Vapaa kuvaus

Olen uskis,ev.lut..naimisissa.

Harrastan kuntoilua, lukemista, penkkiurheilua.

"Ei uskonmäärä pelasta vaan uskon kohde".

Sanal.11:25:"Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu."

Koulutus: yo, laborantti

Aloituksia

12

Kommenttia

6913

  1. Tuomion sappaat on minulle liian suuret, minä en ole ketään tuomitsemassa mihinkään. Ainostaan Jumalan on sopiva tuomitsemaan, ja hyvä niin.
  2. "Varmasti usko muuttaa ihmisiä...."

    Ei ole niinkään kyse siitä että miellyttäisi sitä "tuomaria". Vaan ennemminkin siitä että ottaa vastaan sen kristinuskon opin ja ilmaisen armon. Vaikka uskova lankeaa syntiin hänen suhtautumisensa siihen on radikaalisti muuttunut, on tapahtunut täysikäännös suhteessa syntiin. Uskovainen voi myös mennä synteineen Jumalan eteen, katua ja tehdä parannusta. Useinmiten se "vanaha syntielämä" ei enään tuota ilua ja tyydytystä, elämän kiintopiste on siirtynyt muualle.

    "Minä en pidä väärintekoa synnin synonyyminä...."

    Matti lähestyi tätä asiaa luonnollisesti uskovan näkökulmasta. Se mitä ei uskova pidä välttämättä pahana, voi olla sitä Jumalan silmissä.

    "Kyllä, pahat teot pitäisi sovittaa.."

    Pointti onkin näin kristinuskon näkökulmasta että ei ihmisestä ollut/ole sovittamaan niitä pahoja tekojaan, syntejään. Siksi ihminen tarvii vapaaehtoista sijaiskärsijää, Jeesusta. Näinhän on milloin kenekin kohdalla; henkilö,pankki tai jopa maa voi saada velat anteeksi, koska ei yksinkertaisesti kykene niitä suorittamaan. Tokihan yrittää voi, mutta realistisesti 100 miljoonan euron velan tehnyt ihminen jää velan puolelle vaikka lyhentäisi koko elämänsä kyseistä velkaa.

    "Eihän vääristä vastauksista voi palkita..."

    Aivan eli pointtina olikin että epäusko jos se on väärässä, ei tuota palkioita eikä ole hyvä asia, vaan siitä seuraa jonkinasteinen sanktio."Evoluutio-tentti" oli esimerkki. Ajatellaan toinen esimerkki. Turisti on lomalla Johannesburgissa, häntä varoitetaan menemästä yöllä sivukatujen baareihin,koska siellä ryöstetään ihmisiä. Hän on epäuskoinen varoitusten suhteen ja toteaa että:"minulta nyt puuttuu usko siihen että joku kykenisi kolkkaisi minut, entisen painijan." Näin kaveri lähtee sinne sivukadulle ja hänet kolkataan, hän saa ikävän päävamman ja joutuu sairalaan. Tässä epäusko tuotti väkivaltaisen seuraamuksen, koska epäusko osoittautui vääräksi. Olisi ollut syytä uskoa varoituksia.

    "Eihän elinkautisvankeudessa olevilla..."

    Hyvä huomio, Raamattuhan ilmoittaakin että "muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen"(2. Kor. 3:18) ja "Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme.(1. Kor. 15:52). Terävä huomioisi on myös että siinä astutaan mitä luultavimmin vapaan tahdon alueelle, mutta toisaalta on myös huomioitava, että uskovaiset itse ovat sen valinneet tapahtuvan vapaasta tahdosta.

    "Mitä muuta se sitten on että mukauttaa..."

    Siinä on juuri se että uskovainen näkee Jumalan rakkauden Jumalana eikä "väkivaltaisena hirmuhallitsijana", jos uskovainen näkisi samoin kuin ateisti hänkin olisi ateisti eikä uskoisi, ainakin minä olisin.

    "Voisihan se olla ratkaisu..."

    Tässä tapauksessa onkin valtavaa että se syytön teki kaiken vapaaehtoisesti rakkaudesta ihmisiä kohtaan.
  3. " Eikö armon itse saatuaan, toivoisi samaa myös kanssaihmisille?"

    Tokihan toivoo, siksihän kristityt tekevät lähetystyötä ja levittävät evankeliumia ympäri maapallon. Uskovaisessa aiheuttaa ihmetystä se että ilmainen armo ei kelpaa. Kun on itse saanut avun synnin aiheuttamaan, konkurssiin ei minua haittaa vaikka naapurikin saa, suuri toivehan se on että hän ottaa myös sen vastaan.

    "Kristinuskossahan itse asiassa hel-vetissä..."


    Tuota väitettä en ymmärrä lainkaan etteikö ihminen muuttuisi uskoon tulon jälkeen. Kyllä se muutos on hyvinkin radikaali monien asioiden suhteen, usein se myös näkyy tekoina. Intressit muuttuvat, asiat saavat erillaiset painotukset. Kyllä muutos on hyvin kokonaisvaltainen. Pitää olla melkoiset ateistiset silmälasit jos väittää ettei uskoon tulo muuta. Myös se suhtautuminen syntiin muuttuu täysin.
    "Uskovan ja jumalattoman ihmisen synnin tekemisen välillä on sama ero kun pienen lapsen ja porsaan välillä. Kaaduttuaan kuralätäkköön pikkulapsi menee itkien vanhempiensa luo ja pyytää: "Vaihda minulle puhtaat vaatteet." Samoin tekee uskova, joka lankeaa syntiin. Hän menee itkien Isän luo pyytämään puhdistusta. Mutta kun porsas löytää kuralätäkön, se käy siihen makaamaan ja viihtyy siinä. Sellainen on myös jumalaton. Hän viihtyy synnissä. Hän tahtoo elää siinä. (Matti.Väisänen)".

    "Yksikään uskova ei ole osannut selittää mikä epäuskosta tekee pahuutta."

    Taas(kin) on hyvin vaikea löytää tästä kappaleesta sitä kristinuskoa johon itse uskon ja harjoitan. En tunnista omaa uskonai väitteistä. Se että kohtelee ihmisiä hyvin on juuri Jumalan palvontaa parhaimillaan, rakastaa ja tekemällä hyvää lähimmäiselle joka on mittaamattoman arvokas Jumalan luoma ihminen. Eläinuhrit taas olivat "ihmisten syntien satoa". Eli palataan ihmiseen. Synnit piti sovittaa, jos ei olisi ollut sovitusta olisi se ollut epäoikeudenmukaista. Toisaalta milloin epäusko joka osoittautuu vääräksi johtaa palkitsemiseen, eikö yleensä sanktioihin. Jos oppilas vastaa evoluutio-tentissä kreationisti vastuksin, ei häntä palkita epäuskosta evoluutioita kohtaan. Ei, vaan tentti on hylätty eikä auta vedota epäuskoon ja mielipide eroihin.Jos näin on yleisesti ottaen niin miksi se Raamatun kohdalla pitäisi kääntää päälaelleen?

    "Jokainen ihminen on varmasti tehnyt..."

    Helevatta on kysymys jota myös me uskovaiset pähkäilemme, ainakin minä. Toisaalta voihan olla että aika kuten sen täällä käsitämme muuttaa muotoaan, aika käsite muuttuu. Toinen seikka on että mikä takaa että siellä helevatassa synnin teko loppus?
    Varoittamisesta sen verran että eikös ole oikein varoittaa? Jos lapsi on laittamassa kättä nuotioon eikö ole oikeus ja kohtuus varoittaa, että "kätesi palaa ja se tulee tosi kipeäksi". Eikai nyt kukaan pidä suutaan kiinni ja kun lapsi on polttanut käden toteaa lakonisesti että " ihan oikeudenmukaista,tuli polttaa". Tai varoittaa rikkomasta lakia, eikä todeta että "varasta vaan kaupasta, saat siitä
    sitten tuomion, mutta eihän se mitään sehän on vaan oikeudenmukaista"

    "Jos hel-vetti on oikeudenmukainen rangaistus,..."

    Niin, uskovainen ei luonnollistikkaan palvoessaan Jumala "nuoleskele Häntä." En näe mitään mieltä yrittää tehdä uskovaisesta jotenkin vähäjärkistä. Uskovainen palvoo Jumalaa koska kokee sen oikeaksi ja se tuottaa uskovalle hyvinvointia hänen elämäänsä. Uskovainen on nähnyt synnin samasta perspektiivistä kuin Jumala ja tajunnut ettei minusta ole sovittamaan tekemiäni syntejä, en vaikka mitä tekisin, velan puolelle jään. Tähän konkurssiin on ratkaisu Jeesuksessa, joka toimii velanmaksajana ja sovittajana.
    Jos kokisin jonkun muun kuin kristinuskon totuutena kyllä minä "kestäisin" sen myöntää ja todeta totuudeksi.
  4. Nojaa, itse olen osallistunut myös AA:n toimintaan. Olin muuten silloin vielä ateisti, en kokenut siellä minkään kaltaista "osallistumista jumalanpalvontaan". Minulla tuli käyntikertojen aikana kuva ettei moni muukaan ollut uskossa. Itselläni tuo AA ei kuitenkaan toiminut, en jotenkin päässyt sisälle vaikka kävin eri AA kokoontumispaikoissa. Tiedän kuitenkin että moni on saanut sieltä avun.

    Itse suhtaudun aika skeptisesti johonkin "Penn ja Teller faktaohjelmien" tutkimuksiin. Löysin netistä ainakin yhden asialliselta vaikuttavan sivuston:"http://www.terve.fi/terveyden-abc/kuinka-aa-toimii"

    Vaikka sivustolla todetaan että asia on "vaikeasti tutkittavissa", löytyy sivustolta myös faktaa, että AA toimii erittäin hyvin. Itse ihmettelisin, että jos AA olisi "nollatehoisia" kuten aloittaja antaa ymmärtää miksi ihmeessä kyseinen järjestö on edelleen olemassa ja voi hyvin?

    Linkistä:"Tutkimuksissa on toistuvasti vahvistettu, että AA:han osallistuvat alkoholistit selviävät muita paremmin. Esimerkiksi tutkimuksessa, johon osallistui avohoidosta AA:han siirtyneitä alkoholi- ja huumeriippuvaisia potilaita, osallistujista 38 % oli yhä kahden vuoden kuluttua mukana vertaistukiryhmissä. Yhä osallistuneista 81 % oli pysynyt raittiina edeltävän puolen vuoden ajan, mutta AA:han osallistumattomista vain 26 %. Myös eräästä poikkeuksellisen pitkäaikaisesta, 16 vuotta kestäneestä seurantatutkimuksesta, saatiin samanlaisia tuloksia. Tuon ajan kuluttua kahdella kolmesta AA:han vähintään 6 kuukauden ajan osallistuneesta ei ilmennyt juurikaan alkoholin ongelmakäyttöä, kun AA:han osallistumattomista vain kolmannes oli päässyt alkoholi-ongelmastaan."

    Lopuksi haluan todeta että raittiina alkoholistina arvostan suuresti AA:n kaltaisten järjestöjen toimintaa. Alkoholismi on niin raadollinen, rikkova ja ikävä sairaus.