kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Ehkä olin turhan tyly tuolle ”majurillemme”. Ei hänen nikkinsä ole ihan yhtä lapsellinen ja valheellinen kuin on tuo sinun nikkisi. ”Majuri” on höppänä, mutta ei päästään niin pipi kuin sinä. (Annoin nyt vielä sinullekin huomiotani, jota taas olit ensimmäisenä kerjäämässä. Tulevina viikkoina varmaan löydät hyvin monta kapia ilman, että olisin metsästystäsi häiritsemässä;))
  2. Olen kai sanonut sinusta mielipiteitäni melko tylysti, mutta rehellisesti toivoen niiden koituvan sinun parhaaksesi. Jos olet sanomisistani loukkaantunut, olen siitä pahoillani, sillä tarkoitukseni ei ole ollut sinua loukata. Olen toivonut, että mielipiteitteni havahduttamana alkaisit käyttäytyä toisin, uskottavammin.

    En voi olla vertaamatta sinua palstalla vuosia vaikuttaneeseen mutta nyt kai täältä tyystin vetäytyneeseen nimim. uusi-ukkiin. Hän ei ollut kirjoitustaidoltaan palstan parhaita, mutta kyllä hänen sanomansa oli aina selkeämpi kuin sinulla, ja hän pitäytyi sinua paremmin palstan aihepiiriin. Eikä hän ”isotellut” meriiteillään, vaan korosti olevansa vain kansakoulupohjainen ja sotilasarvoltaan rakuuna. Tuosta huolimatta hän oli toiminut ihan menestyneenä yrittäjänä, sen tiedän, kun olen miehen tavannutkin.

    Sinun ja tuon uuden-ukin esiintymistä vertaillessa pisteet menevät hyvin vahvasti uudelle-ukille. Tämä ei varmaan ole yksin minun mielipide. Miksi et siis sinäkin yrittäisi olla aidosti vain sitä, mitä oikeasti olet? Oletpa mikä tahansa rehdisti omana itsenäsi - vaikka nimettömänäkin - esiintyessäsi olisit varmasti arvostetumpi kuin esiintyessäsi tuossa roolissa, johon kukaan täyspäinen ei voi uskoa.

    Huvittavuuden - ellei säälittävyyden - huippua on tuo profiilikuvasi. Jos kerran välttämättä haluat tuoda tuollaiset vanhat vaatteet esille, miksi et näytä sitten päätäsikin? Minä olen saanut täällä jatkuvasti kuulla rumuudestani, mutta silti kehtaan ihan omalla naamallani esiintyä. No, jos et halua kasvojasi näyttää, miksi siis tuollainen naurettava profiilikuva? Upseerimies ei voi olla niin lapsellinen, että tuollaisen laatisi. Ehkä tuo upseeri-etuliitekin on tarpeeton tuota sanomaani ajatellen, pelkkä mies riittäisi.

    Tämän nyt halusin vielä sanoa ennen kuin jätän tämän palstan rauhaan loppukuuksi syystä, joka ei ole ollenkaan epämieluinen. Ehkä kerron siitä enemmän joulukuun puolella.
  3. Näyttää kyllä minustakin siltä, että kertoisit tuon koppalakkisi sinulle myönnetyn ja siinä olisi sen lakin numero takana. Mutta tarkoittanet kuitenkin sotilasansiomitalia, josta aikaisemmin puhut.

    Jassoo. Sinulle on siis myönnetty oikein erikoislaatuinen sotilasansiomitali, numeron kanssa. Lienee ainutlaatuinen. Minun saamani mitalin takana ei ole numeroa. Ei sitä ole siinä kunniakirjassakaan, jolla mitali myönnettiin. Siinä on ylimpänä sen mitalin kuva punakeltaisine nauhoineen ja teksti:

    Sotilaallisista ansioistanne olen myöntänyt teille
    kapteeni Jorma Kalevi Korhonen
    SOTILASANSIOMITALIN
    Helsingissä, 4.päivänä kesäkuuta 1980
    Puolustusvoimain komentaja
    Kenraali Lauri Sutela (nimen päällä omakätinen allekirjoitus)

    Vakavoituen: Olisikohan nyt viimein jo aika sinullakin palata todellisuuteen, kun tuo mielikuvitusmaailmasi on alkanut tuottaa liian värikästä. Jos sinulla on läheisiä, ja jos he sattuvat tuollaista näkemään, he kyllä saattavat laittaa sinut sellaiseen paikkaan, jossa majurin arvo olisi sinulle liian vähän; siellä voisit päästä vaikka kenraaliksi! Ja siellä voisit saada Mannerheimin ritariristin, tietääkseni ainoan suomalaisen mitalin, joka myönnetään numeroituna!
  4. Toistan tässä vielä saman, jonka äsken esitin tämän "hupimajurimme" avauksella:

    Älä hyvä mies viitsi enää satuilla tuollaisia, sillä vaikka sinä olet lapsellinen, ei täällä kai lapsia liene, jotka voisivat noita satujasi uskoa! Olethan ollut huvittavakin noine mielikuvituksellisine juttuinesi, mutta kyllä sinä olet jo vajonnut pelkästään säälittäväksi.

    Mistähän lienet hankkinut nuo hupaisat varusteesi? Ja siksikö vain, että voisit ne laittaa profiilillesi? Kyllä to sellainen teko on, että ei se profiilikuvasi todellakaan tarvitse kuvaa päästäsi, jota sinulla nyt varmaan on syytä hävetä - enkä tarkoita ulkonäköäsi.

    Ei sinulla todellakaan voi olla käsitystä todellisuudesta, jos kuvittelet jonkun uskovan, että olisit reservin majuri. Sinun kielenkäyttötaidollasi ei pärjättäisi sotaväessä kenttäkouluttajanakaan eikä huollossa ole sellaisia tehtäviä, joissa pärjättäisiin kirjoitustaidollasi. Et sinä olisi noilla taidoillasi läpäissyt edes sitä rottakoulua, et todellakaan, et liioin RUK:ua, joten et ole voinut sitäkään kautta saada edes res-vänrikin sotilasarvoa. Mitähän mahtaisikaan oikea res-majuri ajatella, jos sattuisi näkemään noita esityksiäsi!!!

    Hauskat ovat nuo sotilasasusteet! Kenttäpuvun pusero, jossa jalkaväen kauluslaatat. Eivät ne taida olla ”tuplareunuksiset”, jollaiset on majurilla ja ylemmillä upseereilla. Koppalakin kokardissa lienee todella huollon siniset värit, sillä ilmavoimien kokardissa pitäisi olla kotka ylimpänä (ellei sitä ole tuosta irrotettu). Mutta koppalakkikaan ei ole majurin. Jos olisi, siinä pitäisi olla kaksoisnauha ja kullanvärinen; kts. kuva:

    http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4be7ec004352b91b98e6bb406d5f329e/LHE_616.jpg?MOD=AJPERES

    Hauska erikoisuus sinussa on sekin, että pää kasvaa eniten! Vaikka minulla on tahtonut kasvaa vatsa ja kaulakin niin, että jo aikoja sitten hylkäsin viimeiset suomalaiset sotilaspukuni ja -paitani, koppalakkini silloinkin vielä hyvin päähäni mahtui, mutta senkin kyllä hävitin. Pään kasvulla ei taida olla korrelaatiota järjen kasvun kanssa;))

    ----------------------------------

    Vielä lisään tähän:

    Kas, kun tämä "majurimme" unohti jättää näyttämättä sitä sotilasansiomitaliaan. Majurilla tosin varmaan olisi arvokkaampiakin mitaleita, kun tällaisella kapteenillakin niitä on. Poistelin aamulla profiililtani turhia kuviani, mutta jätin kyllä siellä viimeiseksi sen, jossa niitä mitaleita on rinnassani, ja niissä tuo sotilasansiomitali on vasta kolmantena arvojärjestyksessä.
  5. Älä hyvä mies viitsi enää satuilla tuollaisia, sillä vaikka sinä olet lapsellinen, ei täällä kai lapsia liene, jotka voisivat noita satujasi uskoa! Olethan ollut huvittavakin noine mielikuvituksellisine juttuinesi, mutta kyllä sinä olet jo vajonnut pelkästään säälittäväksi.

    Mistähän lienet hankkinut nuo hupaisat varusteesi? Ja siksikö vain, että voisit ne laittaa profiilillesi? Kyllä to sellainen teko on, että ei se profiilikuvasi todellakaan tarvitse kuvaa päästäsi, jota sinulla nyt varmaan on syytä hävetä - enkä tarkoita ulkonäköäsi.

    Ei sinulla todellakaan voi olla käsitystä todellisuudesta, jos kuvittelet jonkun uskovan, että olisit reservin majuri. Sinun kielenkäyttötaidollasi ei pärjättäisi sotaväessä kenttäkouluttajanakaan eikä huollossa ole sellaisia tehtäviä, joissa pärjättäisiin kirjoitustaidollasi. Et sinä olisi noilla taidoillasi läpäissyt edes sitä rottakoulua, et todellakaan, et liioin RUK:ua, joten et ole voinut sitäkään kautta saada edes res-vänrikin sotilasarvoa. Mitähän mahtaisikaan oikea res-majuri ajatella, jos sattuisi näkemään noita esityksiäsi!!!

    Hauskat ovat nuo sotilasasusteet! Kenttäpuvun pusero, jossa jalkaväen kauluslaatat. Eivät ne taida olla ”tuplareunuksiset”, jollaiset on majurilla ja ylemmillä upseereilla. Koppalakin kokardissa lienee todella huollon siniset värit, sillä ilmavoimien kokardissa pitäisi olla kotka ylimpänä (ellei sitä ole tuosta irrotettu). Mutta koppalakkikaan ei ole majurin. Jos olisi, siinä pitäisi olla kaksoisnauha ja kullanvärinen; kts. kuva:

    http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4be7ec004352b91b98e6bb406d5f329e/LHE_616.jpg?MOD=AJPERES

    Hauska erikoisuus sinussa on sekin, että pää kasvaa eniten! Vaikka minulla on tahtonut kasvaa vatsa ja kaulakin niin, että jo aikoja sitten hylkäsin viimeiset suomalaiset sotilaspukuni ja -paitani, koppalakkini silloinkin vielä hyvin päähäni mahtui, mutta senkin kyllä hävitin. Pään kasvulla ei taida olla korrelaatiota järjen kasvun kanssa;))
  6. Ei tosiaankaan ammoisina aikoinani meillä naissotilaita ollut, eikä tietooni tullut yhtään sellaista tapausta, jossa miespuoliset sotilaat olisivat harrastaneet homoseksiä keskenään. Sotilasurastani tosin vain ensimmäiset 10 vuotta palvelin varusmiehiä kouluttavissa joukoissa. V:sta 1965 alkaen palvelin laitoksissa, joissa varusmiehiä oli vain muutama lähetti, autonkuljettaja tms. Topografikunnan maastotöissä kesäisin oli tosin alalle koulutettavia varusmiehiäkin mm. Mittauspatteristosta Niinisalosta, mutta kyllä niissä hommissa oli mielenkiintoista puuhaa varusmiehillekin niin, että tuskinpa heistä kenelläkään oli tarvetta alkaa muhinoida keskenään.

    Ymmärrettävää toki on, että kun nykyisin nuoret miehet ja nuoret naiset ovat kasarmeilla yhdessä, voi heidän kesken syntyä myös seksisuhteita, jollaisiin aina aikaa ja paikkaa tarvittaessa löytyy. Mutta epäilen kyllä tuossa kerrottua miesten välisestä seksistä, kun kertojana on tuo Leino, joka kai tuon jälkeen (9.2.2014) on saanut lemput nykyisen Aliupseeriliiton puheenjohtajan toimesta, jossa nykyisin näkyy olevan aivan toinen mies, tarkistin Aliupseeriliiton sivuilta.

    Tuon sekopää-perskärpäseni - tai trollin - puheet YK-palveluksessa olleiden seksisuhteista ja -mahdollisuuksista ovat sellaisia, joita ainoastaan täydellinen tietämättömyys asioista voi tuottaa. Siellä jos missä oli kaikille halukkaille vaittereille tarjolla aina naisseuraa, ainakin maksullisena, jos ei muuten. Kyproksella oli runsaasti laillisia, valvottuja bordelleita, Israelissa bordellit olivat laittomia, mutta oli niitä isommissa kaupungeissa kuten Tel Avivissa paljonkin. Ja Tiberiaksessa ja varsinkin rantakaupungissa Nataniassa oli lukuisia baareja, joissa oli paljon maksullisia tyttöjä. Noin pojat kertoivat;))

    Minulla oli kaikilla reissuillani myös oikein kivoja vakioystävättäriä, kuten Kyproksella Marulla, Siinain aikanani Eilatissa Tova ja Golanin aikanani Tiberiaksessa Gila, heistä mieleeni jääneimmät mainitakseni. Niin, ja olihan siellä Siinailla myös Kanadan rauhanturvajoukoissa palvellut korpraali Ruth, oikein kiva tyttö, jonka kanssa minulla oli oikein mukavia vipinöitä vähän aikaa, ja kun Ruth kotiutettiin, vielä hän muutaman kerran kirjoitti minulle Kanadastakin ja minä kirjeisiin vastasin, mutta sitten se lopahti. Huomautan vielä, että Siinain ja Golanin aikoinani olin vapaa mies, mutta Kyproksen aikanani olin vielä ensimmäisessä avioliitossani, mutta kun vielä kovin nuori olin, niin…. mitäpä tuosta enempää.

    Nythän niissä Suomenkin rauhanturvajoukoissa on myös naissotilaita, joten varmaan syntyy heidän ja miespuolisten sotilaiden kesken myös seksisuhteita, ja vakavampiakin, sillä omassa yhdistyksessänikin - Helsingin rauhanturvaajissa - on pariskunta, joka on löytänyt toisensa rauhanturvaajina palvellessaan.
  7. On tuo niin hauska, että siihen vielä vastaan.

    Ensiksikin: mikä mielestäsi on minun puoluekantani? Olen kyllä puolueista riippumaton ja roikkumaton, villi ja vapaa. Nuoruudessani tosin kannatin säännöllisesti silloista kansanpuoluetta, mutta myöhemmin olen moniakin puolueita äänestellyt, en toki koskaan maalaisliitto-kepua enkä kommunisteja tai smp-persujakaan. Demareita olen viimeksi äänestänyt vuoden 2003 eduskuntavaalissa Paavo Lipposta, jota kyllä kannatin niin kauan kuin hän puolueen johdossa oli. Sen jälkeen olen tainnut kaikissa vaaleissa äänestää kokoomuksen ehdokasta; tämän ei pitäisi olla yllätys puheitani täällä seuranneelle.

    Alkuvuonna 1972 kuntavaaleissa, siis 43,5 vuotta sitten olin siis ehdokkaana demarien listoilla, kun taustajoukkoni - Helsingin aliupseerikerhot - halusivat minut, silloisen ylivääpelin ja Santahaminan kerhon puheenjohtajan niille listoille asettaa. Syy siihen oli, että silloin oli liittomme hankkeena toimiupseerikunta, jota demarit puolueista pontevimmin tukivat, ja seuraavana vuonna se toteutuikin. Sotilasmestari minusta oli tullut v. 1973 alussa, ja pääsin ensimmäiselle luutnanttikurssille v. 1974 alussa, sain kurssin priimuksena suoritettuani sain ylennyksen luutnantiksi 1.7.1974 - siis 39-vuotispäivänäni - ja sitten minusta tuli yliluutnantti ja vielä kapteenikin puolustusvoimissa ensiksi siihen arvoon ylennettyjen joukossa 1.3.1979.

    Siis minullako olisi aihetta katkeruuteen sotilasurani vuoksi! Johan pomppas! Sain sillä kaiken ja enemmänkin, mitä olin siltä odottanut. Sain toimia varsin erilaisissa, mielenkiintoisissa tehtävissä, joihin aina pääsin hakemuksestani, paitsi Esikuntakouluun henkilöstöhallinnon opettajaksi siirryin pyynnöstä - hyvin mielelläni - ja viimeiseen palveluspaikkaani toimistoupseeriksi Pääesikuntaan siirryin ennalta sovitusti, kun Siinaille rauhanturvaajajoukkoon lähtiessäni jo tiesin, että minulta tulee siellä ottamaan tehtävän vastaan mies Pääesikunnasta, jonka tehtävään minä sitten tulen.

    Ehkä sittenkin ihan parasta siinä sotilasurassani oli, että se tarjosi mahdollisuuden jäädä täydelle eläkkeelle 25 palvelusvuoden jälkeen ja päästä hakemaan uusia haasteita. Sen mahdollisuuden käytin. 18 vuotta palvelin sitten ”kepua lähellä olevassa” suuressa yrityksessä - sen tiennet - ja sain siellä varsinkin loppuvuosinani palkkaa, joka oli huomattavasti korkeampi kuin korkein toimiupseeripalkka. Ja nyt olen sieltäkin nauttinut puolta eläkettä jo 17 vuotta. Korkeimman toimiupseeripalkan perusteella määräytynyttä täyttä sotilaseläkettä olen nauttinut jo runsaat 35 vuotta, siis huomattavasti kauemmin kuin mitä sotilasurani kesti.

    Huvittaa erityisesti tuo, että luulet minun haikailevan everstin jämiä! Upseeriruusukkeet eivät ole minulle tärkeitä kuten eräälle täällä, joka on tehnyt itsestään reservin majurin, vaikka täyspäinen näkee otsallaankin, ettei hän sellainen voi olla. Olisin ollut ihan tyytyväinen jo sotilasmestarinkin arvoon, jonka korkeimmaksi mahdolliseksi itselleni uskoin aina siihen saakka, kunnes toimiupseerihanke toteutui. Kävin tosin RUK:n jo ylikersanttina palvellessani ja reservin vänrikki kyllä olin; jos minulle ne upseeriruusukkeet olisivat olleet tärkeitä, ehkä olisin siten sotaväestä eläkkeelle jäädessäni laittanut vänrikin napit kauluslaattoihini ja käynyt kuvauttamassa itseni upseerina;))

    No, eipä minulla enää vuosikymmeniin ole ollut tallella muuta sotilaspukua, jossa olisivat kapteeni ruusukkeet, kuin rauhanturvahommissa käytetty intialainen kenttäpuku, jota muutaman harvan kerran olen käyttänyt rauhanturvaajayhdistyksemme toimiessa joissakin tehtävissä erinäisissä yleisötapahtumissa. Sinibaretti minulla toki myös on, ja sen laitan päähäni useammin tilaisuuksissamme, siviilijuhlapuvun ja kunniamerkkien kanssa. Sellainen tilaisuus oli vajaa kuukausi sitten YK-päivänä, ja sen tiimoilta otettu kuva minusta on viimeisenä profiilikuvissani, joiden joukossa lakupuolella on muitakin sotilaspukuisia kuvia minusta, yksi jopa upseerikokelaan arvomerkeissä, joita käytin vain yhden päivän, RUK-kurssini päättymispäivän.

    Oli tuo viestisi tosiaan niin hauska, että innostuin vastaamaan siihen noin pitkään. Tämä saanee riittää minulta tälle avaukselleni ja muutenkin, kun tiedossa on oikein kivoja viikonlopun rientoja.
  8. Onko täällä joku toinenkin kuin vain tuo palstaa päivystävä ja tännekin näköjään jo ehtinyt tietty sekopää - tai trolli - joka luulee minun täällä surffailevan muillakin nikeillä kuin tällä? Mikäpä teistä puskaruikuista tietää, kun itse varmaan niitä puskanikkejänne yhtenään vaihtelette. Me rekisteröityneet olemme ylpeämpiä itsestämme.

    Sen jälkeen, kun tämän nikin rekisteröin, olen esiintynyt vain tällä, yhtä kertaa lukuun ottamatta. Kerran esiinnyin jollakin puskanikillä kokeillakseni, tunnistetaanko minut, kun olette sanoneet minut erehtymättömästi tunnistavanne. Ei tunnistettu, ja siitä sitten kerroinkin. Sadat kerrat minut on kyllä ”tunnistettu” lukuisista sivullisista puskanikeistä. Aikaisemmin tuollaisten ”tunnistusten” edellytys oli, että asianomainen kirjoittaa hyvin, nykyisin valitettavasti sitäkään kriteeriä ei enää ole, ei varsinkaan tuolla tietyllä sekopäällä.

    Tuo oikeistodemarin nikillä kirjoitteleva lienee edelleenkin siis demari. Minähän en sitä ole ollut aikoihin, paitsi tänään hetken, jonka avauksessani vain aioinkin olla. Mutta kyllä minä silti kunnioitan Kaarlo Pitsingin muistoa. Ja arvostan eräitä muitakin kaltaisiaan demareita, varsinkin ns. asevelisosialisteja, jotka estivät maamme joutumisen Tshekkoslovakian tielle.
  9. Varmaan myös muissa puolueissa oli noihin aikoihin noin kuin kerrot, ja syistä, joita mainitset. Saattaapa olla myös niin, että puoluesihteerien asema olisi taas noussut viime aikoina. Joskaan juuri nyt ei taida puolueilla olla niin vaikutusvaltaisia puoluesihteereitä kuin jokin aika sitten oli, mm. kepulla Jarmo Korhonen ja kokoomuksella Taru Tujunen.

    Tuo Pitsingistä kertonut Pekka Korvenheimo oli muuten jo alle kolmekymppisenä Kalevi Sorsan vastaehdokkaana demarien puoluesihteeriksi v. 1969. Olisikohan hän saanut niin merkittävän poliitikkouran kuin Sorsa sai, jos olisi puoluesihteeriksi päässyt? Eipähän Pekka-poika sitten poliitikoksi antautunutkaan, mutta merkittävän diplomaattiuran hän teki, suurlähettiläänä monissakin maissa. Eläkkeellä hänkin on jo kauan ollut.

    Pekan isä oli Jorma Korvenheimo, eversti ja kahden kauden kaupunginvaltuutettu Helsingissä, sitoutumattomana kokoomuksen riveissä. Puolustusministeriössä osastopäällikkönä palvellut Korvenheimo oli jo toista kertaa ehdokkaana v. 1972 kuntavaaleissa, jolloin minä Topografikunnan esikuntavääpelinä palvellessani olin sitoutumattomana ehdokkaana demarien listoilla, joille silloinen taustajoukkoni minut halusi asettaa. Minähän sain vain vajaat 250 ääntä, enkä mennyt läpi, mutta Korvenheimo sai muistaakseni yli 800 ääntä ja meni läpi kirkkaasti.

    Vaalien jälkeen sitten Korvenheimo kutsui minut kanssaan kahville Puolustusministeriön kahvioon. Hän sanoi minulle: ”Oli hyvä, että olimme ehdokkaina eri puolueiden listoilla. Jos olisimme olleet samoilla listoilla, olisimme ehkä syöneet toistemme ääniä niin, että meistä kumpikaan ei olisi mennyt läpi”. Turhaa vaatimattomuutta Korvenheimolta, hän olisi kyllä mennyt läpi siinäkin tapauksessa, kun hän sai muistaakseni nelisensataa ääntä yksin Käpylästä, jossa asui ja toimi Käpylä-seuran puheenjohtajana. Minä tuskin olisin saanut tarvittavia n. 400 ääntä kokoomuksenkaan listoilla.

    Seuraavissa vaaleissa eli v. 1976 me varuskuntalaiset sitten päädyimme yhteen yhteiseen ehdokkaaseen. Minulla on tuossa asiassa pieni ansio. Toimin silloin opettajana Esikuntakoulussa ja olin myös Santahaminan toimiupseerien puheenjohtaja, ja kutsuin kaikkien Helsingin kerhojen, myös upseerikerhon edustajat saunailtaan kerhomme saunalle ja tein ehdotuksen yhteisestä ehdokkaastamme, joksi esitin toimiupseeriyliluutnantti Hirvikangasta kokoomuksen listoille. Upseerit asettuivat hänen taakseen, josta kiitos heidän silloiselle puheenjohtajalleen eversti Lehtimäelle (myöhempi kenraaliluutnantti). Ja niin ehdokkaamme meni läpi ja toimi Korvenheimon tavoin kaksi kautta kaupunginvaltuutettuna.

    Vielä hauska muisto tuosta kahvittelutapaamisestamme eversti Korvenheimon kanssa: Pekka kai asui tuolloin vielä vanhempiensa kodissa Käpylässä. Isä-Korvenheimo kertoi, että hän noutaa aina postiluukun alta itselleen tulevan Uuden Suomen ja Pekalle tulevan Suomen sosialidemokraatin, ja vie demarilehden aamu-uniselle Pekalle vuoteeseen sitä peukalon ja etusormen välissä riiputtaen ja pudottaeessan sen Pekalle sanoo: ”tässä tämä Uuden Suomen työläispainos”!

    Tämän takana enemmän tietoa Pekka Korvenheimosta:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_J._Korvenheimo
  10. Pahus! Karkasi tuo avaukseni liian aikaisin. Tarkoitukseni oli täydentää tekstin aluksi otsikkoa, jolloin kokonaisuus olisi ollut: Tämän miehen kunniaksi minäkin voin olla taas hetken demari!

    Ei minulla enempää sanottavaa asiasta olekaan.
  11. Vielä korjaan tässä sanomani:

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Kysymykseesi

    >>Kapi, onko sinusta on parempi saada pilkkaa, halveksuntaa ja naurua - kuin olla saamatta huomiota<<

    vastaan, että en ole Paavo Väyrynen, joka on sanonut, että ”ei ole tärkeää, mitä minusta puhutaan, tärkeää on vain se, että minusta puhutaan”. Minulle on ihan yhdentekevää, mitä kaltaisenne minusta puhuvat.

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    tarkoitin tietysti sano, että minulle on ihan yhdentekevää, puhutteko minusta vai ette. Mutta kun minusta puhumatta ette voi olla, minulle on ihan yhdentekevää - kuten Väyrysellekin - se, mitä kaltaisenne minusta puhuvat.
  12. Annoitpa vielä aihetta pikkukommenteilleni. Sanot:

    >>Kapi, miksi huijaat itseäsi uskomalla, että olet koko ajan muiden ihmisten huomion, ajankäytön, ajatusten jne. kohde?<<

    En toki luule, että olisin täällä kaikkien huomion, ajankäytön ja ajatusten kohde, mutta sitä olen kyllä avaajalle, lienetpä se sinä tai muu. Seitsemän kertaa hän on aluksi itsensä kanssa keskustellut minusta puhuessaan, ennen kuin joku ulkopuolinen asiaan tarttui. Eikä tuo vielä mitään: seitsemäntoista kertaa peräkkäin on keskustellut minusta itsensä kanssa ennen kuin minä siihen tänään tartuin, ensimmäistä kertaa tällä avauksella.

    Ja tämän kysymyksesi

    >>Kapi, miksi sinulle on niin kauhean merkityksellistä se, kuka minkäkin viestin takana on?<<

    voisit aiheellisemmin esittää avaajalle - kenties siis itsellesi - joka aina aamusta iltaan, joka päivä, metsästää minua palstalta tuloksella, että kymmenet sivulliset ovat minuksi joutuneet, monet hyvin monia kertoja.

    Kysymykseesi

    >>Kapi, onko sinusta on parempi saada pilkkaa, halveksuntaa ja naurua - kuin olla saamatta huomiota<<

    vastaan, että en ole Paavo Väyrynen, joka on sanonut, että ”ei ole tärkeää, mitä minusta puhutaan, tärkeää on vain se, että minusta puhutaan”. Minulle on ihan yhdentekevää, mitä kaltaisenne minusta puhuvat. Sillä on kai niin, että jos ihmisellä ei ole mahdollisuutta parempiin huveihin ja jos hän pitää niitä huvejaan sivistyneen ihmisen käyttäytymisenä ja jos ne hänen tarpeitaan tyydyttävät ja jos hän kokee sellaisen normaaliksi elämäksi, hän tekee juuri niin kuin sanot:

    >>Me jatkamme huvittelua kustannuksellasi samalla kun elämme muutakin elämää. Normaalia elämää. Johon joskus kuuluu huvittelu heikkolahjaisen, mutta suuria itsestään luulevan, kustannuksella<<

    Minä tunnustan olevani epänormaali noilla kriteereillä arvioituna ja tyhmänä olen siitä jopa onnellinen!
  13. En todellakaan ole paljon perehtynyt siihen trollaamiseen, kun se ei ole minua kiinnostanut. Olen pitänyt sellaista hyvin turhanpäisenä touhuna, jota kai harrastavat ikäistensä seurasta ja tekemisistä syrjäytyneet nuoret. Mutta kai sitä voivat harrastaa myös syrjäytyneet ja muuhun kyvyttömät aikuiset. Sellainen tuo hyvinkin voi olla. Mutta voi tuollaiselle olla muutakin syytä.

    Kun nyt aloin asiaa ajatella, jäljet johtavat tiettyyn suuntaan ja tiettyyn aikaan. Tuo tyyppi on toistuvasti tuonut täällä esille 11 vuoden takaisia asioita, jolloin eräs ”uutena, tehokkaana voimavarana Helsingissä” itseään markkinoinut kuntavaaliehdokas käyttäytyi minuakin kohtaan täällä niin törkeästi, että eräs oikeusoppinut sanoi sen täyttävän törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Mutta hän totesi, että asiaa ei kannata oikeuteen viedä, sillä oikeus varmaan toteaisi hänet syyntakeettomaksi.

    Silloin lähetin hänet ehdokkaakseen asettaneen puolueen toimistoon näytteitä hänen kirjoituksistaan, ja sain puoluetoimistolta anteeksipyynnön hänen puolestaan ja ilmoituksen, että ovat kertoneet ehdokkaalleen, millaista käytöstä häneltä edellytetään. Ilmeisesti tuo vaalissa 20 ääntä saanut ehdokas silloin ulostettiin k.o. puolueesta. Sittemmin eräs toinen puolue on kai erehtynyt ottamaan hänet riveihinsä. Mutta silti hän kai kokee olevansa ”lähellä” tuota aikaisempaa puoluettaan, kuten tuo usein on toistellut.

    Tuo kyseinen ”trollisi” on täällä usein muistellut noita 11 vuoden takaisia tapahtumia, tietenkin vääristellen niitä siten kuin niihin osallisena ollut henkilö varmaan haluaisi tehdä. Mutta tuo kyseinen henkilö ei ollut vielä tuolloin näillä palstoilla siinä hahmossa, jossa sittemmin on ollut, tänne ehkä n. seitsemän vuotta sitten nikillä ylil evp tultuaan. Miten ihmeessä hän sitten niin hyvin voi noita asioita tuntea ja miksi ne hänelle niin tärkeitä ja kipeitä ovat?

    Onko selitys se, että hän olikin noihin tapahtumiin osallisena jo 11 vuotta sitten? Ei hän ehkä ole tuo ”uusi tehokas voimavara”, sillä ei tuon trolliksi uskomasi kieli ole yhtä värikästä kuin oli hänellä ja tuo kirjoittaa paremmin, vähemmin kirjoitusvirhein, mutta joku hänen silloisista kavereistaan, sellaisiakin hänellä muutama oli. Tai kenties joku jopa hänen perheensä jäsenistä, kun niidenkin kertoi täällä esiintyvän eräs noista kavereistaan, jonka kanssa ”uudella tehokkaalla voimavaralla” sukset menivät ristiin.

    Tuo samainen trolliksi uskomasi on tietysti myös tuon TotuusTuostakin -nikillä kirjoitetun viestin lähettäjä. Siinä hän muistelee noita 11 vuoden takaisia aikoja vääristellen niitä juuri siten kuin edellä totean olevan halua vääristellä sillä, joka oli mukana niissä tapahtumissa ja joissa hyvin ansaitusti sai pahasti nokilleen. Ja hän toistelee noita ihan samoilla sanankäänteillä, joita myös tuo trolliksi uskomasi on noissa asioissa käyttänyt.

    Kyllä minä nyt olen yhä varmempi siitä, että tuo kyseinen sekopää ei ole se, joksi eräät hänet täällä ovat identifioineet asianomaisen toistuvasti antamien tarkoituksella harhaan johtamiseen pyrkivien vinkkien perusteella. Eli eivät nuo jatkuvan päivystyksensä tuottamat älyttömyydet tulle Kymenlaakson puolesta, vaan taidan tietää niille oikeamman osoitteen. Sieltä en kuitenkaan ala kysellä.

    Mutta jos tuollainen vielä jatkuu, saatanpa alkaa kysellä sieltä Kymenlaakson puolesta, sillä ei kai entisellä toimiupseerilla liene syytä salata yhteystietojaan. Mutta en nyt kuitenkaan heti viitsi mokoman vuoksi sellaiseen ryhtyä. Sillä jos hän siellä Kymenlaaksossa on tuollaiseen aivan syytön, tuosta täysin tietämätön, hän varmaan hermostuisi tuollaisesta pahemman kerran. Mutta ei hänenkään kannattaisi viedä henkilöllisyytensä varastamisesta oikeuteen henkilöä, jonka oikeus toteaisi syyntakeettomaksi.

    Vaikka tuo kyseinen on kai sittenkin jotain muuta kuin tarkoittamasi tyypillinen trolli, luulenpa, että järkevintä minun on suhtautua häneenkin tämän antamasi ohjeen mukaisesti: ”Netiketti suosittelee olemaan ruokkimatta trollia. Tämä tarkoittaa käytännössä trollin jättämistä omaan arvoonsa ja suhtautumista trollaaviin viesteihin tai viestiketjuihin kuten niitä ei olisi koskaan kirjoitettukaan”.
  14. Olet siis käsityksessä, että täällä kävisi vain ”joitakin” ja hekin vain ”silloin tällöin”. Kyllä täällä varmaan käy varsin moni, jotkut heistä melko useastikin, vaikka ei tietenkään kukaan heistä vietä täällä jokaista päiväänsä varhaisesta aamusta myöhään iltaan, kuten sinä. Heistä jokaisella on kai sentään elämässään edes jotain muutakin kuin tämä palsta. Sinulla ressukalla ei ole muuta kuin tämä palsta, ja kun täälläkin vain minä olen mielenkiintosi ainoa kohde.

    Oletko siis ihan todella niin pahasti sairas, että oikeasti uskot minun täällä homotelleen sinua tai ketään muuta? Sinä itse kyllä niin teet tai ainakin se aihepiiri on usein mielessäsi. Sellainen syntyy homofobioista, ja niitä homofobioita on usein niillä, joilla on epävarmuutta omasta seksuaalisesta identiteetistään. Minulla sellaisia epävarmuuksia ei ole, tällaisen elämänhistorian kuten nykyisyydenkin omava mies on sataprosenttisen varma heteroidentiteeistään.

    Sano jo viimein, mitä tarkoitat nimen nostelulla? Olen nostanut esille moniakin nimiä, poliitikkojen ja muiden, kun niin on täytynyt tehdä niistä puhuakseen; olen nostanut esille myös toisten keskustelijoiden nimiä asiayhteyden niin vaatiessa, kuten edellisessä nostin Pystyyn_kuolleen ja Mielipidepankin nimet - siis heidän nikkiensä ”nimet”.

    Mutta Sinun nimeäsi en ole koskaan nostanut, kun en sitä tiedä, eikä se pätkääkään minua kiinnosta. Siitä kuitenkin olen varma, että et ole se Ossi A, jona jotkut sinua pitävät jatkuvasti siihen suuntaan antamiesi vinkkien perusteella. Hän sentään oli oikeasti sotilas, toimiupseeri, jollainen sinä et ole voinut olla, et missään joukko-osastossa, et mitättömimmässäkään tehtävässä. Olet kai lorvinut elämäsi enimmäkseen joutilaisuudessa, muiden siivellä, suusi visusti kiinni pitäen, mutta tällaisella palstalla sinusta pikkumitättömyydestä sitten tuli oikein mies ja johtajakin. Ja täällä korkeimmalle arvostamasi miehen rakas - tosin vain omassa sairaassa päässäsi.

    Sinunlaisesi vuoksiko minulla olisi johonkin jotain motiivia? Johan pomppas! Sinä se olet jatkuvan harkitsemattoman kiihkosi vallassa ja latelet typeryyksiäsi ja törkeyksiäsi, kun täällä puskasi suojasta uskallat niin tehdä. Jatka toki entiseen tapaasi, ja niin varmaan teet, sillä eihän sinusta mihinkään muuhun ole, mutta minä en jää sitä yhtään tätä pitemmälle katsomaan. Joten minun puolestani ”elä rauhassa, himmiö”.
  15. Oman avaukseni päätin jo maanantaina, enkä sinne enää mene. Nyt kuitenkin avasin palstan nähdäkseni, onko täällä jotain mielenkiintoista keskustelua, johon voisin osallistua. Ei näy olevan.

    Sen sijaan huomasin, että sinä olet vain jatkanut minun metsästämistä itsesi kanssa keskustellen ja olet ”nähnyt” taas minut hyvin monessa. Varmaan nuo ”minuksi joutuneet” jo hyvin tuntevat sinut ja harhaisuutesi, mutta ehkäpä kuitenkin ”Pystyyn_kuollut” pitää loukkaavana sitä, että hänkin on joutunut minuksi. ”Hän on sentään kepulainen”. Varmaan Mielipidepankkikin on mieluummin oma itsensä kuin minä, sillä ei hän ainakaan laillasi nikissään ilmoita pitävänsä minua itseään merkittävämpänä.

    Oman avaukseni päättäessäni sanoin näin:

    >>Mutta jos tarvetta tänne tulemiseen tulee, tulen kyllä tällä rekisteröidyllä nikilläni. Jos alatte ”nähdä” minut muuten, hankkiutukaa pikaisesti päälääkärille, joka voisi ehkä vielä auttaa teitä ennen kuin vajoatte samaan tilaan kuin tuo yksi, joka täällä joka päivä päivystävänä varmaan tulee näkemään minutkin täällä päivittäin!<<

    Ei täällä toki näy minua ”nähneen” kukaan muu kuin sinä, ja sinulle tarpeeton on tuo kehotukseni menemisestä päälääkärille, sillä sinua ei voi enää mikään lääkäri auttaa. Mutta kehotan sinua nyt menemään profiililleni - se on julkinen - jonne laitoin melkoisen määrän kuviani. Jospa niiden katselu lientäisi kaipuusi tuskaa niin, että et enää ihan tuohon tapaan älyttömyyksilläsi saastuttaisi tätä kepulle nimettyä palstaa.

    Ehkä tämäkään kehotukseni ei kuitenkaan tuota varmaan myös hyvin monen muun kuin minun toivomaa tulosta. Ethän sinä ole enää aikoihin ollut oman itsesi herra, kun minä olen vallannut sairaan mielesi niin, että et pysty harhojasi estämään etkä pysty vastustamaan niistä kertomistasi. Joten mitäpä tuosta. Minä en kuitenkaan jää moista enempää katsomaan, sillä et toki reppana ansaitse sääliänikään.
  16. No, jos kepun puoluetoimisto näkee ehdokkaansa käytöksen niin sopimattomasti, että pyytää sitä anteeksi hänen puolestaan ja kertoo valistaneen ehdokastaan siinä, miten tämän tulisi käyttäytyä, eivät nuo Hietasen voittonumerot minua vastaan voineet ehkä olla ihan 100-0;)). Varsinkaan, kun asianomainen uhosi, että "keskustalle ette mahda enää mitään, city-keskusta on jo Helsingissä", ja se city-keskusta sai sitten vaalissa 20 ääntä ja sen "johtaja" tuli ulostetuksi persuihin;))

    Mielipidepankki on kyllä oikeusoppinut, sen satun tietämään. Mutta sinä et ole historian tuntija, eivätkä eräät palstalla johtajina esiintyvät ole johtajia eivätkä majurina esiintyvät majureita. Mutta ”olettehan sentään te kaikki kepulaisia”, sanoisi Oiva Härkönen - vai sanoisiko sittenkään teistä;))

    Kun siis vielä kerran kävin avaustani vilkaisemassa ja katsoin aiheelliseksi vastata Pystyyn_kuolleelle, vastasin nyt vielä sinullekin, mutta tämä nyt jää ehdottomasti viimeiseksi viestikseni minulta tällä avauksella, jota en enää tämän jälkeen vilkaisekaan.
  17. Vielä kerran uteliaisuuteni houkutti minut tätä avaustani vilkaisemaan, ja kun näin tuon Sinun viestisi ja kysymyksesi siinä, täytyy toki siihen vastata. Otin kyllä jo aamulla kantaa tuohon sote-ratkaisuun, loppuviestissäni edelliselle avaukselleni, eli tälle:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/13924602/kepu-on-suuri-paradoksi

    Niin, vastauksena kysymykseesi voin todeta, että ilmeisesti voittivat molemmat, niin kepu kuin kokoomuskin. Toistan vielä tuossa viestissäni sanomaani, jottei Sinun tarvitse sinne mennä:

    >>Sipilä ja kepu voivat pitää itseään voittajina, kun maa sai kepun vaatimat 18 itsehallinnollista aluetta, eli jokainen maakunta sellaiseksi tuli. Sote-alueita tuli hieman vähemmän, siis 15, kun kolme väestöltään pienintä maakuntaa (Etelä-Karjala, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa yhdistetään suurempiin naapureihinsa.

    Kokoomuksen luulisi kokeneen rökäletappion, kun se alun perin tavoitteli maahan vain 5-6 itsehallintoaluetta, jotka samalla olisivat olleet sote-alueita. Mutta kokoomus taisi saada suuren voiton, kun sille tärkeimmässä asiassa tapahtui se, jota kokoomus on jo 15 vuotta tavoitellut: kansalaisille tuli valinnanvapaus julkisen tai yksityisen terveysaseman suhteen. Tuo 5-6 hallinto- ja sote-alueen tavoittelu taisi olla kokoomukselta vain ovelaa taktiikkaa, jolla se hämäsi kepua niin, että pääsi tavoitteeseensa tärkeimmässä!

    Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen sanoo tuosta valinnanvapaudesta eilisessä Hesarissa näin: ”Valinnanvapaus muuttaa koko palvelujärjestelmän. Se on poliittisesti, taloudellisesti sekä toiminnallisesti monta kertaa suurempi päätös kuin sote-alueiden määrä. Tämän rinnalla on samantekevää, onko sote-alueita 12 tai 15. Valinnanvapaus on valtavan iso päätös!”

    Sote-alueet tekevät viiden vuoden välein järjestämispäätöksen, jossa linjataan palvelujen järjestämisen keskeiset asiat, ja päätös pitää hyväksyttää valtioneuvostossa. Eli sote-alueet eivät siis ole ihan täysin itsenäisiä.

    Mutta ovatko itsenäisiä ne maakuntien mukaan syntyvät itsehallintoalueet, jotka ovat kepulle tärkeimmät mm. siksi, että noin syntyvään välibyrokratiaan tulee runsaasti hyväpalkkaisia byrokraatteja. Toivottavasti nuo maakunnat tulevat olemaan todella itsenäisiä niin, että niillä olisi oma verotusoikeuskin, ja sillä oikeudellaan saamillaan veroilla joutuisivat kustantamaan kaikki hallintopalvelunsa alueellaan. Kohtuutonta olisi, jos niihin jouduttaisiin kärräämään rahaa muilta alueita, esim. tältä yli 1,6 miljoonan asukkaan Uudeltamaalta jonnekin, jossa omin avuin ei pärjätä. Noin kuitenkin luulen valitettavasti tapahtuvan.

    Miksi sitten tuollaiset muka-itsenäiset maakunnat piti saada? Tietenkin siksi, että noista uusista hallintobyrokraateista ylivoimaisesti suurin osa tulee olemaan kepulaisia, kun kepu niissä maakunnissa jyllää. Eli kyllä tuo maakuntahallinnon syntyminen oli kiistatta suuri voitto kepulle, mutta siitä hyötyjien määrä taitaa jäädä vain uusiin virkoihin pääsevän kepusatraappikunnan suuruiseksi.<<
  18. Oho! Poistumisilmoitukseni on säikähdyttänyt pahasti nuo vain minusta ja minulle elävät! Kun tulin vielä avaustani vilkaisemaan ja näin heti tuollaista tulleen, täytyy tulla sitä ihmettelemään. No, eipähän siinä ihmettelyn aihetta ole, jos ihminen säikähtää, kun kokee menettäneensä elämänsä tarkoituksen.

    Mutta onhan niissä hauskojakin, tahtomattaan tosin. Kuten tuo, joka on sitä mieltä, että majurien ei tarvitse osata kirjoittaa, ei lentää, ei ampua tykillä eikä ilmeisesti mitään muutakaan. Kuulin kyllä siellä armeijassa aikoinaan sanottavan, että ”majurina upseeri on tyhmimmillään”, mutta eivät majurit minun aikoinani sentään noin tyhmiä olleet, ja kyllä heiltä ammattiin kuuluvaa osaamistakin vaadittiin.

    Hauska on tuokin, joka sanoo minun hakanneen täällä päätäni seinään jo 15 vuotta. En ihan niin kauan ole täällä vieraillutkaan, 12 vuotta vain. Tuo hänen esille ottamansa Seppo Hietasen tapaus sattui 11 vuotta sitten, vuoden 2004 kuntavaalien alla. Hietanenhan oli kepun ehdokkaana Helsingissä, ja hän tosiaan käytti sitä ”sanan säilää” minuun kohdistuen niin, että oikeusoppinut totesi sen täyttävän törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistön, mutta ei suositellut asian viemistä oikeuteen, kun arveli oikeuden toteavan Hietasen syyntakeettomaksi.

    Laitoin tosiaan sitten näytteitä siitä Hietasen sanan säilän sivalluksista kepun Helsingin piirille, josta sain anteeksipyynnön Hietasen puolesta ja ilmoituksen: ”olemme kertoneet Hietaselle, millaista esiintymistä edellytämme ehdokkaaltamme”. Ilmeisesti Hietasen ”sanan säilä” teki vaikutuksen myös äänestäjiin, kun hän sai sitten vaalissa 20 ääntä. Se ei ole kovin paljon Helsingissä, jossa minäkin sain noita vaaleja 32 vuotta aikaisemmin 244 ääntä.

    No, ei kai tuo Hietasen ”menestys” ollut yllätys, kun kepun puoluetoimiston virkailija Olli Riikonen oli jo aikaisemmin ojentanut sittemmin lakkautetulla kepun palstalla Hietasta näin: ”Arvon Kerimäki. Nyt on niin, että Sinä vaikutat tällä hetkellä epäasiallisimmalta keskustelijalta. Henkilökohtaiset herjat ja haukut eivät kuulu tälle palstalle, poliittinen väittely kylläkin. Jos toisten mielipiteet ärsyttävät, niihin on pystyttävä vastaamaan asia-argumentein, ei henkilökohtaisuuksin ja törkysanoin”. Hietanen ei vielä tuosta oppinut, mutta ”hänen baskerinsa alle” tuli sitten uutta oppia v. 2004 saamastaan ojennuksesta ja sitten hänestä tuli persu;))

    Nyt tästä avaukselleni vilkaisusta tulin niin hyvälle mielelle, että naurussa suin voin nyt sanoa hyvästit pitemmäksi aikaa, kenties kuukaudeksikin. Mutta tulen kyllä käymään aikaisemminkin, jos sille aihetta tulee. Siksipä vielä toistan tuon avaukseni lopussa sanomani (jota siis noudatin nytkin):

    >>Mutta jos tarvetta tänne tulemiseen tulee, tulen kyllä tällä rekisteröidyllä nikilläni. Jos alatte ”nähdä” minut muuten, hankkiutukaa pikaisesti päälääkärille, joka voisi ehkä vielä auttaa teitä ennen kuin vajoatte samaan tilaan kuin tuo yksi, joka täällä joka päivä päivystävänä varmaan tulee näkemään minutkin täällä päivittäin!<<
  19. Lopetin perjantai-iltana turhautuneena siihen, että Sipilän hommista ei näyttänyt tulevan valmista. Mutta tulihan sitten valmista, ja kun viikonloppuni olin tiiviisti muissa tilanteissa - joista mainitsin - tulen nyt vielä lyhyesti kommentoimaan tuota Sipilän ja eräiden muiden uurastuksen lopputulosta:

    Sipilä ja kepu voivat pitää itseään voittajina, kun maa sai kepun vaatimat 18 itsehallinnollista aluetta, eli jokainen maakunta sellaiseksi tuli. Sote-alueita tuli hieman vähemmän, siis 15, kun kolme väestöltään pienintä maakuntaa (Etelä-Karjala, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa yhdistetään suurempiin naapureihinsa.

    Kokoomuksen luulisi kokeneen rökäletappion, kun se alun perin tavoitteli maahan vain 5-6 itsehallintoaluetta, jotka samalla olisivat olleet sote-alueita. Mutta kokoomus taisi saada suuren voiton, kun sille tärkeimmässä asiassa tapahtui se, jota kokoomus on jo 15 vuotta tavoitellut: kansalaisille tuli valinnanvapaus julkisen tai yksityisen terveysaseman suhteen. Tuo 5-6 hallinto- ja sote-alueen tavoittelu taisi olla kokoomukselta vain ovelaa taktiikkaa, jolla se hämäsi kepua niin, että pääsi tavoitteeseensa tärkeimmässä!

    Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen sanoo tuosta valinnanvapaudesta eilisessä Hesarissa näin:

    ”Valinnanvapaus muuttaa koko palvelujärjestelmän. Se on poliittisesti, taloudellisesti sekä toiminnallisesti monta kertaa suurempi päätös kuin sote-alueiden määrä. Tämän rinnalla on samantekevää, onko sote-alueita 12 tai 15. Valinnanvapaus on valtavan iso päätös!”

    Eli väärässä taitaa olla valinnanvapautta väheksynyt Ilta-Sanomien Timo Paunonen, jota Pystyyn_kuollut näkyy kompanneen täällä lauantaina.

    Sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti näkyy tosin sanovan, että 15 sote-aluetta ei ole alueiden kantokyvyn näkökulmasta niin hyvä, kuin olisi ollut korkeintaan 12 alueen malli. Tätä puutetta korjaa valtiovarainministeriön vaatimuksesta valtionohjaus. Sote-alueet tekevät viiden vuoden välein järjestämispäätöksen, jossa linjataan palvelujen järjestämisen keskeiset asiat, ja päätös pitää hyväksyttää valtioneuvostossa. Eli sote-alueet eivät siis ole ihan täysin itsenäisiä.

    Mutta ovatko itsenäisiä ne maakuntien mukaan syntyvät itsehallintoalueet, jotka ovat kepulle tärkeimmät mm. siksi, että noin syntyvään välibyrokratiaan tulee runsaasti hyväpalkkaisia byrokraatteja. Toivottavasti nuo maakunnat tulevat olemaan todella itsenäisiä niin, että niillä olisi oma verotusoikeuskin, ja sillä oikeudellaan saamillaan veroilla joutuisivat kustantamaan kaikki hallintopalvelunsa alueellaan. Kohtuutonta olisi, jos niihin jouduttaisiin kärräämään rahaa muilta alueita, esim. tältä yli 1,6 miljoonan asukkaan Uudeltamaalta jonnekin, jossa omin avuin ei pärjätä. Noin kuitenkin luulen valitettavasti tapahtuvan.

    Miksi sitten tuollaiset muka-itsenäiset maakunnat piti saada? Tietenkin siksi, että noista uusista hallintobyrokraateista ylivoimaisesti suurin osa tulee olemaan kepulaisia, kun kepu niissä maakunnissa jyllää. Eli kyllä tuo maakuntahallinnon syntyminen oli kiistatta suuri voitto kepulle, mutta siitä hyötyjien määrä taitaa jäädä vain uusiin virkoihin pääsevän kepusatraappikunnan suuruiseksi.

    Mukavastihan on taas syntynyt keskustelua tälle avaukselleni, ja syntyköön toki edelleen, mutta itse en siihen enää osallistu, kun lienen jo sanonut sanottavani tästä asiasta. Kepun paradoksaalisesta luonteestahan avaukseni tein, mutta tunnetuista syistä, suurista tapahtumista johtuen keskustelu sitten kääntyi noihin sote- ja itsehallintomaakunta-asioihin. No, joillekin kyllä näkyy eräs muu aihe olleen tärkeämpi, ja siitä taidan vielä tekaista oman avauksensa;))
  20. Tulinpa nuo tv-uutiset katsottuani vielä vilkaisemaan palstaa ja avaukseni tuottamaa. Ei ole siis tullut valmista Sipilän hommista. Kuinkahan monet ilmoittamansa ehdottomat takarajat hän lieneekään jo ylittänyt. Sääliksi alkaa mies jo käydä, vaikka en ole kepulainenkaan. Sääliksi alkanee jo kohta käydä tämän isänmaan tilakin, jos pääministerimme jatkaa vain vatulointejaan eikä tapahdu mitään muuta ja paremmin eteenpäin vievää. Kuten esim. hallituksen hajoaminen ja uudet vaalit.

    Pystyyn_kuolleelle on tainnut tulla lipsahdus, kun hän muistuttelee päivämäärästä 19.11. Tarkoittanee jatkosodan päättänyttä Moskovan välirauhan päivää 19.09, jota päivää ”Imelä-Eikka” Uusitalo ehdotti Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi;)) Jaa, mutta hän taitaa tarkoittaa ”taivaallista kuuta”, joka lienee ensimmäisessä neljänneksessään eli puolikuussa 19.11. Silloin olen jo muilla mailla, jossa varmaan on ohjelmassa yhtä ja toista muuta niin, että en tänne kirjoittele.

    DV8_HellRaiser näkyy olevan sitä mieltä, että eipä minulla taaskaan asiaa ollut. Eihän minun tarvitse sellaisesta huolehtia, se on hänen tehtävänsä, jossa tinkimättömästi aina pysyy. Kuten nytkin valistaessaan minua vanhuudenhöperyydestäni. Nytpä sain selityksen sille, että nimimuistini on huonontunut. Esim. noissa evp- ja rauhanturvaajatilaisuuksissamme juttusilleni tulee aina ihmisiä, jotka tervehtivät minua nimelläni, mutta minä en muista heidän jokaisen nimeä. Saattaahan tuo johtua siitäkin, että kaikki tuntevat apinan, vaikka apina ei tuntisi ketään.

    Mutta huono on tuo neuvonsa, että minä ja tuo yksipuolisesti bestikseni ilmoittautunut alkaisimme kirjeenvaihtoon sähköpostini kautta. Sähköpostini ruuhkautuisi hänen viesteistään - tosin ne ohjautuisivat suoraan roskapostiin - sillä kyllä häneltä kai sata viestiä minulle täälläkin tulee minun hänelle osoittamaani yhtä viestiä vastaan.

    Annanpa vielä lisätunnustusta DV8_HellRaiserille: Ihan hyvä on hänen nikkinsä. Minustakin on paljon järkevämpää käyttää nikkinään keilapallon nimeä kuin ottaa siihen tärkein osio jonkun toisen nimestä, vaikka sen hellittelymuodossa esittäisikin;))

    Nyt en jatka enempää, enkä ainakaan muutamaan päivään. Nyt vielä katson tuon alkavan A-studion ja ehkä vielä jotain muutakin tv:sta ennen kuin lähden iltatoimiin ja yöpuulle - tietysti ensin kirjan kanssa vuoteeseen;))

    Hyvää yötä!
    21. 300 / 334
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt