Arvaa kuka henkilö? Voi pöljempiäkin olla?

On vaikea kuvitella, miksi Paavo Väyrynen ajelisi autollaan Salon tai Leppävirran seudulla. Vielä oudompaa olisi, ettei hän sakot saatuaan edes yrittäisi väittää joutuneensa väärinkohdelluksi.

Sitaatti_keskiasennossa kirjoitti:

On vaikea kuvitella, miksi Paavo Väyrynen ajelisi autollaan Salon tai Leppävirran seudulla. Vielä oudompaa olisi, ettei hän sakot saatuaan edes yrittäisi väittää joutuneensa väärinkohdelluksi.

Lue lisää

Anteeksi tyhmyyteni on se pakko olla Juha Sipilä

Sorry vaan nythän mä muistin se olikin Kimmo Tiilikainen.

Kuulosti kyllä "mikkihiireltä" kun elvisteli rahoillaanki no rkp maksaa.

Taatusti Ossi asiankannattaja, ei kukaan muu ole niin pöljä ja urallaan epäonnistunut aliupseeri! Rispiissä on kyllä kova, jos vaan korkki pysyy kiinni!

Taitaapa olla esikunta-aliupseeri Paloheinästä. Olikohan edes pessyt itseään kun meni poliisin pakeille?

Tyhmä saa olla, muttei pöljä.

Valehteleekin kuin niinistö. (mätkähti 560 euron sakko.)
Niinistön tuloilla paljon suurempi sakko.

Kyllä kapi sen kertoi, ihan totisella naamalla.
Varmaan muutakin vastaavaa on.

Pakko_uskoa kirjoitti:

Kyllä kapi sen kertoi, ihan totisella naamalla.
Varmaan muutakin vastaavaa on.

Ei helkkari, ei Kapikaan noin pöljä ole.

Tai niin, mistä sen tietää... joutuihan hän sotilasurallaankin avustaviin hallintohommiin esikuntaan, sinnehän ohjataan ne joista ei ole oikeisiin sotilastehtäviin.

Enpä_usko kirjoitti:

Ei helkkari, ei Kapikaan noin pöljä ole.

Tai niin, mistä sen tietää... joutuihan hän sotilasurallaankin avustaviin hallintohommiin esikuntaan, sinnehän ohjataan ne joista ei ole oikeisiin sotilastehtäviin.

Lue lisää

.

"Kumipääkomppania?????"

.

Kumipää_komppania kirjoitti:

.

"Kumipääkomppania?????"

.

Niin, joukko-osastojen esikuntakomppanioihin sijoitettiin heikoin sotilasaines, ne joista ei ollut taistelijoiksi tai muihin vaativiin sotilastehtäviin. Esikunnissa he toimivat erilaisissa aputehtävissä.

Sama koskee tietysti aliupseeristoa, heikoin aliupseeriaines ohjattiin esikuntatehtäviin. Siellä he pääsivät "pätemään" oikean upseeriston avustajina, papereiden pyörittäjinä ym. hallintohommissa. Samaan aikaan todellisiiin sotilastehtäviin kyenneet aliupseerit toimivat monenlaisissa vaativissa erikoistehtävissä, mm. aseiden ja kaluston ylläpidon ekspertteinä, sota-alusten päälliköinä jne.

niinpä_juuri kirjoitti:

Niin, joukko-osastojen esikuntakomppanioihin sijoitettiin heikoin sotilasaines, ne joista ei ollut taistelijoiksi tai muihin vaativiin sotilastehtäviin. Esikunnissa he toimivat erilaisissa aputehtävissä.

Sama koskee tietysti aliupseeristoa, heikoin aliupseeriaines ohjattiin esikuntatehtäviin. Siellä he pääsivät "pätemään" oikean upseeriston avustajina, papereiden pyörittäjinä ym. hallintohommissa. Samaan aikaan todellisiiin sotilastehtäviin kyenneet aliupseerit toimivat monenlaisissa vaativissa erikoistehtävissä, mm. aseiden ja kaluston ylläpidon ekspertteinä, sota-alusten päälliköinä jne.

Lue lisää

Myös huoltojoukot koulutettiin esikuntakomppanioissa. En tullut aikoinaan kysyneeksi, minkälaisista harjoituksista esimerkiksi kenttämuonittajien päivät kasarmilla muodostuivat, mutta leireillä täyttivät kyllä tehtävänsä siinä kuin muutkin varusmiehet. Välistä paremmin, välistä huonommin. Ei ollut yksin heidän vikansa, ettei leirimuona aina maistunut.

Kaipa "muonamiesten" aliuseerikouluttajat opettivat alaisiaan kasarmilla laittamaan ruokaa kuivatuista perunoista, seitikalasta ja mistä armeijan muusta "herkusta" milloinkin. Ruoanlaitto ei ole mitään paperien pyörittelyä. Varmaa on, että muu miehistö kuolee nälkään ilman muonamiestä, koska niin paljon lenkkimakkaraa ei kukaan saa hamstrattua mukaansa leirille, että se yksin riittäisi edes yhdeksi viikoksi.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Myös huoltojoukot koulutettiin esikuntakomppanioissa. En tullut aikoinaan kysyneeksi, minkälaisista harjoituksista esimerkiksi kenttämuonittajien päivät kasarmilla muodostuivat, mutta leireillä täyttivät kyllä tehtävänsä siinä kuin muutkin varusmiehet. Välistä paremmin, välistä huonommin. Ei ollut yksin heidän vikansa, ettei leirimuona aina maistunut.

Kaipa "muonamiesten" aliuseerikouluttajat opettivat alaisiaan kasarmilla laittamaan ruokaa kuivatuista perunoista, seitikalasta ja mistä armeijan muusta "herkusta" milloinkin. Ruoanlaitto ei ole mitään paperien pyörittelyä. Varmaa on, että muu miehistö kuolee nälkään ilman muonamiestä, koska niin paljon lenkkimakkaraa ei kukaan saa hamstrattua mukaansa leirille, että se yksin riittäisi edes yhdeksi viikoksi.

Lue lisää

Aikanaan parinviikon kertausharjoituksissa.
Teltamme oli lähellä muonitustelttaa, ja meillähän riitti säilykelihapurkkeja.
Sellaisia isoja- Muitan kuin meidäkin telttasotureilla oli jokaisella lihapurkki tyynyn alla. Mikä nyt tyynynä olikaan..
Täytyy muistella... etä hyvää oli liha siinä, niissä ankeissa olosuhteissa.
Jossa kahvikin maistui ihan jumalalliselta.
Se sitä 60-luvun loppua.
Sittemmin itsekkin esimies asemassa, en tämmöisiin ottanut pahemmin kantaa, esimies asemassa. Kun oli tärkeämpääkin.
Se vain osoittaa oma aloitteellisuutta.
Mukavia aikoja nuo alkupään kertausharjoitukset.
Sittenhän niitä olikin jatkuvalla syötöllä. Ihan 60v asti, joka on pääte ikä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Myös huoltojoukot koulutettiin esikuntakomppanioissa. En tullut aikoinaan kysyneeksi, minkälaisista harjoituksista esimerkiksi kenttämuonittajien päivät kasarmilla muodostuivat, mutta leireillä täyttivät kyllä tehtävänsä siinä kuin muutkin varusmiehet. Välistä paremmin, välistä huonommin. Ei ollut yksin heidän vikansa, ettei leirimuona aina maistunut.

Kaipa "muonamiesten" aliuseerikouluttajat opettivat alaisiaan kasarmilla laittamaan ruokaa kuivatuista perunoista, seitikalasta ja mistä armeijan muusta "herkusta" milloinkin. Ruoanlaitto ei ole mitään paperien pyörittelyä. Varmaa on, että muu miehistö kuolee nälkään ilman muonamiestä, koska niin paljon lenkkimakkaraa ei kukaan saa hamstrattua mukaansa leirille, että se yksin riittäisi edes yhdeksi viikoksi.

Lue lisää

Soppatykistöön ei ehkä kaiken kumipäisimpiä päästetty, ties mitä olisivat soppaan sotkeneet. Olihan siellä esikuntakomppaniassa muitakin kuin päästään B-mieheksi luokiteltuja, pahat lättäjalat taisi olla yksi peruste, eivät kestäneet pitkiä marsseja. A-miehiä ei esikuntiin laitettu, ei kouluttajiksi, eikä varusmiehiksi.

Olin aikaa sitten tilaisuudessa istua (ihan pidemmän kaavan mukaan) iltaa Lasse Lehtisen ja hänen seurueensa kanssa Nilsiän Tahkovuoren maisemissa, ja ainahan jossain vaiheessa miesten jutut kääntyvät inttimuistoihin. Lasse oli palvellut sen verran vanhana ja kouluja käyneenä, että oli varusmiehenä komennettu pääesikuntaan tiedotustehtäviin, sujavasanainen savolainen kun on.

Saimme kuulla meheviä juttuja korkeiden upseereiden (siis niiden oikeiden upseereiden) tekemisistä, kuin siitäkin, miten yksinkertaista sakkia sinne esikuntien alempiin virkoihin oli haalittu. Vaikka Lehtisen jutut ovat sen verran savolaisuudella sävytettyjä, että vastuu on kuulijalla, niin kyllä niistä saman johtopäätöksen voi vetää, kuin mitä palstalla on Kapin myötä on arvioitu. Ei esikuntien aliupseeri virkoihin terävintä sotilaallista osaamista haalittu, päinvastoin.

Muistuupa_minullekin kirjoitti:

Soppatykistöön ei ehkä kaiken kumipäisimpiä päästetty, ties mitä olisivat soppaan sotkeneet. Olihan siellä esikuntakomppaniassa muitakin kuin päästään B-mieheksi luokiteltuja, pahat lättäjalat taisi olla yksi peruste, eivät kestäneet pitkiä marsseja. A-miehiä ei esikuntiin laitettu, ei kouluttajiksi, eikä varusmiehiksi.

Olin aikaa sitten tilaisuudessa istua (ihan pidemmän kaavan mukaan) iltaa Lasse Lehtisen ja hänen seurueensa kanssa Nilsiän Tahkovuoren maisemissa, ja ainahan jossain vaiheessa miesten jutut kääntyvät inttimuistoihin. Lasse oli palvellut sen verran vanhana ja kouluja käyneenä, että oli varusmiehenä komennettu pääesikuntaan tiedotustehtäviin, sujavasanainen savolainen kun on.

Saimme kuulla meheviä juttuja korkeiden upseereiden (siis niiden oikeiden upseereiden) tekemisistä, kuin siitäkin, miten yksinkertaista sakkia sinne esikuntien alempiin virkoihin oli haalittu. Vaikka Lehtisen jutut ovat sen verran savolaisuudella sävytettyjä, että vastuu on kuulijalla, niin kyllä niistä saman johtopäätöksen voi vetää, kuin mitä palstalla on Kapin myötä on arvioitu. Ei esikuntien aliupseeri virkoihin terävintä sotilaallista osaamista haalittu, päinvastoin.

Lue lisää

Siihen aikaan ei heikompaakaan ainesta laittettu siviiliin.
Aina keksittiin jokin paikka.
Toimistot oli osaamattomien paikka. Sehän aivan luonnollistakin, siellä ei pääse vahinkoa tekemään niin.
Kun sotilas, kapin tapauksessa aliupseeri koulutettu tehväväänsä, niin ei se suinkaan toimistotehtävä silloin ole.
Sotaa vartenhan ihan kouluttaudutaan.
Vaikka sanottu, että jokaisen tehtävä tärkeä sotaväessä.
Tuskin nyt toimistossa istuvan aliupseerin tehtävä niin tärkeä on.
Naiset hoitaa ne sutjakammin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Myös huoltojoukot koulutettiin esikuntakomppanioissa. En tullut aikoinaan kysyneeksi, minkälaisista harjoituksista esimerkiksi kenttämuonittajien päivät kasarmilla muodostuivat, mutta leireillä täyttivät kyllä tehtävänsä siinä kuin muutkin varusmiehet. Välistä paremmin, välistä huonommin. Ei ollut yksin heidän vikansa, ettei leirimuona aina maistunut.

Kaipa "muonamiesten" aliuseerikouluttajat opettivat alaisiaan kasarmilla laittamaan ruokaa kuivatuista perunoista, seitikalasta ja mistä armeijan muusta "herkusta" milloinkin. Ruoanlaitto ei ole mitään paperien pyörittelyä. Varmaa on, että muu miehistö kuolee nälkään ilman muonamiestä, koska niin paljon lenkkimakkaraa ei kukaan saa hamstrattua mukaansa leirille, että se yksin riittäisi edes yhdeksi viikoksi.

Lue lisää

Kun tuo minun ammoinen sotilasurani näkyy olevan suuri päänvaiva eräille - ei toki sinulle - niin helpottaisikohan heitä, kun kerron, että en ole koskaan palvellut Esikuntakomppaniassa. Varusmiehenä palvelin JP 2:n - sittemmin UudJP:n - 1.Jääkärikomppaniassa, jossa aliupseerikoulun käytyäni ylenin varusmieskersantiksi ja jäin palvelukseen va-kersanttina, kouluttajana ja joukkueen varajohtajana.

Peruskurssinikin kuten myöhemmin myös RUK:n kävin kiväärilinjalla. Mutta Huoltokoulun palvelukseen siirryttyäni kävin myös talousaliupseerikurssin ja siirryin takaisin UudJP:aan huollon puolelle, toimin mm. Santahaminan varuskunnan muonittajana ja myös huoltoupseerin sijaisena. Todisteita noista lienen joskus näyttänyt.

Esikunnan hallinnollisiin tehtäviin siirryin sitten PlTutkK:een ja myöhemmin TopK:aan, jossa kesäisin toimin myös kartoituksen maastotöissä saatuani siihen asianmukaista koulutusta. Mestarikurssini kävin esikuntalinjalla, ja sittemmin toimin opettajana ja kurssin johtajana siten kuin kerron seuraavassa eräälle juuri antamassani vastauksessani.

Pääesikunnan henkilötoimisto oli viimeinen työpaikkani armeijassa, ja siellä vastuualueenani olivayt valtakunnalliset toimiupseeriasiat, siirrot, komennukset, koulutus ja urasuunnittelu. Pv:n palvelukseni katkesi YK:n rauhanturvajoukkoihin, joissa olin ensin Kyproksella siellä tosiaan Esikuntakomppanian vääpelinä ja Siinailla komentotoimiston toimistoupseerina, jossa vastuullani olivat henkilöasiat ja yhteydet Suomeen toimistopäällikön (majuri) keskittyessä kansainvälisiin asioihin. Viimeisen YK-reissuni tein vielä reserviläisenä Golanille.

Tässä tämä mainitsemani vastaukseni eräälle:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ei yllätä, että tuon JOHTAJAN lisäksi myös sinä ”näet” avaajan minuksi. Olenhan harvinaisen pöljä ja sinä harvinaisen älykäs ja korkealle opiskellut - noin olet antanut lukemattomat kerrat ymmärtää aina perässäni roikkuen. Mielipiteitä mistään muusta sinulta ei ole kuultukaan. Ei tosin ole nähty todisteita opintosaavutuksistasi, mutta älykkyyttäsi ei sopine epäillä, kun olet noin osannut keskittyä mielestäsi tärkeimpään.

Minä sen sijaan olen kärttämänänne näyttänyt todistuksianikin, ja kiitettäviä ne ovat kaikki olleet, useimmat priimustodistuksia. Ja työstäni henkilöstöhallinnon opettajana ja mestarikurssin johtajana Esikuntakoulussa esimieheni ovat antaneet lausunnon (olen näyttänyt tämänkin alkuperäisenä, nyt vain kopsaan siitä):

Arviointi Kapteeni Korhosen työtaidosta ja henkilökohtaisesta käyttöarvosta on muodostunut seuraavaksi:
Johtamistaito Kiitettävä
Suunnittelu- ja toimeenpanokyky Kiitettävä
Kouluttamistaito Kiitettävä
Kirjallinen esitystaito Kiitettävä
Suullinen esitystaito Kiitettävä
Yhteistyökyky Kiitettävä

Kapteeni Korhonen kuului niiden neljän ensimmäisen joukkoon, jotka puolustusvoimissa ylennettiin kapteeniksi 1.3.1979.

Mutta mitäpä noista todistuksista, jotka on saatu joukossa, jossa oli vain n. 5200 pöljää ja vain yksi välkky ja pätevä, joka ainoana joukosta eteni JOHTAJAKSI - ja pätevöityi myös kepulaiseksi! Eipä sellaisen tarvinnut uhrata lahjojaan enää siviilitöihin, kuten minun täytyi tehdä. Niistäkin kyllä sain kovin kiittäviä lausuntoja ja eläkkeelle jäädessäni jopa korkeimman kunniamerkkini - siitäkin olet nähnyt todisteen. Mutta eihän tuollaisellakaan ole mitään arvoa, kun se on saatu vain Valiolla, jonka palveluksessa ei tietenkään ollut muita kuin pöljiä. No, oli siellä muutamia kepulaisiakin, mutta ei varmaan yhtä viisaita kuin tällä palstalla.

Aiheetta enempään tyydyn nyt olemaan vain tällainen pöljä. Ja kiitän sinua korkealle opiskellutta ja elämässäsi muutoinkin minua paljon paremmin menestynyttä älykköä ja lahjakkuutta siitä, että kuitenkin näet minut niin tärkeäksi, että aina olet kannoillani etkä koskaan puhukaan muusta kuin minusta. Hiveleehän sellainen itsetuntoani. Ilman sitä varmaan saisin alemmuuskompleksin - ja alkaisin esiintyä vaikka JOHTAJANA tai korkealle opiskelleena, elämässään menestyneenä älykkönä!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Tämän jälkeen minulla ei ole aihetta enempään tästä eikä mistään muustakaan asiasta.

kapi_ kirjoitti:

Kun tuo minun ammoinen sotilasurani näkyy olevan suuri päänvaiva eräille - ei toki sinulle - niin helpottaisikohan heitä, kun kerron, että en ole koskaan palvellut Esikuntakomppaniassa. Varusmiehenä palvelin JP 2:n - sittemmin UudJP:n - 1.Jääkärikomppaniassa, jossa aliupseerikoulun käytyäni ylenin varusmieskersantiksi ja jäin palvelukseen va-kersanttina, kouluttajana ja joukkueen varajohtajana.

Peruskurssinikin kuten myöhemmin myös RUK:n kävin kiväärilinjalla. Mutta Huoltokoulun palvelukseen siirryttyäni kävin myös talousaliupseerikurssin ja siirryin takaisin UudJP:aan huollon puolelle, toimin mm. Santahaminan varuskunnan muonittajana ja myös huoltoupseerin sijaisena. Todisteita noista lienen joskus näyttänyt.

Esikunnan hallinnollisiin tehtäviin siirryin sitten PlTutkK:een ja myöhemmin TopK:aan, jossa kesäisin toimin myös kartoituksen maastotöissä saatuani siihen asianmukaista koulutusta. Mestarikurssini kävin esikuntalinjalla, ja sittemmin toimin opettajana ja kurssin johtajana siten kuin kerron seuraavassa eräälle juuri antamassani vastauksessani.

Pääesikunnan henkilötoimisto oli viimeinen työpaikkani armeijassa, ja siellä vastuualueenani olivayt valtakunnalliset toimiupseeriasiat, siirrot, komennukset, koulutus ja urasuunnittelu. Pv:n palvelukseni katkesi YK:n rauhanturvajoukkoihin, joissa olin ensin Kyproksella siellä tosiaan Esikuntakomppanian vääpelinä ja Siinailla komentotoimiston toimistoupseerina, jossa vastuullani olivat henkilöasiat ja yhteydet Suomeen toimistopäällikön (majuri) keskittyessä kansainvälisiin asioihin. Viimeisen YK-reissuni tein vielä reserviläisenä Golanille.

Tässä tämä mainitsemani vastaukseni eräälle:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ei yllätä, että tuon JOHTAJAN lisäksi myös sinä ”näet” avaajan minuksi. Olenhan harvinaisen pöljä ja sinä harvinaisen älykäs ja korkealle opiskellut - noin olet antanut lukemattomat kerrat ymmärtää aina perässäni roikkuen. Mielipiteitä mistään muusta sinulta ei ole kuultukaan. Ei tosin ole nähty todisteita opintosaavutuksistasi, mutta älykkyyttäsi ei sopine epäillä, kun olet noin osannut keskittyä mielestäsi tärkeimpään.

Minä sen sijaan olen kärttämänänne näyttänyt todistuksianikin, ja kiitettäviä ne ovat kaikki olleet, useimmat priimustodistuksia. Ja työstäni henkilöstöhallinnon opettajana ja mestarikurssin johtajana Esikuntakoulussa esimieheni ovat antaneet lausunnon (olen näyttänyt tämänkin alkuperäisenä, nyt vain kopsaan siitä):

Arviointi Kapteeni Korhosen työtaidosta ja henkilökohtaisesta käyttöarvosta on muodostunut seuraavaksi:
Johtamistaito Kiitettävä
Suunnittelu- ja toimeenpanokyky Kiitettävä
Kouluttamistaito Kiitettävä
Kirjallinen esitystaito Kiitettävä
Suullinen esitystaito Kiitettävä
Yhteistyökyky Kiitettävä

Kapteeni Korhonen kuului niiden neljän ensimmäisen joukkoon, jotka puolustusvoimissa ylennettiin kapteeniksi 1.3.1979.

Mutta mitäpä noista todistuksista, jotka on saatu joukossa, jossa oli vain n. 5200 pöljää ja vain yksi välkky ja pätevä, joka ainoana joukosta eteni JOHTAJAKSI - ja pätevöityi myös kepulaiseksi! Eipä sellaisen tarvinnut uhrata lahjojaan enää siviilitöihin, kuten minun täytyi tehdä. Niistäkin kyllä sain kovin kiittäviä lausuntoja ja eläkkeelle jäädessäni jopa korkeimman kunniamerkkini - siitäkin olet nähnyt todisteen. Mutta eihän tuollaisellakaan ole mitään arvoa, kun se on saatu vain Valiolla, jonka palveluksessa ei tietenkään ollut muita kuin pöljiä. No, oli siellä muutamia kepulaisiakin, mutta ei varmaan yhtä viisaita kuin tällä palstalla.

Aiheetta enempään tyydyn nyt olemaan vain tällainen pöljä. Ja kiitän sinua korkealle opiskellutta ja elämässäsi muutoinkin minua paljon paremmin menestynyttä älykköä ja lahjakkuutta siitä, että kuitenkin näet minut niin tärkeäksi, että aina olet kannoillani etkä koskaan puhukaan muusta kuin minusta. Hiveleehän sellainen itsetuntoani. Ilman sitä varmaan saisin alemmuuskompleksin - ja alkaisin esiintyä vaikka JOHTAJANA tai korkealle opiskelleena, elämässään menestyneenä älykkönä!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Tämän jälkeen minulla ei ole aihetta enempään tästä eikä mistään muustakaan asiasta.

Lue lisää

Kyllä melko pöljä autokuski olet.
Sekin kait muitten vika?
Jos Osmium olisi ollut paikallasi, varmaan sanoisi että kepu -ankyrä painoi jalkaansa.

Ootta te paapat ihmeellisiä.
Asia ei ole kirjoituksissanne nimeksikään.."minä..minä..minä.. vain loistaa.

Muistuupa_mieleen kirjoitti:

Aikanaan parinviikon kertausharjoituksissa.
Teltamme oli lähellä muonitustelttaa, ja meillähän riitti säilykelihapurkkeja.
Sellaisia isoja- Muitan kuin meidäkin telttasotureilla oli jokaisella lihapurkki tyynyn alla. Mikä nyt tyynynä olikaan..
Täytyy muistella... etä hyvää oli liha siinä, niissä ankeissa olosuhteissa.
Jossa kahvikin maistui ihan jumalalliselta.
Se sitä 60-luvun loppua.
Sittemmin itsekkin esimies asemassa, en tämmöisiin ottanut pahemmin kantaa, esimies asemassa. Kun oli tärkeämpääkin.
Se vain osoittaa oma aloitteellisuutta.
Mukavia aikoja nuo alkupään kertausharjoitukset.
Sittenhän niitä olikin jatkuvalla syötöllä. Ihan 60v asti, joka on pääte ikä.

Lue lisää

"Sittemmin itsekkin esimies asemassa, en tämmöisiin ottanut pahemmin kantaa, esimies asemassa. Kun oli tärkeämpääkin."

Niin, olithan sinä res.maj, inssi, sitten alennettu reservin kapteeni ja nyt keskustan ehdokas.

Muistuupa_minullekin kirjoitti:

Soppatykistöön ei ehkä kaiken kumipäisimpiä päästetty, ties mitä olisivat soppaan sotkeneet. Olihan siellä esikuntakomppaniassa muitakin kuin päästään B-mieheksi luokiteltuja, pahat lättäjalat taisi olla yksi peruste, eivät kestäneet pitkiä marsseja. A-miehiä ei esikuntiin laitettu, ei kouluttajiksi, eikä varusmiehiksi.

Olin aikaa sitten tilaisuudessa istua (ihan pidemmän kaavan mukaan) iltaa Lasse Lehtisen ja hänen seurueensa kanssa Nilsiän Tahkovuoren maisemissa, ja ainahan jossain vaiheessa miesten jutut kääntyvät inttimuistoihin. Lasse oli palvellut sen verran vanhana ja kouluja käyneenä, että oli varusmiehenä komennettu pääesikuntaan tiedotustehtäviin, sujavasanainen savolainen kun on.

Saimme kuulla meheviä juttuja korkeiden upseereiden (siis niiden oikeiden upseereiden) tekemisistä, kuin siitäkin, miten yksinkertaista sakkia sinne esikuntien alempiin virkoihin oli haalittu. Vaikka Lehtisen jutut ovat sen verran savolaisuudella sävytettyjä, että vastuu on kuulijalla, niin kyllä niistä saman johtopäätöksen voi vetää, kuin mitä palstalla on Kapin myötä on arvioitu. Ei esikuntien aliupseeri virkoihin terävintä sotilaallista osaamista haalittu, päinvastoin.

Lue lisää

Täytyy varmaan mennä ainakin 1950-luvulle asti, kun lättäjalkaista miestä ole katsottu kuuluvaksi vähintään kuntoisuusluokkaan A2, vaikka varusmiehellä olisi lisäksi ollut keskinkertainen likinäköisyys, selkärangan kieroutuma tai muuta vikaa päälle.

Asevelvollinenhan voidaan sijoittaa sellaiseen joukko-osastoon, ettei "vika" haittaa, vaikka koulutuksessa olisi paljonkin ulkopalvelusta. Esimerkiksi meidän tykkimiesten ei tarvinnut suorittaa koskaan pitkiä marsseja, vaan lyhyetkin istuttiin autonlavalla. Meissä oli paljon lättäjalkaisia. En tiedä, onko sissi- ja jääkärikoulutuksessa toisin, mutta käsitys siitä, että lättäjalkaisuus vaikeuttaa marssimista, on ajalta ennen toista maailmansotaa. Silloinhan myös pienikokoisia ja laihoja miehiä vapautettiin "liian heikkoina" asepalveluksesta. Jo pitkään on kuitenkin ymmärretty, että fyysinen kunto perustuu enemmän siihen, paljonko on harrastettu liikuntaa ennen asepalvelukseen menemistä.

Täällä nykynuorison keskustelua noista kuntoisuusluokista:

http://www.aamukampa.net/forum/viewtopic.php?f=30&t=5203

kapi_ kirjoitti:

Kun tuo minun ammoinen sotilasurani näkyy olevan suuri päänvaiva eräille - ei toki sinulle - niin helpottaisikohan heitä, kun kerron, että en ole koskaan palvellut Esikuntakomppaniassa. Varusmiehenä palvelin JP 2:n - sittemmin UudJP:n - 1.Jääkärikomppaniassa, jossa aliupseerikoulun käytyäni ylenin varusmieskersantiksi ja jäin palvelukseen va-kersanttina, kouluttajana ja joukkueen varajohtajana.

Peruskurssinikin kuten myöhemmin myös RUK:n kävin kiväärilinjalla. Mutta Huoltokoulun palvelukseen siirryttyäni kävin myös talousaliupseerikurssin ja siirryin takaisin UudJP:aan huollon puolelle, toimin mm. Santahaminan varuskunnan muonittajana ja myös huoltoupseerin sijaisena. Todisteita noista lienen joskus näyttänyt.

Esikunnan hallinnollisiin tehtäviin siirryin sitten PlTutkK:een ja myöhemmin TopK:aan, jossa kesäisin toimin myös kartoituksen maastotöissä saatuani siihen asianmukaista koulutusta. Mestarikurssini kävin esikuntalinjalla, ja sittemmin toimin opettajana ja kurssin johtajana siten kuin kerron seuraavassa eräälle juuri antamassani vastauksessani.

Pääesikunnan henkilötoimisto oli viimeinen työpaikkani armeijassa, ja siellä vastuualueenani olivayt valtakunnalliset toimiupseeriasiat, siirrot, komennukset, koulutus ja urasuunnittelu. Pv:n palvelukseni katkesi YK:n rauhanturvajoukkoihin, joissa olin ensin Kyproksella siellä tosiaan Esikuntakomppanian vääpelinä ja Siinailla komentotoimiston toimistoupseerina, jossa vastuullani olivat henkilöasiat ja yhteydet Suomeen toimistopäällikön (majuri) keskittyessä kansainvälisiin asioihin. Viimeisen YK-reissuni tein vielä reserviläisenä Golanille.

Tässä tämä mainitsemani vastaukseni eräälle:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ei yllätä, että tuon JOHTAJAN lisäksi myös sinä ”näet” avaajan minuksi. Olenhan harvinaisen pöljä ja sinä harvinaisen älykäs ja korkealle opiskellut - noin olet antanut lukemattomat kerrat ymmärtää aina perässäni roikkuen. Mielipiteitä mistään muusta sinulta ei ole kuultukaan. Ei tosin ole nähty todisteita opintosaavutuksistasi, mutta älykkyyttäsi ei sopine epäillä, kun olet noin osannut keskittyä mielestäsi tärkeimpään.

Minä sen sijaan olen kärttämänänne näyttänyt todistuksianikin, ja kiitettäviä ne ovat kaikki olleet, useimmat priimustodistuksia. Ja työstäni henkilöstöhallinnon opettajana ja mestarikurssin johtajana Esikuntakoulussa esimieheni ovat antaneet lausunnon (olen näyttänyt tämänkin alkuperäisenä, nyt vain kopsaan siitä):

Arviointi Kapteeni Korhosen työtaidosta ja henkilökohtaisesta käyttöarvosta on muodostunut seuraavaksi:
Johtamistaito Kiitettävä
Suunnittelu- ja toimeenpanokyky Kiitettävä
Kouluttamistaito Kiitettävä
Kirjallinen esitystaito Kiitettävä
Suullinen esitystaito Kiitettävä
Yhteistyökyky Kiitettävä

Kapteeni Korhonen kuului niiden neljän ensimmäisen joukkoon, jotka puolustusvoimissa ylennettiin kapteeniksi 1.3.1979.

Mutta mitäpä noista todistuksista, jotka on saatu joukossa, jossa oli vain n. 5200 pöljää ja vain yksi välkky ja pätevä, joka ainoana joukosta eteni JOHTAJAKSI - ja pätevöityi myös kepulaiseksi! Eipä sellaisen tarvinnut uhrata lahjojaan enää siviilitöihin, kuten minun täytyi tehdä. Niistäkin kyllä sain kovin kiittäviä lausuntoja ja eläkkeelle jäädessäni jopa korkeimman kunniamerkkini - siitäkin olet nähnyt todisteen. Mutta eihän tuollaisellakaan ole mitään arvoa, kun se on saatu vain Valiolla, jonka palveluksessa ei tietenkään ollut muita kuin pöljiä. No, oli siellä muutamia kepulaisiakin, mutta ei varmaan yhtä viisaita kuin tällä palstalla.

Aiheetta enempään tyydyn nyt olemaan vain tällainen pöljä. Ja kiitän sinua korkealle opiskellutta ja elämässäsi muutoinkin minua paljon paremmin menestynyttä älykköä ja lahjakkuutta siitä, että kuitenkin näet minut niin tärkeäksi, että aina olet kannoillani etkä koskaan puhukaan muusta kuin minusta. Hiveleehän sellainen itsetuntoani. Ilman sitä varmaan saisin alemmuuskompleksin - ja alkaisin esiintyä vaikka JOHTAJANA tai korkealle opiskelleena, elämässään menestyneenä älykkönä!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Tämän jälkeen minulla ei ole aihetta enempään tästä eikä mistään muustakaan asiasta.

Lue lisää

Melkoisen ala-arvoinen on urasi todella oluut

Heti alkuuhan on huomattu, ettei sinusta ole sotilaan varsinaisiin tehtäviin, ja siirretty jo uran alkuvaiheessa huoltojoukkoihin, töpinään, muonittajaksi. Ja kun et niissäkään menestynyt, siirrettiin sinut lattapojaksi ja mittanauhan nollapäähän "maastotöihin".

"Ne jotka osaa, tekee mitä vaan, ne jotka ei, ryhtyy opettamaan" runoili Juice aikanaan. Totuushan tuohon sisältyy, ja sinä esimerkilläsi vahvistat totuuden. Kun et osannut mitään, etkä menestynyt missään, siirrettiin sinut opettajaksi. No, ne murssit varnasti "lopetettiin", eli lurseja joissa olit "opettahana" ei enää järjestetty. Siipä sinut piti piilottaa esikuntaan hallinnollisiin paperinpyörittäjän tehtäviin. Otit vastaan aliupseerikunnalle esitettyjä ylennyksiä, siirtoja jne, löit asianmukaiset leimat, kirjasit saapuneeksi ja toimitit korkeampiarvoisten päätettäväksi- Päätöksen jälkeen lähetit päätöksne vastaavin leimoin ja kirjauksin takaisin perusyksiköihin. Siinä se vastuu.

ItseItseäänNostaen kirjoitti:

"Sittemmin itsekkin esimies asemassa, en tämmöisiin ottanut pahemmin kantaa, esimies asemassa. Kun oli tärkeämpääkin."

Niin, olithan sinä res.maj, inssi, sitten alennettu reservin kapteeni ja nyt keskustan ehdokas.

Lue lisää

Mitäpä pahaa näet,jos on majuri?
Sekin tietty osaamisasteikko.
Se pitää itse hankkia, se ei tule itsestään.
Eikä pitäisi olla pahaa sanottavaa, keskustan ehdokkaasta/äänestäjästä/kannattajasta.
Keskustahan maan selkärankapuolueita.
Pyritään kaikki ottamaan huomioon.

Totuutta_kapille kirjoitti:

Melkoisen ala-arvoinen on urasi todella oluut

Heti alkuuhan on huomattu, ettei sinusta ole sotilaan varsinaisiin tehtäviin, ja siirretty jo uran alkuvaiheessa huoltojoukkoihin, töpinään, muonittajaksi. Ja kun et niissäkään menestynyt, siirrettiin sinut lattapojaksi ja mittanauhan nollapäähän "maastotöihin".

"Ne jotka osaa, tekee mitä vaan, ne jotka ei, ryhtyy opettamaan" runoili Juice aikanaan. Totuushan tuohon sisältyy, ja sinä esimerkilläsi vahvistat totuuden. Kun et osannut mitään, etkä menestynyt missään, siirrettiin sinut opettajaksi. No, ne murssit varnasti "lopetettiin", eli lurseja joissa olit "opettahana" ei enää järjestetty. Siipä sinut piti piilottaa esikuntaan hallinnollisiin paperinpyörittäjän tehtäviin. Otit vastaan aliupseerikunnalle esitettyjä ylennyksiä, siirtoja jne, löit asianmukaiset leimat, kirjasit saapuneeksi ja toimitit korkeampiarvoisten päätettäväksi- Päätöksen jälkeen lähetit päätöksne vastaavin leimoin ja kirjauksin takaisin perusyksiköihin. Siinä se vastuu.

Lue lisää

Pakko tuota on vielä kommentoida ja esittää pahoitteluni siitä, että vastaukseni sinulle kolahti niin kovasti. Siis että korkeakouluissa opittu kirjoitustaitokin hävisi mieheltä, joka on minun kirjoitustaitonikin niin surkeaksi arvioinut.

Ennätys sentään tuokin. Eipä täällä moni ole onnistunut noin lyhyeen viestiin saamaan noin paljon kirjoitusvirheitä. Tämä tunnustukseni huojentanee tuskaasi. Ja voinet nyt syyttää niiden "lurssiesi" opettajia, että kyvyttömiä hekin olivat.

Oikaisen väärää käsitystäsi kertomalla, että sellaiseksi "opettahaksi" menin vasta "luutnanttimurssini" jälkeen kouluun, jossa olin ollut oppilaana. Vaikka olin kurssini priimus, minun kai kuitenkin katsottiin tarvitsevan lisäopetusta, ja siksi minut siihen tehtävään haluttiin.

Missäpä sinä olet hyödyntänyt saamaasi korkeampaa koulutusta? olenpa tyhmä, kun tuollaista kysyn. Kepupalstalla tietysti, missäpä muualla se koulutuksesi olisi ansaitsemaansa asemaan päässyt! Ja nimenomaan siinä vaativassa tehtävässä, josta edellisessä vastauksessani puhuin.

Pahaako_olen_tehnyt kirjoitti:

Mitäpä pahaa näet,jos on majuri?
Sekin tietty osaamisasteikko.
Se pitää itse hankkia, se ei tule itsestään.
Eikä pitäisi olla pahaa sanottavaa, keskustan ehdokkaasta/äänestäjästä/kannattajasta.
Keskustahan maan selkärankapuolueita.
Pyritään kaikki ottamaan huomioon.

Lue lisää

Täyspäinen ehdokas ei itseään ja puoluettaan häpeä niin että esiintyy anonyyminä.
Mielikuvitusmaailmassaan elävä kirjoitustaidoton idiootti kylläkin.

kapi_ kirjoitti:

Kun tuo minun ammoinen sotilasurani näkyy olevan suuri päänvaiva eräille - ei toki sinulle - niin helpottaisikohan heitä, kun kerron, että en ole koskaan palvellut Esikuntakomppaniassa. Varusmiehenä palvelin JP 2:n - sittemmin UudJP:n - 1.Jääkärikomppaniassa, jossa aliupseerikoulun käytyäni ylenin varusmieskersantiksi ja jäin palvelukseen va-kersanttina, kouluttajana ja joukkueen varajohtajana.

Peruskurssinikin kuten myöhemmin myös RUK:n kävin kiväärilinjalla. Mutta Huoltokoulun palvelukseen siirryttyäni kävin myös talousaliupseerikurssin ja siirryin takaisin UudJP:aan huollon puolelle, toimin mm. Santahaminan varuskunnan muonittajana ja myös huoltoupseerin sijaisena. Todisteita noista lienen joskus näyttänyt.

Esikunnan hallinnollisiin tehtäviin siirryin sitten PlTutkK:een ja myöhemmin TopK:aan, jossa kesäisin toimin myös kartoituksen maastotöissä saatuani siihen asianmukaista koulutusta. Mestarikurssini kävin esikuntalinjalla, ja sittemmin toimin opettajana ja kurssin johtajana siten kuin kerron seuraavassa eräälle juuri antamassani vastauksessani.

Pääesikunnan henkilötoimisto oli viimeinen työpaikkani armeijassa, ja siellä vastuualueenani olivayt valtakunnalliset toimiupseeriasiat, siirrot, komennukset, koulutus ja urasuunnittelu. Pv:n palvelukseni katkesi YK:n rauhanturvajoukkoihin, joissa olin ensin Kyproksella siellä tosiaan Esikuntakomppanian vääpelinä ja Siinailla komentotoimiston toimistoupseerina, jossa vastuullani olivat henkilöasiat ja yhteydet Suomeen toimistopäällikön (majuri) keskittyessä kansainvälisiin asioihin. Viimeisen YK-reissuni tein vielä reserviläisenä Golanille.

Tässä tämä mainitsemani vastaukseni eräälle:

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ei yllätä, että tuon JOHTAJAN lisäksi myös sinä ”näet” avaajan minuksi. Olenhan harvinaisen pöljä ja sinä harvinaisen älykäs ja korkealle opiskellut - noin olet antanut lukemattomat kerrat ymmärtää aina perässäni roikkuen. Mielipiteitä mistään muusta sinulta ei ole kuultukaan. Ei tosin ole nähty todisteita opintosaavutuksistasi, mutta älykkyyttäsi ei sopine epäillä, kun olet noin osannut keskittyä mielestäsi tärkeimpään.

Minä sen sijaan olen kärttämänänne näyttänyt todistuksianikin, ja kiitettäviä ne ovat kaikki olleet, useimmat priimustodistuksia. Ja työstäni henkilöstöhallinnon opettajana ja mestarikurssin johtajana Esikuntakoulussa esimieheni ovat antaneet lausunnon (olen näyttänyt tämänkin alkuperäisenä, nyt vain kopsaan siitä):

Arviointi Kapteeni Korhosen työtaidosta ja henkilökohtaisesta käyttöarvosta on muodostunut seuraavaksi:
Johtamistaito Kiitettävä
Suunnittelu- ja toimeenpanokyky Kiitettävä
Kouluttamistaito Kiitettävä
Kirjallinen esitystaito Kiitettävä
Suullinen esitystaito Kiitettävä
Yhteistyökyky Kiitettävä

Kapteeni Korhonen kuului niiden neljän ensimmäisen joukkoon, jotka puolustusvoimissa ylennettiin kapteeniksi 1.3.1979.

Mutta mitäpä noista todistuksista, jotka on saatu joukossa, jossa oli vain n. 5200 pöljää ja vain yksi välkky ja pätevä, joka ainoana joukosta eteni JOHTAJAKSI - ja pätevöityi myös kepulaiseksi! Eipä sellaisen tarvinnut uhrata lahjojaan enää siviilitöihin, kuten minun täytyi tehdä. Niistäkin kyllä sain kovin kiittäviä lausuntoja ja eläkkeelle jäädessäni jopa korkeimman kunniamerkkini - siitäkin olet nähnyt todisteen. Mutta eihän tuollaisellakaan ole mitään arvoa, kun se on saatu vain Valiolla, jonka palveluksessa ei tietenkään ollut muita kuin pöljiä. No, oli siellä muutamia kepulaisiakin, mutta ei varmaan yhtä viisaita kuin tällä palstalla.

Aiheetta enempään tyydyn nyt olemaan vain tällainen pöljä. Ja kiitän sinua korkealle opiskellutta ja elämässäsi muutoinkin minua paljon paremmin menestynyttä älykköä ja lahjakkuutta siitä, että kuitenkin näet minut niin tärkeäksi, että aina olet kannoillani etkä koskaan puhukaan muusta kuin minusta. Hiveleehän sellainen itsetuntoani. Ilman sitä varmaan saisin alemmuuskompleksin - ja alkaisin esiintyä vaikka JOHTAJANA tai korkealle opiskelleena, elämässään menestyneenä älykkönä!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Tämän jälkeen minulla ei ole aihetta enempään tästä eikä mistään muustakaan asiasta.

Lue lisää

Olit siis Kyprolla esikuntakomppanian vääpelinä. Minäkin palvelin esikuntakomppaniassa, siihen kuuluneessa tiedustelujoukkueessa. Ilmeisesti vähän myöhemmin kuin sinä. Res. alik olin, mutta kersanttina siellä palvelin.
Esikuntakomppania oli monipuolinen kokonaisuus. Siinä oli toista sataa miestä. Tiedustelujoukkueen lisäksi ainakin viestijoukkue, krh-joukkue, kuljetusjoukkue ja huolto- ja lääkintämiehiä, en muista oliko niillä omat joukkueet. Oli rakennusmiehiä, jotka niitä saunoja rakensivat ja majoitustilojamme korjailivat. Tietysti oli myös niitä toimistomiehiä. Omat talot kullakin joukkueella oli siellä Nicosian Neapoliksella.

Komppanian vääpelinä aikanani oli ilmatorjuntamies Vatialasta. Nimensä ei tule nyt mieleeni. Oikein laatuisa mies se ylivääpeli oli, vaikka pitikin tiukkoja käskynjakoja ja tupatarkastuksia majoituksissamme. Mukavia aikoja ne olivat kaikin puolin. Varmaan sinullekin on jäänyt niistä hyviä muistoja.

Pahaako_olen_tehnyt kirjoitti:

Mitäpä pahaa näet,jos on majuri?
Sekin tietty osaamisasteikko.
Se pitää itse hankkia, se ei tule itsestään.
Eikä pitäisi olla pahaa sanottavaa, keskustan ehdokkaasta/äänestäjästä/kannattajasta.
Keskustahan maan selkärankapuolueita.
Pyritään kaikki ottamaan huomioon.

Lue lisää

Ei ehdokkaana tai majurina olemisessa mitään pahaa ole, mutta vajakin sellaisina esiintyminen pilaa aitojen maineen.

Anonyymi kirjoitti:

Täyspäinen ehdokas ei itseään ja puoluettaan häpeä niin että esiintyy anonyyminä.
Mielikuvitusmaailmassaan elävä kirjoitustaidoton idiootti kylläkin.

Ennen sanottiin, että poliisin katupartiossa on aina kaksi poliisia siksi, kun toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Varmaan sotaväessäkin oli niin. Kirjoitustaitoiset pantiin esikuntiin, kirjoitustaidottomat, mutta kuitenkin lukutaitoiset jäivät kentälle. Siellä ne äkseerasivat varusmiehiä niiltä kirjoitustaitoisilta saamistaan propuskoista lukemallaan.
Varmaan kepun kansanedustajanakin pärjää samalla tavoin. On niidenkin joukossa myös kirjoitustaitoisia.

Sallasta kirjoitti:

Ei ehdokkaana tai majurina olemisessa mitään pahaa ole, mutta vajakin sellaisina esiintyminen pilaa aitojen maineen.

Miten niin pilaa.
Ihmisiähän me vain kaikki ollaan.
Toiset on majureitakin, toiset ei.

Mitä_ihmeellistä_tuossa kirjoitti:

Miten niin pilaa.
Ihmisiähän me vain kaikki ollaan.
Toiset on majureitakin, toiset ei.

Totta ja majurit osaavat kirjoittaa suomen kielellä ja ne toiset ei.

Mitä_ihmeellistä_tuossa kirjoitti:

Miten niin pilaa.
Ihmisiähän me vain kaikki ollaan.
Toiset on majureitakin, toiset ei.

Kaikilla ei päästä viiraa. Ne, joilla viiraa, esiintyy majurinakin, vaikka ei ole edes peruskoulun alaluokkien mukaista kirjoitustaitoa.

Nyt en ymmärrä

niinpä_juuri kirjoitti:

Niin, joukko-osastojen esikuntakomppanioihin sijoitettiin heikoin sotilasaines, ne joista ei ollut taistelijoiksi tai muihin vaativiin sotilastehtäviin. Esikunnissa he toimivat erilaisissa aputehtävissä.

Sama koskee tietysti aliupseeristoa, heikoin aliupseeriaines ohjattiin esikuntatehtäviin. Siellä he pääsivät "pätemään" oikean upseeriston avustajina, papereiden pyörittäjinä ym. hallintohommissa. Samaan aikaan todellisiiin sotilastehtäviin kyenneet aliupseerit toimivat monenlaisissa vaativissa erikoistehtävissä, mm. aseiden ja kaluston ylläpidon ekspertteinä, sota-alusten päälliköinä jne.

Lue lisää

kapi taisi meitä vetää huulesta todistuksillaan.

Itse_ne_kirjoitti kirjoitti:

kapi taisi meitä vetää huulesta todistuksillaan.

Kopio nyt varmuuden vuoksi ne todistukset vielä pariin kertaan tänne palstalle.