armosta pelastettuja.
Kerran telttamajamme puretaan.
Meidät irrotetaan loimilangoista.
Ruumiimme pannaan hautaan.
Ja se maatuu.
Mutta meidät itsemme
otetaan/temmataan
isiemme tykö.
Aabrahamin helmaan.
Jumalan Paratiisiin,
kolmanteen taivaaseen.
Kuollut sielu tai hengellisesti kuollut on adventistien houretta. Missään Sana kohdassa ei puhuta hengellisestä kuolemasta. Ihmisen henki, sisin todellinen minä ei voi kuolla.
Henki on ikuinen!
Hengellisesti kuollut-oppi on järjettömyyttä. Sinä päivä, jona Aadam lankesi tottelemattomuuteen, Aadam kuoli. Kuolema tuli osaksi Aadamin elämää.
Ihminen syntyy tähän maailmaan
elävänä sieluna.
Sinä päivänä,
kun ihminen nielaisee synnin hedelmän,
kun synti pääsee ihmisen sisimpään,
ihmisestä tulee kuollut sielu.
Tällaisen kuolleen sielun
tulee syntyä uudesti ylhäältä.
Ei ruumiillisesti
vaan hengellisesti.
Ja kun Elämän Henki
taas puhaltaa meissä,
me olemme siirtyneet
kuolemasta elämään.
Emmekä ikinä kuole.
Me olemme kuitenkin
samaa lihaa kuin Aadam.
Vaikka olemmekin hengellisesti
syntyneet uudesti ylhäältä,
me asumme edelleen
kuolevaisessa ruumiissa.
Maan tomusta peräisin oleva liharuumiimme
on tuleva maaksi jälleen.
"Sillä maasta sinä olet,
ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman"
Kaikki ihmiset kokevat kerran
ruumiillisen kuoleman.
"Ihmisille on määrätty,
että heidän kerran on kuoleminen,
mutta sen jälkeen tulee tuomio."
Synnymme tähän maailmaan
kuolevaisessa ruumiissa.
Kun viimeinenkin ihminen on kuollut,
tulee tuomio.
Meitä kohtaa siis paitsi
ruumiillinen kuolema
myös ruumiin ylösnousemus.
Martta sanoi veljensä Lasaruksen kuolleen ruumiin äärellä.
"Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa,
viimeisenä päivänä."
Tämä ei kuitenkaan kaikille ole
ilon aihe.
"Ja monet
maan tomussa makaavista
heräävät,
toiset
iankaikkiseen elämään,
toiset
häpeään
ja iankaikkiseen kauhistukseen."
Toisille ylösnousemus
merkitsee siis elämää,
toisille tuomiota.
"Älkää ihmetelkö tätä,
sillä hetki tulee,
jolloin kaikki,
jotka haudoissa ovat,
kuulevat hänen äänensä
ja tulevat esiin,
ne, jotka ovat hyvää tehneet,
elämän ylösnousemukseen,
mutta ne,
jotka ovat pahaa tehneet,
tuomion ylösnousemukseen."
Ylösnousemus koskee
sekä vanhurskaita että vääriä.
Sekä oikeamielisiä että väärämielisiä.
"Minä uskon kaiken,
mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,
ja pidän sen toivon Jumalaan,
että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat,
sekä vanhurskasten että vääräin."
On siis kaksi erilaista ylösnousemusta.
Ensimmäinen eli elämän ylösnousemus
tuo vanhurskaat ikuiseen elämään.
Toinen eli tuomion ylösnousemus
vie väärät ikuiseen kauhistukseen.
Raamattu ei kuitenkaan tunne käsitettä
toinen ylösnousemus,
vaan puhuu sen sijaan
toisesta kuolemasta.
Jos emme ole osallisia
ensimmäisestä ylösnousemuksesta,
kohtaamme toisen kuoleman,
jolla on silloin valta meihin.
"Autuas ja pyhä on se,
jolla on osa
ensimmäisessä ylösnousemuksessa;
heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa"
Jumala teki kuolleen ruumiin, huh! "Tuo ruumis oli kuollut". hui!
>>>>>>Jeesus itse lupasi: Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Siis Jeesus valmisti ristinkuolemalla jokaiselle ihmiselle taivaallisen asunnon, paikan johon on mahdollista päästä yhden ainoan tien ja portin kautta, Jeesus ovesta.<<<<
-----------
Näinhän se taitaa olla. Ei Jeesus mennyt taivaaseen rakennuksia tekemään vaan kärsimyksiensä, ristillä kuolemansa ja haudasta kuolleista herätettynä "ansaitsi" itselleen srk:n joka ei ole käsin tehty rakennus vaan Jumalan asumus Hengessä, Kristuksen ruumis so. srk.
Siihen "asumukseen" Jumalan Henki kastaa Hengessä jokaisen elävään uskoon ts. uudestisyntyneen.Jumalan vanhurskauttamalla (Room3:21-26.,Room.5:1-2.) ihmisellä on Jumala yhteys Hengessä, hänen uskottuaan evankeliumin ja käännyttyään pois entisestä tietoisesta synti elämästä. Elävään uskoon tuloon liittyy "parannus" ts. kääntyminen pois syntielämästä .
------------
”Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule. Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta.”
Jesaja 59:1-3 FB38
”Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.”
1. Johanneksen kirje 1:6-7 FB38
-”Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.”
1. Johanneksen kirje 1:6-7 FB38
-----------------
”Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin sinä näytät meille, koska näitä teet?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä". Niin juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?" Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä. Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut.”
Johannes 2:18-22 FB38
-------------------
(Paavali Efeson srk:n vanhimmille)
”Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.”
Apostolien teot 20:28 FB38
--------------------
”Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena hänen omaisuutensa lunastamiseksi, hänen kirkkautensa ylistykseksi.”
Kirje efesolaisille 1:13-14 FINRK
-”Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena hänen omaisuutensa lunastamiseksi, hänen kirkkautensa ylistykseksi.”
Kirje efesolaisille 1:13-14 FINRK
--------
”Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.”
1. Korinttilaiskirje 12:12-13 FB38
------------
”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.”
Efesolaiskirje 2:19-22 FB38
------------------
Tuota pätkittyä tekstiä on niin raskasta lukea, että pyysin tekoälyn muuttamaan sen luettavampaan muotoon.
Tekoäly.
"Muutin tekstisi sujuvaksi ja selkeäksi proosatekstiksi. Yhdistin lyhyet rivit kokonaisiksi lauseiksi ja ryhmittelin ne aihepiireittäin loogisiin kappaleisiin. Säilytin tekstin alkuperäisen sanoman, raamatulliset lainaukset ja tyylin täysin ennallaan.
Aadamista uuteen elämään
Aadam oli alussa elävä sielu, mutta Aadamissa ei silti ollut elämää itsessään. Elämä oli persoonassa, jota Johannes nimittää Sanaksi: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus."
Tuo Persoona oli luonut ihmislapsen ja puhaltanut henkensä ihmislapsen sisimpään. Ihminen oli täytetty Hänen Hengellään ja myöskin puettu Hänessä Jumalan kirkkauteen – Jumalan kuvaksi. Tuo Elämän Valkeus sammui Aadamissa sinä päivänä, jona hän söi hyvän- ja pahantiedon puusta. Yhteys Elämän lähteeseen oli poikki. Näin oli jo aiemmin käynyt taivaassa sijaitsevassa Eedenissä – Jumalan puutarhassa – laajalti suojaavalle kerubille, Luciferille. Valon kantajasta oli tullut pimeyden ruhtinas.
Jumala halusi ikuisen yhteyden itsensä ja ihmisen välille. Jumalan Rakas Poika, jota varten kaikki on luotu, halusi jakaa oman Elämänsä ihmisen kanssa. Ratkaisun paikka oli Elämän puun juurella, keskellä Jumalan istuttamaa suojaisaa puutarhaa eli paratiisia. Elämän puu ja sen hedelmät olivat kuin tarjottimella keskellä paratiisia: ”Ole hyvä! Ota tästä! Kun syöt siitä, virtaa Sinun sisimmässäsi Minussa oleva Elämä. Silloin olet ikuisesti yhtä Minun kanssani."
Aadam ja Eeva tekivät kuitenkin valintansa. He söivät viereisestä puusta ja liittoutuivat näin käärmeen possessoineen paholaisen kanssa. Vaikka meitä ei ympäröikään Paratiisin ihanuus, me emme voi olla näkemättä Jumalan kädenjälkeä. Mutta silti emme ole Jumalaa Jumalana kunnioittaneet. Olemme hyljänneet Jumalan viisauden ja tavoitelleet omaa viisautta.
Ja niin meissä itse kussakin on yhtenä elämämme päivänä tapahtunut sama katastrofi kuin Aadamin elämässä: Jumalan kuva on sammunut. Todellinen Valkeus, joka valaisee jokaisen ihmisen, on poistunut meistä, ja pimeys on astunut sijaan. Olemme vaihtaneet Jumalan kirkkauden alastomuudeksi.
"Se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt."
Jokainen vuorollamme olemme tehneet väärän valinnan. Mutta liittomme pahan kanssa ei tarvitse olla ikuinen, vaan se voidaan katkaista. Jo ensimmäisenä päivänä Jumala erotti valon pimeydestä, sillä ne eivät voi vallita yhdessä. Jumala puki Aadamin ja Eevan veriseen viittaan. Näin meidätkin puetaan Kristukseen, jos lakkaamme juoksemasta Jumalaa pakoon. Jeesuksen veri peittää syntimme ja alastomuutemme. Hänen Elämänsä meissä on se Valo, jota pimeys ei ole saanut valtaansa.
Jeesus ilmestyy meille, jotka olemme hämmennyksissä emmekä ymmärrä mistään mitään. Jeesus ilmestyy meille, kun olemme pelossa ja ahdistuksessa ja lymyilemme piilossa. Hän ilmestyy itse valitsemanaan ajankohtana ja sanoo: "Rauha teille!"
Ja sitten Hän tekee valtavan Elämän ihmeen. Hän puhaltaa meihin kuolleisiin sieluihin Elämän Hengen: "Hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki." Ja silloin Hänessä oleva Elämä täyttää saviastiamme ja valaisee meidät. Meidät on silloin siirretty pimeydestä Valkeuteen. Olemme Valkeuden lapsia emmekä enää pimeyden lapsia. Kuolleesta sielusta on tullut jälleen Elävä sielu."
Teksti on nyt huomattavasti helpompi lukea esimerkiksi ääneen tai näytöltä, kun silmän ei tarvitse hyppiä jatkuvasti riviltä toiselle.
Miltä tämä muotoilu vaikuttaa? Voimme tarvittaessa tiivistää tekstiä, muokata sen kieliasua vielä nykyaikaisemmaksi tai jakaa sen selkeisiin väliotsikoihin – kerro vain, miten haluat edetä!
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Yritin plarata muokattua tekstiä,
enkä saanut mitään tolkkua.
Mutta oma tekstini avautuu
kännykälle kuin tarjottimella.
Joten en muuta kirjoitustyyliäni.
"Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: 'Kirjoita näky
ja piirrä selvästi tauluihin,
niin että sen voi juostessa lukea".
(Hab 2:2)
Vastaus oli minulta.
"Ihmisen henki, sisin todellinen minä ei voi kuolla."
Syntiinlankeemuksessa Aadamista tuli KUOLEVAINEN. Ilman syntiinlankeemusta hän olisi elänyt ikuisesti.
Tuossa ei ole mitään, joka todistaisi, että ihmisellä olisi jokin tietoinen "kuolematon sielu", joka olisi elänyt ikuisesti ennen kuin "muutti ihmisen ruumiiseen".
Tuollainen ei perustu Raamattuun, vaan kreikkalaiseen filosofiaan.
Teksti on syyllistävä ja tuomitseva tekstin tulkinnan osalta joten kyseessä on malliesimerkki siitä miten tekstiä tulkitaan Rakkauden evankeliumin vastaiseksi ja syyllistäminen perustuu oppiin mitä tulkitsija käyttää hyväkseen muiden syyllistämiseksi omaa tietämystä ja erinomaisuutta korostaen. Teksti on siltä osin harhaoppia joka ei tule Jumalasta, vaan kyseessä on ihmisen sanoja toiselle syyllilstävään muotoon puettuna.
Rakkautta myös niille jotka eivät ymmärrä mitä rakkaus on.
Rakkautta
Antsitko lainauksen siitä kohdasta,
joka oli harhaoppia.
Haukotus
"Hän voimistaa voipuneen
ja antaa voimattomalle voimaa yltäkyllin."
(Jes 40:29)
Haukotus
"Herra, Herra
on minulle antanut
oppineiden kielen,
niin että minä osaan
sanalla virvoittaa väsynyttä.
Hän herättää aamu aamulta,
herättää minun korvani
kuulemaan oppineiden tavalla."
(Jes 50:4)
Otsikko on isästä perkeleestä.
Jumala ei ole ilmoittanut itseään kirja(sto)na vaan Persoonana.
Otsikon tarkoitus on hämärtää ja hämmentää tätä - sekoittaa Persoona ja kirja(sto) toisiinsa.
MIksi?
Vallanhalun vuoksi.
Otsikon kirjoittaja hamuaa itselleen ns. hengellistä valtaa.
Ja valtaansa hän pönkittää pitkillä jorinoillaan, joilla hän yrittää hypnotisoida ihmiset itselleen kuuliaisiksi. Ei suinkaan Persoonalle, vaan itselleen ja opilleen.
Otsikko on Jumalasta.
"Sinun sanasi
on kokonansa totuus"
Perkeleestä on se,
kun irrotetaan
tarkoitushakuisesti
Sanasta jokin virke,
eikä lueta kokonaisuutta.
Juuri tällä tekniikalla
perkele kiusasi Jeesusta.
Ja Jeesus vastasi aina,
mitä myös on kirjoitettu.
Ja voitti perkeleen kiusaukset.
Raamatussa ei missään eikä koskaan sanota, että kirjoitukset ovat Jumalan ilmoitus. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että Jeesus Kristus on.
Sinulla ei ole raamatullisia perusteita epäjumalanpalvelullesi, jolla hamuat hengellistä valtaa.
Ja vallanhimo on isästä perkeleestä.
"hänellä oli yllään
vereen kastettu vaippa,
ja nimi,
jolla häntä kutsutaan,
on Jumalan Sana."
Siteerasit juuri kohtaa, joka osoittaa sinun kirjaston palvontasi epäjumalanpalvelukseksi.
Eli kun kirjoitan
suoran lainauksen Raamatusta,
niin se on mielestäsi
epäjumalan palvontaa.
No ei ole.
Se on minun kutsumukseni.
Jumalalta.
Kirjoittaa puhdasta Jumalan Sanaa.
Neiti Herkkähipiä joutui turvautumaan näppärään pikku valheeseen!
😂😂😂
Mistä sinun kirjoituksistasi löytyy Jeesus?
Mistä löytyvät Jeesuksen opetukset sinun kirjoituksissasi, kuten esim "pysykää minun sanassani, niin te tulette tuntemaan totuuden"?
Mitkä ovat ne JEESUKSEN SANAT, joissa tulisi pysyä?
No etpä osaa sanoa, sillä sinä olet KIRJANoppinut ja kirjoittelet lähinnä pelkkää TEORIAA.
Kerropa, mitä ajatuksia sinulle herää näistä kirjoituksista, joissa kuvataan Jeesusta ja hänen sanojaan ?
Ilm. 19:13
ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla HÄNTÄ kutsutaan, on JUMALAN SANA.
Hebr.4:12
JUMALAN SANA on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään KAKSITERÄINEN MIEKKA, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se PALJASTAA SISIMMÄT AIKEEMME JA AJATUKSEMME.
Ilm.2
12 Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'NÄIN SANOO HÄN, JOLLA ON SE KAKSITERÄINEN, TERÄVÄ MIEKKA :
13 Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu.
14 Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka PITÄVÄT KIINNI BILEAMIN OPISTA, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.
15 Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.
16 Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja SODIN HEITÄ VASTAAN SUUNI MIEKALLA.
Ilm.17:14
He sotivat Karitsaa vastaan, mutta KARITSA ON VOITTAVA HEIDÄT, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa."
Matt.25
31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35 Sillä MINUN oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; MINUN oli jano, ja te annoitte minulle juoda; MINÄ olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36 MINÄ olin alaston, ja te vaatetitte minut; MINÄ sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; MINÄ olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, SEN TE OLETTE TEHNEET MINULLE'.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42 Sillä MINUN oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; MINUN oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 MINÄ olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; MINÄ olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, SEN TE OLETTE JÄTTÄNEET TEKEMÄTTÄ MINULLE'.
Tässä on lisämateriaalia koskien Jeesusta ja Hänen sanojaan, joissa kristittyjen JEESUKSEN SEURAAJIEN tulisi pysyä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19574917/helluntailaiset---tietaja--bileamin--seuraajat
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19576628/israelin-palvojat-noudattavat-bileamin-oppia
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19579663/luettelo-antisemitistisista-israelia-kironneista-profeetoista
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19579550/miten-lampaat-tukevat-leijonaa-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19584069/suurin-koskaan-elanyt-helluntailainen-on-bileam#comment-144944406
Ensimmäisen kerran
tässä keskustelussa
Jeesus löytyy kahden
ensimmäisen Raamattulainauksen
ensimmäisistä sanoista:
"Herra Jumala teki maan tomusta
ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa
elämän hengen,
ja niin ihmisestä tuli
elävä sielu."
"Herra Jumala
käski ihmistä sanoen:
'Syö vapaasti
kaikista muista paratiisin puista,
mutta
hyvän- ja pahantiedon puusta
älä syö,
sillä sinä päivänä,
jona sinä siitä syöt,
pitää sinun
kuolemalla kuoleman'."
Herra Jumala on Jumalan Poika,
joka tuli myöhemmin ihmiseksi,
jolloin Hänelle oli annettava nimi Jeesus,
mikä tarkoittaa Pelastusta.
Ei tällä Jeesuksella ja hänen opetuksillaan ole mitään käytännön merkitystä teidän helluntailaisten elämään...siis muuta kuin että te rikotte niitä.
Helluntailaisilla ei ole Jeesuksen uskoa, se on helppo aivan kenen tahansa muun ymmärtää tutkimalla Jeesuksen opetuksia, paitsi teidän itsenne.
Sanokaa joskus jotain omaperäistä, voisi olla kiinnostavanpaa luettavaa.
Sori, puskista huutelija, mutta tää on nyt tällaista. Koeta kestää ja syö vaikka sen puskan lehtiä.
Minua on vähän liikaakin kehuttu
kirjoitusteni omaperäisyydestä.
En tiedä täyttääkö tämä toiveesi,
mutta eilen illalla unta odotellessa
mieleeni tuli sellainen asia
tämän keskustelun aiheeseen liittyen,
että Raamatussa on 66 kirjaa.
Ja ne todellakin ovat yksi yhtenäinen
Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle
eli juuri Sinullekin.
Periaatteessa Jumalan ilmoituksen
pitäisi sinänsä jo olla
huippumielenkiintoinen tiedote.
Mutta se, mitä ajattelin,
oli se, että tosiasiassa
Raamatussa onkin 70 kirjaa.
Sillä Psalmit muodostuvat
viidestä kirjasta niinkuin Toorakin.
Ja vieläpä niin,
että Viisi Mooseksen kirjaa
ja viisi Psalmien kirjaa
ovat kytköksissä toisiinsa.
Esimerkiksi psalmista 107 alkaa
Viidennen Mooseksen kirjan Psalmit.
Siis kullakin Mooseksen kirjalla
on oma laulukirjansa.
Näistä muodotuu
Psalmien viisi kirjaa.
Raamattu on Jumalan ilmoitus,
joka on niin kudottu yhteen,
että ei sitä saa millään
repäistyä rikki.
Tuo luku 70
on samalla heprean aakkonen
ע = silmä/lähde
ajin
alkuperäisenä kuvasymbolina
tuo merkki
muistuttaa niin silmää
kuin lähteensilmääkin.
http://heprea.com/hero/makeimage.php?c=lookingX&t=ע&r=18605
Ja tästä puhkeaakin
sitten jo ihmeelliset
elämän virrat.
Danielin kansalle on
säädetty 70 vuosiviikkoa.
Kirjaimellisesti kääntäen
seitsemänkymmentä seitsemää.
Ja kun se on ohi,
niin alkaa Messiaan Valtakunta,
jota hallitaan Jumalan maasta
eli Israelista käsin.
Se on Ihmiskunnan
seitsemäs päivä
eli seisemäs millennium.
Ja silloin taivaallinen Jerusalem
ja maan päällinen ovat
ovat hyvin lähekkäin,
ja on hyvin konkreettista se,
että taivaasta nähdään kaikki
maan päällä tapahtuva.
Ja maanpäällisen temppelin
alta puhkeaa ihmeelliset virrat,
joista Hesekielin kirjan
loppupuolella kerrotaan.
Näin tuo 70 (ajin)
saa täyttymyksensä
monellakin tavalla.
Ja siihen sitten päättyykin
myös tämän planeetan historia.
Ja Jumala luo uudet taivaat
ja uuden maan.
Kuten kerrotaan Raamatun
viimeisen eli
seitsemännenkymmenennen
kirjan eli Ilmestyskirjan lopussa.
Oliko kiinnostavampaa?
Linkki jätti tuon kuvasymbolin pois.
Laitan tähän linkin koko sivulle
https://heprea.com/?s=h#tulos
Ei onnistunut vieläkään.
Mutta seuraavalta sivulta
löytyy tuon merkin symboli
varhaisessa hebreasta alkaen
moderniin saakka.
https://www.ancient-hebrew.org/ancient-alphabet/ayin.htm
Kalamos, näytä Raamstusta toteen väitteesi. "Elämä oli poistunut Aadamista.
Aadam ei enää ollut elävä sielu
vaan kuollut sielu."
Laita kirjat ja jakeet esille. Näytä mistä olet ottnut oppisi, vai kerrotko vain satuja ja tarinoita.
"sinä päivänä,
jona sinä siitä syöt,
pitää sinun kuolemalla kuoleman"
(Gen 2:17)
Näet harhoja, kalamos. Siis Jumala puhui vain kuolemalla kuolemisesta. niin kerro, missä näet kirjoitetun: Sinä päivänä, jona siitä syöt, pitää sielusi kuoleman?
"Se sielu, joka syntiä tekee
- sen on kuoltava."
(Hes 18-19)
Sielu tarkoittaa myös ihmistä sekä minuutta että elämää. Ihmisen, henki on ikuinen eikä henki tai sielu voi kuolla. Vain ruumista voi kuolla. Raamattu puhuu kahdesta kuolemasta, ruumiin kuolemasta ja toisesta kuolemasta, joka on tulinen järvi. Ruumiin kuoleman jälkeen ihminen on yhä edelleen olemassa. Ihminen ei katoa tomuksi ja muutu olemattomaksi, vaikka sinä adventisti kalomos niin luulet!
Aadam ei muutunut tomuksi sinä päivänä, jona hän kuoli, eikä vain Aadamin sielu kuollut, vaan Aadam kuoli, näin Sanan perusteella voi varmasti todelta!
Aadam kuoli sinä päivänä
kun söi kielletyn hedelmän.
Olisi kuollut myös ruumiillisesti,
jos hänen sijastaan
ei olisi kuollut viaton karitsa,
joka vaatetti ja peitti
Aadamin synnin seurauksen
eli alastomuuden,
joka aiemmin oli ollut peitettynä
Jumalan kuvaan kuuluvalla kirkkaudella.
En ole adventisti.
Muistetaanpa kuitenkin se, että Raamattu on ihmisten kirjoittama mielikuvitustarinoiden kokoelma, minkä tosiasian jokainen täysijärkinen ihminen ymmärtääkin.
"Yksikään profeetallinen sana
ei ole tullut julki ihmisten tahdosta,
vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.
Job.22:30 Hän pelastaa senkin, joka ei ole viaton; sinun kättesi puhtauden tähden hän pelastuu."
Tuo on mielenkiintoinen kohta.
Puhuja on yksi niistä,
jotka olivat puhuneet väärin.
Ja lopussa Job rukoilee
heidän edestään,
ja Jumsla kuulee Jobin rukouksen.
Eli tuo jae toteutui niin,
että Jobin rukous oli
ne puhtaat kädet,
jotka pelastivat nuo väärin puhuvat.
Solkkaa omia houreita, kalomos! Kuvittelet olevasi niin suurin ja valtaisin profeetta ja opettaja, kalamos, että pitää korottaa ja ilmentää suuruuttaan ja ihmeellisyytään rimpsujen säkeillä, kolme tai neljä sanan rivin houreilla.
Siis Hesekiel kirjoitti: Se sielu, joka syntiä tekee-sen on kuoltava. Siis kyseessä ei ole ihmisen simimmän kuolema, vaan näin juutalaiset ymmärsivät sielun ja sielun kuoleman:
murhaajain lapset hän jätti surmaamatta, niinkuin on kirjoitettu Mooseksen lain kirjaan, jossa Herra on käskenyt: "Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden. Sielu tarkoittaa tässä tapauksessa koko ihmistä.
Ihminen ei kykene tappamaan toisen sisintä, henkeä: jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Sielu tarkoittaa Raamatussa
ihmistä kokonaisuutena,
ja toisaalta ihmisen sisintä.
Siis ihminen on henki,
jolla on sielu.
Ja tämä henki asuu
nyt kuolevaisessa ruumiissa.
Mutta ruumiillisesti elossa oleva
ihminen voi olla kuollut.
Jeesuskin käytti ilmaisua 'kuolleet'
tarkoittaen sillä
ruumiillisesti elossa olevia.
Sanassa sielu tarkoittaa ihmistä tai minuutta tai elämää.
Mutta ihmisen henki tai sielu ei kuole, kuten sinä adventistien tavoin väität kalamos. Sana ei puhu kuolleesta hengestä ei yhden yhtä sanaa.
Ihminen ei ole kolminaisuus. Kolminaisuusopin olet ottanut pakanuudesta, katolilaisuuden kautta. Ihmisen kolminaisuutta puolustetaan Jumalan kolminaisuudella ja Jumalan kolminaisuutta ihmisen kolminaisuudella. (Kehäpäätelmä on virheellinen päättely, jonka premissin merkitys on sama kuin johtopäätöksen merkitys).
Raamattu puhuu ihmisestä henkenä, joka asuu ruumiissa ja ruumis on hengen maallinen asumus. Paavali kirjoitti: vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa,
Ruumis ja henki ovat yhdessä. Paavalin sanoin, on maaillisia ruumiita ja taivaallisia ruumiita. Sisällisellä ihmisellä on aina ruumis.
Jeesus itse opetti ja heitit Jeesuksen Sanat selkäsi taakse: jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
Missä näet kolmiosaisen ihmisen, vain omissa harhoissasi!
Elävät kuolleet olevat ovat kuolemaan tuomittua, joita odottaa kuolema, ruumin kuolema ja lopulta toinen kuolema, tulinen järvi.
"Raamattu, Jumalan ilmoitus Sinulle"?
Kun jokainen uskovainen poimii tuosta mykästä kirjasta itselleen mieleisen jakeen - "ilmoituksen", meillä on miljoona erilaista "ilmoitusta" ja maailmassa tuhansia erilaisia lahkoja.
Mutta kun etsivä sielu lukee sitä
vaikka ihan järjestyksessään,
niin Pyhä Henki tulee rinnalle,
ja avaa Hyvän Sanoman.
Pidät kynsin hampain kiinni ihmisen opeista ja hylkäät Jumalan. Sinulle, kalamos, ihmisten kunnia on tärkeämpi kuin Jumalan kunnia. he (fariseukset) rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.
Sinuile riittää kunhan oppisi sopii katolilaisuuteen ja luterilaisuuten ja kaikkeen kristillisuuden nimessä levitettyyn oppiin.
Kaikki, mitä kirjoitan,
perustuu Raamatun ilmoitukseen.
Niin myös edellinen viestini.
Jeesus sanoi:
"Sillä jokainen anova saa,
ja etsivä löytää,
ja kolkuttavalle avataan."
Kalamos: "Kaikki, mitä kirjoitan,
perustuu Raamatun ilmoitukseen."
hahhaaaaa HAHA!!!! hehee haahaha hahaha!!!
Pahasti vanhentunut, jumahtanut pronssikaudelle.
Ei taida viitsiä päivittää nykyaikaan.
Elävät kuolleet eivät ole hengellisesti kuolleita, vaan tuomittuja:
Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
En löydä Raamatusta ilmaisua:
Elävät kuolleet.
Sinä luterilainen adventisti, kalamos, et tunne Raamattua etkä Jumalan ilmoitusta: Sanassa on kirjoitettuna: "Nautinnonhaluinen taas on jo eläessään kuollut". Adventisti, kalamos, Sanaa on myös kirjoitettuna: teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen... anna kuolleitten haudata kuolleensa. Kuolleen pitää olla olemassa ja elossa ja tässä maailmassa, jotta hän voi haudata kuolleet. Taivaassa ei haudata kuolleita, eikä tomut ja olemattomat hautaa kuolleita.
Pidäpäs soukempaa suuta ennen kuin alat sanomaa mitä Raamattuun on kirjoittetuna ja mitä ei!
kalamos: "En löydä Raamatusta ilmaisua:
Elävät kuolleet".
Haah haah heeeeheh haaha!!!!!! HAhaahHAhahahah!!!
Jokaisessa syntyvässä ihmisessä
on Eämän Henki,
jonka häneen on puhaltanut Jumala.
Ja näin jokainen ihminen
on maailmaan tullessaan
Jumalan omaisuutta
ja yhtä Jumalan kanssa.
Kun synti pääsee ihmisen sisimpään,
niin Elämä sammuu kuolemaksi.
Ja niin Jeesuskin puhui
kuolleista tarkoittaen silti
ruumiillisesti eläviä ihmisiä
käskien esimerkiksi
kuolleiden haudata kuolleensa.
Tuossa Jeesuksen kehotuksessa
ei kumpikaan kuolleiden joukko
ole vielä ruumiillisesti kuollut.
kalamos, ihmisen henki ei kuole. Sinun henkesi ei ole kuollut, vaan niin kuin sinunkin kohdallasi, sydän, siis henki voi paatua ja olla pimeä. "kun muutamat paaduttivat itsensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat pahaa Herran tiestä kansan edessä" Kuollutta henkeä ei tarvitse paaduttaa Jumalan Sanojen kuulemiselta.
Sisimmän päällä voi myös olla peite: Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä;
mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
kalamos, sydämesi, henkesi, päälle lepää uskollinen katolilais-luterilainen perinneopin peite, eikä Sanan valo loista sinulle, mutta henkesi ei ole kuollut.
Ruumis ilman henkeä on kuollut, näin Jaakob todistaa. Eli pahuudesssi itse asiassa väitgät ihmisen hengen kuolevan sinä hetkenä, jona hän lankeaa tottelemattomuuteen. Siis henki kuolee ja ilman henkeä ruumis myös kuolee. Samalla hetkellä, kun ihmisen teke syntiä, niin pitää aloittaa hautajaisten järjestäminen!
MITÄ SINÄ HUORIT!
kalamos satujen sepittäjä. Esimerkiksi missä kohta on näin kirjoitettuna: tullessaan
näin jokainen ihminen
on maailmaan tullessaan
Jumalan omaisuutta
ja yhtä Jumalan kanssa.
Juttusi ovat harhaisen mielen tuotosta. Sana kumoaa tämänkin valheesi:
jokainen esikoinen israelilaisten keskuudessa, niin ihmisten kuin karjankin, on minun omani;
Jumala katsoi vain esikoiset omakseen. Lisäksi ihmisen esikoinen piti ostaa omakseen.
TAASS KERRAN VALHETTELIT PÄIN SILMIÄ!
Uskoontuloni jälkeen luin Raamattua. Huomasin, että Raamattu puhuu paljon elämästä ja kuolemasta. Minä en voinut ollenkaan käsittää näitä elämiä ja kuolemia, mistä elämästä ja mistä kuolemasta milloinkin oli kyse. Meni vuosia ennen kuin aloin jotakin käsittää.
Tässä seuraavassa näitä elämä ja kuolema käsitteitä
https://www.jumala-kanssamme.se/439636059/439638183
Mvh J - K
Olisit edes sen verran rehellinen, ettet mainostaisi omia sivujasi.
Oletko sinä tutkinut Raamatussa UT:n puolella elämiä ja kuolemia niin, että olet sisäistänyt nämä käsitteet niin, että tiedät, mistä elämästä ja kuolemasta milloinkin on kyse?
Raamattu puhuu UT:n puolella kohtalaisen paljon elämästä ja kuolemasta. Mutta käsittää ne on toinen juttu. Jumalan Sana ja sen hengelliset opit avautuu vain Pyhän Hengen avaamana ja Jeesuksen itsensä opettamana. Varmaan käsität tämän?
Mvh J - K
Jaahas. Siinä taas kirjainsekasotku läyryää Jumalan Sanasta antaen ymmärtää, että on muitakin Jumalan Sanoja kuin Jeesus Kristus.
Epäjumalapalvelusta kieroimmillaan.
Aloin höyrytä, huomautin sinulle, että käytät palstaa omien sivujen mainostamisen, kirjainsotku
Kuule, Raamatun tuntemukseni on taastusti parempi kuin sinun ja parempi kuin yhdenkään palstalla kirjoittavan, Mvh J - K. Älä hypi silmille. Sinulla puuttuu rehelisyys!
Saul tunsi Pyhät Kirjoituksen paremmin kuin Pietari. Mutta hyppi Pietarin ja muiden apostolien slmille yrittäen tuhota heidät ja heidän työnsä ja panna Jeesukseen uskovia vankeuteen, Jeesuksen nimeä avukseen huutavia ihmisiä.
Jaakobin kirje:4:2 "Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano."
Kiitos Kalamos Raamatun pyhistä opetuksista.