kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Eipä tämän avaukseni aihe ole suuria joukkoja kiinnostanut, mutta muutama ihan asiallinen vastine on tullut, ja niihin olen vastaillut. Tyytyväinen olen siitä, että nuo vain minusta kiinnostuneet ovat pysyneet poissa tältä avaukseltani, vaikka ovat uutterasti jatkaneet muualla puhumistaan siitä mielenkiintonsa ainoasta kohteesta.

    Ei yllätä, että ensimmäisenä otti avauksessani esiin tuomaani kantaa Pystyyn_kuollut, ja tapansa mukaan asiallisesti hän sen teki. Myönteisesti yllättynyt olen siitä, että asiallinen kannanotto on tullut myös tuolta eräältä, joka varsinkin viime aikoina on puhunut vain minusta, omia avauksiaankin toistuvasti tehden. Oikein hyvä niin. Olisikohan toivoa saada myös nuo eräät muut minussa, paremminkin minun menneisyydessäni roikkuvat kiinnostumaan myös ajankohtaisemmasta ja sittenkin tärkeämmästä aihepiiristä, kuten esim. kepun politiikasta?

    Tuskinpa on toivoa siitä ainakaan tuon suhteen, joka kyselee, koska hän saa palstan jättämisilmoitukseni. Kun se asia näkyy hänelle olevan tärkeintä yli kaiken muun, täytyy antaa hänelle vastaus:

    Vielä ennen vajaan kahden viikon kuluttua alkavaa synttärilomaani saatan harvakseltaan vierailla tällä palstalla. Ja lomalta palattuani ja sen jälkeen välittömästi muutaman päivän naisystäväni kanssa kotimaan matkalla oltuani laitan tänne vielä avauksen, jossa ehkä tuon kaipaajilleni terveisiä lomiltani. Mutta kun sen jälkeen palstan suljen, täytyy kepupolitiikassa ja politiikassa yleisemminkin tapahtua todella merkittävää ennen kuin palstan avaan. Poistan tämän palstan osoitteen suosikeistanikin, jottei se minua houkuttelisi. Joten varautukoot nuo eräät jo siihen, että heidän elämänsä tärkein ja samalla varmaan ainoa sisältö myötäni poistuu, ja koettakoot jo hyvissä ajoin löytää elämälleen uuden sisällön - siis jonkun toisen tältä palstalta, sillä eihän heillä voi olla muuta, josta voisivat elämänsisältöä saada.

    Tämä ajankulu alkoi minulla vaimoni kuolemansairauden pahentuessa siitä ajatuksiani pois saadakseni. Mutta kun sitten vastaanotto oli sellainen kuin oli, juutuin tänne siihen sen vaatimalla tavalla vastatakseni, ja varsinkin, kun minulla oli silloin paljon kannustajia siihen. Ja olihan täällä silloin myös kepulaisella puolella useita, joiden kanssa asiakeskustelukin oli mahdollista, näkemyseroistamme huolimatta. Mutta sellaiset ovat käyneet kovin harvinaisiksi. Eipä sillä puolella sellaiseen pystyviä ole enää vakituisemmin muita kuin tuo jo mainitsemani Pystyyn_kuollut, eikä hänkään tunnustaudu varsinaisesti kepulaiseksi, mutta oikeasti on kyllä kepua lähempänä kuin eräs, joka toistelee kepua lähellä olevansa.

    En kuitenkaan sulje tätä nikkiäni, sillä eihän sitä koskaan tiedä; kun ihminen on liikkuvainen, hänen mielensäkin voi olla muuttuvainen. Mutta ainakaan tähän palstan nykyisin tarjoamaan seuraan minulla ei tule olemaan vetoa. Kun täytän siis 80 vuotta, koetan elää ikäni mukaisella arvokkuudella, joka on mahdollista melkein missä tahansa muualla, mutta ei tässä palstan nykyisin tarjoamassa seurassa. Vaikka tuo seura ei tulisi koskaan tekemään minua kaltaisekseen, mieluummin olen sellaisessa seurassa, jossa sen kaltaiseksi tuleminen ei olisi pelko vaan ihan mieluinen asia.

    Tämä riittäköön minulta tälle illalle. Huomenna käyn vielä avaustani katsomassa ja vastailen sille mahdollisesti tulleisiin asiallisiin viesteihin, mutta nyt vain näkemiin siihen asti!
  2. Mitä ihmettä! Osaathan sinä puhua asiaakin. Herättikö sinut tuohon tuolla toisaalla sinulle antamani kehotus? Jospa nyt vihdoin ymmärtäisit, että on olemassa mielenkiintoisempia ja jopa ehkä vähän tärkeämpiä asioita kuin minä, josta vain yleensä puhut ja avauksiakin teet.

    Kepun kannatuksen kasvun tarpeellisuuteen en ota kantaa, mutta kun sillä nyt kuitenkin neljä vuotta on puolueista suurin vastuu maan asioiden hoidosta ja kuntoon saamisesta, toivon minäkin työrauhaa Sipilälle. Mutta ymmärrän hyvin, että ammattiliittojen täytyy toki yrittää toimia jäsenkuntansa hyväksi, se on niiden tehtävä. Niiden pyrkimysten ei kuitenkaan tarvitsisi eikä saisikaan olla ristiriidassa maan kokonaisedun kanssa.

    Hieman kyllä pilaat tuota hyvin alkanutta esitystäsi sitten korostamalla tuota kompetenssia, joka näkyy olevan yksi lempisanoistasi. Kompetenssia voi olla monenlaista, monessa asioissa erilaista tarvittavaa, mutta se ”väessä” osoitettu kompetenssi harvoin sopii politiikassa sen paremmin kuin talous- ja liike-elämässä, työelämässä yleisestikään käytettäväksi. Toki minäkin toivoisin että nyt olisi politiikassakin enemmän tekoja kuin puheita, sen totean avauksessanikin, mutta ilman niitä puheita, neuvotteluja, sopimuksia yms. ei päästä pitkälle muualla kuin siellä ”väessä”, ja kyllä niitä sielläkin tarvitaan heti kenttäpalveluksen yläpuolella.

    Toki politiikassakin kuten myös talous-, liike- ja muussa työelämässä täytyy tarvittaessa käskeäkin. Sanoihan minut palvelukseen ottanut Valion silloinen kakkosmies, että ”tuosta sotilastaustastasi sinulla on sekin hyöty, että osaat käskeä, jos muu ei enää auta. Korotti ääntään tuossa lopuksi sanomassaan, jolloin ymmärsin, että ehkä hän hieman pelkäsi minun alkavan simputtaa alaisiani. Mahdollinen pelkonsa oli aiheeton.

    Joo, toivottavasti tämän hallituksen teoista on hyötyä myös meille helsinkiläisille. Niinhän toivoin ja jopa hieman uskoinkin olevan tässä hiljattain ihan omalla avauksellani:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/13636650#comment-79526229
  3. Olet filosofi. Mutta melko kyyninen. Oikeassa kuitenkin taidat olla. Mikäli Mika Waltariin on uskomista, samoin ajatteli myös Sinuhe egyptiläinen jo kolme tuhatta vuotta sitten, kun sanoi - tosin muita asioita tarkoittaen: ”niin on ollut, ja niin on aina oleva”.

    Niinhän noille nyt Audien takapenkeille ministereitään saaneille puolueille tulee käymään kuin sanot, ennemmin tai myöhemmin.

    No, ehkä kokoomus tosiaan niistä pienimmällä pudotuksella säilyy. Usein se on kepujohtoisissa hallituksissa hyvin kannatuksensa säilyttänyt, v. 2011 jopa suurimmaksi puolueeksi nousten. Ja saihan se tämän hallituksen ohjelmaan paljon sellaista, joka on varmaan mieluisampaa kokoomuksen kuin kepun ja persujen kannattajille.
  4. Samaa mieltä kanssasi olen siitä, että nopea ja järkevä palkkaratkaisu - sellainen se oli - oli todella tarpeen. Täysi tunnustus työmarkkinajärjestöille! Ja luulisi sen lupaavan hyvää jatkollekin, mutta valitettavasti en ole yhtä vakuuttunut kuin sinä siitä, että se kantaisi horjumatta siihen yhteiskuntasopimukseen, joka myös olisi ehdottomasti tarpeen.

    Oikein toteat, että on myös niitä, jotka eivät halua vastuuta kantaa, kun heille on tärkeää vain oma asia, vaikka heille mieluiset ratkaisut siinä olisivat pahaksi muiden ja koko maankin kannalta. Saattaa siinä olla vaikuttajana myös kiusaus kepun aseman horjuttamiseen, kyllä kepullakin on aina ollut sama kiusaus muiden puolueiden aseman horjuttamiseen, kepun oppositiossa ollessa. En ole koskaan pitänyt sitä hyvänä asiana, enkä pitäisi nytkään hyvänä sitä, jos nyt oppositiosta pyrittäisiin vain kepun horjuttamiseen maan kohtalosta piittaamatta.

    Tällä palstalla noista asioista pyörivällä ei ole mitään merkitystä asian kannalta, sillä ei ole siihen enempää hyvää kuin huonoakaan vaikutusta. Enemmänhän täällä viime aikoina on pyörinytkin eräs muu asia, johon avaukseni lopussa viittaan, eikä silläkään ole yhtään mitään vaikutusta siihen, jonka ympärillä pyöritään.
  5. Jos tarkoitat tuota Ossi A:sta tehtyä älytöntä avausta - ja sitähän varmaan tarkoitat - luulen, että sinä itse sen olet tehnyt ja itse sitä viesteilläsi aina nostelet.

    Noin teet omiaksesi tuon Ossi A:n henkilöllisyyden, muka todisteeksi, että joskus olet ollut toimiupseeri, jota en usko. Siksi minä en ole siihen yhdelläkään viestillä koskaan puuttunut, kun en halua olla tukemassa käsitystä, että kaltaisesi olisi voinut koskaan olla toimiupseeri.

    Jospa nyt hetkeksi saisit ajatuksesi pois minusta ja menisit tuonne äsken tekemälleni avaukselleni:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/13647908

    Ja poikkeuksellisesti puhuisit siellä avaukseni aiheesta, etkä vain minusta. Kun toistelet olevasi kepua lähellä, sinulla luulisi olevan näkemystä tuolla avauksellani esille ottamastani asiasta, vaikkei se tietenkään sinulle voi olla yhtä mielenkiintoinen kuin minä olen.
  6. No,no! Onkohan tuon uuden sivistyssanan (kapismi) luoja hän, joka on yrittänyt minulle opettaa sivistyssanoja. Ei ole sellaista käsitettä kuin kapismi, vaan on eskapismi, joka tarkoittaa todellisuuspakoa. Ihan oikean tulkinnan tuosta väärin kirjoitetustakin on joku jo esittänyt. Kantasana escape on kai latinaa, mutta pakoa se tarkoittaa englanniksikin.

    Ja sitä todellisuuspakoa tosiaan on noilla eräillä, jotka ovat nikeilläänkin jotain sellaista, jota eivät voi olla. Ja jotka elävät jossain menneisyydessä ilmeisesti nykypäivänsä todellisuutta paetakseen. Eivät tosin elä omassa menneisyydessään, vaan pakenevat sitäkin ottaen jatkuvasti esille minun menneisyyteni siitäkin kovin ”omaperäisiä” tulkintoja tehden.
  7. Oho! Kyllä sinä nyt ihan liian korkealle minut arvostat, kun luulet minua tuon jo v. 1949 laaditun ja edelleen voimassa olevan eri arvojen rinnastuksia koskevan protokollan tekijäksi!

    Minun ammoisen sotilasurani aikana kadettiupseeri-kapteeni tosiaan voi halutessaan jäädä eläkkeelle 20 palvelusvuoden jälkeen, mutta hän sai silloin eläkettäkin vain 4/5 osaa täydestä, kun täyteen eläkkeeseen oikeutti vasta 25 palvelusvuotta. Ilmavoimien lentävä henkilöstöhän sai laskea eläkkeeseen oikeuttavat vuotensa 1,5-kertaisina.

    Toimiupseerikapteenin, kuten muidenkin toimiupseerien täytyi palvella 25 eläkkeeseen oikeuttavaa vuotta saadakseen täyden eläkkeen. Sama vaatimus oli myös majurilla ja sitä korkeammilla upseereilla. Pakollinen eroamisikä oli 55 ikävuotta kaikilla toimiupseereilla ja kadettiupseereilla aina everstiin saakka, eversti ja kenraalit saivat palvella halutessaan 60-vuotiaaksi. Puolustusvoimain komentajalla oli vielä korkeampi pakollinen eroamisikä.

    Noin oli siis ennen, mutta nyt on toisin. Ajasta jäljessä olet noissakin jostain kaivamissasi ”tiedoissa”. En minäkään tiedä, mitkä ovat nykyiset pakolliset eroamisiät missäkin arvossa, en ole ollut niistä kiinnostunut, kun elämässäni on niin kovin paljon muuta kiinnostavampaa kuin tuollaiset asiat. Sen satun tietämään, että nykyiset opistoupseerit joutuvat palvelemaan 55 ikävuoteensa ennen kuin pääsevät eläkkeelle, ja olisikohan tuo sama myös pakollinen eroamisikä heillä. Sama koskenee kadettiupseereitakin.

    Kapteeneista en kyllä kuullut koskaan sanottavan, että he olisivat heikkosaattoisia, mutta lentävä lause oli, että majurina upseeri on tyhmimmillään. Tuo herja johtui ilmeisesti siitä, että majureissa oli kai suurin osa niitä, jotka eivät olleet päässeet sotakorkeakouluun ja olivat majurina sotilasuransa huipulla. Onneksi sinä res.maj - hänhän olet, ”kirjoitustaidostasi” ei voi erehtyä - et ole oikeasti ollut koskaan majuri enempää aktiivina kuin reservissäkään.

    Muuten, melko paljon huonoa viinaa olet nauttinut eilen illalla myöhään palstaa päivystäessäsi ennen kuin kirjoitit jatkoviestisi tälle, johon vastaan - sinähän siinäkin tietysti olet. Et kai sinäkään selvin päin kirjoittaisi heikompisaattosisia ja kertausharjoiksiakaan. Tuossa viiden sanan lauseessasi on oikein kirjoitettuina vain kaksi sanaa, kun ylimääräinen n-kirjain on tuon enää -sanankin lopussa.
  8. Vielä tuohon: Millainen lieneekään ollut sinun elämäsi, kun siitä et ole koskaan mitään todisteellista kertonut. Viitaten Pystyyn_kuolleen sanomaan täällä käytetty nikki ei kerro mitään asianomaisen nykyisyydestä eikä työhistoriasta. Ja olisipa työelämäsi ollut millaista tahansa, ennen oli ennen ja nyt on nyt; etkö ottanut opiksesi sinulle eilen linkittämästäni Lapinlahden lintujen laulusta; kuuntelepa se nyt:

    https://www.youtube.com/watch?v=CF2xyExkYmw

    Ja millaista todistusta nykyisestä elämästäsi annat noilla juoruillasi jotka nekin ovat oman pipin pääsi tuottamaa? Kumpihan meistä purkaakaan yksinäisyyttään ja henkisesti tyhjää elämäänsä johonkin toiseen? Teenkö minä avauksia sinusta ja pyrinkö Hyvään Veljeyteesi? En, vain sinun minusta esittämääsi reagoin silloin tällöin, varmaan liian harvoin mielestäsi. Myöntänet, että niin on.

    Mutta nyt minä jätän sinut tänne purkamaan sitä, mitä sinulla on purettavana, itse alan nyt molemmin silmin katsoa noita Lahden eliittikisoja, joissa kohta alkaa kiinnostava keihäänheitto. Enkä tänä iltana enää palstaa aukaise, mutta sinähän tietysti jäät tänne, jossa koet olevasi kepua lähellä, vaikka kepulaisetkin sinua karsastavat.
  9. Ps. Eipä ole tullut mieleeni kertoa täällä näkemääni koskaan missään sen jälkeen kuin joskus ensimmäisenä täällä vierailuvuoteni näytin saamaani palautetta vaimolleni ja pojalleni. Vaimoni silmät pyöreinä kysyi: "tuollaistenko kanssa sinä täällä seurustelet". Ja poikani sanoi siitä tietystä ihailemastasi: "tuohan on ilmiselvä psykopaatti. Pidä aina ase kätesi ulottuvilla, sillä koskaan ei tiedä, mitä tuollaisten päähän pälkähtää".

    Mutta tärkeimpinä pitämistämme asioistahan me mielellämme kerromme myös muille. Sinun elämässäsi tärkeintä - ja varmaan samalla ainoaa - on tämä palsta ja täällä tapahtuva. Minun elämäni on toisenlainen.
  10. Vai niin sanottiin Vuosaaressa. No, sittenhän meitä kaikkeen pätevöityneitä kotiseuturakkaita on täällä Stadissa paljon, suuri enemmistö:

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1419918633603

    Mitä kaikkea sinulle onkaan sanottu, kaiken varmaan tuot tänne, sellainen juoruämmä olet. Tosin oma pääsi lienee tuonkin ”sanomasi” kehitellyt, kuten on kehitellyt ne tänne tuomasi haminalaisten evp-toimiupseerien ja monien muiden sanomiset. Sellainenhan on tapana juoruämmillä.
  11. Saavat toki minua puhutella varakonsuliksikin nuo eräät, joille tuollaiset tittelit ovat kovin tärkeitä. Kuten res.majurille ja tuolle ”johtajalle”. Ja saavat he puhutella minua myös tuossa samassa kategoriassa olevaksi lehtoriksi, kun opettajakin olen ollut. Miksipä ei myös talousneuvokseksi, kun isännöitsijänä minulla oli myös melkoiset talousvastuut yli 50 miljoonan markan vuosibudjetillani. Mutta itse koen olevani vain eläkeläisvaari, kun sellainen oikeasti olenkin.

    Kyllä minä suuresti hämmästelen sitä, miksi nuo eräät ovat jämähtäneet noin jonnekin menneisyyteeni, kuten tuohon sotilasuraani, joka varusmiespalveluaika mukaan luettuna kesti vain 25 vuotta, selvästi vajaan kolmasosan tähänastisesta elämästäni. Elämäni on sen jälkeen jatkunut jo paljon tuota sotilasuraani kauemmin, 35 vuotta. Monine vaiheineen todellista elämää, eikä vain hengissä pystyttelemistä.

    Ainoa järkeenkäypä selitys tuollaiselle lienee, että he eivät ole saavuttaneet elämässään mitään tuohon sotilasuraanikaan verrattavaa, ja kokevat siksi alemmuutta, jota noin lapsellisesti yrittävät purkaa. Siksi he kehittelevät itselleen tuollaisia nikkejäkin, joihin kukaan ei voi uskoa. Hyvin sanoi asiasta Pystyyn_kuollut todetessaan eräässä yhteydessä: "Työtön oli pelkkä hänen nimimerkkinsä. Ei se, kuten erään toisenkaan kirjoittajan nimimerkki "resmaj", kerro mitään kirjoittajan todellisesta työhistoriasta tai elämäntilanteesta”.

    Typötyhjää kaikista elämänrikkauksista täytyy olla noiden nykyisyyskin. Jos elämässä jotakin sisältöä olisi, ei ihminen tuollaisia muista pohtisi eikä itsestään sellaisia satuja sepittäisi.

    No, ovathan nuo samat kiinnostuneita toki minun nykyisyydestänikin, mutta kovin yksipuolisesti, kun heitä kiinnostavat vain tietty saunakuvani ja eräät muut etelän matkoiltani esittämät kuvani, joissa olen sen verran vähissä vaatteissa, että paljasta pintaanikin näkyy. Eivät sellaiset missään muualla herättäisi samanlaista kiinnostusta eikä niitä pidettäisi sopimattomina, eivätkä nuokaan niitä oikeasti voi pitää sopimattomina, kiinnostuksen ja kiihotuksen syy täytyy olla jokin muu. Mikä se sitten lieneekään;))

    No, minä kuitenkin elän nykyisyydessä, niin täysillä kuin korkea ikäni sen mahdollistaa. Parin viikon kuluttua lähden naisystäväni kanssa synttärimatkalleni Välimeren maisemiin, ja ehkäpä laitan minusta siellä otetun kuvan noiden eräiden ihailtavaksi, vaikka en enää sen jälkeen aio täällä paljon visitoidakaan. Mutta varmaan vielä ennen tuota matkaani nykyisyydessä elävänä teen jonkun avauksen kepun päivänpolitiikasta, jotta sitten taas nuo eräät pääsevät puhumaan kiinnostuksensa suurimmasta ja samalla ainoasta kohteesta - minusta!
  12. Eilen eräällä toisella avauksellasi toivotin sinulle kestävyyttä tärkeässä palstapäivystäjän tehtävässäsi. Kun olit eilenkin kuten kaikkina päivinä löytänyt palstalta monta kapia, kannustukseksesi sanoin, että hyvässä lykyssä voisit löytää vielä uusiakin Hyviä Veljiä.

    Olet täyttänyt toivomukseni ja toteuttanut kehotukseni, ja onhan sinua taas "lykästänyt", jälleen olet löytänyt uuden Hyvän Veljen. Kyllä minä olen nyt kateellinen, kun olen luullut olevani ainoa Hyvä Veljesi. No Hyvä Veljeytesi tosin lienee tuohonkin yhtä yksipuolinen kuin se on minuunkin.
  13. Miksi minun olisi täytynyt hankkia sotakamreerin arvon, kun minulla oli jo kapteenin arvo, joka on virallisen protokollan mukaan samanarvoinen sotakamreerin kanssa: Molemmat kuuluvat protokollan XI luokkaan:

    XI luokka - Kapteeni
    Asessori
    Eläinlääkintöasessori
    Kamreeri
    Lehtori
    Lentokapteeni
    Postimestari
    Sotakamreeri
    Talousneuvos
    Varakonsuli (myös arvonimi)
    Lisäksi erinäisin poikkeuksin ne palkkausluokkiin 22-19 kuuluvat, joita tässä ei ole erikseen mainittu.

    Kaikki muutkin arvojen rinnastukset on lueteltu tässä:

    http://fi.wikisource.org/wiki/Sijoitusjärjestys_1949

    Saunamajurin arvoa siitä ei taida löytyä.

    Jokohan riittäisi tästä asiasta, johon näkyy olevan niin palavaa kiinnostusta teillä eräillä, joiden ”arvoja” ei varmaan löydy tuon protokollan mistään luokasta. Saa riittää ainakin minulta tällä kertaa.
  14. Joo, heikkolahjaisuus kai oli perusteena meillä neljällä, jotka ensimmäisinä yli 5000-päisestä toimiupseerikunnasta ylennettiin kapteeneiksi. Heikkolahjaisuuteni oli varmaan perusteena silloinkin, kun minut hyväksyttiin Valion keskushallinnon isännöitsijäksi mm. ohi tehtävää hakeneen ekonomin ja insinöörin.

    Ei käynyt minulle kutsua kertaamaan, kun eläkkeelle jäädessäni oli sa-sijoituksekseni määrätty Päämajan esikuntakomppanian päällikkyys. Eikä olisi ehtinyt kutsua tulla siksikään, kun työnantajani minut ns. nimellisvarasi.

    En ole tiennytkään, että saunamajureita noin usein kertausharjoitetaan!

    Mistähän nuo demaritkin tähän sait? Varmaan sieltä pipistä päästäsi, josta sait myös res.majurin arvon.
  15. Voi Hyvä Luoja! Mistähän syystä pääsi on vinksahtanut noin pahasti, että olet tehnyt itsestäsi reservin majurin, vaikka et voi reservin vääpelikään olla. Niiltäkin edellytettiin kirjoitustaitoa, sillä sodanajan yksikön vääpeleiksi heitä koulutetaan. Vääpelit joutuvat sentään pitämään vahvuuskirjoja ja heillä on muitakin kirjallisia töitä, joihin sinun ”taidoillasi” ei pystyttäisi.

    Kyllä minä sen ammoisen sotilasurani aikana pärjäsin maastossakin. Ei tuottanut vaikeuksiakaan jääkäreissä palvellessani, kun peruskuntoni oli luotu jo ennen varusmiesaikanani Lapin kairoilla. Ja Topografikunnassa palvellessani kesät olin aina kartoituksen maastotöissä, ja hyvin niissäkin pärjäsin.

    ”Akkojen helmoissa” valitettavasti en päässyt siellä sotaväessä pyörimään, vaikka olihan niissä esikunnissa naisiakin, ja Topografikunnassakin kaikki kartanpiirtäjät olivat naisia, joten sivummalta minun piti hakea ne naiseni, joiden helmoissa hyvin viihdyin, jopa helmojen sisäpuolellakin. YK:n rauhanturvajoukoissakaan Suomella ei vielä silloin ollut naisia, mutta Kanadalla oli, ja meidän esikuntamme viestitoimistoonkin oli komennettuna kanadalainen kersantti Ruth, jonka kanssa minulla oli muutaman kerran oikein kivaa!

    Kyllä minulla on paljon hyviä muistoja sotilasuraltanikin, jossa minun kykyni ja suoritusteni arvon mittasivat ihan oikeat upseerit ja aika mukavasti minut niistä palkittiin, kun korkeimpaan toimiupseeriarvoon ylenin. Mutta sotilasurani kesti vain vajaan kolmasosan tähänastisesta elämästäni, ja sen jälkeen minulla on ollut elämää - siis oikeasti elämää - jo paljon kauemmin, kuin se urani kesti. Joten ei tuo urani määritä minua. Ei määrittänyt enää Valiollakaan, jossa kai useimmat tiesivät minun olevan entinen kapteeni, mutta isännöitsijäksi he minua puhuttelivat silloin, kun minua jollakin arvolla puhuttelivat. Mutta sinua tuo omatekoinen sotilasarvosi määrittää niin, että todellinen elämäsi täytyy olla siis todella tyhjää ja sinun täytyy oikeasti kokea itsesi hyvin mitättömäksi.

    Ja tuosta päähänpinttymästäsi kertausharjoituksista. Keitä kaikkia muita tarkoitat? Ei kai yli 45-vuotiaista reservin upseereista niihin monikaan osallistunut, ei ainakaan sellaisista, joilla olisi ollut 25-vuotinen sotilasura takanaan. Ei heillä olisi ollut niihin sellaista perustetta kuin sanot (mitä kieltä tuo lieneekään):

    >>Kertausharjoituksissa titutetaan ..tutustutaan palbvelustovereihin<<

    Ja vielä tuohon:

    Ainoa osaaminen kirjoitusteksin syynääminen.

    Mitä tuo ”kirjoitusteksi” lieneekään, mutta kirjoittaakin täytyi minun osata jo niissä sotilastehtävissäni. Esikuntavääpelin ja myöhemmän toimistoupseerin tehtäviin kuului mm. kirjoittaa joukon päiväkäskyt ja muut asiakirjat ja ylläpitää niiden perusteina olevia aineistoja. Niihin tuli kyllä tekstejä komentajalta, joka ne päiväkäskyt sitten allekirjoitti, mutta ei minun tarvinnut häneltäkään saamiani tekstejä juuri korjailla. Myös sotakoulun opettajana ollessani kirjoitustaitokin oli välttämättömyys. Itse tietenkin kirjoitin opetussuunnitelmat ja luentorunkoni, joihin aineisto toki piti saada paljolti sillä halveksimallanne kopiointi-menetelmällä, kun oppilaille ei voinut puhua vain oman päänsä tuottamaa.

    En tullut urani aikana tuntemaan yhtään kirjoitustaidotonta upseeria. Enkä reservin upseeriakaan, sillä kyllä tuo tiedustelu-upseerina toiminut reservin yliluutnantti Oulun opekin oli hyvin kirjoitustaitoinen, olihan hän siviilissä opettaja. Sikäli, kuin kyse on todella miehestä, joksi hänet olette täällä identifioineet.

    Joo, kirjoitustaito on kyllä tarpeen lähes kaikessa nykymaailmassa, mutta ilmeisesti sitä ei vaadittane saunamajurin sinänsä ihan tarpeellisessa tehtävässä.
  16. Mielestäni pitäisi hyvin riittää se, että olen aina mielessä tuolla johtajaa leikkivällä pellellä. Mutta samoin näyn olevan myös omatekoisella res. majurilla. Hän tietenkin olet.

    Sinun pitäisi pysyä vain piireissä, joissa voit esittää asiasi suullisesti. Kun puhuisit kotimurrettasi, se saattaisi olla hauskaakin kuultavaa, mutta kun yrität kirjoittaa kirjakieltä, tulos on järkyttävä. Lyhyitä, töksähtäviä, yhden rivin pituisia lauseita, eikä niissäkään yhtään virheetöntä. Täytyy yhtyä jonkun tuossa esittämään arvioon, että sinulta aivan ilmeisesti on jäänyt peruskoulukin - tai kansakoulu - käymättä.

    Mikäpä lienet miehiäsi, mutta et ole ollut ainakaan sotaväen kanssa koskaan missään tekemisissä. Niin älyttömiä ovat nuo sotaväkeä koskevat mielipiteesi. Joo, toimistoissahan ne kenraalitkin vain istuvat, eivät nekään siis mitään sotilaita ole. Ja siellä toimistoissa ne istuvat lähes kaikki oikeat majuritkin.

    Miksi hemmetissä minun olisi pitänyt käydä ”kertaamassa”, kun jäin täydelle eläkkeelle korkeimmasta toimiupseeriarvosta, kapteenina. Res.majurin arvoako minun olisi pitänyt tavoitella? Se ei ollut minulle tärkeä, kuten sinulle, kun sellaisena esiinnyt, vaikka et voi olla res.vääpelikään. Jos olisin jäänyt vain eläkeläiseksi, huvikseni olisin saattanut mennä ”kertaamaankin”, mutta 45-vuotiaana menin tietenkin taas töihin, kun hyvän työpaikan sain. Ja Valio sitten piti isännöitsijäänsä niin tärkeänä, että ns. nimellisvarasi minut, eli olisin jäänyt tehtävääni mahdollisen kriisinkin aikana.

    Ja tuosta Oulun opesta. Jos kyseessä on mies, joksi hänet joku on täällä tunnistanut, niin hän oli tosiaankin res. yliluutnanttina Siinailla v. 1979, jolloin minä palvelin siellä kapteenin arvossa. Siviilissä hän oli erään koulun apulaisrehtori, mutta on jo varmaan eläkkeellä siitä virasta. Jos siis kyseessä on tuo mies. Tuskinpa hän sinua, sekopäistä omatekoista res.majuria ottaisi johtamiinsa joukkoihin saunamajuriksikaan.

    Todella sopiva ohje olisi itsellesi tuo eräälle toiselle antamasi:

    >>Äläkä tule ulos oman osaamis alueesi ulkopuolelle<<

    Mikäpä lienee sinun osaamisalueesi (noin sana oikein kirjoitetaan), mutta sellainen ei ainakaan ole tällainen palsta. Tuskinpa sellaista aluetta on muuallakaan - paitsi ehkä saunanlämmittäjänä.

    Sorry, tuli ehkä liian kitkerä puheenvuoro. Johtuu varmaan siitä, että v-tuttaa tuo Suomen kehno jalkapallotaito - häviö Unkarille - eikä lentopallotaito näy olevan sen parempi, sillä Hollanti nyt antaa siinä meille selkäsaunan. Jouduit ehkä hieman sijaiskärsijäksi, mutta tottahan puhuin.
  17. Sinullapa on paljon noita Hyviä veljiä. Olen pettynyt, kun olen luullut olevani ainoa sellainen. No, eiköhän se veljeytesi noiden muidenkin kanssa ole vain yksipuolista.

    Olet kertonut olevasi urheilumiehiä. Ihmettelen, että entistä sotilasta ei näy suunnistus kiinnostavan, kun tällä palstalla vain olet aikaasi viettänyt etkä ole seurannut tv:sta tuota juuri päättynyttä Venlojen viestiä. Ruotsalaisnaisethan siinä juhlivat. Minä tietysti katsoin sen, ja kohta katson toisella silmälläni noita Euroopan kisoja.

    Sitten katson ihan molemmin silmin futiksen EM-karsintamatsin Suomi-Unkari, ja sen jälkeen vielä lentopallomatsin Hollanti-Suomi. Jukolan viestin alkuakin vielä katson, ja huomenaamulla minulla on aikainen herätys katsoakseni sen loppuvaiheet. Saunominenkin jää huomisiltaan tuon tv:n runsaan urheilutarjonnan vuoksi.

    Mutta sinähän tietysti jäät koko illaksikin palstaa päivystämään. Hyvässä lykyssä näet täällä vielä monta Hyvää Veljeäsi;))
  18. Sinä vain jaksat työntää sitä samaa fuulaasi nimien nostelusta. Yhtä älytöntä kuin tuo johtaja-nikeillä leikkimisesi.

    Olen minä nostellut tänne paljonkin nimiä. Mm. Kekkosen, Väyrysen, Sipilän ja monen muunkin sellaisen nimen, joiden nimet muutenkin julkisuudessa pyörivät. Omankin nimeni olen tänne tuonut, kun minulla ei ole aihetta pelätä henkilöllisyyteni paljastumista. Mutta sinun nimeäsi en ole tänne tuonut, kun en sitä tiedä enkä välitä tietääkään. Sinä kyllä olet tuonut tänne vain heikosti peitettynä monien aivan sivullisten nimiä ja vielä laittanut heidän sanomikseen oman pääsi tuottamaa.

    Jos tarkoitat tuota Ossi A:sta tehtyä avausta, joka on saanut jatkokseen hirmuisen pitkän viestiketjun, voin vannoa, että minä en ole sitä avausta tehnyt enkä yhden yhtä viestiä sille laittanut. Jos todella olet se Ossi A - jota en usko - varmasti tuollainen olisi sinulle kiusallista. Mutta Ossi A:na voisit helposti tuollaisen estää. Ilmoittaisit siitä omalla nimelläsi ja yhteystiedoillasi palstan valvontaan ja pyytäisit sitä sen poistamaan, niin varmasti se poistettaisiin, sitä edellyttävät palstan säännötkin, sillä loukkaavaahan tuo on. Ja pyytäisit laittamaan sulun sille tai niille ip-osoitteelle, joista tuota tulee, varmaan niiniin tehtäisiin. Minun koneeni ei sulkuun joutuisi, kun en siis ole ollut tuossa osallisena millään tavalla.

    Palaan vielä myös tuohon vähintään lapselliseen - ellei pahempaan - leikkimiseen johtaja-nikeilääsi.

    Eli vaikka jos joskus jonkinmoinen johtaja olisit ollutkin, sillä ei olisi mitään merkitystä tällaisella keskustelupalstalla. Etkö todellakaan ymmärrä, että tämä ympäristö on aivan muu kuin se, jossa ehkä joskus jotain johdit. Ja että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt me molemmat olemme vain eläkeläisvaareja. Koeta jo tulla tähän päivään, jos sinulla hiukankin järjen valo päässäsi tuikkii.

    Vaikka kepun sanotaan mielivän viedä meidät sinne jonnekin menneeseen, aitovierille, ei sekään ole laillasi vain menneeseen jämähtänyt. Kyllä kai tuo Sipilä elänee nykyisyydessä ja pyrkinee viemään meitä parempaan tulevaisuuteenkin, niin vastenmielistä kuin se monille kepulaisille saattaa ollakin. Ja hän on ollut ihan oikeasti myös johtaja, joten hän varmasti ymmärtää, ettei tuota hallitustakaan voida johtaa sinun ”johtamisopeillasi”, jotka lienevät peräisin aivan muunlaisesta ympäristöstä ja jo menneestä ajastakin.

    Koeta jo viimein ymmärtää, ihan todella, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Jospa Lapinlahden linnut pystyisivät siinä minua paremmin herättämään:

    https://www.youtube.com/watch?v=CF2xyExkYmw
  19. Junan tuoma tänne Helsinkiin todellakin olen. Mutta en ole juntti, kun ymmärsin jo 16-vuotiaana, siis 64 vuotta sitten lähteä pois sieltä Kepulandiasta ja tulla tänne.

    Kuulun helsinkiläisten suureen enemmistöön. Näitä kaltaisiani junatuomia on 60 % helsinkiläisistä ja vain 40 % täällä syntyneitä, aikuisista paljon vähemmän, kun alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä on selvästi suurin osa täällä syntyneitä. Niin kauan helsinkiläisinä olleita kuin minä, helsinkiläisistä on enintään 10 %, tuskin sitäkään.

    Mutta paljon on ollut myös lähiliikenteen täältä viemiä, kun Espoossa ja Vantaalla asuu enemmän täällä Helsingissä kuin nykyisissä kotikaupungeissaan syntyneitä. Ei ihme, että noiden kaupunkien väkiluvut ovat lähes kymmenkertaistuneet minun helsinkiläisyyteni aikana, kun Helsingin väkiluku ei ole ihan kaksinkertaistunutkaan. Luepa tuosta:

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1419918633603

    Ja onhan täältä vienyt juna tai muu liikenne, yleensä kai omat autot kauemmaksikin. Kuten on vienyt minunkin poikani, toisen tuonne Länsi-Uudellemaalle ja toisen Varsinais-Suomen Saloon. Työ ja nainenkin heillä ovat ”viejinä” olleet.

    Tällaista se on täällä, jossa elämä sykkii ja kaikkea muutakin tapahtuu. Sitä lienee mahdoton ymmärtää jonkun Kepulandiaan kepulaisena syntyneen ja sinne sellaisena jääneen.
  20. Turha lienee yrittää puhua sinulle järkeä, mutta ainakin tämän kerran niin teen.

    Mitä hemmetin väliä sillä olisi, olipa minua testattu tai ei 60 vuotta sitten armeijan palvelukseen jäädessäni? Kai minä olin antanut näyttöni sitä vaatimatonta tehtävää varten jo varusmiehenä, kun minusta varusmieskersantti tehtiin komppaniassa, jonka palvelukseen pyydettynä jäin. Se sinunkin ”testauksesi” lienee jo niin kaukana, että se ei kerro enää mitään nykyisestä sinusta. Mutta jos sinut silloin testattiin ja sen testin läpäisit, kertoo se kuitenkin sen, että vasta myöhemmin olet tuohon tilaan seonnut.

    Ja tuosta johtajuudestasi: Jos olet ollut toimiupseeri, kuten olet antanut ymmärtää, korkeintaan joukkueen johtaja olet voinut olla. Sellainen olin minäkin silloin hyvin kauan sitten. Olet kertonut johtaneesi myös vahvennettua komppaniaa. Niin olet voinut tehdä jossain maastoharjoituksessa. Niin tein minäkin, oppilaana ollessani RUK-kurssini ”loppusodassa” Pahkajärvellä. Harjoituksen päätyttyä Autin aukiolla pidetyssä katselmuksessa koulun johtaja, eversti Hannila kutsui minut rivin eteen ja kiitti erinomaisesta suorituksesta. Ja kiitettävän arvosanan johtamistaidosta sain myös todistukseeni, kuten sain kaikilta muiltakin kursseiltani. Olen kai näyttänyt todistuksiani. Merkittävämpänä pidän sitä, että minut kelpuutettiin yliluutnanttivaiheessani mestarikurssin johtajaksi, ja kiitettävät lausunnot sain siitäkin. Perustellumpaa on arvostaa noissa todistuksissani ja saamissani lausunnoissa todettua kuin sinun mielipidettäsi, vaikkei noilla enää vuosikymmeniin ole ollut minulle yhtään mitään merkitystä.

    Osoitus uskosta johtajan kykyihini tuolta ajalta lienee, että kahteenkin otteeseen minut valittiin yli 150-päisen kerhoni puheenjohtajaksi. Vastoin oletustasi silloin varmaan luotettiin myös minun sosiaaliseen osaamiseen ja yhteistyökykyyn. Tosin tuollakaan ei ole enää muuta merkitystä kuin että kunniajäsenenä minut edelleen kutsutaan Pääkaupungin Päällystö ry:n eräisiin tilaisuuksiin, joissa on ihan kiva käydä.

    Merkittävämpi johtaja kuin sotaväessä missään tehtävässäni olin kuitenkin myöhemmällä siviiliurallani, kun minulla oli silloin varsin laajalta toimialaltani ja tulosvastuut. Niihin kuului merkittävät rahalliset budjettivastuut ja vastuut alaisteni ja sopimuskumppaneittemme töiden aineellisista tuloksista ja tietenkin myös vastuut työntekijöitteni työinnosta ja hyvinvoinnista. Siinä tarvittiin myös suunnittelua, neuvotteluja ja asioista sopimista niin, ettei kai työpäivääkään mennyt ilman muutamaa palaveria. Motivointikykyäkin siinä tarvittiin enemmän kuin varusmiespalvelustaan suorittaville varusmiehille, vaikka rahan tosin sanottiinkin olevan paras motivaattori. Todellinen johtaminen on aivan muuta kuin varusmiesten äkseeraaminen niillä tasoilla, joilla sinäkin toimit - jos siis todella olet ollut toimiupseeri. Ei se Sipiläkään pärjäisi hallitusta johtaessaan niillä metodeilla.

    Mutta nuokin asiat ovat jo kaukaista menneisyyttäni, enkä niillä enää aikoihin ole mieltäni vaivannut, tyydyn hyvin siihen, että saan eläkettä niistäkin vuosista. Eikä sinullakaan luulisi olevan ainakaan mitään järjellistä aihetta esiintyä johtajana täällä, vaikka joskus olisit ollut isompikin johtaja, vaikka pääjohtaja. Kukaan sellaisena oikeasti ollut ei leiki johtajaa täällä, jossa me keskustelijat emme johda yhtään mitään tai ketään; Eniro kai näitä palstoja johtaa. Jos minä alkaisin ammoisten työelämäaikojeni perusteella leikkiä täällä johtajaa nikeilläni, olisin samanlainen kuin sinäkin. Joko lapsellinen pelle tai pahemmin henkisesti vinksahtanut, sillä jompaakumpaa sinun on pakko olla. Saat valita, kumpi haluat olla mieluummin.

    Terveisiä Helsinki-päivän tapahtumista. Enpä niiden runsasta tarjontaa kovinkaan laajasti katsastanut. Kampin kyläpäivillä kävin vähän aikaa kuuntelemassa Ollibull Bandin viisuja Stadista. Juontajana siellä oli eräs nuoruusvuosieni aikainen suosikki, nykyinen kiltatoverini Lasse Liemola. Senaatintorilla on pohjalaisten monipuolinen esittäytyminen; siellä join kahvit ja ostin mukaanikin hieman pohjalaista naposteltavaa. Espan puiston mattopiknikin ohi vain kävelin, ja lavalla ollutta Gymnaestradan voimisteluesitystä hetken katselin. Harmi, että siellä oli sitä ennen ollut Stadin slangi ry;n ohjelmaa ja Stadin kundin ja friidun valitseminen ja Kaartin soittokunnan esitys, jotka jäivät minulta näkemättä. Olisihan niitä tapahtumia ollut vaikka kuinka paljon, kymmenmäärin eri puolilla kaupunkia, mutta enpä välittänyt alkaa surffailla niissä. Kotiini palasin hyvissä ajoin ennen kuin ehti alkaa tuollaisille tilaisuuksille tavanomainen lieveilmiö, nuorison vapaamuotoinen oma ohjelma virallisten ohjelmapaikkojen ulkopuolella. Niissä voi olla myös joku samanlainen ”johtaja” kuin sinä täällä.

    Jokohan tämä vihdoin riittäisi tyydyttämään sinua? No, en usko siihen, mutta joka tapauksessa tämä saa riittää minulta tällä erää.
    21. 312 / 334
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt