rosewater

Vapaa kuvaus

Lihava, kalju ja keski-ikäinen. Mies, jossa ei ole muuta jäykkää kuin käytös. En juo, en polta, en harrasta yhden illan suhteita, ainoa paheeni on satunnainen valehtelu. En missään tapauksessa ole perhonen, joka liihoittaa kukasta kukkaan, korkeintaan koi, joka lentää lumpusta lumppuun. Mistä päästäänkin kätevästi seksuaalisiin saavutuksiini. Parasta mitä olen kuulemma seksin saralla naisystävälleni antanut on uudet patterit. Lauluääneni on kuin perskarva, yhtä ohut ja epäpuhdas. (Juha Torvista lainatakseni) Tekijöistä: Jos lapsi tulee isäänsä, se on perintötekijä ja jos lapsi muistuttaa postinjakajaa, se on ympäristötekijä. Muuten en halua riistää keneltäkään tutustumisen iloa ja riemua, hammastenkiristelystä puhumattakaan. Sanovat, että riita on oikopolku kahden mielen välillä. Oikopolkuja en hae, löydän niitä kyllä toisinaan. Kun sitä niin usein kysytään, niin sanottakoon, että nimimerkki tulee Kurt Vonnegutin kirjasta Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater. Kirjaa suosittelen lämpimästi, joskin oma suosikkini Vonnegutilta on Äiti Yö. [email protected] Linkit: http://www.jatkoaika.com, http://www.nhl.com/, http://www.telkku.com/, http://www.usatoday.com/, http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/, http://www.mtv3.fi/, http://www.huuto.net, http://www.imdb.com/, http://www.cbc.ca/sports/hockey/hnic/instigator/archive.html, http://www.oulunkarpat.fi/ Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

87

Kommenttia

622

  1. Piirtäjän sopimuksessa Greenawayn omaperäinen kerronta ei ole vielä ihan kypsynyt täyteen mittaansa.

    Itse pidän enemmän Greenawayn Arkkitehdin vatsasta tai Kokki, varas, vaimo ja rakastajasta ja sitten Drawning By Numbers leffasta, joka on ihan ehdoton.

    Greenawaylla on tapana kertoa tarinoita päällekkäin. Varsinaisen tarinan rinnalla saattaa kulkea toinen pelkästään kuvallisella tasolla ja yleensä Greenawaylle on tyypillistä niin symmetria kuin matemaattinen visuaalisuus.
  2. En ole tätä elokuvaa nähnyt, mutta varmaan ihan kiva leffa. Annan sille heti viisi tähteä *****/*****

    Vähennä yksi tähti jos et pidä erityisemmin X-men leffoista.
    Vähennä kaksi tähteä jos et pidä muistakaan sarjakuvaleffoista
    Vähennä kolme tähteä jos et pidä toimintaelokuvista yleensäkään.
    Vähennä neljä tähteä jos et pidä amerikkalaisista elokuvista
    Vähennä viisi tähteä jos et pidä elokuvista ensinkään.

    Näin olen samaa mieltä kaikkien kanssa ja mulla on paljon ystäviä.

    (tuota noin hyvä expert, teen pilkkaa, koska en malttanut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni. Minusta vain sinun mielipiteelläsi on merkitystä, ei muulla. Olet varmasti nähnyt leffoja enemmän kuin lukijat keskimäärin, joten hyväksy vain se tosiasia, että tiedät niistä enemmän kuin muut ja hyväksy se, että eri katsojien lähtökohdat ovat erilaiset. Sinun sanasi painaa, mutta elä käy arvailemaan muiden tykkäämisiä.) (niin, en minäkään täällä lue kuin vaan sun arvostelut, että silleen...)
  3. Pizza-ilmiö on se kun tarpeeksi syö pizzaa, niin se alkaa maistua pahalle.

    Kriitikoilla on sama homma leffojen suhteen. On eri asia katsoa elokuva silloin, toinen tällöin kuin tuijottaa niitä työkseen. Siinä väkisinkin alkaa maistumaan koko touhu puulle ja siitä syystä hyvältä tuntuu sellaiset leffat, jotka ovat erilaisia, poikkeavat kaavasta. Nämä leffat ovat taas keskimääräiselle katsojalle käsittämättömiä taidepläjäyksiä, joista ei ymmärrä tuon taivaallista.

    Itse päätin kerran, että käyn katsomassa kaikki elokuvat, mitä kaupungissa oli tarjolla. Osan olin nähnyt, mutta seitsemän oli näkemättä. Ilta ja elokuva tahdilla piti selviytyä viikossa. Neljäntenä päivänä tuli kuitenkin lakko, koko touhu alkoi tuntua ihan järjettömältä, vaikka seassa oli ihan kelpo leffoja, mutta liika on liikaa romanttista komediaa ja toimintaa. Siinä tuli mieleen, että onneksi tätä ei tarvi tehdä työkseen.
  4. Kaikkea sinä menetkin vapaaehtoisesti katsomaan.
  5. Olet siinä mielessä ollut hyvässä asemassa ettei sinua ole painanut kirja, vaan olet saanut katsoa elokuvan ihan elokuvana. Minä taas kirjan lukeneena vertasin elokuvaa toistuvasti kirjaan. Minusta DaVinci koodi on hyvä elokuva ja erinomaisen upea visuaalisesti.

    Ensinnäkin olisi syytä tehdä selväksi mikä on juonikuvio ja mikä taas juonen tapahtumaympäristö. Kaikki uskontoon liittyvä on niin kirjassa kuin elokuvassa puhtaasti toimintaympäristöä, mitkä vain luovat puitteet tarinan juonelle. Juonihan on yksinkertainen. Amerikkalainen tutkija selvittää ammoisista ajoista periytyvää salaisuutta ja tämän tutkijan perässä on niin poliisi kuin Opus Dei -järjestö. Tutkijaa viedään henkeäsalpaavalla vauhdilla arvoitukselta toiselle ja koko ajan kintereillä on mainitut tahot.

    Dan Brownin nerokkuus onkin ollut luoda fiktiivinen maailma, jossa uskonto, salaseurat ja erilaiset uskonnolliset käsitykset sekoittuvat tarinaa tukevaksi keitoksi. Brown ei juurikaan välitä historiallisista tosiseikoista, vaan hän valjastaa tarvitsemansa oman tarinansa käyttöön. Tietysti nämä uskonnolliset ja historialliset tekijät ovat mielenkiintoisia siitäkin huolimatta, että ne ovat vain osa jännitystarinaa. Toki kirja on sivistävä, kuten elokuvakin, mutta pitää muistaa, että kirjailija on käyttänyt aika mielivaltaista tulkintaa esille tuomistaan seikoista.

    DaVinci koodi -elokuvan vahvuudet ja heikkoudet liittyvät pitkälti kirjaan. Elokuva on vahvimmillaan siinä missä kirjakin, samoin kuin heikko niiltä osin, missä kirjakin pettää. Jos on Tom Hanks pökkelö amerikkalaisena tutkijana, niin se johtuu siitä, että kirjan hahmo on todellakin ohut. Brown on henkilökuvaajana heikko ja hänen hahmonsa tahtovat olla todella yksioikoisia. Ei näyttelijä tai ohjaaja voi tuoda hahmoon sellaisia piirteitä, joita siinä ei alunalkaenkaan ole.

    Howardille on annettava tunnustus siitä, että hän on saanut ympättyä elokuvaansa kaiken oleellisen kirjassa olleen, vaikka hänkin on joutunut oikomaan tarinaa kertoessaan. Toisaalta siitä johtuu elokuvan vauhti, jossa kyllä edetään melkoista vauhtia ja johtolanka toisensa perään käydään läpi uskomattomalla tahdilla.

    Pari kirjallista vertausta tähän loppuun: Dan Brownin Enkelit ja demonit on DaVinci koodin jonkinlainen sisarteos. Kirjassa on jokseenkin samat elementit muutamin poikkeuksin. Jos koodissa tutkijaa jahdataan, niin Enkeleissä ja demoneissa amerikkalainen tutkija jahtaa salaista uskonnollista järjestöä. Asetelma on päinvastainen ja tapahtumapaikka on vaihtunut Pariisista Roomaan, mutta muuten kirja onkin sitten identtinen koodin kanssa. valitettavasti henkilöhahmot on ehkä vieläkin pökkelömpiä.

    Jos haluaa lukea aiheesta mielenkiintoisen kirjan, jossa asioita tuodaan esille ilman varsinaista jännirijuonta, niin Umberto Econ Foucaultin heiluria voin suositella lämpimästi. Se on monta astetta koodia parempi ja mielenkiintoisempi kirja.
  6. Valiojoukko (The Right Stuff)
    Pearl Harbor
    Hei taas me lennetään
  7. No nyt tuli Ilves-palstalle yksi väännelmä. Lukosta on vaikea vääntää mitään, kun se on sinänsä sympaattinen seura, mutta pidetään mielessä.
  8. No toi Blues oli kyllä listassa liikaa. Mutta ei pidä unohtaa, että Kiekko-Espoo oli kelpo seura, joka menestyi liigassakin kohtalaisesti. Kun nimi muuttui Bluesiksi, niin kaikki se se espoolainen hyvä tuntui kadonneen.
  9. Olen sanonut Summasesta näin: Siinä on mies joka istuu valmiiksi katettuun pöytään, järjestää kivat pippalot ja jättää sotkut muiden huoleksi.

    Tarkoitan tällä sitä, että Summanen on usein tullut joukkueeseen, jonka on rakentanut joku toinen valmiiksi. Summanen saa sen menestymään, mutta jälki on yleensä siksi tuhoisaa, että se vaatii taas uuden rakentamisen. HIFK maksoi pitkään niitä velkoja, mitä Summanen-Westerlund sai aikaiseksi. Jokereissa se vei Jortikalta kaksi kautta saada joukkue Summasen jäliltä raiteilleen. Melko myrskyä oli maajoukkueessakin.

    Itse ihailin 90-luvun Tepsiä koska joukkueessa oli jatkuvuutta. Menestystä ei haettu uhraamalla tulevaisuus, vaan toimintaa leimasi pitkäjänteinen ajattelu, mikä korostui niin juniorityössä kuin seuraan värvätyissä pelaajissakin. Pelaajat ajettiin joukkueeseen sisään maltilla ja pelaajien roolit kasvoivat taitojen myötä. Vaikka Tepsi samaan aikaan menetti uskomattoman määrän pelaajia ulkomaille, niin silti joukkue menestyi. Tepsi pystyi korvaamaan menetykset pelaajia jatkuvasti kehittämällä.

    Summasta en näe kehittäjänä ja kasvattajana, vaan peluuttajana ja sellaisena projektivalmentajana, joka osaa ottaa pelaajamateriaalista kaiken irti. En vain ole varma, että ymmärtääkö hän pelien jatkuvan, sillä aina on seuraava peli, seuraava turnaus, seuraava kausi.
  10. Makkaramies antoi Summaselle potkut, joten tämä olisi käytettävissä. Nyt oikeastaan ristinkin käteni, jotta Tepsi iskisi kädet paskaan.

    Summanenhan on tuhonnut SM-liigaseuroista vasta Jokerit, Hifkin ja Bluesin. Kyllä minun puolesta Tepsinkin saisi tärvellä, niin täällä Oulussa olisi entistä lystimpää seurata liigaa.
  11. Ei tässä hätää ole. Ainakaan vielä en menisi jakamaan mitaleja, vaan odotetaan nyt että kausi syksyllä alkaa ja katsotaan millaisella kokoonpanolla Kärpät pelaa. Pudotuspeleissä joukkue on vaikkei yhtään vahvistusta tulisikaan.

    Tässä on kesä aikaa löytää maalivahti. Syksyllä vapautuu NHL-seurojen training-campeilta päteviä maalivahteja, joten missään pulassa ei olla. Tilanne on sikälikin hyvä, että tällä hetkellä Suomella on maine parhaiden maalivahtien kehittäjänä. Tämä tietää sitä, että kehitystä hakevat lupaukset suuntaavat mieluusti tänne vuodeksi kehittymään. Varsin houkuttelevalta täytyy olla paikka yhdessä liigan parhaista joukkueista. Uskoisin, että Kärpät pääsee valitsemaan vahtia varsin suuresta joukosta. Itse asiassa Kärppiin ollaan oltu jo yhteydessä asian tiimoilta, näin tämän päivän Kalevan mukaan.

    Laura, suosittelen sinulle Jukka Suutarin kirjaa: Sami Helenius, 7. puolustaja. Erinomainen kirja, joka kuvaa hyvin jääkiekkoilijan arkea NHL:ssä.
  12. Mikä lie tuo Jarkonkin arvo joukkueelleen? Jos mies saalistaa monta arvokasta jäähyä vastustajille, mutta itse on jäähypörssissä suhteellisen korkealla, niin tuntuu, että siinä on joka kerta askelta eteen seurannut kaksi taakse.
  13. Kyllä minä olen kovasti eri mieltä Pukin kanssa kisojen onnistujista. Suomen ongelmat eivät tosiaankaan olleet puolustuksessa, vaan hyökkäyksessä. Tästä osoituksena olivat matsit, jossa Suomi jätti vastustajansa nollille. Suomen puolustus ei ollut huono, kokematon kylläkin. Kisojen parasta antia olikin, että kansainväliselle tasolle saatiin ajettua neljä puolustajaa, Kukkonen, Lehtonen, Saravo ja Luoma, jotka kaikki pelasivat hyvät kisat kokonaisuudessaan.

    Erityisesti HIFK-miehet T Ruutu, J Ruutu ja O Jokinen olivat selkeitä pettymyksiä. Ollin piti tuoda kaivattuja tehoja ylivoimaan, mutta sateentekijäksi Ollista ei ollut. Tietysti miehen keskenkuntoisuus sen selittää, mutta mitä ihmettä hän kisoissa teki? Myös T Ruutu voi paeta loukkaantumisten taakse, mutta kyllä hänkin oli tehoton. J Ruudulta nyt en mitään odottanut, joten hänen suhteensa ei pystynyt edes pettymään.

    Jääkiekko on maalintekopeli. Joukkue joka tekee enemmän maaleja voittaa. Jatkossa kisakoneeseen tulisi valita hieman tarkemmin sellaisia pelaajia, joiden ansiot ovat nimenomaan siinä, että sitä kiekkoa osataan kassiin pistää. Mielestäni esimerkiksi Tony Salmelainen olisi takuulla ollut parempi pelaaja kuin kumpikaan Ruuduista.

    Onneksi joukkueessa oli Tepsin, Kerhon ja Kärppien pelaajia, niin jonku maalin sai Suomi tehdyksi.
  14. Luepa ensimmäinen viestini tässä ketjussa, niin voit todeta, ettei tässä ole mitään kantaa muutettu. Voin arvostaa Bergiä yksittäisenä pelaajana, mutta arvostella pakkiparia, jossa hän pelaa. Berg on kuitenkin eri asia kuin Berg-Nummelin.

    Ja nuo Nummelinin pisteet, ne ovat huikeat.

    Veikkaajassa Nummelinin kisaesityksiä arvioitiin sanoilla: "Nummelinin arvosanaa laskee se, että hän oli alati vaikeuksissa omassa päässä." Minä näin asian samoin. Minusta hyvä puolustaja on sellainen, joka ei ole alati vaikeuksissa omalla puolustusalueella.
  15. Minusta Nummelin oli Torinossa mies paikallaan, vaikka en ilahtunutkaan hänen valinnasta kisakoneeseen. Siellä hän yllätti ihan positiivisesti, sillä epäilin että hän olisi liian keveä NHL-pelaajien keskellä. Suotta epäilin. MM-kisoissa Nummelinin esitykset eivät olleet vastaavaa tasoa, kiekonmenetyksiä, harhasyöttöjä, käsittämättömiä ratkaisuja, mutta kieltämättä kiitettävät tehot.

    Tuotakoon sekin esille, että Suomen ongelmat eivät olleet puolustuspäässä, ei niissäkään otteluissa, jotka hävittiin. Kanada-pelissä tappio tuli kahden alivoimamaalin takia, lopputulos olisi voinut olla toinenkin. Samoin tshekki-tappio johti nimenomaan hyökkääjien tehottomuudesta.
  16. Miten minusta tuntuu, että sinun käsityksen mukaan ylivoimatehot olivat Nummelinin ansiota, mutta oman pään vuodot ja nukahdukset tulisi jakaa yhteisvastuullisesti koko kentälliselle. Heh heh :) Siitä olen toki kanssasi samaa mieltä, että bergille voi antaa puhtaat paperit, eikä häntä tulisikaan sekoittaa Hasardi-Nummelinin sekoiluihin.
  17. Tuota Nummelinin kehitystä minä olen seurannut jo niistä päivistä kun pelasi isänsä kanssa Kiekko-67:ssa. Perspektiiviä löytyy varmaankin se mitä tarvitaan.

    Jos luet tässä ketjussa olevat viestini, niin huomaat kyllä, että annan myös kunniaa Nummelinin tehopisteille. Se on kovan luokan suoritus puolustajalle. Kuitenkin katson, että se vastuu ja peliaika, eritoten ylivoimalla, osaltaan takas sen pistemäärän. Tietysti niitä peluutetaan, joilla peli kulkee ja Nummelin tehoillaan oman peliaikansa ansaitsi.

    Jos saan perustella miten minä arvotan pelaajia, niin ehkä ymmärtänet miksi Nummelin ei minuun pisteistä huolimatta ole tehnyt vaikutusta. Minä yritän löytää pelin kululle syitä ja seurauksia. Varsinkin vastustajien tehdessä maalin poimin pakkiparin, joka kentällä oli. Etsin siis pakkipareja, jotka niin sanotusti vuotavat. Tässä suhteessa Berg ja Nummelin olivat kentällä liian usein väärään aikaan eli silloin kun omissa soi.

    Suomea vastaan tehtiin myös muutama alivoimamaali, jolloin Nummelin oli kentällä. Itse muistan hyvin sen maalin, jota YLE paljon floppi-topeissaan pyöritti. Maali, jossa Lehtonen ampui viivalta kanadalaisen polvisuojiin, josta vastustaja pääsi läpi tekemään maalia. Siinäkin on mielenkiintoinen tilanne jos sen analysoi tilanteen synnystä asti. Nummelin syöttää viivaan alimmalle miehelle, jolla tulee kiire ja tekee hätäisen ratkaisun, väärän ratkaisun. Tilanne syntyi siis siitä kun kanadalainen haistoi Nummelinin syötön. Jos kiekko olisi pelattu esimerkiksi syvään, niin alivoimamaali olisi jäänyt syntymättä. Toisaalta myös Lehtonen olisi voinut siirtää kiekon vierellä olevalle pelaajalle ja taas olisi maali jäänyt syntymättä. Sinänsä virhe oli Lehtosen, mutta tilanne syntyi kun kiekko pelattiin ahtaaseen paikkaan.

    Mikko Lehtonen onkin mielenkiintoinen tapaus, sillä pidän häntä ikään kuin parempana painoksena Nummelinista, noin niinku pelaajatyyppinä. Lehtonen on lähestulkoon yhtä hyvä luistelemaan kuin Nummelin, hänen kiekolliset taitonsa ovat hyvät, laukaus kenties parempi. Hän häviää Nummelinille pelikäsityksen ja rutiinin puolesta, mutta kokemuksen karttuessa tämäkin ero supistuu. Sen sijaan Lehtonen on paljon fyysisempi ja taklaavampi pelaaja kuin Nummelin eli kiekoton peli on parempaa, jota pidän puolustajan kohdalla tärkeänä.

    Tunnustan toki Nummelinin taidot, mutta minun silmissä hän on liian riskialtis pelaaja.
  18. Sinulla menee vellit ja keitot sekaisin. Kun puhumme esityksistä maajoukkueessa, niin silloin puhumme maajoukkueesta. Emme sekoita siihen Kärppiä, emmekä Tepsiä, emmekä näiden joukkueiden esityksiä.

    Minä esitin omia mielipiteitä koskien Tepsin pelaajien (siis TPS-lähtöisten pelaajien) esityksiä MM-kisoissa. Minusta Mikko Koivu oli vaisu, enkä ollut hänen esityksistään vakuuttunut, enkä edelleenkään ole. Minusta hän on yliarvostettu pelaaja ja minua ihmetyttää mistä kohu hänen ympärillään johtuu.

    Nummelinin esityksiä arvostelin ensimmäisessä viestissäni ja myös perustelin mihin mielipiteeni perustui. Oletan ettei minun tarvitse toistaa itseäni. Jos Nummelin valitaan kisojen All-Starsiin, niin se nyt lähinnä kertoo valitsijoista ja heidän tavastaan arvottaa pelaajia (pistepörssin kautta).

    Kärppien pelaajista totesin, että ihan vielä eivät ole rutinoituneet kansainväliselle tasolle, mutta tulevaisuus näyttää hyvälle. Senttereistä Kärppä-lähtöisiä pelaajia oli kisoissa Jussi Jokinen, Esa Pirnes ja Jari Viuhkola. Enemmän pidin Pirneksen ja J. Jokisen otteista kuin Mikko Koivun. Se on mielipide, johon minulla lienee oikeus. Jari Viuhkolasta olen samaa mieltä. Hän ei kisoissa vakuuttanut.
  19. En suinkaan katso jääkiekkoa yksioikoisesti. Mutta kai sinäkin ymmärrät tietyn paradoksin Nummelinissa. Mies on erinomainen puolustaja, mutta omissa vaan soi miehen kentällä ollessa. Minusta tuossa yhtälössä ei nyt ihan kaikki ole kohdallaan :)

    Kalliota en toivo Kärppiin. Kyse on puhtaasti siitä, että vastaavanlaisia pelaajia Kärpillä on omasta takaa riittävästi. Hän ei toisi joukkueeseen mitään uutta. Kallionkin kohdalla pitää muistaa, että kun puhumme pelaajan esityksistä MM-kisoissa, niin se ei tarkoita sitä etteikö pelaaja silti voisi olla ns tekijämies kansallisissa sarjoissa.

    Minuun Mikko Koivu ei tehnyt vaikutusta. Tehoton nurkkapatriootti, joka viihtyi aivan liikaa muualla kuin maalintekosektorilla. Totta, Mikon vertaaminen Sakuun on kohtuutonta, mikä kertookin paljon Mikosta.
  20. Kanada ei tietystikään ole pieni maa ja kunnia näistä maaleista Kalliolle. Mutta...ei Kanadakaan ollut ihan parhaimmalla asenteella liikkeellä.
    21. 15 / 32
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt