Vapaa kuvaus

Olen uskis,ev.lut..naimisissa.

Harrastan kuntoilua, lukemista, penkkiurheilua.

"Ei uskonmäärä pelasta vaan uskon kohde".

Sanal.11:25:"Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu."

Koulutus: yo, laborantti

Aloituksia

12

Kommenttia

6913

  1. "Uskova sen sijaan pelkäävät kaiken aikaa, että heidät "temmataan" juuri silloin, kun he tekevät syntiä". "Uskovalla on ainainen helvetin pelko. Hänellä kun on kuoltuaan kaksi vaihtoehtoa: taivas tai helvetti.

    Jälleen näitä ihmeellisiä ateistien toiveita? En tunne taaskaan yhtään uskovaista joka ajatteleisi näin tai pelkäisi kyseisiä asioita. Näitä mutu,ennakkokäsityksiä,-luuloja ja toiveajatuksia näyttää olevan ateisteilla valtavamäärä uskovaisista/uskonnoista. Ne ovat siksi harmillisia ja ikäviä, kun ne eivät pidä paikkaansa. Mutta silti ateistit muodostavat niistä "totuuden" uskovaisia ja uskontoja kohtaan. Miksiköhän? Ilmeisesti sitä oikeaa totuutta ei kyetä,haluta tai uskalleta kohdata. Hyvin surullistakin kyllä. Eletään luulojen,harhakuvitelmien varassa ja sitten syytetään uskovaisia harhaisiksi.
  2. "Siispä uskovainen selittää:

    "Pahat ateismit ovat saatananpalvonnallaan aiheuttaneet sen, että Vancouveriin varattu lumi on satanut Haitiin vetenä. Syntinlankeemuksesta tämä johtuu, mitenkä se voisi muka olla Jumalan syy?"

    "Kokonaisuuden kannalta voi lopulta osoittautua armon osoitukseksi, että vauva ryömii mudassa ja saa tuberkuloosin. Kiittäkäämme siis Herraa!"

    "Vauva joutuu ryömimään mudassa, koska haitilaiset ovat toistuvasti rikkoneet Herraa vastaan ja harrastaneet voodoota! Kääntykööt pois pahoista teoistaan, niin enkeli kyllä poimii vauvat kuralätäköstä heti!"

    "Miksei Tiedejumala sitten auta?""


    Enpä tunne/tiedä tälläkään kertaa yhtään uskovaista joka näin selittäisi. Yleensäkkin ateistien määritelmät,kuvaukset uskovaisista/uskonnoista ovat minulle melkeen poikeuksetta täysin outoja,tuntemattomia ja vieraita. Sinänsä se on erikoista, kun olen kuitenkin harjoittanut uskontoa jo 15 vuotta ja tunnen/tiedän melkoisen määrän uskovaisia. Eli yhtään kehumatta,voi sanua, että minulla on aika hyvä "näppituntuma" kyseisiin aiheisiin, nuin niinku ihan live elämässäkin.
    Onkoha nämä ateistien määritelmät,kuvaukset uskonnoista/uskovaisista heidän toiveajatteluaan? Kun ne kuitenkin poikkeavat tosielämästä kuin yö päivästä. Jos uskoisin/harjoittaisin ateistien kuvaamia ja määrittelemiä uskontoja, voin sanua, että en olisi sen kaltaisessa uskossa päiväkään. En pystyisi.



    "Uskominen voi olla lapsena kivaa, mutta aikuisena se on harhaista ja säälittävää."


    No, tämänkin voin kumota, jopa ihan lääketieteellä. Eli koska sairastan masennusta minut on tutkittu lukemattomia kertoja sekä testailtu..ynm. Päiväsaairaalassakin vietin 8vko intensiivisen tutkimusjakson masennuksen vuoksi. Yksikään asiantuntija(psykiatreja,psykologeja,lähihoitajia,erikoissairaanhoitajia) ei ole todennut minua millään tavoin harhaiseksi.
  3. "-MINÄ olen nykyään vähemmän minä-keskeinen ja se tekee MINUSTA nyt paremman ihmisen... (Aika hauska paradoksi)"


    En kyllä ajattele, että paremman ihmisen, päinvastoin, kun ymmärrän että minulla on olemassa taipumus sortua minä-keskeisyyteen, se tekee minusta nöyremmän asian suhteen, ei parempaa. Ymmärrän, että "paremalla ihmisellä" ei olisi taipumusta langeta minä-keskeisyyteen.


    "-MINÄ haluan olla hurskas, jotta MINÄ pääsen taivaaseen"

    No ei kyllä. Minä olen ymmärtänyt, että omavanhurskaudella en sinne taivaaseen pääse, ei ole ihmistä maan päällä joka omalla hurskaudella siihen pystyisi. Siksi turvaankin Jeesuksen lahja vanhurskauteen, jonka olen saanut lahjaksi, ilman omia ansioita.


    "-MINÄ teen hyviä tekoja, jotta jumalani palkitsisi MINUT"

    Tjaa, jännä en ole uskoon tulon jälkeen nuin ajatellut, enkä odottanut "palkkioita" Jumalalta jos teen hyvää. Nimittäin olen huomannut jännän seikan "anataessaan saa itsekkin". Ja toinen on että teen hyvää koska minulla on siihen mahdollisuus, mahdollisuus tehdä lähimmäiselleni hyvää, mikäs sen parempaa :)


    "-Uskoni lohduttaa MINUA, ja julistan uskoani muille, sillä MINÄ toteutan lähetyskäskyä, koska raamattu käskee MINUN tehdä niin, ja kun MINÄ toimin niin, MINUT palkitaan."

    Viittaan osittain edelliseen vastaukseen. En ole luonteeltanikaan mikään "palava evanjelijoija". Vaan uskon, että vien evankeljumia eteenpäin omalla elämällään. Itsenikin on yllättänyt ihmisten kysymys "ethä sinä ole uskossa tai jotain"?, silloin tällöin. Kai olen silloin jotain onnistunut näyttämään Jumalan valtakunnan hyvyydestä.


    "Mieti enemmän, näe itsesi ja palvo vähemmän. Muuten olet vain yksi aivoton uskonnollinen pölvästi jonon jatkeena. "


    Uskoon tultuani olen miettinyt enemmän,nähnyt itseäni enemmän, Jumalan vaikutusta,niin uskon. Palvomisesta saan pelkkää positiivista elämääni, eli järjenvastaista olisi se lopettaa. Ja "aivoton", sekin lienee katsojan silmissä, kuka mitäkin pitää aivottomana, mutta siihen meillä on vapaus,onneksi.
  4. "Esimerkkisi ontuu, sillä rokotus on todistettavasti pelastanut ihmishenkiä, ja toiseksi, se on osa reaalimaailmaa, ei mielikuvitusta tai harhaa."

    Kuvasinkin sitä sen vauvan näkökulmasta, ei hänellä ole halaistua rahtukaan että rokote auttaa. Hänellä on se sen hetken peloittava realismi ja kauhu.

    "Kukaan ei ole väittänyt, että ateistit olisivat puhtaita pulmusia, vai näytätkö missä niin seisoo? Minä olen sanonut jo monesti, että ateisti kykenee ihan samaan julmuuteen kuin hihhulikin, tiedätkö miksi? Siksi, koska olemme kaikki vain ihmisiä."


    JIPPPIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!!! Kiitos olet palstan ensimmäinen ateisti joka on tämän myöntänyt, ja olen kai tänne kirjoitellut..mitä 2v tai jotain. Menihän siihen aikaa, mutta hienoa ja oikeesti kiitos. Ja olen todellakin samaa mieltä ihmisiä ollaan.


    "Ateismia ei voi Juhani hyvä opettaa, koska se ei ole oppirakennelma, eikö perkele sentään tämä mene jo hiljalleen jakeluun???!!!!"


    Elä ystävä hyvä menetä hermojasi, ei tämä niin vakavaa oo :) Toin vain esille sen mitä entisessä Neuvostoliitossa on tehty kouluissa, ihan yliopistoissa asti.


    "Ja vastuusta: No, minä ainakin kannan itse vastuuni teoistani enkä anna niitä mielikuvitusystävän kannettavaksi. Se kuuluu kypsään aikuisuuteen ja terveeseen järkeen. Kannattaa siis elää ihmisiksi, ettei joudu edesvastuuseen."

    Hienoa, niin minäkin pyrin tekemään. Se on hyvää ja otollista. Mutta ymmärrän myös se että ei minusta ole sovittamaan kaikkea pahuuttani. Mutta se onkin sitten toinen juttu.
  5. "kirkolliskokouksissa on hyvin tarkkaan mietitty mitä otetaan ja mitä jätetään pois Raamatusta."

    Kun ensimmäinen kirkolliskokous pidettiin nykyinen Raamatun kaanon oli jo valmiina. Ja silloin tämä kaanon virallistettiin. Kirkolliskokous kokoontui osaksi siksikin että oli alkanut liikkua näitä epämääräisiä gnostilaisia tekstejä, joita haluttiin osaksi Raamattua, ne eivät siis ole koskaan olletkaan osa Raamattua, joten ei niitä ole voitu poistakkaan. Haluttiin nimenomaan pitää Raamattu puhtaana kristinuskon oppina, eikä päästää sen sivuille vierasta oppia. Hyvin luonnollista ja järkevää toimintaa.


    "Niin jotta, mistä sen sitten tietää mikä on sitä oikeaa Jumalan Sanaa, kun Apokryfiset kirjatkin ovat osaksi tuhoutuneet tai kätkettyjä."

    Oikea Jumalan Sanan pitää olla samassa linjassa Raamatun muiden tekstien kanssa. Lisäksi ne oikeat tekstit ovat nauttineet arvonantoa alkuseurakunnissa, ne on tunnettu ja tunnustettu oikeiksi."







    "Nykymuodossa oleva Raamattu on koottu sirpaleisista pyhistä kirjoista,kirjeistä: nämä kaikki ovat lukemattomissa kirkollis/poliittisissa kokouksissa koottu johon ovat osallistuneet kirkkoisät sekä poliittinen eliitti. Toisia osallistujia kiinnosti puhtaasti (viran puolesta Jumala, Jeesus ja PH) toisia taasen omat poliittiset valtapyrkimykset.
    Muistaakseni Firenzessä kirkolliskokous kesti 6 vuotta. Ja osallistujien määrä vaihteli vuosien varrella monta kertaa.

    Helluntailaisuuksin kumpuaa näistä historian käydyistä kokouksista, koska se perustuu raamattuun."



    Nykymuotoinen Raamatun kaanon on ollut olemassa jo 200-luvun alussa kirjallisena,eli kauvan ennen kirkolliskokouksia.