jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Kun megalomaaniset - ja täysin vastikkeettomat -
    maataloustukiaiset nousevat vuosittain lähes
    3.000 M€:oon ja rasittavat
    jokaista veronmaksajaa n. 1.000 € vuodessa,
    niin siinä on se pohja josta kriittisyys
    kumpuaa.
  2. Todellinen tilanne on viläkin törkeämpi
    veronmaksajan kannalta mitä aloituksessa
    esitetään.

    Maataloustuotantosektorille syydettävä
    tukiraha koostuu seuraavista elementeistä:

    - EU:n tuki 800 M€
    - kansallinen maataloustuki 1.100 M€
    - maanviljelijäin lomailurahat 230 M€
    - MyEL -eläkeläisten eläkekorvaukset 680 M€

    YHTTENSÄ 2.810 M€

    Kun merkittäviä veronmaksajia on n. 2.600.000 henkeä,
    niin rasitus yhtä veronmaksajaa kohti onkin todellisuudessa
    1080 €.

    Silloin kun perheessä on kaksi veronmaksajaa
    maatalouspuuhastelusta tulee vuodessa yli
    2.100 € maksu. Se on iso raha.

    Sen verran korjausta aloitukseen, että muiden
    maiden osalta ei ole, Kreikkaa lukuunottamatta,
    kysymys k a n s a l l i s e s t a tuesta, vaan
    pelkästään EU-tuesta.
  3. Se oli nimimerkki 'jahas', joka touhotti tuosta
    vehnän hinnasta näin: "Siis se että eläinten väkirehuihin käytettävä
    ohra ostettaisiin ulkoa, esimerkiksi Bortugalista hintaan 257.00€ tonni
    kun suomesta saisi 204.00€/tonni, eli 50€/tonni kalliimmalla."

    Oma arvioni on ollut ja on, että EU-tasoinen järkevä työnjako
    maataloussektorissa tuo mukanaan sen, että Suomessa ei viljellä
    vehnää lainkaan. Ei millään hinnalla. Jos joku kompetenssivajeinen
    kansallisromantikko haluaa silti - täysin ilman tukiaisia -
    vehnää viljellä ja myydä 204 €/tonni, niin sehän passaa.
  4. Jos maataloustukiaisien poistamisen jälkeenkin ohratonnin, vai oliko
    se vehnää vai mitä, Suomesta saa hintaa 204 €/tonni, niin se vaan
    passaa. Todistaako tuo väittämä, että tuki onkin jo nyt tarpeeton?
  5. "On aivan sama tuetetaanko ohraa, kauraa, tai vehnää, tuki on sama."

    EU-tasoisen maatalouden työnjaon ensimmäinen peruspilari
    on tietenkin tukien poistaminen, joten sillä, että
    tukien määrä on kaurasta ja ohrasta sama kuin vehnästä,
    ei voida perustella vehnän viljelyä. Vehnän viljelyn
    lakkaaminen Suomesta EU-tasoisessa työnjaossa
    yksinkertaisesti johtuisi siitä, että on tarpeeksi
    paremmin vehnän viljelyyn soveltuvia alueita muualla
    uninonin alueella.

    Tässä keskustelussa ei taaskaan tunnuta ymmärrettävän, että
    kustannustehokkuuteen pyrkimisen päätarkoitus on
    tukiaisista eroon pääseminen, joten toistettakoon se taas
    kerran selvennykseksi: EU-tasoisen maataloustuotannon
    ensimmäinen peruspilari on tietenkin maataloustukiaisien
    totaalinen poistaminen. Se tarkoittaa, että tukea ei
    makseta kauran viljelystä, ohran viljelystä kuin
    mistään muustakaan viljelystä. Tukien määrä tulee
    olemaan nolla.
  6. Maksamme vehnän omavaraisuudesta karseata
    hintaa maataloustuen muodossa ja turhaan.
    Siirrettäessä työnjako EU-tasolle riittää,
    että ollaan omavaraisia EU:n tasolla.

    Uskon, että EU kykenee hyvin päättämään,
    mitä Suomen alueen pelloilla tuotetaan, jotta
    EU-tasoinen maatalouden tuottavuus saadaan
    huippuunsa.

    Ja varmasti käy niinkin, että osa pelloista
    joutaa bioenergian tuotantoalustoiksi, jolle
    joko pystytetään tuulimyllyjä tai viljellään
    energiapajua tai ruokohelpeä tai kaikkea näitä.
  7. Yksittäisen vuoden lukuja ei kannata esittää
    kokonaistotuutena myllykelpoisuudesta kerrottaessa.

    Ohessa alla vehnä myllykelpoisuus vuosina 2005 - 2011
    Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja



    Syysvehnä, myllykelpoisuus %
    2005 10 %
    2006 25 %
    2007 30 %
    2008 37 %
    2009 25 %
    2010 42 %
    2011 71 %

    Kevätvehnä, myllykelpoisuus %
    2005 33 %
    2006 43 %
    2007 56 %
    2008 17 %
    2009 31 %
    2010 70 %
    2011 79 %

    Yhteensä vehnä, myllykelpoisuus %
    2005 32 %
    2006 42 %
    2007 51 %
    2008 20 %
    2009 30 %
    2010 67 %
    2011 77 %

    Kun neljänä vuotena seitsemästä myllykelpoisuus
    jää alle 50 %, niin onhan se yhteisten resurssien
    törkeää tuhlausta syytää tukirahaa vehnänviljelyyn
    Suomessa.

    Riittää kun Suomen vehnänviljelykykyä verrataan
    EU-alueella tapahtuvan viljelyyn. EU:n parhaimmilla
    vehnänvilejlyseuduilta saatavat sadot riittävät
    kaikille EU:n kansalaisille, joten kituliailla
    laita-alueilla, kuten Suomi resurssit olisi voitava
    kohdentaa johonkin tehokkaampaan.
  8. Pelkkä siirtyminen takuuhintajärjestelmään ei
    juurikaan veronmaksajien rasitusta maatalous-
    tuotannosta keventäisi, pikemminkin päinvastoin.

    Olisi tehtävä suuri EU-tasoinen maatalousreformi,
    jossa luovuttaisiin vaatimuksesta harjoittaa
    maatalouttaa laaja-alaisesti kaikissa EU:n
    kolkissa ja tehtäisiin maataloudelle EU-tasoinen työnjako,
    joka tähtäisi muun muassa siihen että epäsuotuisilla
    alueilla ei viljeltäisi lajikkeita, jotka
    eivät siellä menesty.

    EU:ssa on kosolti alueita, joissa esimerkiksi vehnän
    hehtaarisato on Suomeen verrattuna nelinkertainen,
    puhumattakaan sadon laadussa. Suomessahan on vuosia,
    jolloin vehnäsadosta vain alle 20 % on myllykelpoista.
    On siis suoranaista yhteisien resurssien törkeää
    haaskaamista viljellä vehnää kiveliöissämme.

    Onnistuneen työnjaon ansiosta sitten ehkä saattaisi
    olla mahdollisesti tilaa EU-takuuhintajärjestelmällekin.
  9. Vuonna 2009 tuotiin 'Kauppaan ja ravintolapalveluihin' elintarvikkeita
    raaka-aineina, puolivalmisteina ja lopputuotteina 1.700 M€ edestä.

    Samaan aikaan elintarviketeollisuuteen tuotiin raaka-aineita 900 M€ edestä.
    Siis samaan aikaan kun elintarviketeollisuus tarvitsi
    suomalaista alkutuotantoa 1.500 M€ edestä, se tarvitsi ulkoa tuotua
    raaka-ainetta 900 M€ edestä. Eli 37,5 % elintarviketeollisuuden
    raaka-aineesta oli jo vuonna 2009 ulkomailta tuotua.

    Suomen Tullin tilastojen mukaan v. 2009 elintarviketuonti oli
    1.900 M€. Viime vuonna luku hipoi jo 4.000 M€. Tästä voimme
    päätellä muun muassa, että: suomalaisen alkutuotannon osuus
    nykyisin on rapsakasti alle 10 % suomalaisten ruuan kulutuksesta.

    Ei olisi konsti, eikä mikään, korvata sitä vähääkin ulkoa tuonnilta.
  10. Täytyisi saada aikaan sellainen laki, että
    suomalaisen alkutuotannon, samoin kuin jalostettujen
    elintarvikkeiden, kuten Oltermanni-juuston, viennistä
    pitäisi ennen kaikkea pidättää valtiolle tullia
    niin paljon, että megalomaaninen 2.000 M€ suuri
    maataloustuki saataisiin kuitatuksi.

    Tietysti mielellään myös maanviljelijäin lomailurahat
    230 M€ ja mikä ettei myös MyEL -eläkeläisille valtion
    varoista maksettavat työeläkekorvauksetkin.
  11. Lukema 75 % ei todellakaan ole suomalaisen alkutuotannon osuus
    suomalaisten ruuasta, vaan lukema (75%, tarkasti ottaen 73,62 %) kuvastaa syömämme ruuan
    kotimaisuusastetta.

    Tuo kotimaisuusaste perustuu seuraaviin laskentaeriin

    - kotimaisen alkutuotannon arvo 1.500 M€
    - jatkojalostus kotim. raaka-aineista 4.000 M€
    - jatkojalostus tuontiraaka-aineista 900 M€
    - kaupan myynti 4200 M€

    Yhteensä 10.600 M€

    Kun elintarvikeketjun bruttoarvo on 14.400 M€ saamme
    yksinketaisella laskutoimituksella 10.600 / 14.400 * 100
    tulokseksi 73,62 %.


    Ja varmuuden vuoksi kertauksena:
    - suomalaisen alkutuotannon arvo 1.500 M€ eli n. 10 %
    - ruuan kotimaisuusaste 73,62 %.

    Pienenä spekulaationa vielä tilanne, jossa kotiminen alkutuotanto
    korvattaisiin kokonaan ulkoa tuodulla.

    Silloin kotimaisuusaste saataisin selville laskusta:
    9.100 / 14.400 * 100 ja
    päädyttäisiin kotimaisuusasteesen 63,19 %.
    Kotimaisuusaste saattaisi olla edullisessa tilanteessa
    suurempikin silloin, kun todennäköisesti koko 1.500 M€
    ei tarvittaisi vastaavan raaka-ainehankintaan.

    http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden%20hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf
  12. Ilman uudelleen miettimistäkin on päivän
    selvää, että suomalaisten maanviljelijäin
    osuus suomalaisten ruuan tekemiseen on
    vuosittain vain 1.500 M€ eli n. 10 %.

    Tämä on tieteellisessä tutkimuksessa todettu
    totuus.

    http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden%20hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf

    Tuotakin vähäistä tekemistä varjostaa raskaasti se,
    että siihen tarvitaan n. 2.000 M€ edestä maataloustukea
    ja vielä 230 M€ viljelijäin lomailurahat päälle.
  13. Ruuan tuotanto ei muuksi muuta sitä tosiasiaa,
    että maanviljelijät ovat kiviriippa veronmaksajille,
    ja ketjun otsake "todellisuudessa maatalouden
    veronmaksut miinuksella" totisesti pitää
    paikkansa.

    Tästä loisijaporukasta lähes 3.000 M€:oon vuodessa
    nouseva verorasitus on kohtuuton, varsinkin kun
    otetaan huomioon, että kotimaista alkutuotantoa
    tarvitaan suomalaisten ruokaan vain 1.500 M€:n
    arvosta. Eli kotimaisen alkutuotannon osuus
    ruokalaskustamme on enää vain alle 10 %.
  14. Maatilatalouden harjoittajilta kerätyt verot eivät totisesti
    riitä kattamaan heistä aiheutuvia megalomaanisia rasituksia
    veronmaksajille.


    Maatilaharjoittajilta saatu verosumma oli vuonna 2012 1.404 M€.
    Siitä suurin osa on kertynyt heidän palvelustaan duunarina
    työnantajallaan ja tuosta summasta vain alle
    200 M€ on kertynyt maatalouden harjoittamisesta.

    Maanviljelijöille maksettiin v. 2012 suoraa maataloustukea
    n. 2.000 M€ ja viljelijäin lomarahaa 230 M€ sekä maanviljelijä-
    eläkeläisille eläkekorvauksia n.650 M€. Jo vähäiselläkin laskutaidolla
    pystyy päätelemään, että eihän tuo heiltä kerätty verosumma riitä
    mitenkään kattamaan tästä megalomaanisesta 2.880 M€ summasta
    kuin vajaa puolet.

    Kun heille on verovaroista maksettava koulutus, terveydenhoito
    ja infrastruktuuri kuten muillekin kansalaisille, ei voi muut
    kuin todeta maanviljelijäin olevan ylivoimaisesti tuhoisin
    kiviriippa yhteiskunnassamme.
  15. Maataloustukien loputtua EU:ssa elintarvikkeiden
    kuluttajahinnat saattavat nousta, mutta saattavat
    pysyä paikoillaan tai saattavat jopa vain laskeakin.
    Hinnat määrittyvät maailmanmarkkinoiden mukaisesti,
    joten vaihtelua voi esiintyä.

    Sen voi ennustaa melko varmasti, että Suomen kaltaisissa
    kylmissä kiveliöissä maataloustuotanto aluksi supistuu, kun
    vähäisen kompetenssin eli huonon toimialaosaamisen takia
    tuotantoa ei saada kilpailukykyiseksi.

    Jossakin vaiheessa, kun amatöörimäiset perheviljelmä-
    puuhastelijat ovat tulleet maataloustuotantonsa
    päätepisteeseen ja tuotanto siirtyy ammattilaisten
    käsiin, siirtyminen uuteen kasvuvaiheeseen tapahtuu.

    Uudelle kasvuvaiheelle on tyypillistä, että
    elintarvikkeiden alkutuotanto käsitellään
    maa-tason asemesta EU:n tasolla, jolloin
    lähdetään siitä, että kaikkialla ei tarvitse
    viljellä kaikkea. Suomen osalle tuossa työnjaossa
    jäänee ohran ja perunoiden sekä nurmirehun tuotanto.
    Muiden elintarvikkeiden osalta Suomi ruokitaan
    muualta EU:n alueelta tulevalla alkutuotannolla.
  16. Olen täysin vakuuttunut, että Bryssel ei tule
    asettumaan poikkiteloin, kun Suomen eduskunta
    päättää lakkauttaa maatalouden kansallisen tuen.

    Kansallisen tuen maksamiseen täytyy olla suostumus
    Brysselistä. Ennen pitkää tullaan tilanteeseen,
    jossa EU ajaa ensiksi alas EU:n maataloustuen,
    ja heti perään k i e l t ä ä jäsenmailta
    mahdollisuuden maksaa kansallista tukeakaan.

    Mutta ennenkuin tuohon päästään, meillä suomalaisilla
    on mahdollista lakkauttaa Suomen maatalouden kansalliset
    tuet vaikka huomispäivänä. Keneltäkään kysymättä.
  17. Kuten noista aiemmin esille nostamistani linkeistä
    on nähtävissä, Suomi ei ole todellakaan salmonellasta
    vapaa maa.

    Sitä tosiasiaa ei yksi, pelkästään sikatiloihin kohdistunut
    EFSA:n tutkimus muuksi muuta.
  18. http://yle.fi/aihe/node/31309

    Ns. kotimaisen alukutuotannon salmonellavapaus on
    totaalinen valhe.

    Salmonellan lisäksi rasitteena on monia muita
    viruksia ja bakteereita, joten mitenkään
    ei ole väitettävissä totuudeksi mantra
    'suomalaista, puhdasta ruokaa'

    "Sen sijaan muita tautia aiheuttavia eli patogeenisia bakteereita
    löytyi runsaasti, kaikkiaan 42 prosentissa näytteistä.
    Näytteistä löytyi muun muassa kampylobakteereita, stafylokokkeja ja
    listeriaa.", raportoi YLE 21.01.2008.
  19. Vuoden 2009 alussa tapahtunut salmonellaskandaali koski
    kaiken kaikkiaan yli kahtakymmenta kanatilaa. Kolmessa
    niistä oli kysymys Salmonella Typhimuriumista.

    Eviran alisteisuus MMM:lle lienee aiheuttanut, että
    tapauksesta aikanaan sen laatimat seurantaraportit on
    poistettu Eviran nettisivuilta, mutta tottahan se toki
    oli. Evira määräsi ensin laajoja poisvetoja kaupoista,
    mutta peruutti seuraavana päivänä määräyksen,
    osoittaen siten loppupeleissä piittaamattomuutta
    kansanterveydestä.

    En pidä Eviraa luottamuksen arvoisena tänä päivänäkään.

    Vuonna 2009 salmonellaskandaalista käytiin monipuolinen
    keskustelu ESS:n keskustelusivuilla. Se on edelleen
    tallessa, halukkaat voivat tutustua linkin alta
    salmonellaskandaalin tosiasioihin.

    http://keskustelu.ess.fi/viewtopic.php?f=19&t=2782

    Puheet suomalaisen ruuan puhtaudesta ovat törkeää
    valhetta, samoin väitteet salmonellattomuudesta.
    Sikatiloillakin sitä esiintyy.

    http://yle.fi/aihe/node/25504
  20. Mitä tulee siihen, että "Elintarviketurvallisuusriskit kasvavat
    tuontiruoan lisääntyessä", niin tottahan se on ja siihen veron-
    maksajien rahaa jo käytetäänkin, että tutkintaa tehostetaan ja
    virheet pystytään mahdollisimman tehokkaasti eliminoimaan.

    Hieman epäilyttävää kuitenkin on, että Evira on MMM:n alaisuudessa
    toimiva laitos. Saattaa nimittäin olla, että jotkut suomalaista
    perää olevat maataloustuotevirheet jäävät siltä tämän alisteisuuden
    takia julkistamatta.

    Tämä kävi hyvin ilmi taannoin suomalaisten kananmunien salmonella-
    skandaalin yhteydessä. Aluksi määrättiin vetämään kananmunia ulos
    vähittäiskaupasta, mutta sitten Eviran ylempi johto peruutti
    päätöksen. Sen jälkeen fokus Eviran toimesta kohdistettiin
    täysin salmonellan Tennessee-virukseen, joka ei pääse munan sisään,
    mutta peiteltiin julkisuudelta varjoon 'Salmonella typhimurium' -
    tapaukset, joita niitäkin mainittiin epidemiassa havaitun
    ainakin kolme kappaletta. 'Salmonella typhimurium' - virus pääsee
    myös kananmunan siälle.

    Tämän kananmunien salomonella-episodin jälkeen en ole antanut
    pätkääkään arvoa väittämälle, että suomalaiset elintarvikkeet
    olisivat missään suhteessa puhtaampia ja turvallisempia kuin
    elintarvikkeet yleensä.

    Suomalainen, puhdas ruoka on myytti, jolle ei löydy todellisuus-
    pohjaa.

    PS. Palasin eilen kaksiviikkoiselta piipahdukselta Kreikan
    Kreetalle. Söin joka päivä muun muassa kananmunia. Ja hengissä
    olen, vieläpä hyvinvoivana. Tomaatit, kurkut ja yleensä vihannekset
    olivat maultaan ylivertaisia suomalaiseen tarjontaan verrattuna.
    Puhumattakaan leivän, jugurtin kuin lihankaan maistuvuudesta.

    Aiemmin Kreikan saarilla vieraillessani pääpaino on ollut
    auringolla. Nyt kulinaristiset nautinnot kaappasivat jo
    hyvin suuren osan loman merkityksestä.

    Pita Gyros!
    21. 62 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt