SkillaN

Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Huomenta pimeydestä ja tuulisesta Savosta, nyt sitä ollaan siinä pimeimmässä ajankohdassa, huomenna virallinen talvipäivän seisaus.
    Viikon verran tässä pimeydessä köllötellään ja sitten se alkaa valeta, alkuun pienin askelin, mutta hupsista vaan, huomaamme kovin valoistahan tämä näyttää;)
    Joulusta ja sen valmistelusta on kaikki jo selvitetty, joten yritän jotain muuta saada aikaan.
    Exemplaari tokihan voit mielipiteesi kertoa, väittelemään tai kinaamaan emme pirtissä ryhdy, perustelut on aina paikallaan, voihan olla, että keskusteluakin aikaan saadaan.
    Jokaisella on oma näkemys eri asioista, mutta ei silti ketään tyrmätä, kun sopuisaa jutustelua asiasta syntyy.
    Kirjahyllyn siivouksesta on juuri kokemus, minulla melkoisen pieni, tai sellainen lasiovilla oleva entisen ajan hyllystö, painavia kirjoja täynnä, voimille sekin otti.
    Olisin kauppaamassa monta kirjasarjaa, mutta eipä ne mihinkään kelpaa.
    Pitäisikin kysyä olisiko kirjastoilla niille käyttöä.
    En ihmettele ollenkaan tuota hallituksen suosion laskua, onhan se melkoista hyppelyä ollut joka asian kanssa ja kansalaisille ei ole selvinnyt missä mennään, mitä tuleman pitää.
    Isossa kirjassa sanotaan, että älä huolehdi huomisesta, mutta kyllä se huoli aina vaan lisääntyy.
    Eletään ja odotetaan, pelätään pahinta ja sitten iloitaan, kun asiat rupeavat sujumaan.
    Mutta, nyt päivää kuluttamaan, eiköhän jotakin touhua taas esiin tule, rauhallista päivää vaan kaikille;)
    Muuten radiosta kuulin, että Tuomaan päivänä pitää joulu valmistelut olla valmiina, nyt on Tuomaan päivä, onnea paljon Tuomaille, tuovathan he meille joulun;)
  2. Huomenta sunnuntaiaamuun, tuntuu jotenkin sotkeutuvan nämä päivätkin, monta päivää vielä jouluunkin.
    Valmistelut on jo loppusuoralla ja nyt sitä on keksittävä vielä uutta puuhaa;)
    Eilinen rutistus onnistui hyvin, vaikka ajattelimme, että sade karkottaa ostajat, kauppa kumminkin kävi kivasti.
    Leivonnaiset ja laatikot hupenivat hyvinkin nopsaan meillä käsitöissä hieman hitaampi tahti.
    Monet lahjapaketit sisältää nyt sukkia ja lapasia, oikein tyytyväisiä olimme tavaran hupenemisiin, nyt voimme uutta alkaa tekemään.
    Vuoden alusta keskitymme hyväntekeväisyys töihin.
    Lumet taas kerran melko likaisen näköisinä, se vähä mikä auraus kasoissa on, mutta vielähän se ehtii maan valoisaksi tehdä jouluksi, onhan se hyvä puoli kuitenkin, että liukkaus poistuu maan sulana ollen.
    Yhdyn noihin mietteisiin tästä kotimaamme kauneudesta, vaikka nyt vähän alakuloista onkin, kyllä tämä vuodenaikojen vaihtelu sitä rikkautta antaa.
    Mukava, että meri-kukka pirtin joskus muistaa, rauhaisaa tuntuu teilläkin tuo joulun odotus olevan.
    Tein eilen koe lanttulaatikon ja tuli niin hyvää, että meinasi koko astiallinen tyhjentyä, tänään yritän uuden satsin, teen tyttärelleni myös laatikot, joka vuosi näin on ollut.
    Tein myös kermaisen torttutaikinan, tänään nekin paistan, sitten vaan kaljan teko ja kinkun paisto, paistinkin teen tänään samoilla lämpimillä, pakkaseen mahtuu nyt jo ylijäävät.
    Ruokaa on kuin silloin perheen ollessa ison, noita meri-kukan lukuja meilläkin, nyt sitten yksin oleilen.
    Onhan tässä pyhiä kutsua ruokailijoita avittamaan;)
    Noita hurskaisen touhua ajatellen on hyvä että lämmintä on, tulee ojatkin kuntoon ja kunto pysyy kohdillaan;)
    Aina sitä puuhaa löytyy omakoti taloissa, mutta joulu se tulee sinnekin ja työt voi unohtaa;)
    Jospa tässä alkaisi elolle ja jättäisi tämän koneen vähäksi aikaa, tulee varmaan päivän mittaan vilastua, mukavaa päivää.
  3. Huomenta vesisateesta, lämpöä kaksi astetta, näinköhän lumet lähtee?
    Liukasta ainakin on teillä, kolareita on sattunut paljon, kai sairaalan ensiapukin on täyttynyt entisestään.
    Paikkakunnallani vietetään talvipäivän seisauksen juhlaa vanhan kanavan maisemissa, niin tänäkin vuonna, olipa lunta tai ei.
    Se on ollut mahtava näytelmä, kun lumiset puut on eriväristen valojen kanssa saatu hehkumaan, miten nyt onnistuvat?
    Luin lehdestä että perinteinen kesäkatu on myös loppumassa, vetäjät väsyvät, sekin on ollut väkeä keräävä tapahtuma, kerran kuukaudessa tämä on ollut.
    Mikään ei toimi, ellei puuha ihmisiä löydy, niin se on joka paikassa.
    Kohta minä lähden sinne meidän yhdistyksen talkoisiin, niillä ei ainakaan vielä ole loppumisen uhkaa.
    En pahana pidä vaikka pientä paheksuntaa onkin näitä (meitä) pelaajia kohtaan, voihan se joillakin äityä pahaksikin, itse olen asiani hoitanut.
    Näitä paheita löytyy, tupakointi yksi, joka tuntuu nyt olevan kovankin arvostelun kohteena, samoin alkoholin käyttö, kaikissa näissä se kohtuus olisi suotavaa, lisätään vielä kohtuu syöminenkin, sillä ylipainoiset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
    Tässä olen painoni kanssa poikkeus, ei vielä, huom, siis ei vielä ole yhtään leikkausta tehty, muutenkin on terveyteni ollut rautaa, mutta vieläpä ehtii jos elon päiviä edessä on.
    Tiistainakos se on se vuoden pimein päivä ja sitten viikon samalla tavalla pitää pimeää, kuten hurskainen kertoi, sitten alamme ihmettelemään, että miten onkaan päivä valjennut;)
    Ehkä ei ihan hetikään, mutta kyllä sitä sitten kevättä ruvetaan odottamaan.
    Vuodet vierii, katselin tätä hiusteni harmautta, päivä päivältä vaan lisää harmaantuu, no en sitä sure, oikeastaan harmaa on kaunis hiusten väri, en ainakaan värjäämään rupea.
    Sitäkin on tullut tehtyä elämän aikana on väriä vaihdettu, mustasta vaaleaan on vaihtunut.
    Jouluinen mieli on voimissaan, kiireet on ohi, puolestani joulu voisi jo tulla.
    Tuleehan se muutaman päivän perästä ja sitten voi yölläkin syödä;)
    Kaikkea mukavaa toivon teille ystävät pirtissä ja ulkopuolellakin, rauhaa ja rakkautta ihmisille ja eläimille.
  4. Huomenet jälleen, nyt yhden asteen lämmöstä, luntakin on vähän sadellut.
    Reippaan kokoinen oli lohi minkä ostit ynnämuu, siitä taidokkaasti tehden saa monta erilaista ruokaa.
    Savustaminen on yksi tapa, jos on paikka missä sen voi tehdä.
    Melkoista hysteriaa se tämä joulu tuo tullessaan, onnekseni kaikki melkein ostettu, maito jää sitten loppusuoralle, kuten hölkynkölkyllekin;)
    Pienen kinkkuni tosin haen vasta tiistaina ja paistan saman tien.
    Noita hyviä päätöksiä teen minäkin Neeasa, mutta joka joulu se olen minä joka ne rikon, lahjojenkin suhteen.
    Siivoilen tänään jo joulusiivouksen, olen oikein iloinen, kun vein eilen isot matot ulos, oli pakkasta, lumihangessa niitä pöllyytin, nyt on raikkaat matot levittää lattialle.
    Aion vähän perusteellisemmin joka paikkaa nykäistä, turhaa niin turhaa, mutta onpahan vähän aikaa raikkaampaa ja mielikin hyvä, kuin jotain suurempaakin tehtynä;)
    Eilen oli viimeinen jouluruoka ja kiva oli yhteinen ateria nauttia, tällä kertaa ohjelma ryhmän kanssa.
    Huomenna vielä myyjäisrutistus ja sitten kolmisen viikkoa ihan vaan itselle ja omiin haluihin paneutumista.
    Kyllä nyt on tarjolla vaikka mitä hyvää kaupoissa ja sieltä voi ostaa joulun valmiina, mutta minä vielä, itsepäinen kun olen, teen mielelläni itse.
    Mukava kuitenkin, että on valinnan vapaus ja jokainen voi omat mieltymyksensä toteuttaa.
    Väsymystä en tunne sen enempää, olen aloittanut hyvissä ajoin, ei kiire pakkaa päälle.
    Makuuhuoneen nurkassa on vaatimattomat kassit joka perheelle, käyvät ennen joulua luonani, sitten aattona menenkin miniän hemmoteltavaksi.
    Minä harvemmin pelikoneella enää kaupoissa seison, mutta tällä koneella joskus pelaan, kohtuudella sanoisin;)
    Mummoja syyllistetään ja voi olla syytäkin, mutta yksinäisyyden karkotusta se on pelaaminenkin.
    Toinen syyllistämisen aihe on tuo liikasyöminen, siihenkin syyllistyn, nyt on kuulunut asiasta myös myönteistä palautetta, hyvä niin.
    Unohdan nyt kaikki syyllistykset ja alan siivoamaan ja onnellinen olen siitä, että vielä itse jaksan kaiken tehdä.
    Mukavaa päivää teille toisillekin, nauttikaa kaikesta mukavasta mitä päivä tuo tullessaan.
  5. Huomenta kymmenen asteen pakkaseen, tuntuu jo ihan talviselta, lumikin on pysynyt maassa.
    Viikko vielä ja on joulu jo hyppysissä, kouluista loma alkanut ja pienimmät eivät millään jaksaisi odottaa illan tuloa.
    Äiti on laittanut kystä kyllä ja kyllähän sitä Martoiksi emännät pukeutuu, kuten Ramoona mainitsit, nyt on kuitenkin monta pyhää, ehtii siinä Marian osankin saada.
    Torttuja minäkin vielä teen ja kaljan tietysti, sitä tulee harvemmin tehtyä, kun noita oma tekemiä mehujakin on juomisiksi.
    Sillit on purkissa, ei voi oikein jaksaa uskoa, miten niistäkin ihan herkkua on tullut, lapsena en suuhuni pistänyt.
    Lipeäkalaa en ole vielä halunnut edes maistaa ja sekin on kuulemma niin hyvää.
    Siivouksiin pitäisi nyt alkaa keskittymään, tänään kuitenkin vielä yksi joulu ateria on tiedossa, mutta matot ulos kiikutan ennen syömään menoa.
    Eilen innostuin huonekalujen paikkoja taas vaihtamaan ja olipa se urakka.
    Ensin piti tyhjentää kirjahylly se on niin painava kun lasit jo painavat kamalasti.
    Meinasi käydä höperösti, kun jalkojen alle yritin sukkia laittaa, meinasin nurin mennä koko kapistus.
    Onneksi sain pidettyä pystyssä, olisi ollut iso vahinko jos hiotut lasit olisi särkynyt.
    Uudelle paikalle sen sain, kirjat takaisin ja sitten vitriinin vuoro, sen tyhjentäminen myös aikaa vievää, yksi lasi vaan särkyi ja paikkansa löysi sekin, pyyhittynä ja järjestyksessä.
    Sohva menikin sitten kuin itsekseen, matto tassujen alla, tänään on vähän taulujen paikkoja katseltava, onneksi saan ne yleensä entisiin koukkuihin.
    Kun vielä saan lattiat putsattua ja vahattua, on koti uusi ilmestys;)
    Joulun varsinaisesti liinojen ja muiden jouluuni liittyvin koristein laitan ensi viikolla.
    Sunnuntaina menemme laulattamaan Kangaslammin väkeä porukalla ja sitten illalla kauneimpia joululauluja laulamaan kirkkoon.
    Näin se aika kuluu kuin siivillä.
    Eipä taida paastoaminen minulta onnistua, kuten Mdk-Mdk sinulta, uskon mittarin lukeman kipuavan vaan ylemmän, niin heikko luonne olen.
    Näistä joulu tavoistani en varmaan pääse koskaan, olen niin joulu ihminen.
    Taas kerran hyviä viestejä Latelta ja ynnämuulta, näin pirtissä toimitaan, ei ketään loukata, mutta omat ajatukset esille tuodaan.
    Tuo tilanne on varmasti kaikilla tiedossa, vaikeuksissa ollaan ja vienti pitää saada vetämään, mutta kaikkea syytä ei voi vierittää tälle työtä tekeville, siis toisen palkkalistoilla oleville, on sitä palkkojen ja palkkioiden nousua ollut siellä toisessakin päässä.
    En tämän enempää tätä asiaa enää vatvo, päättäjät tekevät mitä tekevät, koskaan ei kaikkien mieleen ole, mutta puoliansa on yritettävä pitää, no eläkeläisillä ei juuri sitäkään mahdollisuutta, äänestys melkein ainoa tapa.
    Eletään ja toivotaan, että joku selkeä ratkaisu kaikkien kannalta syntyy, ja työtä ja vientiä saadaan aikaan.
    Iloa elämään, kyllä se siitä lutviutuu.
  6. Huomenta tällä kertaa lumisateesta ja kolmen asteen pakkasesta.
    Politiikkavapaalle sen verran, että ei pirtissä kannanotot ole kielletty, jokainen voi mielipiteensä maan toiminnasta antaa, mutta riitaa en näistä asioista toivo tulevan.
    Hyvin maltillista on kirjoittelu ollut ja kyllähän se saa rivien välistä näkyä minkä suunnan on kukakin itselle ottanut, kaiken suunnan ihmiset tänne sopivat.
    Tähän ikään elettynä jo on suunta selvä ja tuuliviirinä harvempi enää heiluu.
    Ehkä pirtissä näitä arkielämän tapahtumia enimmäkseen kirjoitellaan, mutta totta kai myös maan tapahtumat ja päätökset kiinnostaa ja niistä sopuisasti voi mielipiteensä esiin tuoda.
    Juurensa tuntien ja elämisen arvot sopusoinnussa kuljemme, kaikille ihmisille annamme oman arvonsa, arvonsa jokainen saa valita oman ymmärryksensä mukaan.
    Salaisuus ei liene tuo minkä sinäkin olet ymmärtänyt, mutta tervetullut olet pirtin lämpöön, ei täällä kenenkään sopuisia mielipiteitä tyrmätä, keskustella kyllä voidaan.
    Vielä senkin sanon, että minulla ei ole mitään valtaa, kieltää ei käskeä ketään kirjoittamaan, jokainen omana itsenään viestit laittaa.
    Onhan joulu-pukki Korvatuntueilla, ei se mitään satua ole ja ihanaa, että on lapsia, jotka siihen uskovat, sen verran saa lapselle satuja kertoa;)
    Isoksi kun kasvavat, ihan todellisesti sadut kaikkoaa, kova maailma koulaa, ja se lapsenmieli se saisi meillä aikuisillakin useammin toimia.
    Tuota leipomista ja ruuan laittoa olen minäkin harrastanut ja oikein rupesin miettimään, että miksi itseäni varten näin paljon teen, kinkunkin tilasin.
    Päässä vaan kummittelee ajatukset, että pitäähän jouluksi laittaa, nyt rasvasilliä lähden ostamaan, ainakin lasimestarin sillin teen ja jos vaikka sinappi silliäkin?
    Varmasti pitkälle ensi vuotta näitä sitten syön ja painoni kanssa taistelen, kakkuja on kaksi tehty, piparit ja serafiin kakut leivottu, vaikka en mistään makeasta edes nykyisin tykkää.
    Eilen tehtiin ne porkkana ja lanttusurvokset valmiiksi, ja tulihan niitä monta sankollista, nyt sitten toinen porukka ne paistaa ja entisiä muistellen on kaikki kaupaksi käynyt.
    Maa on jo valkoinen ja lisää sataa, on niin valoisan näköistä, kun ikkunasta kurkkaa, saapa nähdä kestääkö miten kauan tuo lumimaisema.
    Eilen suunnittelin sellaisen tontunpään partoineen ja nyt sitten niille kasvoja laitan, minusta ihan kivan näköinen, vaikka kuusen oksaan riippumaan.'
    Nyt päivän puuhiin, kiva jos ehditte käydä viestin laittamassa, mukava niitä on sitten illan suussa käydä lukemassa, nyt heipparallaa!
  7. Huomenta pieneen pakkaseen, vajaa kolme astetta mittarissa.
    Oikealla tavalla talven teko edistyy, maa ensin routaan ja sitten vasta lumi, olisi suuremmat toiveet keväällä kasvun alkuun päästä.
    Eilen innostuimme käsityökerhossa korttia pelaamaan, kaikki työt tehty, tavarat myyjäispöytään pääsyä odottaa.
    Tänään lanttu ja porkkana survoksien teko, perjantaina sitten paistavat ja taas on pöytä laatikoita tulvillaan muiden leivonnaisten kanssa, piirakan teko talkoot myös perjantaina.
    Hyviksi on tuotteemme todettu, aina tuo ruoka tarjousten osalta loppuu "ei oohon".
    Huomenna on vielä ohjelmaryhmän ruokailu ja sitten on kaikki ryhmät kannustuksen saanut.
    Miksi pitäisi poissa pysyä Venlastiina, toivoisi monta kertaa päivässä käyntiäsi, hauskoja on viestisi.
    Kyllähän ne paljon vaatimattomampia oli joulut minunkin lapsuudessa, isä useasti hävisi pukkia etsimään ja sillä aikaa tuo mokoma aina tuli, jakoi vaatimattomat lahjat, isän palattua sisälle ja ihmetellen miksi hän ei pukkia havainnut ulkosalla.
    Kyllähän äiti yritti jotakin jouluista laittaa ja joulukuusi oli ja siinä kynttilät huojuen seisoi, aina sai pelätä tulipaloa.
    Sota-aika oli ja kaikesta puute, sodan jälkeen sitten vähän runsaampi kasa lahjoja ja ruokaakin, mutta silloin alkoi epäily pukin olemassa olosta itämään.
    Nyt alkaa olla sellainen vaihe elämässä, että ihan itsekseen haluaa joulun ajan viettää, aattona olen kyllä kutsuttu poikani luo ja mennenkin, mutta haudoilla käynnin lisäksi ei muita suunnitelmia ole.
    Onhan siinä monta vapaapäivää, voi joku yllättääkin.
    Olen jostakin rikossarjasta nähnyt, kun sementtiä jalkoihin laitetaan, mutta ei koskaan moista ehdotusta ole korviini tullut, että selkään, kaikkea sinä muori esitätkin;)
    Kyllä ne vaivat tässä iässä jo viimeistään alkaa näkyä, jäykkyyttä jos ei muuta vaivaa, minunkin liikkeelle lähtö on vaikeaa, kun polvet ei meinaa toimia, puhelin ehtii lopettaa soiton, ennen kuin siihen käsiksi pääsen.
    Joku on ehdottanutkin, että pidä puhelin kaulassa, olisin silloin puhelin mummo, en avainlapsi kuitenkaan.
    Nuo etelän matkat ei tällä erää oikein houkuttele noiden levottomuuksien vuoksi ja eikös se lentokone sitä ilmaakin saastuta, pitäisi kai sekin jättää ilmanlämpiämisen vuoksi.
    No ehkä ei kuitenkaan, tuohan matkailu työpaikkoja ja jonnekin elämisen ehtona toimii, kaikella asioilla on kääntöpuolensa.
    Nyt tätä on taas ihan lukea asti, joten tavanomaisten hyvän päivän toivotusten vuoro, voikaa hyvin.
  8. Hyvää alkavaa viikkoa, viimeistä täyttä viikkoa ennen hoo hetkeä, eli joulupukin tuloa.
    Ei noita ole kuin kaksi täyttä viikkoa siihenkään, kun alamme kirjoitella vuosi lukua 2016, mutta vielä ehtii paljon tapahtua ennen uuden vuoden alkua.
    Onhan jotakin hyvää tuolla maailmalla saatu aikaan, sopimus ilmatilan lämpiämisen estämiseksi, mutta nähtäväksi sekin jää, miten siihen kukin maa sitten reakoi.
    Vilkaisin ikkunasta ja hyvin hitaasti lumi hiutaleet siellä sataa, melkoisen mustaan maahan tippuvat, saapa nähdä kertyykö ihan valkoiseksi maisema.
    Yksi aste lämmön puolella, taitaa sohjoksi muuttua.
    Epäilen minäkin sen pysyvän lumen jouluksi ehtivän, vaatisi pientä pakkasta pysyäkseen.
    Onpa mukava kuulla, että hurskaisella on asiat hyvin sujuneet, ainahan se mieltä vaivaa, jos tekemättömät hommat mielessä pyörii.
    Nyt sitten vaan joulun ajasta nauttimaan, tulet uuniin, villasukat jalkaan ja kiikkustuoliin nykkäsemään;)
    Minulla ei kiikkutuolia ole, muistan kotona ennen, kiva siinä oli nyökkästä, vaikka aika tyhmältä näin ajatellen tuntuu.
    Toivottavasti tuo 112 ei mikään ennuste ole jostakin ikävästä, aina toivoisi, ettei siihen tarvitsisi soittaa.
    Useasti tuo taitaa olla käytössä, kun ampulanssin ujellus päivittäin kuuluu.
    Yhden kerran olen sen kyydissä ollut, putosin raput alas ja otsa auki ja vertahan päästä yleensä paljon tulee, taxi ei mielellään kyytiin ota.
    Korko tarttui maton reikään ja sen jälkeen lähti matto, mutta myös korko kengät, ehkä puhutteluun joutui myös matosta huolehtivat.
    Yksitoista tikkiä päähän laitettiin, nyt pieni muisto näkyvissä, olen tainnut tämänkin kertoa jo useamman kerran.
    Tuo jouluinen olo oli tarkoitus tällä pirtin rekvisiitalla saada aikaan, kiva että näin tunsitte sini-sirkku, kuin Venlastiinakin.
    Muistelen sitä mielikuvituksen lentoa silloin pirtin alkuaikoina, siihen jokainen oman sävynsä toi ja leikkimieli säilyi, onhan sitä silloin tällöin vieläkin ilmassa, ainakin Kyöpeliin menon yhteydessä.
    Näin sitä vaan vanhetaan järkiinnytään(kö), mutta koetetaan se lapsenmieli ainakin jouluna mukana kuljettaa.
    Lasten silmien kirkkaus ja jännityksestä punottavat posket sen joulun aikaan saa, harmi, että niin pieniä ei enää lähipiirissä ole, nyt vaan jouluruuilla ja musiikilla sitä joulumieltä haetaan.
    Tuon Hiljaiset sillat unohdin kokonaan, loppua katsoin harmittelin, kun en muista sitä katsoneeni aiemmin, onkohan se MTV/Katsomossa, pitää vilkaista.
    Tänään menen vielä käsitöiden pariin, voi olla että joku toinenkin tulee, kahvittelemme sitten ja laitamme työt valmiiksi lauantain myyjäisiä varten.
    Joulun aikaan pikkuhiljaa tässä lämmetään, jotakin pientä puuhastelua sen tiimoilta löytyy, olipa joulu vaikka kuinka vaatimaton ja koruton.
    Minulle tuli tieto, että ensimmäinen omakoti olisi kaupan, hieman ajatus kiehtoo, mutta on se aika iso urakka ruveta sen ostamista miettimään, jaksaisiko sitä?
    Päivä on valjennut, sen minkä se nyt vielä valkeneekaan, hyvää jatkoa päivälle joka suuntaan.
  9. Uusi pirtti odottaa, sinne vaan kaikki kahvittelemaan ja juttua laittamaan;)
  10. Lauantaiaamua, pimeää ja räntäistä sitä se vaan on, vaikka lupasivat parempaa säätä tulevaksi, no vastahan tämä päivä on alkamassa, ehtii vielä.
    Kiitos kannustavista viesteistä, enhän minä näitä odottanut, mutta kivalta ne aina tuntuu.
    Tämä viestien kirjoittaminen ja niiden ymmärrettäväksi laatiminen on joskus vaikeaa, mutta pirtissä on opittu tulkitsemaan vaikeimmatkin mukaviksi;)
    Katse kontakti auttaisi sitä ymmärtämistä, minäkin koko ajan hymysuin viestejäni kirjoitan, siis hyvän tahtoisiksi on tarkoitettu;)
    Venlastiinan viestit yleensä sitä hymyä syventää niin paljon huumorilla höystät.
    Luen pitkiä viestejä mieluusti, mutta tokaisutkin joskus osuvat maaliin, kiitosta muorille.
    Frederik ei kuulu minun suosikkeihin, varmaan laulut mitä esittää, ei pure minun vaativaan makuuni;)
    Laivoilla käy paljon myös laulajia ja jotkut matkalle aikovat hyvin tarkkaan sen vuoron valitsevat missä mieluinen esiintyjä on.
    Kirjoitin pitkän viestin päätös sanoissa jo olin, kun kaikki katosi ja nyt en muista mitä siihen pykäsin, asiaa tietysti.
    Tuo ynnämuun kertoman työkaveri tyypin olen minä myös monesti kohdannut ja voi että toivoisi, että lyhentäisi juttuaan.
    Pahimpia ehkä he, joilla sairaudet ovat päivän puheenaihe ja siinä sitten opastetaan ja todetaan lääkkeet ja muut sivuvaikutukset.
    Ymmärtää sitä jotenkin senkin, että kun aina kolottaa niin siitä sitä kertoo, mutta silti toivoisi muutakin asiaa olevan.
    Tästäpä onkin aasinsilta omaan kankeuteeni, kun pikku-joulussa kumahdin pitkälle pituuttani lattialle, jalka tarttui tuolin jalkaan ja siitä syöksy sinne lattiatasoon.
    En osannut edes nolostua, niin hämmästynyt olin ja ylös nouseminen vei myös huomiota.
    Onnekseni on noita pehmusteita ympärillä ja kiitos geenejäni olen myös vahva luinen.
    Että se siitä kankeudesta hurskainen.
    Nyt kävelen pää alaspäin kauppaankin, kun pelkään jonkun esteen tielleni sattuvan, mieheni kysyisi, vitosiako etsit, hän hyvin pystypäin aina taivalsi.
    Tämä vanhaksi tuleminen tätä tasapainonkin hallintaa pois ajaa.
    Nyt laitan pisteen tälle aamulle, ennen kuin ehtivät taas viskaamaan viestini taivaan tuuliin, mukavaa päivää vaan kaikille, joulua kohti on kova vauhti;)
  11. Huomenta, sitkeästi minä vaan esille tulen, vaikka tyhjyyttä ja mitään sanomuutta toimitan;)
    Totta tuo on, en muista koskaan sanoneeni, että välkkyjä kirjoitan, mutta sen olen sanonut, että pakko ei viestejäni ole lukea.
    Pirttiä ei voi leimata huonoksi minun kirjoitteluni vuoksi, sillä tänne kirjoittaa hyvinkin osaava porukka, kiitos muuten, kun puolustukseen ryhdyitte.
    Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus kirjoitteluun, jopa toisten arvosteluunkin, kannan osalleni tulleen moittimisen ja ohitan tällä maininnalla.
    En jaksa uskoa sitä, että kovinkaan suuriksi nuo työttömyyskorvaukset nousee ja ettäkö kaikki kieltäytyisivät työtä vastaanottamaan, jos sitä tarjolla olisi.
    Kyllä sekin epäreilulta tuntuu, jos työstä saatu palkka putoaa alle työttömyys päivärahan, kukapa sitä ei miettisi onko tämä oikein.
    Ansiostahan se kaiketi päiväraha muodostuu, joten pienet ansiot hankkivilla ei kovin suuriksi pysty nousemaan.
    Totta sanot Late, Katleijalta on monta tietopakettia on kahvipirttiinkin saatu, mitä sitä nyt pois lähdöstä puhutkaan.
    Iso pöytäkone oli minunkin ensimmäinen koneeni, sillä näitä vähäisiä taitojani opettelin, taitoja mitkä hyvin puutteellisia on edelleen.
    Tuo hiipuminen kuten ynnämuu hyvin mainitsit, on tässä todettava omalla kohdallanikin olevan käynnissä, aika usein huomaan oman mitättömyyteni ja tarpeellisuuteni olevan loppusuoralla, tekee mieli antaa periksi kaikelle.
    Miten sitä onkaan kuvitellut olevansa joka hommaan sopiva ja taitaja, voi olla että näin on ollutkin, mutta tyhjyys nyt alkaa kumahdella.
    Onko se normaalia luopumisen tautia, vanhaksi tunnustautumista, kaikki vaan alkaa tuntua niin turhalta.
    Eipä tässä nyt vielä säkkiin pukeuduta, vaikka siltä voi kuulostaa viestini, vielä vaan yritän rimpuilla ja samalla totean, että koti on nykyään se paikka, missä viihdyn.
    Vähän tuota Katleijan pakottamis tapaa yritän minäkin, en ole vielä selventänyt tilaani, pärjäisinkö vaan yksin ollen.
    Voi, voi, nyt taisi mennä ihan itsesäälin puolelle, mitähän nyt saankaan palautteena;)
    Oikein miettimään rupesin, miten tämän loruni olisin voinut lyhemmäksi tehdä, en mitenkään, sitä taitoa ei minulla ole, tunnustan.
    Näin se tämäkin päivä vaan on alulle saatu, viikonloppu alkamassa ja monta kivaa voidaan taas saada aikaan, kaikkihan on itsestä kiinni, riemua päiväänne;)
  12. Huomenta jälleen, joulu lähestyy, kaksi viikkoa ja olemme aatossa siitä viikko niin vuosikin vaihtuu.
    Jouluruokailu on nautittu, hyvää oli, niin kuin aina on ollut, jotakin kuitenkin jäin kaipaamaan edellisten pikku-joulujen pidosta, tunnelma ei noussut samalle tasolle.
    Sydämeeni joulun teen, sekään ei samaa herkkyyttä mieleen nostanut.
    Vika on varmaan minussa, en sopeudu "uusien luutien " puhalluksiin, vanhaa perinteistä kaipaan.
    Luin jostakin, että käpyjä ei puissa nyt ole ja oraville koittaa tiukat paikat, nyt pitäisi niillekin apua antaa.
    Eipä ne oravan koivet kovaa nälkää pitäneet, pienet koivethan niillä on.
    Roikkuihan ne koivet monen neidin ja rouvan kaulassakin ennen aikaan.
    Keltasirkku ei lintulaudalle nouse, sen havainnon olen minä tehnyt, silloin kun oli mahdollista niitä ruokkia, maahan oli jyvät pakko laittaa ja siitähän sitten jyrsijät saivat osansa.
    Onneksi meillä on noita valinnan vapauksia myös telkkarista tulevan ohjelman suhteen, minä usein nykyään kuuntelen noita asia ohjelmia, mutta seuraan myös sarjoja, toiset vaan täytteenä menee, kun siinä istun ja jotain näplään.
    Kaikki suomeksi puhuttu paremmin menee, kun ei tarvitse lukea se vaikeuttaa ainakin jonkun tärkeän käsityön tekemistä, kun pitää tekstiä seurata.
    Paljon on sellaistakin tekemistä, että ei paljon tarvitse käsiään vilkuilla.
    Minulta nuo lähtemiset mihinkään tilaisuuteen, kulttuuri tai joku muu vastaava ei jaksa kiinnostaa.
    En tiedä miksi näin on, onko mitta täysi, vai laiskuusko on tyrehdyttänyt kaiken menemisen halun.
    Parina tulevana sunnuntaina on aikomus mennä laulattamaan ihmisiä palvelukeskuksiin, yritin niistäkin laistaa, mutta lähtijöitä oli niin vähän, että en ilennyt kieltäytyä.
    Aina vaan enemmän ja enemmän alan viihtymään täällä omassa kodissa, sanovat sen olevan pahaksi, mutta minkäs mahtaa, kun into katoaa.
    Onhan näitä vielä menojakin, kun taas uusi vuosi alkaa, mutta mietintä myssyssä on, josko kaiken jättäisin.
    Tuntisiko sitten yksinäisyyttä?
    Nyt kuitenkin nautin monta päivää vain itselle elämistä ja yritän itseäni viihdyttää, luultavasti niinkin turhiin puuhiin kuin komeroiden järjestystä korjaamaan olen aikonut ruveta.
    Kuuntelin kälyni puuhaamista, oli pessyt koneessa kaikki keittiön kaapeissa olevat astia (niitä on paljon) ja heräsi ajatus, että kai minun on samaan ryhdyttävä.
    Hän maalaa astioita ja niitä on joka kaapin hylly täynnä toinen toistaan kauniimpia tuotoksia.
    Minullakin ihan riittävästi pestävää kertyy, mutta mietin kannattaako niitä pestä, kun käyttöä ei ole, sitäpä nyt ryhdyn miettimään, mitä sitten teen se nähdään illalla, mukavaa ja touhukasta päivää teille toisillekin.
  13. Huomenta, sää jatkuu saman kaltaisena, kylmempää on luvattu ja lumen tuloakin on ainakin tänne meille enteilty.
    Liukkailta keleiltä onkin säästytty, mutta vieläpä noita ehtii tulla, monta talvi kuukautta vielä edessä.
    Tuosta profiilin kirkastamisesta Katleija mainitsi, omalta kohdaltani voin sanoa, että se ei ole tarkoitus koskaan kirjottelullani, lähinnä omia ajatuksiani olen esiin tuonut.
    Kyllähän sitä jokainen sen oman "luokkansa" valitsee, mihin olosuhteisiin on syntynyt, ei sitä halua muuta ollakaan, vaikkakin se erottelu on hyvin vastenmielistä ja ei sitä kovin paljon ole havaittavissa.
    Ainakin minun ympyröissä ei sellaista useinkaan huomaa, hyvin kohdataan niin herrat kuin narritkin, ainahan joku nousukas mukaan sopii;)
    Juurensa on muistettava ja niitä kunnioitettava, rehellisellä työllä on menty ja pärjätty kuta kuinkin.
    En edes ajattele sellaista, että linnan juhliin haluaisin, mitä siellä tekisin ja jos en jaksa sitä touhua ihastella, ei sekään keltään pois ole, Kauniit ja rohkeat katson;)
    Ei ole sekään kovin masentavaa jos joku juhlat katsoo, niin tekee melkein puolet suomen kansasta, osin minäkin.
    Jos tapahtuma antaa hyvän olon, silloin se on ollut katsomisen arvoinen.
    Yksi hyvä näyttelijä on taas sitten poistunut, kyllä hyvän hahmon sai aikaan Enda on persoona, löytyykö sijalle joku vai poistuuko sarjastakin.
    Totista totta nuo leipäjonot ja jotenkin nöyryyttäväksi joku siellä jonossa seisoessa itsensä voi tuntea, mutta syystä tai toisesta sinne on pakko mennä.
    Voin kyllä kuvitella miten vaikean tuntuista on hyvin vointi valtion kansalaisen kovan yrittämisenkin jälkeen mennä leipäjonoon, mutta kohtalolla ei kaikille riitä hyvää jakamista.
    Onneksi on näitä, jotka mahdollistavat avun antamisen, olemme pieniltä osin olleet mukana me käsityökerholaiset ja hyvän mielen siitäkin vähäisestä saa, sen enemmän hurskastelematta.
    Moneen kotiin sukkia ja lapasia on jaettu meidän aikaan saamisista, itse emme kohteita tiedä.
    Ei ne ilmaisia nämä juhlimiset ole, mutta paljon rahaa menee muuallakin turhuuteen, sitä toivoisi todella, että joka paikassa sitä säästämistä toteutettaisiin.
    Mitä tulee juhlista pois jäämiseen, sekin on sallittua, jos ei hyväksy asiaa, ei juhla mieltä löydy.
    Huomiota voi hakea tavalla jos toisella, yksi tapa voi olla tämäkin, tai sitten ihan vilpitön teko.
    Hurskainen, oravat pitävät puolensa, haalivat varastoon, niin sitä mekin syksyllä varastoja täytämme, toivon että myös linnut osansa saa;)
    Nyt saarna on pidetty ja hyvän päivän toivotukset lähetän;)
  14. Huomenta kai vieläkin sopii sanoa, vaikka minulla jo päiväksi valkenee, mitähän lienen hohhaillut.
    No tulipa tuokin sana tässä mieleen, mites sen ymmärrätte te eri murteiset?
    Linnanjuhlat, no ne on ohi, mielipiteitä jokaisella oman tyylinsä mukaisesti, minä olen melkoinen poikkeus, en erityisemmin tykkää joka vuosi toistuvista kättelyistä, mutta eipä ole pakko katsella.
    Uudistumista ja vanhojen kaavojen unohtumista joka puolella haikaillaan, voisi ehkä uusia myös tätä protokollaa.
    Miten sitä en osaa sanoa ja itse olen kyllä historian muistamisen kannalla muissa asioissa, tähän kyseisen tapahtuman muuttamiseen en ota kantaa.
    Tilaisuudesta nauttineille se suotakoon ja meneehän se muun ohjelman mukana, kanavia on vaihtaakin.
    Hankaluuksia tuo tulostaminen on minullekin tuottanut, värien kanssa tulee selvää tekstiä, mutta pelkästään mustana jää epäselviä rivejä.
    Tuntematon sotilas on minunkin mielestä se oikea, Edvin Laineen ohjaamana, niin nautittavia rooli suorituksia.
    Kansallispuku olisi todella yksi vaihtelu linnan juhliin, kalliita nekin ovat, mutta kumminkin perinteisiä, mukavalta näytti myös Lapin puvusto.
    Kyllä se oli liikuttava esitys tuo Veteraanin Iltahuuto, meilläkin se lauluryhmän laulamana joka kerran itsenäisyyspäivän juhlassa lauletaan ja selkäpiissä väreet tuntuvat.
    Jospa tästä taas yritän saada päivän asiat käyntiin, laulamaan sitä on vielä tänään mentävä, huomenna on sitten esitys.
    Onnistunutta päivää kaikille.
  15. Huomenta arkeen, juhlat on juhlittu, kauniita naisia puvuissaan ja herroja myös juhla tamineissaan.
    Seurasin minäkin aika paljon tuota kättelyä, mutta välillä valoin kynttilän vanhoista kynttilän pätkistä ja tuli uusi kynttilä poltettavaksi.
    Tuntematontakin väliin katsoin, mutta siinä ohessa jotakin muutakin puuhastelin.
    Nyt on sitten jälkipuheiden vuoro ja muutama päivä menee pohtien kuka missäkin mokasi ja miten muuten käyttäytyi.
    Siitä se elämä taas normaaliksi muuttuu, konsertti jäi katsomatta.
    Eipähän nuo kenenkään kaupassa käynnit ketään kiinnosta, mutta täytteenä menee Ruuneperi;)
    En ole uutisia niin tarkkaan kuunnellut, liekö myrskyinen sää tuhoja tehnyt?
    Eipä tässä nyt ajatus kulje, joten jätän viestini tähän, tokko tämäkään olemattomuus ketään kiinnostaa
    Kaikesta huolimatta toivon päiväänne ilon hetkiä, niitä aion itsekin löytää;)
  16. Piti katsoa ohjelma tarjontaa television ohjelmista ja Tuntematon tulee Teemalta 12.10 Edvin Laineen ohjaama versio.
  17. Huomenta ja hyvää Itsenäisyyspäivää ystävät.
    Siniristiliput roikkuvat alakuloisen tuntuisessa säässä, tuulet on siirtyneet myrskyisen yön jäljiltä.
    Lämmintä on kumminkin viisi astetta, hyvin tarkenee juhlimaan menevät.
    Tänään on sitten juhlallista tarjontaa televisiossa, kai sitä joitakin tulee katsottuakin.
    Kiitollisin mielin tätä itsenäisyyttä varmaan kaikki juhlijat ja sivusta seuraavat osaavat arvostaa, paljon on uhrauksia tämän kotimaamme itsenäisyyden vuoksi tehty, ehkä joudumme edelleen niitä tekemään.
    Toivomus kuitenkin olisi, että ei jouduttaisi koskaan tilanteeseen, että aseiden voimalla maatamme ja kansaamme jouduttaisiin puolustamaan.
    Karpalo on marja joka ei minun suuhuni sovi sellaisenaan, mutta kiisselinä mitä raikkain.
    Sen happamuus on minulle liikaa, puolukka vielä menee.
    Varmaan kasveille elinikää nämä säät antaa ja jos vielä sisätiloissa saavat olla, vaikka vaan kasvihuoneessa, on nautittavaa riittämiin.
    Minun parvekkeella on vielä yksi miljoonakello hyvässä sovussa kynttelien koristetun kuusen rinnalla.
    Olisi niitä ollut useampikin kukassa, mutta vein jo osan roskiin.
    Vaikean kysymyksen asetit muori, en osaa arvata;)
    Olisiko jonkunlaiset tupsut lapasten suussa?
    Päivä on jo valennut tässä istuessa, kai sitä olisi kotia sipisteltävä ja sitten valmiina parhaita paloja telkkarista katsomaan.
    En ole ohjelmaa katsonut, mutta kai se Tuntematon sotilas tänäkin vuonna tulee, katson kyllä sen, kuinkahan monennen kerran?
    Jyväskylässä on sitten ohimarssi jostakin aikaa sekin, ei nyt rupeaisi kovemmin satelemaan, että ihmisiä katujen varsille kertyisi.
    Vietetään päivä itsenäisyys aatoksi, 98 vuosi nyt menossa, kohta on sitten isot juhlat odotettavissa, vieläkö ne ehtii nähdä, tuntematon on taival edessä, hyvää päivää kuitenkin toivotan.
  18. Huomenta, päivä jo valkenee, sen minkä nyt pilvisenä päivänä voikaan tähän aikaan vuodesta.
    Reippaasti tuo tuuli näyttää kulkevan, onko sitten pahempaa vahinkoa tehnyt.
    Kaunis on kimppusi Ramoona, varmasti kestää ihailla itsenäisyys päivän jälkeenkin, kiitos muistamisesta.
    Tuppaa vähän ärsyttämään tuo tulevan juhlan mainostaminen, ehkä pienemälläkin se muistossa on pysynyt ja pysyykin, onhan se niin iso asia ollut, toivottavasti ei muuksi koskaan muutu.
    Pyörällä ajo onnistuisi hyvin täälläkin, plussan puolella mittari pysyy.
    Kaali on minunkin suosittu vihannes, kyllä kaikki muutkin hyvin maistuu, kovasti sitä kaalia on nyt suositeltukin.
    En ole minäkään noita nastoja kenkiini laittanut, luotan siihen, että jos kömpsähdän, ympärilläni oleva pehmeys tärskyn vastaanottaa.
    Hiekotus on hyvä näin keskellä kaupunkia, ei ole kaatumisia tapahtunut, mutta sivuteillä saa varmasti olla tarkkana.
    Eipähän se vahinko tule kello kaulassa, urheilen tietäen vaarat, koskaan en luitani ole katkonut, mutta kerta se on ensimmäinen, koetan olla varovainen.
    Lipeäkala ei ole minun herkkujani, kotona äiti sitä kyllä laittoi, mutta en muista maistaneenikaan, maitokastike kyllä maistuu.
    Nyt on lähdettävä viemään joulukuusi keräyksen tavarat, 30 pakettia laitoimme, sukkia, lapasia, huiveja, myssyjä ja yksi vauvan peittokin kääröön meni, keräyksen paketit jaetaan sosiaalipuolelta saadun listan mukaan, en muista mikä järjestö sen järjestää.
    Useana vuonna tämä tapa meillä on ollut, kun käsitöitä jää aina myyjäisten yli ja kuitenkin niiden tekeminen vaan innostaa.
    Kevät puolella taas alamme pipoja tekemään syöpä lapsi potilaille, sekin on jo perinne.
    Oikein mukavaa itsenäisyyspäivän aattoa ja monella sauna päiväkin, niin minullakin ja se onkin melkein juhlimista.
    Tästä tämä päiväni alkaa, menen vielä ystävättäreni luo, hänellä vaikeuksia taulujen paikoilleen laitossa, muutti kotinsa uuteen paikkaan ja tämän kaltaista apua tarvitsee.
    Kulkekaa varoen vaaroja.
  19. Huomenta viikonlopun alkuun, lunta ei ole satanut, ehkä maanpinta on jäätynyt, mittarissa on yksi aste lämmintä, tien pinta kiilteli liukkaudesta arvelun herättäen.
    Eilinen päivä historiaa, ähkyolotila siitä jäi, mutta ei osannut lopettaa, kun ruoka oli Niiiiin hyvää.
    Mukava tunnelma jäi, kuten Laten väellekin, aina nämä yhdessä olot mieltä lämmittää.
    Olipa onni ettei pahemmin käynyt Katleija, kovastihan varoitellaan kaatumisista ja siitä miten kalliiksi se tulee yhteiskunnalle.
    Minulla tunne, että ne jälkiseuraukset kyllä suuresti myös kaatuneelle tekee kipua ja rahan menoakin.
    Kukapa sitä tahallaan tekee ja kalleutta ajattelee, se on se pieni tovi mikä vahingon aikaan saa, tuskin ehtii ajatella mitään.
    Monesti koiran kuljettajat tutustuvat lenkeillään ja mukavaa ystävyyttäkin saattaa syntyä, miksei narun päässä kulkeva kissa sen saman voisi tehdä;)
    Minunkin pieni koirani ison kissan kokoinen oli.
    Meri-kukka joululomalle päässyt ,no lomaksi ajateltavaa minunkin tulevat viikot on, kun joka viikko kerran jouluruokailu. kunnes sitten viimeinen rutistus myyjäisissä.
    Eri ryhmä kokoontuville on jouluisin joko joulupuuro tai jouluruoka., kun useampaan ryhmään kuulun sitä ruokailua sitten useasti sattuu.
    Pientä kiitosta vuoden jaksamisesta, edullinen oli eilinenkin ruokailu 15 euroa henkilö.
    Nyt toivoo kovin, että vierailuista ilmoitetaan, se tapa mikä ennen oli, että mentiin kylään talo tarjosi sitä mitä oli, on nyt hukkaantunut.
    No eipä ennen ollut kännyköitä millä ilmoitettiin, arviolta mentiin, tietämättä oliko väki kotonakaan ja mikä tilanne oli päällä.
    Sitä samaa tapaa kai nyt vähin viritellään, emäntäkin saa olla stressaamatta, kun yllättäen vieraat piipahtaa.
    Nyt päivän touhuihin, jotakin puuhaa sitä aina löytyy, jaksamista teille kaikille.
  20. Huomenta jouluvalojen tuikkeesta, paljon muuta näköpiirissä vielä olekaan.
    Valkea härmä kuitenkin maata peittää ja siitä se päiväkin rupeaa valkenemaan, minkä nyt sitten ehtii, kun taas pimeys voittaa.
    Noihin pieniin tai suuriin maksuihin en ota kantaa, jokaisella pienen ja suuren ero on erilainen.
    Omalta kohdaltani en suuremmin voi valittaa, viimeksi terveyskeskuksessa käydessäni oli maksu jotakin 13 euron suuruista, jos tämä onni jatkuu ei nuo korotuksetkaan minuun osu, mutta joillakin se kyllä sattuu ja kovastikin.
    Eipä huomista tiedä mitä kenellekin tapahtuu.
    Hyvä että saa valita lääkärin, näin on ollut ja tulee tiettävästi olemaan, silmälääkärin olen minäkin joutunut ottamaan ulkopuolelta terveyskeskuksen, mutta toivoisi että lääkäreitä olisi enemmän terveyskeskuksissa.
    Tuo säästäminen on myös asia mihin paljon vaikuttaa onnen kantamoinen, jos pienistä eläkkeistä yrittää säästää, ei onnistu jos paljon sairautta ja yleensä kuluja on.
    Eriarvoisuutta joka asiassa, kaikki ei ole syntynyt kultalusikka suussa, mutta sanotaan että jokainen ihminen on oman onnensa seppä, hyvällä tuurillakin pärjää.
    Nyt en jatka enempää, on vähän kiirusta, kun tänään on se meidän jouluruoka päivä, kaksi vielä tämän jälkeen, että säästöä tällä tapaa;)
    Onnellista päivää kaikille, rikkaille ja köyhille, tyytyväisille ja tyytymättömille, elämä vaan menee omia ratojaan.
    21. 112 / 128
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt