kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Voi Hyvä Luoja! Eikö sinulla todellakaan ole ollut yhtään mitään elämää sen sotilasurasi jälkeen, kun noin olet siihen jämähtänyt, vaikka sinullakin se lienee jo kaukaista menneisyyttäsi. Sikäli sitä oikeasti koskaan on ollutkaan, sillä etköhän vain liene vihjailuillasi tuosta Ossi A:sta varastanut hänen henkilöllisyytensä päästäksesi lähemmäs minua, jolla tiedät todella olleen myös sotilasuraa, paljon monipuolisemman ja vaativamman kuin tuolla kyseisellä henkilöllä. Siitähän todistaa eromme menestymisessä urallamme. Suuri ero meillä oli myös palvelustovereiltamme ja muilta saamassamme luottamuksessa, josta mainitsen vain yhden todisteen: sain vaaleissa 244 ääntä, hän sai viisi ääntä.

    No, olen nyt kuitenkin uskovani, että sinulla todella on ollut se vaatimaton toimiupseeriurasi, joka sinne kentälle on jämähtänyt, kun et osoittautunut pystyväksi vaativampiin tehtäviin. Ja siihen ”uraasi” sitten lähtemättömästi jämähdit, elät sitä edelleen.

    Minulle se ammoinen sotilasurani on jo kaukaista menneisyyttäni. Hyviä muistoja siltä on, mutta en minä niissä enää elä, kun sen jälkeen olen jo elänyt - todella elänyt - paljon kauemmin kuin se urani kesti. Tähän pitkään aikaan on sisältynyt valtavan paljon kaikkea. Yksityiselämässäni mm. pitkä, onnellinen avioliitto, edellisestä avioliitostani syntyneiden lasteni kasvaminen aikuisiksi ja menestyminen elämässään, lapsenlapsien ja neljän lapsenlapsenlapsenkin syntymä ja heistäkin jo muutaman kasvaminen aikuisuuden kynnykselle, pitkä siviilityöurani ja oikein hyvä menestyminen silläkin, nyt jo kohta 17 vuotta eläkevaarina ja kymmenen vuotta leskenäkin. Mutta elän edelleen täyttä elämää. Mm. naisystäväni kanssa, ja monissa yhdistyksissäni, joissa vielä on myös entisten sotilasammattitovereitteni ja rauhanturvaajaveljieni yhdistyksiä. Ja olen huomannut yhä nauttivani arvostusta niissäkin; sen koin viime viikonloppunakin Tampereella. Ja edelleen olen kiinnostunut maailmasta ja matkustelen paljon kaikkea kivaa kokien. Mikäpä on matkustellessa, kun sitä ei estä rahanpuutekaan, kiitos kahdesta työurastani saamistani kohtalaisista eläkkeistä. Ja silti tupaa säästönikin vain karttumaan, muutama päivä sitten näkyi tupsahtaneen tililleni osinkoja eräistä sijoituksistani sen verran, että niillä voisin hyvänkin matkan tehdä, mutta en minä niitä kulutukseen ota.

    Näin minulla. Mutta sinun elämäsi on vain tällä palstalla, suorastaan asut täällä. Luulisi vaatimattomallakin eläkkeellä kituuttavan saavan jotain muutakin sisältöä elämäänsä, mutta sinä et näköjään saa. Ei sinulla voi olla ketään läheistä ainoata elämäntehtävääsi häiritsemässä. Ja täälläkin siis elät vain mennyttä elämääsi, vaatimatonta ”sotilasuraasi” Päällimmäisenä mielessäsi aina olen kuitenkin vain minä, siitä annat todistetta jatkuvasti. Ja nyt sanot, että et kerjää huomiotani, ja minä olen yksinäinen eikä minusta ole asiakeskusteluun!! Haluatko olla noin hauska ihan tarkoituksella, itseironiaa osoittaen, vai teetkö noin tahtomattasi? Jos niin teet, osoitat olevasi niin tyhmä, ettei ole ihmeteltävää siinä, että ”elämäsi” on jämähtänyt tuollaiseksi elämän irvikuvaksi.

    Kun vielä pistäydyin avauksellani ja näin tuon naurettavan viestisi, toki siihen vielä vastasin, sillä sitähän tietenkin kiihkeästi kaipasit. Mutta nyt kohta lähden naisystävääni vastaan Tampereen bussille ja vielä tänään aloitamme pääsiäisvalmistelut. Sinulla sellaisiin ei liene tarvetta, kun yksinäisyydessäsi vietät tiiviisti palstalla pääsiäisesikin kuten ihan kaikki muutkin päiväsi. Voi sinua raukkaa!!
  2. Keskustan veropoliittinen linja lienee siis hämärässä puoluejohdoltakin ja kansanedustajaehdokkailla haluja viedä sitä aivan eri suuntiin, sinne tänne. Kahdella sanalla kuvaten: täydellinen linjattomuus. Ainakaan kukaan ei ole kyseenalaistanut tuota näkemystäni tällä avauksella.

    Kepu alkaa muistuttaa yhä enemmän nykyistä Venäjää: siellä on Putin, kepussa Sipilä samassa asemassa. Tänäisessä Hesarissa on puolueiden vaalimainokset. Kepun mainoksessa julisteen ”Suomi kuntoon” vakuutena on etualalla hihojaan käärivä Sipilä, taustalla vain suuri ihmisjoukko. Hauskasti mainosta kommentoidaan: ”Viestitään, että koko joukko on yhdessä pomon johtaessa ja kaikista vanhoista politrukeista on päästy eroon. Mielenkiintoista, että maaseutu loistaa poissaolollaan”.

    No,kohtahan aletaan nähdä, miten kepu alkaa laittaa Suomea kuntoon. Ja neljän vuoden kuluttua nähdään - jotka ovat vielä näkemässä - millaiseen kuntoon kepu Suomen sai. Ei ole annettu vinkkejä noista asioista tällä avauksellani. Eipähän täällä enää ole sellaisia kepulaisia, jotka tuollaisia ajattelisivatkaan saati pystyisivät kyseenalaistamaan avauksessani sanomaani. Palstan nykykepulaisille kun avaaja on paljon kiinnostavampi kuin kepu ja sen politiikka, eritoten sille, joka sanoo olevansa keskustaa lähellä. Hänhän nytkin palstaa päivystäessään on eniten äänessä ollut ja vain minusta tällä avauksellani ja palstalla muuallakin puhunut.

    Surkeaa kepun kannalta, että palstalta ovat häippäisseet kaikki sellaiset kepulaiset, jotka pystyisivät kepua puolustamaan, edes yrittäisivät niin tehdä. En ole monistakaan asioista samaa mieltä Pystyyn_kuolleen kanssa, mutta mukava hänen kanssaan on ollut keskustella, kun hänellä on mielipiteitä asioista eikä vain avaajasta tai muista keskustelijoista, kuten noilla nykyisillä ahkerimmilla. Hauska on ollut lueskella myös Seppo_Ilmarisen hyvin kirjoitettua värikästä ilmaisua, vaikkei hänen näkemyksiinsä ole useinkaan voinut yhtyä. Älykköjä nuo mainitut ovat olleet, ovat sanomallaan ja käyttäytymisellään osoittaneet olevansa itsetietoisia, ajattelevia, tietorikkaita, sivistyneitä miehiä.

    Oli täällä joskus muitakin samaan arvostettavaan joukkoon kuuluvia kepulaisia, mutta kaikki he ovat häipyneet. Varmaan häveten noita nyt täällä ahkeroivia kepulaisina itseään pitäviä, jotka epäuskottavia titteleitä nikikseen ottaen vakuuttavasti vahvistavat, että ovat vain alemmuudentuntoisia joutavanpäiväisiä turhimuksia. Sietämättömintä heille on, että joku täällä rohkenee esiintyä jopa omana itsenään, omalla naamallaan; sellaisen kimppuun heidän täytyy aina yrittää käydä! Tuollaisista piilossa pysyen muista räävivistä ennen maalla käytettiin nimitystä rolli-akka ja halventavampiakin nimityksiä. Näkyy tuollaisia vielä olevan jossain maaseudun perukoilla, varmaan halveksittuina sielläkin, ja siksipä ovat hakeutuneet tällaiselle palstalle.

    Eipä täällä ole enää paljon meitä asioista kiinnostuneita ja niistä keskustelemaan pystyviä ei-kepulaisiakaan. Poistunut on Mielipidepankki, eikä aito-arskaakaan ole tainnut näkyä enää tämän surkean palstauudistuksen jälkeen. Mitä ihmettä minä täällä enää teen? No, annan elämäntarkoitusta noille eräille, joiden elämässä ei mitään muuta sisältöä ole! Mutta tuskinpa minäkään viitsin tätä enää kauan jatkaa. Ainakaan tällä erää en yhtään tätä kauemmin, sillä iltapäivällä saan luokseni naisystäväni ja alamme viettää pääsiäistä perinteisin menoin, hänen laittamiaan pääsiäisruokia nauttien ja ainakin kerran kirkossakin käyden, käyden myös hautausmaalla viemässä pääsiäiskukat ja kynttilät vaimoni haudalle jne.

    Joten hyvää pääsiäistä kaikille niille, jotka aikovat pääsiäistä sen mukaisin menoin viettää, ja kestävyyttä myös niille, jotka viettävät pääsiäisensä kuten kaikki muutkin päivänsä vain tällä palstalla elämänsä tyhjyydestä ja omasta turhuudestaan todistusta antaen!
  3. Annan tunnustusta: Sinulla on ihan realistinen käsitys itsestäsi! Vaikka en sanonut, ketä tarkoitin, tunnistit itsesi tuosta kuvauksesta:

    >>Kun hän innokkaasta yrityksestään huolimatta on jäänyt vaille huomiotani, hän on sitten turhautuneena tehnyt kiinnostuksensa ainoasta kohteesta omia avauksiaan ja nostellut etusivulle aikaisempiaan. Olen näihin asti luullut hänen olevan joku yksinäinen raukka, joka oman mitättömyytensä tunnossa noin kipuilee, mutta taitaa sittenkin olla joku vanhempiensa valvontaa vailla oleva koulupudokas-murkku; ei kai mitättöminkään aikuinen noin kehtaisi eikä jaksaisikaan käyttäytyä päivästä toiseen, aamusta iltaan<<

    Hauskasti pystyt myös itseironiaan, kun puhut meuhkaamisesta täällä! Sitä kykyäsi kai haluat ilmentää myös noilla hupaisilla nikeilläsi. Jospa kuitenkin yrittäisit hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Toivottavasti aikuistuttuasi muistat tämän maailmaa ja elämää paljon nähneen ja kokeneen, hyvin paljon monenlaisia ihmisiä tuntemaan tulleen vanhan, viisaan Jomppe-vaarin neuvon ja noudatat sitä, niin vaatimatonkin elämäsi voisi olla paljon helpompaa!

    Ja nyt lienet tyytyväinen, kun sait huomiotani sitä ehkä vasta vain kymmenkunta kertaa kerjättyäsi!
  4. Linja sekin. Ei tuota tosin noin selkeästi sanota noissa kepun ohjelmissa tai ehdokkaiden puheissa. Mutta ehkä sinulla on sisäpiiritietoa ja olet rehellinen. Ainakin olet niitä harvoja, jotka ovat tarttuneet avaukseni aiheeseen.

    Useimmille avaaja on ollut paljon mielenkiintoisempi kuin hänen asiansa. Ehkä kuitenkin noissa kyseessä on vain yksi ja sama. Kun hän innokkaasta yrityksestään huolimatta on jäänyt vaille huomiotani, hän on sitten turhautuneena tehnyt kiinnostuksensa ainoasta kohteesta omia avauksiaan ja nostellut etusivulle aikaisempiaan. Olen näihin asti luullut hänen olevan joku yksinäinen raukka, joka oman mitättömyytensä tunnossa noin kipuilee, mutta taitaa sittenkin olla joku vanhempiensa valvontaa vailla oleva koulupudokas-murkku; ei kai mitättöminkään aikuinen noin kehtaisi eikä jaksaisikaan käyttäytyä päivästä toiseen, aamusta iltaan.

    Saatan huomenna vielä käydä vilkaisemassa avaustani, ja jos asiallisia vastineita on tullut, mielelläni niihin otan kantaa. Tänään ei aihetta enempään.
  5. Saattavathan nuo Halla-ahon näkemykset olla joistakin tuoreita ja mielenkiintoisia, mutta minusta nuo ovat jo liian kuluneita, kun siltä taholta noita on jo liian kauan tullut. Mutta eivätpä ne ole tulosta tuottaneet noissakaan asioissa, jotka joidenkin mielestä kai kipeitä epäkohtia ovat. Mamuistahan vaahdotaan eniten siellä, missä niitä ”mamuja” on vähiten. Niinhän usein tuppaa olemaan muissakin asioissa, että varmimmat mielipiteet syntyvät silloin, kun ei tunneta totuutta, joka voisi pahasti häiritä sen mielipiteen syntyä.

    Siksikään en enempää kommentoi tuota sinun pitkää listaasi, kun se ei kuulu mitenkään avaukseni aiheeseen, eikä tuota pitäisi käsitellä edes tällä palstalla, persujen palstalle se kuuluisi.
  6. Joo, toki jokaisella ehdokkaalla saa olla oma mielipide, ja kepun ehdokkailla niitä näkyy kyllä olevan, laidasta laitaan. On köyhän asialla olevia, mutta myös rikkaan. On niin palkansaajan kuin työnantajan etujen ajajiksi haluavia, ehkä eniten ja uskottavimmin kuitenkin maataloutta Suomen pelastajana pitäviä, joita kyllä voitaisiin pitää ajastaan jälkeen jääneinä, nykyistä maailmaa ymmärtämättöminä.

    Kyllä nuo monet kovin erilaiset mielipiteet synnyttävät sellaisen ristiaallokon, että siinä seilaavan kepulaivan kippari Sipilällä on tekemistä, jottei laiva kaadu tai aja karille. Varmaan Sipilällä on tervettä itsesuojeluvaistoa niin, ettei hän ota Paavo Väyrystä hallitukseen, Jos hän niin joutuisi tekemään, hallituslaivan haaksirikko olisi varma. Kepun virallinen vaaliohjelmakin jättää kyllä hämäräksi sen, missä pitää säästää, mitkä ovat tärkeimmät kehityskohteet ja painopistealueet.

    Kyllä minä vierastan sellaista puoluetta, jossa tuollainen toisiaan korville lyövä mielipiteiden kirjo vallitsee. Eihän mikään puolue voi revetä niin moneen suuntaan; jos se sellaista yrittää, tuloksia ei synny millään alueella. Varmaan myös monet muut ajattelevat äänestäjät näkevät samoin, mutta suurinta osaa äänestäjistä ei voida pitää itsenäisesti ajattelevina, enemmän on niitä, joille politiikka on uskontoon verrattavissa oleva asia.

    Oikeassa olet siinä, että hallitusohjelmahan sitten antaa uskottavammin suuntaa, mihin aiotaan mennä. Näillä näkymin siihen päässee kokoomus vaikuttamaan vahvasti, eikä Sipilällä yritysjohtajataustaisena liene vaikeuksia sopeutua siihen ohjelmaan, joka toivottavasti on vain pääpiirteinen ja lyhyt, ei sellainen monisatasivuinen hirvitys, jollaisen tämä nykyinen hallitus mielettömästä kokoonpanostaan johtuen joutui tekemään, ja jota se ei sitten pystynyt toteuttamaan.
  7. Avaukseni oli ilmeisesti liian pitkä, kun Ps-osuus on katkennut. Näin se kuuluu kokonaisuudessaan:

    Ps.
    Olen ollut käsityksessä, että vanha suola janottaa niin kepussa kuin demareissakin, ja punamultaa pukkaa. Mutta ainakin noissa veropoliittisissa näkemyksissä demarit ovat kauimpana noista kolmesta muusta. Jospa sittenkin kokoomus olisi se tulevan hallituksen tärkein apupuolue? Sellaisessa asemassa vv. 2007-2011 olleella kokoomuksella ei liene mitään sitä vastaan muistaen sen v. 2011 vaaleissa tuottaman tuloksen!
  8. Oho! Mistä tuollainen raivo? Koettaisit hieman hillitä itseäsi, niin tyhmempi ei ehkä heti huomaisi viestini sinuun noin kovasti kolahtaneen. Muistaisit, että vaikka totuus tekee kipeää, se voi myös parantaa!

    Mistä oikein sekoilet tuossa:

    >>Myös minun käyttämiä nikkejä olet typeryydessäsi rekisteröinyt.<<

    Eihän sinulla ole kai ollutkaan muuta kuin niitä naurettavia puskanikkejä, enkä ole viime aikoina nähnyt palstalla niitä JOHTAJA J:llä tai vastaavia rekisteröityinä tai rekisteröimättöminä. Et kai tosissasi voine kuvitella, että alentuisin noita sinun naurettavia nikkeäsi rekisteröimään? Minulla on ollut useitakin rekisteröityjä nikkejä, mutta kaikille niille on ollut todenmukainen peruste. JOHTAJA-nikille minulla ei olisi sellaista perustetta, kun pääni ei ole sekaisin kuten sinulla.
  9. Surkea oli meidän joukkueen esitys. Ei ollut joukkueestamme vähääkään vastusta edes hieman runsaan asukkaan Pohjois-Irlannille. Ihan omalla tasollammehan taaperramme myös muihin pohjoismaihin verrattuna, joten huonouttamme ei voida panna futikselle epäedullisen ilmaston syyksi.

    Olisiko vika valmennuksessa, eli siinä, että meillä ei ole valmennustaitoa? Paremminhan nuo nyt taapertaneet miehet pelaavat ulkomaisissa seurajoukkueissaan.

    Vai olisiko perussyy sittenkin suomalaisessa perusluonteessamme? Olemme hitaita, hitaasti reagoivia ja huonosti ympäristöämme havainnoivia? Siihen viittaisi se, että parhaat pelaajamme ovat ns. uus-suomalaisia, venäläiset sukujuuret omaava Roman Eremenko, Kosovon albaanit Hetemajn veljekset ja tuossa ottelussa ainoan maalin tehnyt Berad Sadik on myös albaani, Makedoniasta syntyisin.

    Jonkin aikaa tosin näytti siltä, että meilläkin on opittu pelaamaan futista, monia ihan kansainvälisen tason pelaajia meiltä nousi. Oli se kultainen sukupolvi, johon Pystyyn_kuollut näkyy viittaavan. Mutta kun se sukupolvi on kentät jättänyt, uutta samanlaista ei ole noussut tilalle. Muutama yksilö alkuun väläytteli lupaavasti, kuten esim, Teemu Pukki, mutta hiipuneet ovat heidänkin taitonsa.

    Olen ollut aina futiksen ystävä, ja pitänyt sitä ehdottomasti hienoimpana joukkuepelinä. itäisikö minunkin alkaa digata enemmän sitä jojo-joko-peliä, pesäpalloa, siinä me emme häviä muille maille;))
  10. Todella olemme hyvin erilaisia. Minä en näe sinua sivullisissa, kuten sinä näet minut, olet näköjään nähnyt jo tässäkin ketjussa. Eromme tuossa asiassa johtuu siitä, että sinä ajattelet minua aina, minä en sinua juuri koskaan. Eroa meillä on siinäkin, että vain toinen meistä riehuu täällä, enkä se ole minä.

    Yhteistoimintakyvyssämmekin on suuri ero. Minä olen toiminut sellaisissa työtehtävissä, joissa on tarvittu yhteistoimintaa, niin aikoinaan sotaväessä kuin myöhemmin siviilityössänikin. Sinun JOHTAJANA ei ole tarvinnut niin tehdä, kun aina olet tiennyt, mitä pitää tehdä ja niin on tehty, ilman vastaansanomisia. Olen toiminut myös lukuisissa yhdistyksissä, joissa yhteistoiminta on välttämätöntä, niiden puheenjohtajallekin, jollaisena myös ole toiminut. Sinun korkeampana JOHTAJANA ei ole tarvinnut alentua yhdistystoimintoihin, ja jos olet ollutkin. olet ollut niissäkin JOHTAJANA, jonka ei ole tarvinnut ottaa huomioon muiden mielipiteitä.

    Mutta jo kauan minä olen ollut vain eläkeläinen, vaatimattomista töistäni ansaitsemilla pienillä eläkkeillä. Sinä olet edelleen JOHTAJA ja vedät suuria ansioita. Eihän muuten olisi ollut järkevää toimia vaativissa ja raskaissakin JOHTAJAN tehtävissä. Eli olet rikas mies, minä köyhä. Tuonhan näkee vertailemalla elämäntapojammekin, jotka meidän kummankin osalta ovat täällä vuosien aikana nähty ja hyvin erilaisiksi todettu.

    Suuri ero on myös uskottavuudessamme. Sinä olet näyttänyt todisteet kaikesta itsestäsi kertomastani, minä en ole niin tehnyt. Ja niinpä sinä rohkenet esiintyä täällä omalla naamallasi ja nimestäsikin olet vihjeitä antanut, minä olen hävennyt itseäni niin, että olen pysynyt piilossa, anonyymina.

    Mutta älä syyllistä Rautavaaraa siitä, että olen sellainen kuin olen. Elin siellä vain lapsuuteni ja muutaman varhaisnuoruuteni vuoden. Syytä siitäkin tätä Stadia, jota näyt inhoavan - yleistä JOHTAJILLE - jossa on ollut kotini jo yli 60 vuotta. Eikä tuo Oinonenkaan ole enää rautavaaralainen, Kuopiolainen hän kai nykyisin on. Eikä hän ole syntyisinkään rautavaaralainen, jostain muualta hän sinne tuli kai joskus toistakymmentä vuotta sitten perustaessaan Rautavaaralle jonkin kuntolaitoksen.

    Mutta jospa sinäkin hetkeksi nyt pystyisit unohtamaan minut, ja alkaisit katsella tuota tv 2:lta kohta alkavaa Pohjois-Irlanti - Suomi -matsia, sillä olethan ilmoittanut olevasi myös futismiehiä. Tietysti JOHTAJANA niissäkin hommissa.
  11. Vastasin sinulle jo yhteen höpöhöpöösi, mutta vastaanpa vielä tuohonkin, kun sen satuin huomaamaan. Kysyt:

    ”Kuinka on mahdollista, että aliupseeri leikkii suurta sotilasta”

    Sinun pitäisi kysyä tuohon vastausta itseltäsi. Sinähän ilmoitit tänne tullessasi olevasi toimiupseeri/yliluutnantti evp, siis entinen aliupseeri, ja sillä taustalla olet vuosia leikkinyt suurta sotilasta ja johtajaa. Mutta varmaan epähuomiossa sinulta on jäänyt kertomatta, mitä sinä teit siellä sotaväessä sellaista, jonka perusteella sinua voitaisiin pitää merkittävänä johtajana, ja millaisia arviointeja siitä sait.

    Minä en ole sellaista koskaan esittänyt, vaan olen kertonut niin sotilas- kuin siviiliuraltanikin vain sen, jonka olen voinut todeksi todistaa. Näyttänyt myös Valiolta saamiani papereita ja käyntikorttinikin, jossa mainitaan minun olevan isännöitsijä, keskushallinto.

    Olisikohan meidän oleellinen eromme - yksi monista - se, että minä olen oikeasti ollut myös toimiupseeri, mutta sinä et. Eli aloit esiintyä evp-toimiupseerian, kun tiesit minun olevan mm. sellainen. Toimiupseeriura oli suurinta ja korkeinta, jonka voit itsellesi mahdolliseksi kuvitella, mutta todellisuudessa sinua ei sillekään uralle koskaan kelpuutettu.

    Eli olet yhtä vakuuttavasti toimiupseeri/ylil evp ja johtaja kuin tuo res.maj inssi on ollut koskaan sitä, joita hän nikkeinään käyttää. Sillä kun esiintyy anonyymina näyttämättä naamaansakaan pätee täysin se, jonka viisas keskustalainen Pystyyn_kuollut kerran totesi, että tuollainen nikki ei kerro mitään asianomaisen työhistoriasta.

    Sipilää en ole muuten koskaan mollannut, päinvastoin olen häntä enemmänkin kehaissut. Minulla on työhistorianikin kokemuksista luottamusta insinööreihin, joita on läheisissänikin. Mutta kun siellä kepussa on myös sellaisia Väyrysiä, Pekkarisia, Tiilikaisia ja muita, niin … yksi pääsky ei kesää tee.
  12. Vai katselit profiilillani olevat kuvat. Hyvä, varmasti koit tehneesi niitä maailmanmatkoja kanssani. Mutta ei sillä tavalla maailma sinulle avaudu, sen huomaa. Mutta jos osaisit pitää suusi kiinni, tietämättömyytesi ei paljastuisi. Punainen on nimittäin miesten väri Vietnamissa kuten Kiinassakin, eikä vain siksi, että niiden liput ovat punaiset; paljon vanhempaa kulttuuria se on. Samoin on muuallakin idän mailla, mm. Indonesiassa. Ja oli myös muinaisessa Kreikassa, ja niin oli myös varhaisemmassa kristillisyydessä, meilläkin menneinä vuosisatoina. Luepa tuosta ja viisastu, ette tuollaisia möläyksiä päästäisi:

    http://www.coloria.net/kulttuurit/sukupuolet.htm

    Vietnamissa kuten Kiinassakin sininen mielletään naisten väriksi. Kun ostin katukaupustelijalta tuon päähineen, jota käytetään hyvin yleisesti Vietnamissa - kaikilla hotelliemmekin puutarhureilla ja muilla ulkotyöläisillä, samoin maaseudulla pelloillaan uurastavilla, sekä miehillä että naisilla - valitsin ensin sininauhaisen, mutta myyjä puutteellisella englannillaan selitti, että se on naisten väri, tämä on miesten väri, selitti hän ja ojensi minulle tuon päähineen. Maksoi peräti 150 000 dongia, eli n. seitsemän euroa! Viimeisen hotellini huoneeseen sitten jätin, tuli melkoinen tappio!
    Vaaleanpunainen väri miehen vaatteissa ilmeisesti vetää edelleen naisia miehen puoleen. Sen koin joskus nuorna miesnä, kun käytin joskus vaaleanpunaista paitaa, jollaisia minulla ei ole enää vuosikymmeniin ollut. Mutta edelleen se näyttäisi toimivan:

    >>Hyrkäs muistelee, että lapsuudessa äiti puki hänet ja veljensä usein vaaleanpunaiseen. Kun tytöt alkoivat juosta perässä, niin vaaleanpunainen oli se, jota aloin käyttää.
    – Tytöt tykkäs, mutta itse en kehdannut pitää päällä. Kun tytöt alkoivat juosta perässä, niin vaaleanpunainen oli se, jota aloin käyttää, Hyrkäs nauraa<<

    http://yle.fi/uutiset/pinkissa_paidassa_kay_flaksi__kotimaisesta_kaupasta_ei_loyda_vaaleanpunaista_miehille/7805806

    Olet varmaan nyt onnessasi, kun sait huomiotani, jota näyt kerjänneen koko päivän. Valitettavasti se on jäänyt minulta huomiotta tähän asti, kun olin päivällä sydänyhdistykseni pääsiäislounaalla Hotelli Helkassa ja sieltä palattuani olen mm. katsellut digiboxini tallettamaa päivän tv-urheilun antia.
  13. Oho! Hatun nosto res. majurille! Sinähän varsinainen esikuntamies olet ollut! Esikunnissa lähes yhtä kauan kuin mitä minun sotilasurani kesti, palkallisena vain vähän yli 24 vuotta. Siitäkin lähes puolet muualla kuin esikunnissa; kouluttajana, kartoituksen maastotöissä, yksikön vääpelinäkin kotimaassa muutamia kuukausia ja vuoden ensimmäisellä rauhanturvaajareissullani, ja neljä vuotta olin sotakoulun opettajana.

    Eihän majurien välttämättä tarvitse paljon kirjoittaa esikunnissa, sillä esikuntavääpelit ja toimiupseeri/toimistoupseerit sen kirjoitustyön suurimmaksi osaksi hoitavat, mutta täytyyhän niiden korkeampien upseerien antaa suuntaviivat sille, mitä kirjoitetaan. Päiväkäskyt ja eräät muut sen kaltaiset toimistoupseerit kirjoittavat ihan oma-aloitteisesti, kun he niihin kuuluvia aineistoja taltioivat ja ylläpitävät, mutta kyllä nekin jo konsepteina on näytettävä komentajien hyväksyttäväksi, sillä hehän ne päiväkäskyt allekirjoittavat.

    Mutta ylemmät upseerit - mm. majurit - kyllä kirjoittavat ainakin konseptit moniin muihin käskyihin ja suunnitelmiin yms., vaikka nekin sitten muut voivat puhtaaksikirjoittaa. Siis kyllä kirjoitustaitoa vaaditaan esikunnissa työskenteleviltä korkeammiltakin upseereilta. Sinulla sellaista ei ole, joten et todellakaan ole voinut palvella esikunnassa. Etkä muissakaan sotilastehtävissä, joissa lähes kaikissa tärkeä työkalu on kieli. Sinun suullinenkaan ”ulosantisi” ei voine olla kovin hyvä, kun olet noin onneton kirjallisesti. Samanlaista pätkivää nykimistä lienee puheesi kuten kirjoittamisesikin, samoine kielivirheineenkin.

    Tuo viestisi oli niin hupaisa, että naurussa suin tämän vastineen sinulle vielä heitin. Toivottavasti pystyn nyt hieman vakavoitumaan, kun alan molemmin silmin katsella tuota tv 1:ltä tulevaa ohjelmaa, jossa haastateltavana on nyt vuorossa kristillisten puheenjohtaja ministeri Päivi Räsänen; hän tuskin lisähauskuutta minulle tarjoaa!
  14. Eihän niitä majureita kentällä juuri ollut, esikunnissa ne toimivat. Sotakorkean käyneet jo varsin nuorina yleisesikuntaupseereina, sotakorkeakoulua käymättömät viimeisinä palvelusvuosinaan. Sinä et siis sinne päässyt, mutta älä enää ole siitä katkera. Sille oli hyvä syy, siellä olisi vaadittu kirjoitustaitoa, mikä sinulla on jäänyt korkeintaan peruskoulun ala-asteen tasolle.

    No, saunamajurit eivät tosin esikuntiin koskaan päässeet. Sellainen kai oikeastikin olet voinut olla. Lopettaisit jo tuon nikin käytön, sillä ei se enää ketään huvita, sääliä vain osaksesi saat. Joku oikea reservin majuri voisi tuosta loukkaantuakin niin pahasti, että ottaisi selvää, kuka tuollainen rienaaja on.

    En ole kai koskaan puuttunut tuohon höperehtimiseesi, enkä puutu tämän jälkeenkään, mutta pakko oli tämän kerran yrittää saada edes vähän järkeä päähäsi, jossa sille kyllä tilaa olisi enemmällekin - tyhjyyttään se kumisee. Mutta viisaammasta voisit käydä, jos esiintyisit vain sellaisena kuin oikeasti olet. Tai pitäisit suusi kiinni, sillä asia on niin kuin Lauri viita sanoo:

    jos tyhmä vain suunsa suljetuks saa,
    hän hiljaista viisasta muistuttaa
  15. Juuri laitoin vastinetta tuolle omalle avaukselleni (Paavo Lippostako tarvittaisiin?), ja kun siinä jonkun aloitteesta tulit esille, sanoin sillä omankin mielipiteeni sinusta ja tuosta jatkuvasta kaipuustasi. Kun sitä olet tuossakin jatkanut, poikkeuksellisesti voin lieventää kaipuun tuskaasi kertomalla, että kyllä sinä edelleen näet niitä kuviani ihan tältä palstalta etkä vain pipin pääsi tuottamissa houreissasi.

    Ymmärrän hyvin, että et ala tänne kuviasi postaamaan. En minäkään sinuna alkaisi. Mieluummin tietenkin haluat katsella kuvista minua kuin itseäsi. Siihen sinulla on edelleen mahdollisuus:

    Avaa vai profiilini ja naputtele kuva kerrallaan auki profiilillani olevat kuusitoista kuvaa, niin varmaan koet olevasi minua lähellä, kanssani niillä viime vuosien matkoillani, joista eräiltä suurin osa noista kuvista on napattu. Ne kuvat aukeavat, toisin kuin jonkun - kai juuri sinun - epätoivoisesti toistuvat yritykset linkittää tänne kuvia joskus täällä näyttämistäni ja suuren vaikutuksen tehneistä todistuksistani.

    Katselepa nyt niitä! Olosi tulee auvoiseksi, etkä enää ole katkera siitä, ettet päässyt kepua lähelle, vaikka sitäkin olet kauan yrittänyt!
  16. Joo, joo, paperinpyörittämistähän siellä esikunnissa vain on. Kentältä sinne käskyt annetaan ja kenttämiehet tarkastavat, että onko heidän tekemiään suunnitelmia ja käskyjä noudatettu. Ja jos oikein hyvin on papereita pyöritetty, kenttämiehet antavat hyviä todistuksia ja jopa kohottavat sotilasarvoissa niitä paperinpyörittäjiä. Niin tehtiin kaikissa joukoissa, joissa palvelin, kurssien johtajana ollessanikin.

    On se ihmeellistä, miten tärkeänä te pidätte tuota ammoista sotilasuraani, ainoana merkittävänä tekijänä minunkin elämässäni! Itse koen sen vain yhdeksi vaiheeksi jo pitkässä elämässäni, joka on sen päättymisen jälkeen jatkunut jo paljon kauemmin kuin tuo urani kesti. Tänä pitkänä aikana elämässäni on tapahtunut niin kovin paljon. Ja tapahtuu edelleen, vaikka jo pitkälti toistakymmentä vuotta olen ollut siviilityöstänikin eläkevaari ja puolipäätoiminen maailmanmatkaaja.

    Siviilityöurani kokemuksista tuossa eilen illallakin vähän tukea otin Paavo Lipposen johtajaominaisuuksille. Tietenkin minun kokemukseni silläkin alueella ovat vähämerkityksellisiä Lipposen asemassaan kokemaan verrattuna, mutta kyllä ne vähäisetkin kokemukset auttavat ymmärtämään sitä, mikä on tärkeää korkeammallakin.

    Kun tuohon johtajaa leikkivään pelleen puheen viet, niin lienetköhän se ”johtaja” itse. Niin tai näin, mutta vaikka hän on kertomasta päästyäänkin lukemattomilla nimimerkeillään kertonut olleensa jokin menestynyt johtaja, ei hän ole koskaan sanallakaan kertonut, missä hän on johtanut, mitä ja miten. Sotaväen palveluksessa ainakaan hän ei ole koskaan niin tehnyt, niin nurinkuriset ovat hänen käsityksensä sotaväestä ja siellä vallitsevista arvostuksista. Värvättynäkin palvellut tietäisi asioista paremmin. Trolli hän on vain, tuli aikoinaan palstalle nikillä ylil evp, heittäytyen evp-toimiupseeriksi minua lähemmäs päästäkseen, mutta kun siinä ei onnistunut, sekosi lopullisesti ja on sen jälkeen nostanut itseään suuremmaksi johtajaksi ja ylennellyt itseään sotilasarvoissakin. Ja jatkuvasti kaipailee minua, näkyy kaipailleen tänäänkin. Sairas hän on, sillä ei kai kukaan normaali tuollaista tekisi vuodesta toiseen.
  17. Paavo Lipponen jo pääministeriksi tullessaan ymmärsi, mitä tarvitsee tehdä. Tuo hänen itsetietoisuutensa johti käyttäytymiseen, joka vaikutti ulospäin varsin kovalta. Mutta kyllä muutkin ministerit tekemisen tarpeen ymmärsivät, ja hyvinhän hallitusten työskentely sujui, paljon paremmin kuin tämän nykyisen hallituksen. Arja Alhon tapaus oli vain pieni episodi, joka sai ansaitsemaansa suuremman huomion.

    Kyllä kansakin ymmärsi Lipposen hallitusten tekemien kovien ratkaisujen tarpeen, kun hallitukset saivat jatkaa kaksi vaalikautta ja sittenkin vasta hyvin niukasti demarit voittaen kepu pääsi v. 2003 hallituksen muodostamaan. Ja kahdeksan vuotta hallittuaan kepu koki historiallisen romahduksen. Päähallituskumppani kokoomus nähtiin paremmaksi ja siitä tuli suurin puolue.

    Lipposen hallituksiaan johtaessaan osoittama oli johtajuutta, jos mikä. Sitä ei ollut Vanhasella, Kiviniemellä vielä vähemmän, eikä sitä kai ollut tarpeeksi Kataisellakaan, joskin nykyhallituksen toivottomaan taapertamiseen on vaikuttanut älytön hallituspohja, johon jouduttiin, kun hallitukseen menosta kieltäytyi suurin vaalivoittaja persut ja suurin häviäjä kepu.

    En ole täällä johtamiskokemuksillani ja taidollani ylvästellyt kuten eräs, jonka kokemukset johtamisestakin lienevät tosiasiallisesti vähäisemmät ja ainakin yksipuolisemmat kuin minulla. Ainakin, jos hän on se, joksi monet näkyvät hänet uskovan. Kai minulla sotaväessäkin oli ainakin monipuolisemmat johtamiskokemukset kuin toimiupseereilla yleensä, mutta vaativampana pidän johtamista, johon jouduin tai pääsin siviilityöurallani Valion isännöitsijänä. Kun alaisissani oli paljon hyvin erilaisten alojen työntekijöitä ja loppua kohden yhä enemmän ulkoisten sopimuskumppaneiden työntekijöitä, sen kokonaisuuden johtamisessa kyllä tarvittiin taitoa, hyvin monien asioiden huomioon ottamista. Kun oli koko ajan budjetissa raamitettu tulosvastuukin, jollaista sotaväessä on vasta jossain yläportaissa.

    Johtaminen on taitolaji. Se vaatii ensiksikin tilanteen ja tarpeiden selvää ymmärtämistä ja joustavuutta toimia tilanteen mukaan. Johtaja yksin ei voi paljoakaan tehdä, hänen on saatava joukkonsa mukaan, jos hyviin tuloksiin pyritään. Siinä tarvitaan psykologiaa. Mutta joskus tarvitaan kovuuttakin. Paavo Lipponen näki sitä tarvittavan, ja sen hänen joukkonsakin ymmärsi ja tulosta tuli.

    Kerronpa tapauksen, josta olen kyllä saattanut kertoa joskus aikaisemminkin:

    Kun minut oli hyväksytty tehtävääni Valiolla, menin pyydettynä ilmoittautumaan esimiehelleni, Valion silloiselle ”kakkosmiehelle”. Hän pyöritteli käsissään minun papereitani ja siinä leppoisassa jutustelussamme totesi, että sinulla on aivan erinomainen kokemustausta onnistuaksesi hyvin tehtävässäsi. Sitten hän katseensa terävöittäen ja ääntäänkin korottaen totesi: ”tuosta sotilastaustastasi on sekin hyöty, että osaat käskeä, JOS MUU EI AUTA”. Silloin ymmärsin, että ehkä hän hieman pelkäsi, että alkaisin simputtaa alaisiani! Mahdollinen pelkonsa oli turha, niin minun ei tarvinnut koskaan tehdä, eikä sillä tavalla olisi niissä tehtävissä menestytty. Sovussa me aina uurastimme. Ja kun joskus koin oman asiantuntemukseni jossain asiassa riittämättömäksi, tukeuduin parempiin asiantuntijoihin, joita silloin vielä Valion pääkonttorilla oli paljon mm. sen suuressa teknisessä osastossa. Itseään viisaampiin tukeutuminen tarvittaessa ja yhteistoimintakyky ovat tuloksellisen johtajuuden tärkeimpiä edellytyksiä. Kovuudestaan huolimatta Paavo Lipposella oli noita kykyjä, siitä on todistanut mm. Iiro Viinanen muistelmissaan.

    xxxxxxxxxxxxxxxxx

    Olen tätä kirjoitellessani koko ajan katsonut toisella silmälläni ja kuunnellut molemmalla korvallani tv 5:ltä tulevaa puoluejohtajien ensimmäistä vaalikeskustelua. Eipä tuossa mitään uutta ja yllättävää ole esille tullut. Toivottavasti enemmän tulee seuraavissa esiintymisissä. Kieltämättä Stubbilla, Haglundilla ja Niinistöllä on tuossa etua täydellisestä ruotsinkielen taidostaan, mutta kyllä Sipilänkin hyvin pystyy sanomaan sanottavansa ruotsiksi, vaikka hänen taitonsa kovin kankea näkyy olevan. Samaa on sanottava myös Räsäsen ruotsin taidosta - yllättävää. Soini on ainoa, joka joutuu turvautumaan suomenkieleen, ehkäpä hän tekee sen mielistelläkseen pakkoruotsista mesoavia, joita persuissa taitaa olla paljon.
  18. Kyllä minulla yksi yhteinen piirre Väyrysen kanssa lienee. Väyrynen on sanonut, että tärkeintä ei ole se, mitä hänestä puhutaan, tärkeää on vain se, että hänestä puhutaan. Hieman samoin ajattelen tällä palstalla esiintymiseni tuottamasta;))

    No, vakavoituen: En koe imarteluksi sitä, että minut rinnastettaisiin Väyryseen. Enkä ole sellainen, että siihen olisi aihettakaan. Minä myönnän olleeni väärässäkin useammin kuin kerran, ja siitäkin kerrasta Väyrynen on sanonut: ”Kerran luulin olleeni väärässä, mutta pian huomasin erehtyneeni”.
  19. Taidat olla johtajuuden suhteen hieman samoissa näkemyksissä kuin tuo palstaa päivystävä ”johtajakin”. Johtamisessa ei ole vain yhtä menetelmää. vaan on monia erilaisia tapoja, johtajasta ja myös tilanteesta riippuen. Tärkeintä on, että se johtaminen tuottaa oikeaa tulosta, sillä päästään siihen, mihin pyritään. Lipposen johtajuus toimi siten.

    Akkojen itkettämisestä puhui myös Pystyyn_kuollut ja siltä osin vastasin hänelle, joten tässä en sitä enää toista.

    Ei Lipponen tosissaan pyrkinytkään presidentiksi, se tuli selväksi heti hänen ensiesiintymisessään pressanvaalien alla. Niinpä en minäkään häntä äänestänyt, vaan annoin ääneni sille, josta sitten presidentin saimmekin.
  20. Aivan niin, Lipponen jatkoi Ahon aloittamaa, ja kun ei nähnyt sitä riittäväksi, suurensi potin kaksinkertaiseksi. Ja se toimi. Heti alkoi tuottaa tulosta, ja Suomi nousi syvältä suosta varsin nopeasti.

    En kyllä muista demareiden ennen v. 1995 vaaleja toimineen kuvaamallasi tavalla. En usko ainakaan Lipposen niin toimineen; jos olisi, en varmaan olisi häntä äänestänyt. Kyllä minulle muistaakseni oli varsin selvää, että Ahon aloittamaa kiristystä on pakko jatkaa, jopa sitä tiukentaa. Hyväksyin täysin senkin, että yhtenä vuonna - olikohan se vuosi 1993 - jo silloin nauttimani sotilaseläke jätettiin kokonaan korottamatta, eikä kai korotuksia tullut palkkoihinkaan, jollaista eläkkeen lisäksi silloin myös nautin työpaikaltani.

    Naisten itkettämisellä tarkoittanet Arja Alhon tapausta. Alhohan oli demari ja ilmeisesti uskoi, että se olisi ollut Lipposen silmissä etu saada hieman erityisasemaa, mutta Paavo ilmoituksensa mukaisesti piti kaikkia hallituksensa jäseniä yhdenvertaisina. Kukapa meistä ei mieluummin olisi naistennaurattaja kuin niiden itkettäjä, mutta kyllä meistä moni on joutunut tuottamaan naiselle suruakin, itsekkäämmistä syistä kuin Paavo Arjalle. Olisi hän tuossa voinut toimia hienovaraisemminkin, mutta Paavolla oli tyyli ”aina roiskuu kun rapataan” ja se tuotti tulosta oleellisimmissa asioissa.
    21. 328 / 334
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt