Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

436

Kommenttia

6590

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Jo toinen yrittää saada minut pyörtämään päätökseni! Kun nuo yritykset tapahtuvat vakavasti otettavilta, arvostamiltani tahoilta, toistan saman, jonka sanoin jo samaa pyytäneelle luotsillemme aito-arskalle: pannaan harkintaan.

    En kyllä oikein pidä siitä, että vertaat tämän harrastuksemme koukuttavuutta alkoholismiin. Ei se sellainen ole, ehkä tätä voidaan verrata tupakoinnin koukuttavuuteen, josta olen päässyt melko helposti eroon. Montakin kertaa;))

    Eikä tämä mielestäni ole kovin erikoista aivovoimisteluakaan, shakki ja ristisanatehtävien ratkominenkin ovat sellaisina varmasti tätä puuhaa parempia. Tässä riittää, kun seuraa asioita niin, että niistä syntyy mielipiteitä, ja osaa kirjoittaa ne mielipiteensä tänne. Hyvin monella ei tosin näy olevan noitakaan taitoja, ja silti kirjoittavat tänne ahkerasti.

    Sosiaalisia aktiviteetteja minulla on kyllä useammallakin taholla, mutta onhan tämäkin myös sellainen. Siitä erikoinen, että täällä saan kuulla itsestäni myös sellaista, että jos noissa muissa aktiviteeteissani kuulisin samaa, sieltä kyllä välittömästi poistuisin. Mutta täällä kuulemani ei toki ole syy poistumiseen. sillä en anna sille mitään painoarvoa, kun ymmärrän sen syyt, jotka ovat enemmän sen antajissa kuin minussa.

    Varmaan olet oikeassa tuossa palstan uudistumista koskevassa mielipiteessäsi, samoin näki myös aito-arska ja onhan itsellänikin paljon kokemuksia vastaavanlaisiin muutoksiin suhtautumisessa aikaisemmin; siitä kerroin arskallekin. Tämä muutos voi tosiaan johtua myös arvelemistasivaikuttimista.

    Hallitusvaihtoehdot ovat tosiaan vielä aivan avoimia, ja spekulaatiosi eri mahdollisuuksista ovat mielenkiintoisia. Perusteilla, joita toin esille jo avauksessani, olen kyllä entistä taipuvaisempi uskomaan sen ”junttipunamullan” tuloon, mutta saatan olla väärässäkin. Pian nähdään, millaisen hallituksen saamme. Varmaan sellaisen, jonka ansaitsemme;))

    Joo, kyllähän nuo vakavasti otettavilta tahoilta tulleet vetoomuksenne minuun vaikuttavat niin, että saatan hyvinkin täällä taas visitoida, kun sille aihetta tulee. Mutta ihan pian en sellaista usko tulevan.
  2. Ei kai minun olisi pitänyt enää käydä palstaa vilkaisemassakaan. Nimittäin saat minut vielä harkitsemaan poistumisaikomukseni ehdottomuutta. En kai muuten olisi joutunut monissa yhteisöissänikään niihin lukuisiin tehtäviin joissa olen toiminut, ellei minuun tehoaisi tuollainen. Luottamuksenosoitukseksi minuun ne olen käsittänyt, vaikka kyseessä on voinut olla myös eräiden halu päästä helpommalla;)) No, sinulla sellaiseen haluun ei ole tarvetta, sillä minä en liene sinua luotsina paljonkaan työllistänyt, ellet lue joukkoon noita ”perässähiihtäjiäni”.

    Totta on, että mikä tahansa järjestelmän muutos herättää aina vastahakoisuutta entiseen järjestelmään tottuneilta. Pelkkä yhteisön nimenmuutos aiheuttaa samaa. Melkoinen vääntö edelsi Suomen Sinibarettiliiton nimenmuutosta Suomen Rauhanturvaajaliitoksi siksi, kun joukossamme on yhä enemmän Nato-johtoisissa operaatioissa toimineita vihreäbarettisia. Ehkäpä sinäkin ”vanhana faitterina” olit tuosta väännöstä tietoinen. Monia muutosvastarintaisia vääntöjä olen kokenut myös työuraltani, niin sotaväessä kuin siviilissä, mutta pian muutoksen jälkeen on yleensä oltu tyytyväisiä. Niin voi käydä myös tuossa palstauudistuksessa, jota kovin tuohtuneena tuossa avauksessani arvioin.

    Kyllä minä nyt kuitenkin jonkin aika pidän ”huilia” tältä palstalta, kun ohjelmassani on paljon muuta. Jotain siitä jo kerroinkin aikaisemmassa viestissäni. Mutta ehkä palailensitten, kun sille hyvää aihetta tulee.

    Näkemykseesi puoluejohtajien varovaisuudesta kannanottoihinsa yhdyn varsinkin Sipilän ja - ehkä yllättävää - Soinin osalta, mutta kyllä Stubb oli kannassaan varsin selkeä ja ehkä rohkeakin, sitä ei tosin kokoomuksen peruskannattajakuntaa ajatellen. Myös Rinne ehkä vähemmän vakuuttavasta olemuksestaan huolimatta oli kannassaan varsin määrätietoinen, ja Rinteen kanta on kai ollut jo tiedossa, kun se näyttäisi tuottaneen tulosta sikäli, että demareista persuihin valunut ilmeisen suuri joukko taitaa olla vähitellen palaamassa ”vanhaan kotiinsa”.
  3. Sanon avaukseni lopussa: >>Tälle avaukselleni mahdollisesti tulviin asiallisiin viesteihin voin vielä vastata, sillä onhan täällä sentään vielä muutama sellaisiin pystyvä täyspäinenkin<<

    Onhan yksi sellainen tullut ja häntä kiitin asiallisen viestinsä tiedosta, vaikka tuskin tulen sitä tietoa tarvitsemaan.

    Puolipäiset palstapäivystäjät vet kyllä rientäneet avaukselleni. Eräs heistä riemuitsee siitä, että jätän palstan. Hän on tietenkin kokenut minut ylivoimaiseksi vastustajakseen. Mutta en tuosta ylpisty, sillä kukapa täyspäinen ei olisi hänelle sellainen. Kylläkin kuulen tuon riemun lävitse tuskan vaikerrusta siitä, että nyt poistuu hänen yksinäisen elämänsä ainoa sisältö ja jäljelle jää vain tyhjyys.

    Tuolle, joka luulee kovaksi paikaksi minulle sitä, että kokoomus saa turpiinsa - jos saa - sanon: minulle on ihan yks ja sama, miten kullekin puolueelle käy. Elämäni jatkuu yhtä täytenä kuin ennenkin, siihen mikään puolue ei hiukkaakaan vaikuta. Ei kai kenenkään täällä vierailevan elämää muuta yhtään miksikään puolueiden voimasuhteissa tapahtuva muutos: Samanlaisena se jatkuu edelleen jokaisella, muutamalla yhtä hyvänä ja luultavasti useammalla yhtä huonona kuin tähänkin asti.

    En muuten ole ilmoittanut tulevan matkani päivämääriä; sanottakoon kuitenkin, että eivät ne ole nuo, jotka joku on tietävinään.

    Vielä sanon niin selvästi, että se tyhmimmänkin pitäisi ymmärtää: Kun nyt jätän palstan, en sitä tule ainakaan ennen vaaleja avaamaan. Jos joku luulee näkevänsä minut puskassa, jossa hän itse luuraa, hänellä olisi todella syytä mennä päälääkärille ja kertoa ”näyistään”. Nyt vain tämän myötä goodbye:

    https://www.youtube.com/watch?v=Fg4koastMuM
  4. Sanon avauksessani:

    >>Lähipäivinä varmaan julkaistava Taloustutkimuksen gallup puolueiden nykyisistä kannatuksista saattaa tuoda lisää mielenkiintoista ajateltavaa, mutta siitä tuskin tulen kertomaan mielipiteitäni täällä<<

    No, se tarkoittamani gallup on näköjään jo julkaistu tänään, mutta kun siitä ei ollut mitään vielä aamun lehdessä, en ollut siitä tietoinen.

    Mielestäni tuo gallup vahvistaa uskoani siihen, että kepun, demarien ja persujen punamultahan meille tulee. Kokoomuksen yhä pudonnut kannatus tulee lisäämään sen nyt jo ilmeistä halua jäädä oppositioon kannatustaan kasvattamaan, ja demarien kohonnut kannatus rohkaisee puoluetta pyrkimään hallitukseen. Persut ovat tosin vasta neljäntenä, mutta kun oppositioasema ei ole toiminut heillä siten kuin kepulla, kyllä he nyt hallitukseen pyrkivät ja varmaan pääsevätkin.
  5. Joo, tuollainenhan on kehitys maailmassa ollut kuin kuvaat. Jo hyvin monia tuhansia vuosia sitten kaksoisvirtojen (Eufrat-Tigris) alueella, Egyptissä ja muualla idän mailla, kaupunkeihin niissä väki keskittyi ja niissä tapahtui kehitys ja niistä maita johdettiin. Samoin tapahtui myöhemmin Euroopassakin. Antiikin Kreikassa (Hellaassa tai Hellaksessa) valtiotkin olivat kaupunkivaltioita. Ja sittemmin Keski-Euroopassa väki myös halusi keskittyä yhteen, osin turvallisuussyistäkin, ja syntyi kaupunkeja ja ainakin suuria, tiiviitä kyliä, joiden viljelysmaat olivat ympäristössä.

    Mutta näillä meidän arktisilla alueilla kauan oli tilanne toinen. Täällä kun vielä tuhat vuotta sitten elettiin pitkälti metsästyksestä ja kalastuksesta, haluttiin mahdollisimman suuri oma reviiri ympärille. Kerrotaan, että kun erään sellaisen suomalaisen asumuksen ohi alkoi jokea ylävirralta päin lipua puun lastuja, ukko lähti kirveen kanssa katsomaan kuka sinne on tullut, tietysti ajaakseen sen pois sieltä. Ja kun sitten tuli vähän karjaa ja kaskiviljelystä, edelleen haluttiin pitää itsellä mahdollisimman suuri oma alue, kun karja kävi metsälaitumella ja kaskeaminen vaati aina uutta metsää kaadettavaksi.

    Vaikka meidänkin olinteemme ovat paljon muuttuneet noista ajoista, yhä meissä monessa on henkisesti sitä kaskiviljelijää ja jopa äijää, joka lähti kirveen kanssa kenties viiden kilometrin päähän tullutta naapuria kauemmaksi häätämään. Olosuhteiden pakosta tosin yhä useampi meistä muuttaa niihin inhottaviin, meluisiin, ruuhkaisiin kaupunkeihin, kun se hiljainen maaseudun ihanuus ei elantoa tarjoa.