Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu

Aloituksia

163

Kommenttia

5291

  1. Kyllä tuota vainoa näkyy riittävän nytkin vaikka kukaan ei tiedä henkilöyttäni, mutta
    suunsoitto ei minua rassaa yhtään.
    Kirjoittelen tänne kun tulee mieleen ja ehdin.
  2. Eräs taistelukokemus mukana olleen kertomana:

    Siellä jossain oli suomalaisten vastuulle uskottu kaksi vuorta ja erikoisesti niiden välinen sola.
    Tuo pieni suomalaisjoukko totesi ettei heidän voimansa riitä annetun
    tehtävän hoitamiseen ellei keksitä jotain konstia.
    Edessä oli laakso jonka vastakkaiselle rinteelle japanilaiset alkoi koota voimiaan tuhansia miehiä ja tykkejä kymmenittäin.
    Heidän ryhmittymisensä kesti viikkoja.

    Suomalaiset keksi juonen.
    He kaatoivat vuorten vastakkaiselta rinteeltä sopivan paksuisia puita ja sahasivat niistä tykinpiipun mittaisia ja paksuisia pätkiä, ja tulella polttivat pinnan mustaksi. Sitten yöaikaan he kuljettivat ne japanilaisten puolelle näkyvälle rinteelle kaivaen toisen pään maahan ikään kuin tykkipesäkkeeksi.
    He tekivät niitä sata kappaletta.

    Seuraavaksi he keksivät laittaa miehet marssimaan kehää solan taakse niin, että japanilaiset näki kuinka koko ajan sotilaita tuli lisää.
    Samat miehet kiersivät hieman alempaa rinnettä takaisin ja taas kävelivät ylempää niin, että japanilaiset näkivät heidät.
    Tätä suomalaiset teki kolme päivää.

    Jekut onnistuivat koska rintamien väli oli muutama kilometri vaikka japanilaiset seurasi koko ajan kiikareillaan, niin huijaus ei paljastunut.
    Asiaan myötävaikutti se, että vuorilla oli usein hieman sumuista.

    Aikansa oltuaan japanilaiset purkivat asemansa ja häipyivät pois alueelta.

    Tämä oli taistelu joka voitettiin ilman ainoakaan kaatunutta.

    Myöhemmin kerron lisää minne miehet joutuivat Mantshurian vuosien jälkeen.
  3. Kyllä shefua tarvitaan.
  4. Työn teettäjistä ei useinkaan ollut miehillä tarkempaa tietoa.
    Ne tukit jotka tehtiin siellä kaukana jäivät sinne, joissain tapauksissa karjalaiskylien miehet vetivät ne hevosella johonkin.
    Kaikki puu tehtiin tukeiksi, vain harvoin he joutuivat tekemään halkoja.
    Uitolla ei suomalaiset voineet jäädä koska kesällä ei olisi päässyt tulemaan pois.

    Palkka maksettiin aina ruplissa ja pomo nouti rahat hevosmiesten mukana.
    toisinaan oli tullut palkanmaksajat venäläiset liikemiehet työmaalle ja toi keväällä vasta koko palan kerralla.
    Pomo piti rahat takanaan ja maksoi vasta kun oli tultu Suomeen ja kun mies erkani ryhmästä mennäkseen kotikylälleen.