Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Kun vielä pistäydyin palstalla ja huomasin tuon, sen vielä kuittaan, sillä se on asiallinen ja hyvä:

    Noinhan se muodollisesti meni ja menee kuten sanot, että ammattiyhdistysten kanssa ei neuvotellut hallitus vaan työnantajajärjestö. Tosin sen työnantajajärjestön vahvimmaksi osastoksi on sanottu tätä hallitusta, eikä siinä ehkä ihan väärässä ole oltu.

    Hallitus siis mielestäsi uskoo, että tarvittavat uudistukset menevät läpi paikallisin sopimuksin. Hyvähän olisi, jos niinkin tapahtuisi. Minä en siihen kuitenkaan oikein jaksa uskoa. Vaikka paikallisilla luottamusmiehillä olisi työpaikkakohtaisesti keskusjärjestöjä parempi käsitys tarvittavasta, keskusjärjestöjen yli ne eivät kävele. Keskusjärjestöt ovat aiheellisestikin ylpeitä saavutuksistaan ja niiden myötä saavuttamastaan asemastaan, josta varmasti pitävät kiinni. He muistavat jo v. 1940 - välirauhan aikana - tapahtuneen ns. ”tammikuun kihlauksen”, jonka varmasti sinäkin tunnet, ja sitä tuntemattomille siitä tietoa tässä:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammikuun_kihlaus

    Uskoakseni nyt tarvittaisiin uusi ”Korpilammen seminaari”, sillä tilanne nyt on vähintään yhtä huono kuin oli v. 1977, jolloin tuo legendaarisen maineen saanut seminaari pidettiin. Senkin sinä varmasti tunnet, mutta tässä on siitä tietoa niille, jotka eivät siitä tiedä:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpilampi-seminaari

    Sipilästä ei taida valitettavasti olla samaan kuin oli tuolloin Kalevi Sorsasta.

    Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että meilläkin pitäisi Ruotsin tapaan olla työntekijöillä kiintiöpaikka yritysten hallituksessa.
  2. Lienen jo sanonut sanottavani tästä asiasta. Enkä usko lähipäivinä tulevan muutakaan sellaista asiaa, joka tänne tuloani vaatisi.

    Keskityn nyt lähinnä seuraamaan tv:n runsasta urheiluantia - jääkiekon nuorten MM-kisat, Keski-Euroopan mäkiviikko ym. Vähän harmittaa, kun en tullut hankkineeksi lippuja noihin nuorten lätkäkisoihin, nyt niitä lippuja ei enää saa. Itse asiassa sain jo syksyllä sellaisista tarjouksen noissa urheilun taustajoukoissa edelleen toimivalta evp-kaveriltani, mutta en siitä silloin kiinnostunut.

    Mutta on tässä toki yhtä ja toista muutakin puuhaa, ja ehkäpä lähden ekakertaa tänä talvena suksillekin, kun Paloheinässä on jo avattu 1,5 km:n latu, tekolumella tietysti.

    Lupasin muutama päivä sitten, että en enää tartu tuollaiseen törkyyn, jota muutama - ehkä aina yksi ja sama - tänne tuo ja on tuonut jo tälle avauksellenikin. Ei ole noudattanut kehotusta, jonka näkyy saaneen jossain mielessä samanmieliseltä elämän keväästä tekemällään tyypillisesti älyttömällä avauksellaan.

    Ihan vähän kuitenkin puutun nyt tuohon, kun tällä avauksella kaipaillaan minulta näyttöjä. Olen niitä kyllä antanut mielestäni ihan tarpeeksi, monilla todisteilla tekemisistäni niin sotaväen ajalta kuin myöhemminkin, jopa eläkeläisaikanani. Ja yhden sellaisenkin näytön olen antanut, joka ainakin näkyy olleen eräästä suorastaan kiihottava. Joten minkäänlaisia näyttöjä yhtään mistään en tänne nyt anna, ennen kuin nuo sellaisia kaipaavat antavat edes yhden todisteellisen näytön saavutuksistaan. No, ehkäpä lopputalvesta kuitenkin annan joitakin näyttöjä kiertomatkastani, jonka olen jo varannut ja ennakonkin siitä maksanut;))
  3. Sanon avaukseni lopussa:

    >>Mutta kyllä minä vielä täälläkin käyn, jo aiemmin antamani lupaukseni mukaan ensi vuoden puolella, jolloin voi olla taas mielenkiintoista poliittistakin aihetta, kun ainakin uudet gallupit silloin taas julkaistaan!<<

    Eipä tarvinnut odottaa ensi vuoteen, kun tuli tuo mainitsemani aihe käynnilleni. Hyvältähän tuo näyttää:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015123020890130_uu.shtml

    SDP on ollut ainoa oppositiopuolue, joka on pystynyt kasvattamaan kannatustaan, kokoomus hallituspuolueista ainoana on nostanut kannatustaan. Hauskaa, kun Stubbin lapsuksen hallintorekisteriasiassa ennustettiin pudottavan kokoomuksen kannatusta.

    No, gallupit ovat vain galluppeja, todelliset tulokset nähdään vasta vaaleissa. Mutta kyllä nuo gallupit ovat aina varsin hyvin suuntaa näyttäneet. Nyt jo nähtävällä suunnalla seuraavat vaalit ovat todennäköisesti demarien ja kokoomuksen kahden kauppaa. Yllättävää, että sitä Kataisen-Urpilaisen hallitusta ei pidetäkään enää niin huonona, kun yhä useammat ilmeisesti alkavat mielestään nähdä jo huonommankin.

    En enää puutu noihin älyttömyyksiin, joihin puuttumista siis toivon muidenkin karttavan. Mutta on tuonne tullut yksi niin hauska, että sille kannattaa hymyillä. Nimittäin tuo, jossa sanotaan näin:

    >>Mutta, ketä tuo haittaa, jos täällä sanotaankin nimettömänä, mutta tuo yksi nimellaan ja todistuksillaankin kertoo, se jo menee överiksi.<<

    Hänen mielestään on siis korrektimpaa esiintyä nimettömänä esim. majurina ja inssinä ja kertoa vaaliehdokkuuksistaan, kutsuistaan presidentinlinnaan ja matkoistaan maailmalle näyttämättä siitä muuta todistetta kuin tuossakin nähtävän perin ainutlaatuisen suomen kielen kirjoitustaitonsa))

    Kiva, kun saan edes päättää tämän avaukseni palstan aihepiiriin, jolla yleensä aina avaukseni teen. Ja kun nyt tämän jälkeen en enää käy täällä tänä vuonna, saan jo nyt toivotella kaikille Oikein Hyvää Uutta Vuotta tämän myötä:


    https://www.youtube.com/watch?v=7DAn3Whe9PI
  4. Olen kuullut sanottavan, että kaikki hullutkaan eivät ole tyhmiä. Jopa hulluuden ja nerouden rajan sanotaan olevan häälyvä, mm. Albert Einsteinin sanotaan olleen siitä esimerkki. Mutta kyllä hullu voi olla myös hyvin tyhmä. Sinä olet siitä esimerkki.

    Tällaisella palstalla ainoa taisteluväline meillä on vain kirjoitettu sana. Sinulla se välineesi on niin tylsä, että taistelussasi minua vastaan olet sillä niin avuton, että varmaan jokainen sen taistelun näkevä säälii sinua raukkaa. No, varmasti sama olisi ollut ja olisi edelleen tilanne missä tahansa taistelussamme.

    Mutta silti vain edelleen jaksat jatkaa toivotonta yritystäsi, aina samaa toistaen ja aina samalla tuloksella! Kyllä sinun täytyy olla paitsi hullu, myös hyvin, hyvin tyhmä. Tyhjäähän sinä sillä tylsällä aseellasi enimmäkseen huidotkin, kuvitelmiasi. Et tosin ole ainoa sellainen, näkihän don Quijotekin tuulimyllyt hyökkäävinä vihollisina. Don Quijote sitten kuolinvuoteellaan ymmärsi olleensa hullu. Ehkäpä aikanaan sinäkin saman ymmärrät.

    Mutta toistaiseksi vielä jatkat ja saat puolestani jatkaa hullun ja tyhmän onnetonta elämääsi, ainoana sisältönään kepupalsta, jossa joulusikin kuten kaikki muutkin päiväsi varhaisesta aamusta myöhään iltaan vietät ja jossa varmaan unissasikin olet. Ja vain siksi, että täällä joskus näet minut, siis ihan oikeastikin, ja hyvin monin verroin useammin kuvitelmissasi.

    Jos sinulla on yksikin kaveri, varmaan olet sille jo sadat kerrat kertonut, että tunnet kapteeni Korhosen, entisen toimiupseerikunnan kärkimiehen, ensimmäisenä toimiupseerina kapteeniksi ylennetyn, myös mittavan rauhanturvaajauran tehneen ja korkeilla kunniamerkeillä palkitun, myöhemmän Valion isännöitsijän - sinun puheissasi varmaan pääjohtajaksi muuttuneen - ja nykyisen suureläkeläisen, joka tutkimusmatkailijana kiertää maailmaa kauniin naisensa kanssa.

    Ei minulla silti ole aihetta ylpeyteen siitä, että noin olen tullut surkean elämäsi ainoaksi sisällöksi kepupalstan välityksellä. Syvästi säälittävää sellainen on.

    Niin paljon en kuitenkaan sinua sääli, että jäisin tänne palstalle tällä erää tätä pitemmäksi aikaa. Ja kun nyt palstan suljen, en sitä ainakaan enää tänä vuonna avaa. Kun et ole silmissäni, ei kurja kohtalosi ole mielessänikään. Esitän vain sinulle varmaan tutun toivotuksen: elä rauhassa, himmiö!
  5. Voi kauheaa sitä kapien invaasiota, jonka kanssa olet joulunpyhäsikin taistellut! Onko niitä kapeja ihan kaikkialla, missä liikut? Tuleeko niitä jo sänkysi allekin, kun myöhään yöhön ja taas varhain aamulla olet niitä torjunut?

    Sotilaan valppautta varmaan tuo. Mutta valppaudestasi huolimatta huono olet ihmisiä tunnistamaan tällä palstalla. En ole ollut yhdessäkään paikassa, jossa olet minut ”nähnyt”. En ole palstaa avannut joulunpyhien aikana, sellainen huvi ei kuulunut minun jouluuni. Enkä osaa olla imarreltu kaikista ”sivupersoonistani”, joskin muutamaa - esim. aito-arskaa - saatat loukata enemmän kuin minua häntä minuksi luulemalla.



    En minä kepua vihaa, mutta en sitä kannatakaan. Ei se aja minun - helsinkiläisen eläkeläisen - etua. En kannattanut sitä armeija-aikananikaan, kun en nähnyt sen ajavan pienipalkkaisen sotilaan enkä puolustusvoimien etua. Valiolaisaikanani tunsin jopa sympatioita puoluetta kohtaani, kun se ajoi maidontuottajien etua. Mutta en puoluetta äänestänyt, kun olin vain palkansaaja talossa, johon olin kyllä hyvin tyytyväinen ja ilmeisesti talo myös minuun, kun sieltä eläköityessäni korkeimman kunniamerkkini sain.

    Valion palveluksessa oli myös julkikepulaisia, ja oikein mukavia ihmisiä he olivat ja yhteistyö heidän kanssansa oli kitkatonta. Vuoden 1991 osuuskunnan kokouksessa kansallisteatterissa tapasin myös kokoukselle valtiovallan tervehdyksen tuoneen nuoren pääministerin Esko Ahon. Keskushallinnon isännöitsijänä olin aina kokouksen järjestelyvastuussa. Ahon vastaanottaessani tervehdin häntä itseni esitellen ja toivotin hänelle onnea pääministerin tehtävässään. Olin toivotuksissani vilpitön, sillä Suomi oli silloin(kin) huonossa jamassa. Aho kiitteli ja samoja hyviä toivotuksia hän esitti minulle ja työnantajalleni.

    Kyllä minä Sipilällekin täällä toivottelin onnea ja menestystä hänen pääministeriksi tullessaan, ja jonkin aikaa myös uskoin hänen pystyvän löytämään Suomelle paremman suunnan. Mutta melko pian aloin pettyä häneen ja olen senkin tuonut julki, mutta en ole häntä koskaan varsinaisesti haukkunut. Kyllä ne niin kepusta kuin Sipilästäkin rumaa kieltä käyttäneet ovat olleet ihan muita. Minua suuresti inhottavat eräät minun tililleni panemistasi, kuten esim. räävimiset siitä Perhon surullisesta tapauksesta. Luulisi sinunkin tuntevan minut paremmin ja pystyvän tunnistamaan ihmisiä esitystavastaankin.

    Jos olet oikeasti ollut joskus sotilas - jota en usko - onneksi et ole ollut taisteluissa. Siellä olisivat omat olleet suuressa vaarassa, kun olisit ampunut kaikkea liikkuvaa. Varmaan samaan olisit kouluttanut myös koulutettaviasi. Sanot SH:n lämmitelleen minua ja nostelet tänne yli 10 vuoden takaisia kirjoituksia, joita ja joiden kirjoittajaa ihailet. Erikoislaatuinen idoli sotilaalla! Todellisuudessa sellainen viittaa jonnekin aivan muualle kuin sotaväen suuntaan, vaikka vuosia myöhemmin tänne muka ensimmäistä kertaa ylil evp:nä tulit. SH oli kuitenkin sinuun verrattuna MIES, ei laillasi piileksinyt puskassa eikä yrittänyt esittää muuta kuin mikä hän oli.

    Vielä ihan vakavasti: Jos tuollainen tuossa ja lukemattomat kerrat muulloinkin esittämäsi on sinusta hauskaa ja sanomaasi uskomatta teet noin huviksesi, ei sellainen tervettä ole, vaikka huvisi olisivat muuten kovin vähissä. Ja jos todella uskot asian olevan siten kuin sanot, olet päästäsi niin pahasti vialla, että kehotus hoitoon hankkiutumisesta olisi tarpeeton.

    Laitoin sinulle vastineen tuolla omalla avauksellanikin; se sinun kannattaa käydä lukemassa!
  6. Ei, ei minusta olisi enää taistelijaksi, vaikka kai minut joskus ammoin nähtiin sotaväelle jotenkin hyödylliseksi, kun mukavasti etenin urallani ja sotilasansiomitalilla ja korkeammallakin kunniamerkillä minut palkittiin. Joten kai minuun luotettiinkin, mutta en toki ole ollut tällä suurinta urhoollisuutta vaativalla rintamalla yhtä luotettava kuin sinä, joka olet täällä joulunpyhäsikin taistellut.

    Taisteluissasi sinulla on merkittävä esikuva, don Quijote Manchalainen. Don Quijote taisteli tuulimyllyjä vastaan Rosinante-kaakillaan ratsastaen. Sinulla on pelottavampi vastustaja, hirmuinen lauma kapeja, ja ratsunasi on vain poliittinen kaakki Väyrynen. Don Quijotella oli aseenkantaja, aasillaan ratsastava Sancho Panza. Sinä ehkä saisit aseenkantajaksesi tuon res.maj:n, kun täällä nähdyistä jäljistä päätelle hän.. hänellä varmaan on aasi. Don Quijotella oli kuvitteellinen rakastettu, Dulcinea Tobosolainen. Sellainen sinullakin on, miespuolinen, kun lienet suuntautunut sillä tavalla. Unohtumattoman vaikutuksen sinuun on tehnyt sen miehen saunakuva, jonka näet kuvitteellisesti todellista kiihottavampana.

    Esikuvasi don Quijote kuolinvuoteellaan ymmärsi olleensa hullu, mutta älä sinä ala sitä pelätä vielä, vaan jatka taisteluasi! Miguel de Cervantes kirjoitti don Quijotesta maailmankirjallisuuden klassikoihin kuuluvan kirjan. Kukahan sinusta samanlaisen kirjan kirjoittaisi? Ei, ei - en minä, vaikka minulla on myös kirjallista tuotantoa. Jospa tämän palstan ylläpito kokoaisi taistelusi yhdeksi niteeksi ja julkaisisi sen; kyllä sinäkin ansaitsisit tätä taistelutannertasi laajempaan julkisuuteen päästä!

    Ei, ei minusta saisi enää taistelijaa. Pikemmin rauhansotilas olin aikoinaankin, kun olin taisteluja estämässä ja rauhaa turvaamassa Kyproksella, Siinailla ja Golanilla yhteensä 3,5 vuotta. Siitä minut kuten muutkin vaitterit palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla v. 1988. Siitäkin tunnuksena on yksi risti rinnassani. Noiden reissujen anti on kyllä minulle muulla tavalla tuota ristiä paljon merkittävämpi.

    Joulun aikaan tuli tv:sta ohjelmaa Pyhältä maalta, ”pyhiinvaeltajien jäljillä” olleen Simon Reeven käydessä Jeesuksen syntymäkirkossa Betlehemissä, Jeesuksen kotikaupungissa Nasaretissa, Jeesuksen oletetulla kastepaikalla, jossa Jordan laskee Genesaretin järveen ja Via Dolorosaa kulkien Pyhän haudan kirkossa Jerusalemissa. Noissa ja hyvin monissa muissa raamatunhistoriallisesti merkittävissä paikoissa noilla reissuillani moneenkin kertaan kävin. Missähän sinä taistelit noina aikoina ja millaisin tuloksin? No, ainakin Kyproksen aikanani kai vielä kehdossasi, ja tulokset näkyivät vaipoissasi.

    Olen käynyt noillakin paikoilla myös myöhemmin, myös Pietarin kirkossa Roomassa, josta tuli tv:sta jouluyön messu ja joulupäivänä paavi Franciscuksen joulutervehdys ja Urbi et Orbi -siunaus. Niiden matkojeni aikana sinä jo tällä taistelutantereellasi taistelit kaikkialta vyöryviä kapeja vastaan. Ja täällä olet siis taistellut joulusikin. Minusta ei olisi eikä ole koskaan ollutkaan niin uhrautuvaan urhoollisuuteen ;))
  7. Voi kauheaa sitä kapien invaasiota, jonka kanssa olet joulunpyhäsikin taistellut! Onko niitä kapeja ihan kaikkialla, missä liikut? Tuleeko niitä jo sänkysi allekin, kun myöhään yöhön ja taas varhain aamulla olet niitä torjunut?

    Sotilaan valppautta varmaan tuo. Mutta valppaudestasi huolimatta huono olet ihmisiä tunnistamaan tällä palstalla. En ole ollut yhdessäkään paikassa, jossa olet minut ”nähnyt”. En ole palstaa avannut joulunpyhien aikana, sellainen huvi ei kuulunut minun jouluuni. Enkä osaa olla imarreltu kaikista ”sivupersoonistani”, joskin muutamaa - esim. aito-arskaa - saatat loukata enemmän kuin minua häntä minuksi luulemalla.

    En minä kepua vihaa, mutta en sitä kannatakaan. Ei se aja minun - helsinkiläisen eläkeläisen - etua. En kannattanut sitä armeija-aikananikaan, kun en nähnyt sen ajavan pienipalkkaisen sotilaan enkä puolustusvoimien etua. Valiolaisaikanani tunsin jopa sympatioita puoluetta kohtaani, kun se ajoi maidontuottajien etua. Mutta en puoluetta äänestänyt, kun olin vain palkansaaja talossa, johon olin kyllä hyvin tyytyväinen ja ilmeisesti talo myös minuun, kun sieltä eläköityessäni korkeimman kunniamerkkini sain.

    Valion palveluksessa oli myös julkikepulaisia, ja oikein mukavia ihmisiä he olivat ja yhteistyö heidän kanssansa oli kitkatonta. Vuoden 1991 osuuskunnan kokouksessa kansallisteatterissa tapasin myös kokoukselle valtiovallan tervehdyksen tuoneen nuoren pääministerin Esko Ahon. Keskushallinnon isännöitsijänä olin aina kokouksen järjestelyvastuussa. Ahon vastaanottaessani tervehdin häntä itseni esitellen ja toivotin hänelle onnea pääministerin tehtävässään. Olin toivotuksissani vilpitön, sillä Suomi oli silloin(kin) huonossa jamassa. Aho kiitteli ja samoja hyviä toivotuksia hän esitti minulle ja työnantajalleni.

    Kyllä minä Sipilällekin täällä toivottelin onnea ja menestystä hänen pääministeriksi tullessaan, ja jonkin aikaa myös uskoin hänen pystyvän löytämään Suomelle paremman suunnan. Mutta melko pian aloin pettyä häneen ja olen senkin tuonut julki, mutta en ole häntä koskaan varsinaisesti haukkunut. Kyllä ne niin kepusta kuin Sipilästäkin rumaa kieltä käyttäneet ovat olleet ihan muita. Minua suuresti inhottavat eräät minun tililleni panemistasi, kuten esim. räävimiset siitä Perhon surullisesta tapauksesta. Luulisi sinunkin tuntevan minut paremmin ja pystyvän tunnistamaan ihmisiä esitystavastaankin.

    Jos olet oikeasti ollut joskus sotilas - jota en usko - onneksi et ole ollut taisteluissa. Siellä olisivat omat olleet suuressa vaarassa, kun olisit ampunut kaikkea liikkuvaa. Varmaan samaan olisit kouluttanut myös koulutettaviasi. Sanot SH:n lämmitelleen minua ja nostelet tänne yli 10 vuoden takaisia kirjoituksia, joita ja joiden kirjoittajaa ihailet. Erikoislaatuinen idoli sotilaalla! Todellisuudessa sellainen viittaa jonnekin aivan muualle kuin sotaväen suuntaan, vaikka vuosia myöhemmin tänne muka ensimmäistä kertaa ylil evp:nä tulit. SH oli kuitenkin sinuun verrattuna MIES, ei laillasi piileksinyt puskassa eikä yrittänyt esittää muuta kuin mikä hän oli.

    Vielä ihan vakavasti: Jos tuollainen tuossa ja lukemattomat kerrat muulloinkin esittämäsi on sinusta hauskaa ja sanomaasi uskomatta teet noin huviksesi, ei sellainen tervettä ole, vaikka huvisi olisivat muuten kovin vähissä. Ja jos todella uskot asian olevan siten kuin sanot, olet päästäsi niin pahasti vialla, että kehotus hoitoon hankkiutumisesta olisi tarpeeton.

    Laitoin sinulle vastineen tuolla omalla avauksellanikin; se sinun kannattaa käydä lukemassa!
  8. Ei, ei minusta olisi enää taistelijaksi, vaikka kai minut joskus ammoin nähtiin sotaväelle jotenkin hyödylliseksi, kun mukavasti etenin urallani ja sotilasansiomitalilla ja korkeammallakin kunniamerkillä minut palkittiin. Joten kai minuun luotettiinkin, mutta en toki ole ollut tällä suurinta urhoollisuutta vaativalla rintamalla yhtä luotettava kuin sinä, joka olet täällä joulunpyhäsikin taistellut.

    Taisteluissasi sinulla on merkittävä esikuva, don Quijote Manchalainen. Don Quijote taisteli tuulimyllyjä vastaan Rosinante-kaakillaan ratsastaen. Sinulla on pelottavampi vastustaja, hirmuinen lauma kapeja, ja ratsunasi on vain poliittinen kaakki Väyrynen. Don Quijotella oli aseenkantaja, aasillaan ratsastava Sancho Panza. Sinä ehkä saisit aseenkantajaksesi tuon res.maj:n, kun täällä nähdyistä jäljistä päätelle hän.. hänellä varmaan on aasi. Don Quijotella oli kuvitteellinen rakastettu, Dulcinea Tobosolainen. Sellainen sinullakin on, miespuolinen, kun lienet suuntautunut sillä tavalla. Unohtumattoman vaikutuksen sinuun on tehnyt sen miehen saunakuva, jonka näet kuvitteellisesti todellista kiihottavampana.

    Esikuvasi don Quijote kuolinvuoteellaan ymmärsi olleensa hullu, mutta älä sinä ala sitä pelätä vielä, vaan jatka taisteluasi! Miguel de Cervantes kirjoitti don Quijotesta maailmankirjallisuuden klassikoihin kuuluvan kirjan. Kukahan sinusta samanlaisen kirjan kirjoittaisi? Ei, ei - en minä, vaikka minulla on myös kirjallista tuotantoa. Jospa tämän palstan ylläpito kokoaisi taistelusi yhdeksi niteeksi ja julkaisisi sen; kyllä sinäkin ansaitsisit tätä taistelutannertasi laajempaan julkisuuteen päästä!

    Ei, ei minusta saisi enää taistelijaa. Pikemmin rauhansotilas olin aikoinaankin, kun olin taisteluja estämässä ja rauhaa turvaamassa Kyproksella, Siinailla ja Golanilla yhteensä 3,5 vuotta. Siitä minut kuten muutkin vaitterit palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla v. 1988. Siitäkin tunnuksena on yksi risti rinnassani. Noiden reissujen anti on kyllä minulle muulla tavalla tuota ristiä paljon merkittävämpi.

    Joulun aikaan tuli tv:sta ohjelmaa Pyhältä maalta, ”pyhiinvaeltajien jäljillä” olleen Simon Reeven käydessä Jeesuksen syntymäkirkossa Betlehemissä, Jeesuksen kotikaupungissa Nasaretissa, Jeesuksen oletetulla kastepaikalla, jossa Jordan laskee Genesaretin järveen ja Via Dolorosaa kulkien Pyhän haudan kirkossa Jerusalemissa. Noissa ja hyvin monissa muissa raamatunhistoriallisesti merkittävissä paikoissa noilla reissuillani moneenkin kertaan kävin. Missähän sinä taistelit noina aikoina ja millaisin tuloksin? No, ainakin Kyproksen aikanani kai vielä kehdossasi, ja tulokset näkyivät vaipoissasi.

    Olen käynyt noillakin paikoilla myös myöhemmin, myös Pietarin kirkossa Roomassa, josta tuli tv:sta jouluyön messu ja joulupäivänä paavi Franciscuksen joulutervehdys ja Urbi et Orbi -siunaus. Niiden matkojeni aikana sinä jo tällä taistelutantereellasi taistelit kaikkialta vyöryviä kapeja vastaan. Ja täällä olet siis taistellut joulusikin. Minusta ei olisi eikä ole koskaan ollutkaan niin uhrautuvaan urhoollisuuteen ;))
  9. Kiitos toivotuksistasi! Vanha vaitterihan olet Sinäkin, joskin luultavasti iältäsi minua melkoisesti nuorempi.

    Joo, meno täällä on jatkunut täysin älyttömänä sen jälkeen, kun jätit sheriffin tehtävän, sillä ei kai näitä palstoja enää siivota ollenkaan. Palstanpitäjä kai ajattelee samoin kuin aikoinaan kepulainen Emeritus-Laitinen, joka sanoi, että vaaleissa ei arvostella äänten laatua, lasketaan vain niiden määrä. Eli jokainen älyttömyyskin vilauttaa mainoksia ja kilauttaa palstanpitäjän kassaa.

    En minäkään enää ole paljon viihtynyt tässä seurassa, jossa keskusteluun kykenevät asiakirjoittajat ovat käyneet kovin vähiin ja tilalle on tullut ihmeellisiä majureita ja muita sekopäitä. Mutta ei se mitään, sillä noiden sekopäiden joukosta ainakin yksi ”näkee” minut täällä päivittäin, ja hyvin moni on joutunut minuksi. Sinäkin; mutta et siitä loukkaantune, sillä kai tulit hänet tuntemaan jo sheriffiaikanasi, ja tiedät, millainen ”mies” on kyseessä - vaikkei hän kai vielä silloin kuvitellut rakkaani olevansa;))

    Oikein Hyvää Joulua myös Sinulle!
  10. Avaukseni on saanut melkoista huomiota. Vastanneet ovat pitäytyneet vain minuun, joten oikeassa olin päättelyssäni avata monille mielenkiintoisemmasta aiheesta, enkä politiikasta, kuten yleensä teen.Kukaan ei ole puuttunut tähän avaukseni poliittiseen osioon:

    >>On julkaistu gallup puolueiden kannatuksista. Täällä näköjään jo käsitellyn aiheen yksityiskohtiin menemättä totean vain, että SDP näkyy nousseen kannatetuimmaksi puolueeksi, tosin niukalla erolla kepun ohi. Mutta ”kyllä se siitä”, sanoisi Mauno Koivisto. Stubbin lapsuksella ei näy olleen vaikutusta kokoomuksen vakaana pysyneeseen kannatukseen. Persujen kannatus on normalisoitunut vihreiden alapuolelle. Kepunkin kannatus normalisoitunee viimeistään vaaleihin mennessä kuten viimeksikin kepun ollessa hallituksen johdossa. Sitä jo enteilee Sipilän ja hallituksen ”gallupeerattu” suosion putoaminen.<<

    Kaikki vastanneet lienevät tuosta samaa mieltä kanssani, sillä vaikeneminen on myöntämisen merkki.

    Sitä ihmettelen hyvin suuresti, miksi tuolle res.maj. -nikkiä käyttävälle se sotilasansiomitali on niin suunnattoman tärkeä. Jokainen majuri lienee sellaisen saanut viimeistään eläkkeelle jäädessään, ja jokaisella reservissä majuriksi ylenneellä sellainen aivan varmasti on. Kummallakin noilla ryhmillä on varmaan korkeampiakin mitaleita, kun minullakin on kaksi sellaista, Suomen Valkoisen ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien ritarimerkit. Näette tästä kuvastani, ne arvokkaimmathan ovat rivissä ensimmäisinä; sotilasansiomitalini on siinä vasta kolmantena:

    https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfa1/v/t1.0-9/11193224_10153306118634182_5254651786932847652_n.jpg?oh=9a121ae6046e704a05938e26433416ec&oe=5720562A

    No, res.maj:n mitalissa on numero. Lienee ainutlaatuinen. Mutta olisiko siinä ylpeiltävä, jos numero on tuhansissa. Pitkälti toistasataa noita mitaleita myönnetään jokaisena pv:n lippujuhlanpäivänä, minun 4.6.1980 saamani jälkeen on varmaan myönnetty jo yli 5000 mitalia.

    Minulla nyt joka tapauksessa alkaa joulurauha, johon tämän palstan tarjoama huvi ei kuulu. Saatan vielä huomenna pistäytyä avaustani vilkaisemassa, ja jos on tullut mielenkiintoisia asiallisia vastineita, niihin saatan vastailla. Avaukselleni tähän mennessä tulleiden kaltaiset vastineet jätän vaille huomiotani.

    Joulurauhaa!