jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1811

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Kun ollaan sellaisessa tilanteessa, missä me Suomessa nyt olemme, että 51.000 maatilasta n. 42.000 tilan tuotoksella ei ole merkitystä kansalaisten ruokahuollolle, on turha puhua taloudelliselta kooltaan suurienkaan tilojen kannattavuudesta. Tähän on kaksi syytä.

    Toinen syy on se, että nämä 42.000 maatilaa saavat sillä vähäiselläkin tuotoksellaan häiriköidyksi markkinatilanteen niin, että tuottajahinnat eivät pääse nousemaan. Aina löytyy joku pa-luuseri, joka myy halvemmalla. Näiden vähäisempien tilojen lopetettua tuottajahinnoissakin päästäisiin EU:n keskitasolle ellei hieman korkeammallekin. Tosin maidon osalta tuskin saataisiin edes 36 c/l, mutta näyttävät nuo Virossakin pärjäilevän
    22 cl/l hinnalla.

    Kuluttajahintoihin ei tuottajahintojen nousulla olisi merkitystä vaan ne ohjautuisivat niinkuin nytkin EU:n markkinoiden mukaisesti.

    Toinen syy on se, että nämä pa-luuserit eivät järkyttävän vajaalla kompetenssillaan hallitse hankintatoimea, jolloin väkilannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja yleensä välituotepanoksen myyjät vievät heitä kuin litran mittaa ylihinnoitellessaan törkeästi tuotteensa. Kun 42.000 maatilaa lakkautettaisiin, välituotepanosten kauppaaminen normalisoituisi, mikä tarkoittaa hintojen laskemista.
    Tilanteessa, jossa jäljellä on enää taloudelliselta kooltaan 9100 suurinta maatilaa, päästäisiin huoletta purkamaan suurin osa suorasta tuesta heti ja loputkin melko nopealla aikataululla. Viljelijäin lomailurahat, 200 miljoonaa euroa, säästettäisiin tietysti heti kokonaan. Ja ennenpitkää veronmaksajien taakka viljelijöiden MyEL-eläke- ja luopumistukikorvauksista laskisi nollaan ja säästyisi tuhatmiljoonaa euroa veronmaksajien rahaa.
  2. Puutarhatiloja on Suomessa 2400, josta määrästä 900 on kasvihuonetiloja. Maatiloja on sitten loput eli 51.000 - 2.400 eli 48.600. On aivan selvää, että varsinaisille maatiloille holvataan suurin osa megalomaanisista, vuosittain yli neljään miljardiin euroon nousevista tukiaisista. Ei kahta saan siitä.
  3. "Olen toki tietoinen puutahapuolen tuista, mutta en laskisi kasvihuoneita ym. varsinaiseksi maataloustuotannoksi siinä mielessä kuin tällä palstalla aiheesta keskustellaan." -zz

    Tällä palstalla keskustellaan maatalouden t u k i a i s i s t a laajasti poissulkematta puutatarhatuotantoakaan keskustelusta.

    Muutama vuosi sitten todellakin ryhdyttiin julkisissa tilastoissa ja raporteissa käsittelemään maatalous- ja puutarhataloustuotantoa yhtenä ryhmänä. Maataloustuotteita puutarhatkin tietysti tuottavat, joten siinä mielessä yhdistäminen on perusteltua.

    Kuitenkin yhdistäminen lienee tehty sen takia, että pyritään peittelemään perinteisen maatalouden todella alhaista tuottavuutta ja sitä kautta perinteisten viljelijäin alhaista kompetenssia. Sekä tietysti myös sitä, että perinteinen maatalous rohmuaa tukiaisista suhteellisesti suuremman osan. Onhan esimerkiksi lypsykarjatilallisten
    tuki erittäin suuri.

    Nimimerkki zz saa tietysti tragikoomisena venkoilijana määritellä aivan omassa päässään, mitkä ovat tukiaisia. Veronmaksajana ja siten myös vastikkeettomien maataloustukien maksajana katson kuitenkin, että kyllä myös ympäristökorvaukset, luonnonhaittakorvaukset ja satovahinkokorvauksetkin ovat tukiaisia ja vieläpä täysin vastikkeettomia sellaisia. Eikä tukiaisista puhuttaessa sovi todellakaan unohtaa viljelijäin lomarahoja ja viljelijäeläkeläisten enimmäkseen valtionvaroista tapahtuvaa työeläkekorvausta.
  4. Vanha ystävämme nimimerkki zz venkoilee tuolla aiemmin parhaaseen ahneen, suomalaisen talonpojan tyyliin, että "Kansalliset tuet kohdentuvat maan ohjoisempiin osiin."
    Totuus on kuitenkin toisenlainen. Valtion budjetti kertoo näin:
    "40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
    Momentille myönnetään 321 700 000 euroa.
    Määrärahaa saa käyttää:
    1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)"

    Tuossahan lukee selvästi, että "Etelä-Suomen kansallinen tuki".

    Vaikka olisikin niin, mikä ei siis ole totta, että s u o r a a kansallista tukea myönnettäisiin vain Pohjois-Suomeen, niin siltikin jäävät vielämuun muassa momentit:
    "43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit", josta 58 % rahoitetaan kansallisesta budjetista, euromäärän ollessa 300 M€.

    "44. Luonnonhaittakorvaukset" yhteensä 547 milj. euroa, josta Eu rahoittaa 97 M€ ja kansallinen budjetti 450 M€."

    Ja eihän tässä vielä suinkaan ole kaikki.
    Kyllä kansallisesta budjetista rahoitetaan myös etelä-suomalaisten viljelijöiden lomarahoja, samoin kuin MyEL -eläkevakuutus korvauksia ja luopumistukiaisia.
    Yli miljardi euroa kuluu verorahaa näihinkin.

    Edellisen pohjalta voidaankin perustellusti väittää, että zz -nimimerkin tälläkin kerta vuodattama päästö oli sitä ihtiään ensimmäisestä tikistyksestä alkaen. Samoin on perusteltua väittää, että kansallisesta tuesta, samoinkuin EU-tuesta suurin osa holvataan eteläisen Suomen maanviljelijöille.
  5. Todellisuudessa maatalous ei Suomesta lopu, vaikka tuet lakkautettaisiinkin. Ne 9.100 taloudelliselta kooltaan suurinta tilaa jäisivät edelleen jäljelle, ja pystyvät ruokahuoltomme hoitamaan, niinkuin jo nyt tekevätkin.

    Mutta voidaan tietysti hetken huviksemme teoretisoida ja spekuloida, miten rahoitus onnistuisi, kun ruokaa tuotaisiin kuuden (6) miljardin edestä ulkoa.

    Ja rahoitushan tapahtuisi näin:
    - elintarviketeollisuuden ja maatalouden yhteinen välituotepanoksen hankinta ulkoa tekee 4,9 miljardia euroa.
    - maatalouden tuet vuodessa ovat n. 4 miljardia euroa
    Nämä summat yhteensä ovat 8,9 miljardia euroa, joten tämähän riittäisi erinomaisen hyvin tuontiruuan rahoittamiseen. Jopa vain jää vielä 2,9 miljardia euroa hyvää!
  6. Olisi todellinen ja järkyttävä karhunpalvelus lähteä millään muotoa näiden
    40.000 taloudelliselta kooltaan vähäisimmän maatilan tuottavuutta kehittämään,
    kun ei sillä heidän tehottomastikaan tuotetulla tuotoksellaan ole todellista
    tarvetta ruokahuoltomme kannalta. Kallista ja lisätukirahalla annettavaa
    tekohengitystä ei tarvita.

    Näiden tilojen likvidoiminen on riittävän luova ratkaisu, ja säästää
    meille verorahaa neljä (4.000.000.0009 miljardia euroa vuodessa. Jäljelle jäävät
    9.100 maatilaa kun tulevat menestymään ilman tukiaisia.
  7. Suurkiitos EU:n Suomeen tuodaan ruokaa ulkomailta vuosittain jo yli neljän miljardin euron edestä. Objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestölehtikin tiesi kertoa, että kotimaista ruokaa suosii vain 66 % kuluttajista.
    Suomessa on mahdollista syödä välttäen kalliiksi hinnoiteltu kotimainen ruoka. Niinpä onkin aivan perusteeton valitus siitä, että esittämälläni kritiikillä "itken kallista hintaa".

    Äärimmäisen harvoin tulen hintaa edes käsitelleeksi, paitsi mainitessani, että ruokakaupan hyllyltä löytyy ulkomaisia elintarvikkeita, jotka ovat hinnaltaan paljon edullisempia kuin raskaalla kansallisella tuella tuotetut, kotimaiset elintarvikkeet.

    Kritiikkini kärki on kaikki nämä vuodet - ja tästäkin edelleen - kohdistunut siihen, että joudumme tahtomattamme makselemaan verorahoistamme megalomaaniset maataloustukiaiset, jotka vuosittain nousevat yli neljään miljardiin (4.000.000.000) euroon. Tätä asiaa kritisoin. Pikku hiljaa tuet ovat vähentyneetkin, vaikka tukien alasajo saisi olla huomattavasti nopeampaakin.

    Viime aikoina olen lisännyt kritiikkiin sen kansantalouden vääristymäksikin luettavan seikan, että "Suomen maatilat taloudellisen koon mukaan" kertoo maassamme pärjättävän ruokahuollon puolesta 9.100 taloudelliselta kooltaan suurimman tilan tuotoksella. Tämä taas tarkoittaa, että maassamme hyyssätään syyttä suotta verovaroin yli 40.000 maatilaa syytämällä näille tukiaisrahaa, maanviljelijäin lomailurahaa ja rouheita investointitukia, joilla nämä turhakkeet rakentelevat turhia tuotantorakennelmiaan. Heidän tuotoksellaan ei kuitenkaan ole sitten vähäisintäkään merkitystä ruokahuollon kannalta. Myös lähiaikoina liki miljardiin (1.000.000.000) miljardiin euroon nousevasta rasitteesta nimellä "Valtion osuus maanviljelijäin MyEL -maksukorvauksista" tulemme pääsemään eroon likvidoimalla 40.000 vähiten tuottavaa maatilaa.
  8. Suoraan valtion budjetista v. 2016 kopioitua:
    "40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
    Momentille myönnetään 170 600 000 euroa.
    Määrärahaa saa käyttää:
    1) maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) 35 §:ssä tarkoitettuihin lomituspalvelujen käyttökustannuksiin lain 37 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
    2) enintään 182 000 euroa maatalouslomittajien oppisopimuskoulutuksesta paikallisyksiköille aiheutuneiden nettokustannusten korvaamiseen.

    Jo auttavastikin lukemaansa ymmärtävä saa tuosta selville, että kyllä siellä lopulta tukijussi löytyy kitapurje punaisena ja karvainen käsi ojossa noitakin rahoja edukseen huutelemassa.

    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaaah!"
  9. "Kansallista tuista vaikea sanoa, paljonko niissä on kansallisella parlamentilla sananvaltaa, ainakin tiukkoja neuvotteluja on ollut kun sääntöpykäliä on viilattu." -ufdzxy

    EU sanelee kansalliseen tukeenkin ylärajan, mitä enempää tukia ei saa missään tapauksessa maksaa. EU myös määrää tuen lakkautettavaksi, jos tuettavasta tuotteesta tuotetaan ylituotantoa. Sen sijaan voimme aivan oman parlamenttimme päätöksellä alentaa ja jopa peräti lakkauttaa kansallisen maataloustuen kokonaan.

    Samoin voimme oman parlamenttimme päätöksellä lakkauttaa viljelijäin lomailurahat (yli 200 milj. euroa) ja MyEL -eläkkeen eläkekorvauksen ja luopumiseläkkeen (yli 900 milj. euroa) maksatuksen valtion rahoista.

    EU-tukien osalta on voimistumassa trendi, jonka mukaan tuki alenee merkittävää vauhtia, ja myös kansallista tukea on oma hallituksemme alentanut.
  10. "Ajatus saattaa tällä hetkellä kuulostaa hullulta, mutta keskittyminen johtaa lopulta siihen, ettei ole kuin yksi toimija alallaan. Kilpailussa häviää aina yksi toimija kerrallaan pois." -laatupelto

    En tiedä, mihin markkinatalousoppiin laatupelto -nimimerkki väitteensä (houreensa?) perustaa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä yksikin tapaus, missä kehitys olisi ollut hänen kuvaamansa.

    Kyllä viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun on kyseessä kermankuorintatilanne, uusia kilpailijoita aina löytyy. Esimerkiksi Nokialla oli vuosia niin selkeä markkinajohtajuus matkapuhelimissa, että sitä ajanjaksoa voi hyvin kuvailla kermankuorimiseksi. Mutta niin vain ylväs ja ylimielinen kermankuorija Nokiakin joutui lopulta potkaistuksi alalta kokonaan pois.

    No, ei oikeastaan näitä kotitekoisten "markkinataloustieteilijöiden" hourehtimisia pitäisi edes kommentoida.
  11. ” Jäi miultakin Karjalaan saha ja mylly. Saha jäi liiteriin ja kahvimylly uunin pankolle.”, tokaisi Karjalan evakko. Tämä asioiden totuuteen suhteellistaminen pätenee vilja- aitta-puheisiinkin.

    Ei taida veli venäläinen maataloutta suuressa mitoin Karjalassa harrastaa.

    Vertailut Ukrainaan eivät ole hedelmällisiä suuren peltopinta-alan kokoeron vuoksi. Ukrainassa on peltoja 336.150 neliökilometriä, kun Suomessa lukema on 21.700 neliökilometriä. Siis Ukarainassa on peltoa yli 15-kertainen määrä Suomeen nähden. Suomen maataloustuotannon arvo on n. kaksi promillea koko maailman tuotannosta. Hyttysen p-sk- Itämeressä tekee enemmän.

    Elintarvikkeet välttämättömyystarvikkeina vaativat toki vielä nykyistäkin suurempaa ilpailuttamista. TTIP sen myös melko pikaisesti meille myös suonee, luojan kiitos.
  12. Ehkäpä palstahistorian yhtenä typerimmistä kirjoituksista on pidettävä nimimerkin laatupelto sökellystä. Se seikka, että Skåne mahdollisesti on eteläisemmällä sijainnillaan pelloiltaan viljavampi kuin Suomi, ei ole peruste rasittaa suomalaista veronmaksajaa megalomaanisilla maataloustukiaisilla. Ottakoon laatupelto elevaattorinsa ja massikkansa ja siirtyköön Skåneen, jos uskoo sieltä paremman elannon viljelylleen saavansa - ja uskoo kompetenssinsa riittävän.

    Hänen toinen väitteensä, jonka mukaan Karjala oli Suomen vilja-aitta on täyttä potaskaa. Kirjoittajan vedotessa Skånen eteläisyyteen, on todettava Karjalan olevan paljonkin pohjoisemmassa kuin Vakka-Suomi, joka tuo vilja-aittamme lienee aina ollut, jos niin nyt voidaan sanoa, kun tukiaislaari se sielläkin on lähimpänä toimeentulon lähteenä.
  13. Nimimerkki Tuli_mieleen haukkuu nyt todella tietämättömyyttään ja alkeellista ymmärrystään väärää puuta.

    On nimittäin melkoisen suuri ero, kun vertaillaan sosiaalitukia megalomaanisiin maataloustukiaisiin yksilötasolla. Huomaamme, että sosiaalitukia yksilö ei voi saada missään olosuhteissa kuin ehkä 8.000 € vuodessa.

    Maataloustukiaiset ovat kokonaisuudessaan n. 4.000.000.000 € (4 mrd). Kun tämä rouhea summa jaetaan 50.000 maatilan kesken, päädytään summaan 80.000 €. Kun maatilaa kohden katsotaa Suomessa olevan 1,7 henkilöä, päästään karmeaaan lukemaan: maataloustukea saa jokainen tukijussi vuodessa 47.000 euroa eli 5,9 kertaisen määrän verrattuna tavallisille kansalaisille suunnattuun sosiaalitukeen.

    Siitä Tuli_mieleen -nimimerkille on annettava propsit, että hän verratessaan maataloustukia sosiaalitukeen, tulee samalla myöntäneeksi sen tosiasian, että pohjimmiltaan maataloustuki on sosiaalitukea.
  14. Se, että maassamme joudutaan olosuhteiden pakosta rakentamaan kalliimmin kuin esimerkiksi Italiasssa, ei ole kuitenkaan aiheuttanut sellaista ilmiötä, että rakentamista tuettaisiin juurikaan veronmaksajien rahalla.

    Tukijussi ahneudessaan osoittaa halveksuttavaa piittaamattomuutta kansakunnan rasitteesta edes yrittäessään avuttomasti argumentoiden verrata maataloustukiaisia
    riipiviä nilviäisiä rehtiin kodin rakentajaan.

    Rouheasti yli kolmeen miljardiin nousevien tukiaisten vastikkeeksi me saamme lukea näitä raportteja, joissa todetaan viljelyn menevän niin käteen, että ainoastaan 44 % sadosta on kelvollista. Ahneudella ei ole häpyä.

    [email protected]
  15. Näin analysoi Evira vuoden 2015 Suomen kaurasatoa:
    "Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino 57,7 kiloa oli yli kaksi kiloa korkeampi kuin viime vuonna. Kaurasadosta 98 prosenttia eli 962 miljoonaa kiloa ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäisvaatimuksen. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti kaurasadosta 434 miljoonaa kiloa, mikä on kahta edellistä vuotta suurempi määrä. Alueellista vaihtelua esiintyi."

    Tuossa tulee suomalaisen tukijussin kompetenssivajaus kaikessa karuudessaan todistetuksi: Vain 44 % elintarvikekauraksi kasvatetusta sadosta loppujen lopuksi onnistuttiin saamaan vaatimukset täyttäväksi. Samalla tulee todistetuksi kuinka kertakaikkisen hukkaan - suteen ja sekundaan - valuvat megalomaaniset maataloustukiaiset.

    Ei ole näillä tuloksilla maailmalle asiaa. Tragikoomisesti yrittää Evira - virastolle sopimattomaan tapaan - pehmentää totuutta, kertomalla, että kuitenkin kahta edellistä vuotta suurempi määrä tuo 44 % onnistuminen kuitenkin oli.
  16. On perinpohjin väärin, tragikoomisen säälittävää liioittelua uhota:"Suomalainen kaura on kovaa valuuttaa maailmalla." Sehän ei pidä nyt paikkaansa millään lailla. Suomalaisen elintarviketieteen kehittämät, kaurasta jalostetut tuotteet sen sijaan ovat läpimurtoa vailla, mutta siitä ei ole tukijussin ansioksi luettavissa ehkä muuta kuin se tunkkainen lannan lemahdus, mikä suomalaisesta kaurasiilosta nousee. Se on kirvoittanut tieteilijät suuriin saavutuksiin. He ovat lannan hajua suomalaisesta kaurasta eristäessään sattumalta tulleetkin kehittäneeksi muutamia pitkällejalostettuja terveystuotteita.

    Suomen maataloustuotannon arvo on kahden promillen luokkaa maailman tuotannosta. Niinpä on itsestään selvää, että sen jälkeen, kun suomalaisen tieteen kehittämät kauralähtöiset jalosteet todenteolla breikkaavat maailmalla, käy niin, että jalosteiden raaka-ainekin kasvaa enimmäkseen (lähes sataprosenttisesti) muualla kuin suomalaisen tukijussin tiluksilla.
  17. Pitäisi MAVI:n varmaankin perustaa "Vaimon kotiinnoutotuki" kunnes aloittajakin huomaisi ajatella, että on sellainenkin vaihtoehto - mikä tavallisille, inhimillisesti ajatteleville ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen - olemassa, että aviomies huolehtii velvollisuuksistaan ja turvaa itse vaimonsa kotimatkan.

    Aloittajan kirjoitus kuvastelee hyvin suomalaisen talonpojan periluonnetta: ahneutta. Kirjoitus heijastelee myös sellaista, että kirjoittaja onkin, empaattisuutta vailla olemisensa kirjoituksellaan todistaen, luonnevikainen psykopaatti, jopa ehkä sosiopaatti.
  18. En lähde ottamaan kantaa Suomen ulkopuolisiin asioihin. Suomen osalta on ilmiselvää, että kansallisen ruokahuoltomme kannalta homman hoitamiseksi 10.000 maatilaa on enemmän kuin tarpeeksi, ja tästä seuraa että 41.000 maatilaa ovat vain loisia, loisia, jotka vailla mitään tarkoitusta, ilman todellista vastiketta imevät turhuuksiin kansankunnan elinvoimaa. Tästä on tehtävä loppu. Nämä loisijat on likvitoitava. Tapettava kuin russakat.
  19. Ei ole kysymys tuotannon siirrosta yhtään mihinkään. Jestas sentään.
    Meillä on 41.000 maatilaa t u r h a a n painolastinamme. Ei niiden tuotantoa
    pidä mihinkään siirtää. Nämä tilat pitää vaan yksinkertaisesti lopettaa. Likvitoida.
    Ei niiden tuotantoa mihinkään tarvita.

    Siitä lähtee Suomi nousuun!
  20. Maailmanlaajuisesti on monenalaista. Hollannissa ei makseta kansallisia tukiaisia. Suomessa maksetaan kansallisia tukiaisia 60 % tukien määrästä. Joka ainoa hranjyvänen, myös näiden ruokahuollon kannalta täysin tyhjänpäiväisten 41.000 tilan pelloilta korjattu, on tuotettu raskain tukiaisin. Ja TEHOTTOMASTI!

    Emme me tarvitse näistä loisijoiden ylläpidosta syntyvää raskasta taakkaa kansantaloutemme kiviriipaksi. Maailman tai Hollannin tai minkään pikkutiloja täynnä olevan maan tilanne ei sitä muuksi muuta meidän suomalaisten osalta.
    21. 21 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt