SkillaN
Hei!
Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.
Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.
Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.
Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.
Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..
Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.
Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.
Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia154 aloitusta · 2546 kommenttia
- Tiistaiaamu valkeni ja mukavan näköisenä, päivä aivan koskematon;)
Sain kutsun yksivuotissynttäreille tulevana sunnuntaina ja nyt pitää pian pieni pupu käteen sopivaksi neuloa, varsinaista lahjaa en osta, annan rahan, jolla äiti osaa jotain asiallista ostaa.
Vuosi kului nopsaan, pieninkin jo kynttilän kakkuun saa.
Eipäs ole tuota Alfaa tullut katsottua, siis en osaa mitään siitä sanoa.
Miaelina totesit monen muunkin mukaisen virkkeen, järkeä toivoisi naapurimaan johtajalle, onko sitä on seuraava kysymys?
Ynnämuu piipahti, kiva, samoilla tuon asioiden seuraamisen tasolla olen kanssasi, ei haluta kuunnella, ei katsella, silti aina vaan esiin tulee, no totuus on kestettävä.
Mitään emme voi ja siksi vaan toivomus tasoisia viestejä laitamme esiin.
Tuo arjen pyörittäminen melkein niitä tärkeimpiä puuhia minullakin, vielä lauluhommissa kiinni olen, tänäänkin laulamaan menen.
Neeassa juhlienlaiton puuhissa, onhan ne arjesta poikkeavaa sekin ja aina pitäisi niitä juhliakin arjen toimintojen väliin järjestää elämää piristämään.
Kivasti nuo pääsiäiset ja muut juhlapyhät aina katkaisee arjen saaden mielekkyyttä elämän kulkuun.
Minulta on jäänyt huomaamatta menetyksesi kertoma Mira, osanottoni, , kyllä se elämä muuttuu ja ikävä mukaan liittyy.
Kaikesta on kuitenkin selvittävä, aikaa siinä menee, mutta elämä uomiinsa muokkautuu ajan kanssa.
Minulla jo 22 vuotta tuosta tapahtumasta ja yhä vaan niitä haikeita hetkiä tulee.
Eliaana kaiketi kovasti haluaisi jo mökille muuttaa, no nyt on luvattu lämpöasteita reilusti, kyllä se lumet mukanaan vie ja pääset touhuilemaan kissasi kanssa mökkimaailmaan.
Hyvin muistan tuon malttamattomuuden minäkin, mitä joka kevät koimme ja sen ihanuuden kun mökille meno toteutui;)
Kävin tutkimassa noilla sivuilla mitä neuvoit ja tietoa sain, siellä sanottiin, että apteekitkin sitä tuotetta myy, pitää kysäistä käydessäni.
Voihan olla apteekissa kalliimpaa, kai ne jonkin myyntivoiton ottavat.
Tuo yhteenkuuluvaisuuden tunne se juuri on, joka viestittelyn intoa lisää, en kasvotusten ole kenenkään nykyisen kirjoittajan kanssa ollut, silti niin kotoisalta tuntuu elostaan kertominen, kuten demeter totesit.
Olen turhankin avoin, mutta hyvällä tuurilla on kirjoittajaystävät sen huomioineet ja pienistä vastaansanomisista en välitä;)
Odottavan aika on pitkä, harmillista, että saat vaivojen kanssa kärvistellä, mutta tässäkin pitää jaksaa, kyllä se apu joskus tulee ja sitten menoksi demeter;)
Voin sanoa ettei ihan helppoa ole minunkaan liikkuminen, mutta en anna periksi, menen sillä vauhdilla millä kykenen, sauvoja tuolla lomallakin apuna käytin ja monta kilometriä päivässä tuli tallusteltua.
Jospa saisivat tuon sopimuksen aikaan ja vuorosi avun saamiseen tulisi sovittuun aikaan.
Makriinalle nyt kaikenlaisia harmeja eteen tulee, vielä tuo nilkan nyrjäytys, sepä ei anna liikkua ilman tukea.
Minulla ei ole suurempia harmeja koskaan noiden ostojeni kanssa tullut, aina on liikkeen asentajat mukaan tulleet.
Pitkään aikaan en laitteita ole uusinutkaan, hellan muutama vuosi sitten ja se kyllä liikkeen puolesta asennettiin.
Voi olla että tavat on muuttuneet ja kaikesta erikseen pitää maksaa ja kyllä nämä omistusasunnotkin harmia saavat aikaan.
Juuri sain esityksen lukkojen vaihdosta koko taloon ja ylimääräinen yhtiövastike maksettava tai jopa kahden kuukauden lasku.
Lukkoni toimii hyvin, mutta maksettava on ja lukko vaihtuu, se näitä yhdessä asuvien harmi.
Huomasin yhtiövastikkeen nousunkin, tosin pieni oli, mutta sekin on vaan maksettava, joskus vähän harmittaa, kun kaikki ei toimi sääntöjen mukaan ja harmeja näin joskus lisääntyy aiheuttaen vastikkeen nousun.
Ainahan on maksettava eikös juu....
Nyt tiistaipäivän kuluttamiseen ja ilta on käsillä ennen kuin huomaankaan, ilosta päivää palstalaiset;) - Huomenta uuteen viikkoon ja Pääsiäisen valmistamiseen, kuka nyt mitenkin siihen valmistuu.
Ortodoksinen uskontoon liittyy paljonkin tapahtumia ja paastoa toteutetaan melkoisella vakaumuksella, ainakin vanhemman väen kesken.
Mukavasti odotuksia lisää kevään tuloon pääsiäinen, pajunkissat maljakossa ja ruoho lautasella, itse en kovinkaan suuresti tähän juhlintaan satsaa, joulu on minun juhlinnan pääkohde;)
Paperin hävittämisestä keskustelitte viime ketjussa, paljon sitä ainesta tuleekin, vaikka ei lehtiä tilaisikaan, lehdet on helppo hävittää, paperin keräykseen ne laitetaan, mutta nuo henkilökohtaiset tiedot onkin sitten ongelma, minä muutama vuosi sitten tuhosin saunanuunin laittaen, siis vastoin suosituksia.
En ole silppuria hankkinut, silput kai sitten voi paperin keräykseen laittaa?
Noinhan se menee, olemme yksin surun kanssa, ehkä hyväkin pienen aikaa, saa itkunsa itkeä, aina ei edes ketään halua tavatakaan, mutta kuitenkin ihmisten kanssa elämiseen on sopeuduttava ja heidät kohdata.
Se miten kohdata lähimmäisensä menettäneen, on tapaus kohtainen, joskus ihan vaan arkisiin asioihin palaten, joskus kuunnellen ja lohduttaen.
Mikään ei surua pois vie, se on elettävä ja vaikka usko normaaliin elämään pääsemisestä onkin vaikeaa, aika parantaa, minulla meni kaksi vuotta tuntien suuren ikävän, nyt selviää pienillä tuokioilla, joita joku asia joskus mieleen tuo.
Kuunteleva ystävä on aarre.
On ihana asia, että jaksat kävellä paljon, silloin elämään saa sisältöä juurikin kertomallasi tavalla, nauttien näkemisistään Itä- Helsingin mummo;)
Pyöräily sujuu sekin vielä sinulla, minulta jo mahdottomuus, möin pyöräni pois jo vuosia sitten.
Noihin hyvänmielen lomiinkin voisit hakea, mutta kyydin järjestäminen varmaan vaikea, jos ei johonkin yhdistykseen kuulu.
Pariskuntiakin oli useita, tulleet omilla kyydeillään, auto hyvänä näissäkin puuhissa.
Aina joku joutuu sivuun jäämään näissäkin tapauksissa kyytiä saamatta, korjausta olisi keksittävä tähän harmiin.
Hyvää vointia ja jaksamista sinulle toivoo Savon mummo.
Aito aino, olet aivan oikein ymmärtänyt näkemääsi, voin vain kiitoksen sanan antaa paikasta ja siellä olosta.
Pikku mökkejä, joissa täydellinen varustus saunoineen, tarvikkeineen, ruokaakin voisi itse laittaa, jos ei haluaisi yhteiseen ruokailuun osallistua., ulkoilu tai uinti mahdollisuudet itsenäiseen toimintaan, varmaan viikonloppu lomiakin voisi ottaa omilla kustannuksilla.
Tarkemmin en asiaa tullut kysyneeksi, kun kaikki oli matkanjohtajan hallinnassa, mutta virkistyksen mieleen ja muistoja pääkoppaan, antaa aihetta palata tapahtumaan useasti ja uusiksi, kun ja jos voimat sen sallii.
Hyvään kevään odotusta myös sinulle aito aino;)
Miaelina kiitos toivotuksista ja toivon , että ohimenevää on selkäkipusi, tämä keväinen sää voi usein selän kipeäksi saada.
Se oikea pukeutuminen joskus unohtuu, kun aurinko lämmittää, mutta kevätaika on petollinen, kevyempään pukeutumiseen vasta jäiden lähdettyä, näin on vanha kansa aina neuvonut.
Kristiina23 melko samanlainen se sää on tainnut olla ympäri suomea, siellä itäpuolella satoi ja paistoi, samaa on tehnyt täällä kotimaisemissakin.
Lintukameroita en ole muistanutkaan, paljon niitä seurailin takavuosina, pitänee taas kurkata.
En mämmin suuri ystävä ole, mutta pienen purkin ostan, ettei tapa unohtuisi.
Nyt päivä on jo vauhdissaan, minulta venyy aina tämän kirjoittelun kanssa, mutta onneksi olen eläkkeellä, ei kiirettä mihinkään;)
Jotakin puuhaa kai olisi keksittävä, uloskin voisi lähteä, laiskan oloinen olen, syynä kai se, ettei mitään ahaa elämystä ole syntynyt, mutta jospa se tästä .
Kaikille teille toisille oikein kivaa viikon alkua;) - Kaunista huomenta ja nollan tienoissa olevaa pakkasta.
Elämme aikaa jolloin ei tiedä noita pukeutumisen määreitä, vielä voi vilu tulla kesähepenissä, mutta kyllä se kesä kohta joutuu ja lämmintä riittää, näin toivon.
Kaikki valmiina matkalle ja piristystä lomaltani toivon, onhan se lomakohde jolta voi rauhaa ja lepoa ulkoilun ja muun rennon toiminnan kautta saada.
Nano-anolle sanon, että pistäpä sinä aamujutut esille, hyvin tuo näkyy sujuvan;)
Onhan se maireata tunnetta antavaa, kun aamujutusteluani tykätään lukea, Kristiinakin aina kiittelee, tasapainoa niille joita rupatteluni ärsyttää.
Tuosta romuttamisista puhuin, no en edes tiedä onko pekkaspäivät enää käytössä, mutta saimme aikanaan kahvitauot ja kahvitkin palkkaneuvottelussa aikaan, tosin vähensi osin palkannousuakin ja fysikaalisessa hoidossa saimme käydä työaikana, näitä etuuksia tuskin enää on.
En ole enää selvillä nykyisistä eduista, mutta aina ne neuvottelun kohteena nuo edut on, senttejä vähentäen.
Varma ja Keva minunkin eläkkeen maksavat, pieni osuus myös valtion maksamaa.
Täsmällisesti tilille tulevat, ei valittamista.
Voi olla että palkanmaksuihin muutoksia tulee tämän uudistuksen myötä.
Vaikea ala tuo hoitajien työ on, ajatellen, että ihmishengistä on kysymys, pitäisi olla joku yhtenevä palkanmaksun keino, vaikka yleistä tasoa seuraavaa, no eriammattiliitot tahtovat omat edut jäsenilleen neuvotella.
Eriarvoisuutta palkanmaksuun aiheuttaa nuo lisät joita paljonkin maksetaan vuosien kertymisen vuoksi ja siihen sitten yö ja pyhätyöt muuttaa todellisen palkan arvoa.
Peruspalkka kaikille sama, kohtuullinen, rahalla ei jaksa sen enempää kuin mihin voimat riittää näissäkään töissä.
Johtajien palkat onkin sitten todella erilainen.
Tuo johtojen seinästä irrottaminen minulla aika usein tapahtuvaa, telkkaristakin.
Oikkuilevat kaikki, kännykästä lähtien, kyselin paketista mikä ostaessani tuli maksettua, pojat kertoivat sen kestävän vielä kauan ja kehottivat vaan kyselemään harmeista, kun viimeksi kävin.
Onneksi kauppareissullani voin harmini kertoa.
Tuo googlettaminen on aikaa vievä, en jaksa sitä kautta mistään selvyyttä etsiä, on niin mukava, kun täällä asiat kertoen selvenee, useinkin.
Makriina johtajien korkeasta palkkauksesta mainitsit, samaa tulee mietittyä, miten suuren panoksen antanevat sadakseen isot palkkiot, tai palkan?
Työn arvon ja tehon voi laskea jollakin tapaa, millä kellolla nämä palkat mitoitetaan.
Nyt jätän nojatuolin teidän kaikkien huomaan, ehkä ensi pyhänä sitten tavataan, jos niin on sallittu, voikaa hyvin. - Sunnuntaiaamua elän, nukuin tavallista pidempään ja nyt tuntuu kuin päivä hukalle menee.
Onpahan tässä päivässä valon suhteen vielä kuluttamista, joskus ilta kahdeksan maissa vasta pimenee.
Pakkasta ei juurikaan ja aurinko miettii jatkaisiko paisteellaan vain nuukailisiko;)
Tapani pakkailun suhteen on tyyli, että kerään tavarat sängyn päälle ja sitten laukkuun pakatessa kertaan puuttuuko mitä, paljon pitää viikonkin matkalle tavaraa ottaa, no ehkä takaisin tulee joitakin turhina pakattuja.
Tuo hallituksen morkkaaminen ihmetyttää, eihän hallitus yksin päätöksiä tee, eduskuntaan olemme saaneet sellaisen kokoonpanon, minkä äänestäen olemme halunneet.
Pääministerin kontolle myös turhan paljon vaatimuksia asetetaan, ei hänkään yksin asioista päätä, jaksamista toivon hänelle, paljoon on joutunut.
Politiikka on kiehtonut tällä tasolla mitä elän, vaikuttamisessa en koskaan ole saanut päättäjänä olla, taustalla kylläkin.
Nyt koen turhaksi täällä asioita setviä, kanavat vaikuttamiseen on toisaalla ja aikakin alkaa ohi mennä, nyt tyydyn vain ihmettelemään ja ihastelemaankin joskus.
Tuo naapurimaan väen tänne tuleminen hieman epäilyttää, mutta eikös siihenkin ole jo jollain tasolla puututtu.
Makriina ihmettelit miten ketjussa monia asioita pohditaan, syy kai on siinä, ettei nojatuoli aloitukseen mitään teema anneta, kunhan sieltä täältä asioita keräillään ja ajankohtaiset aina voiton vievät.
Aika vaikea tuntuu olevan ketjussa kuin ketjussa asiassa pysyä, mikäpä siinä, kunhan ilkeydet saataisiin kitkettyä.
Tuo piilopirtti ajatus voi vielä olla tottakin meille kaikille, mutta eipä ennusteta tämän pahempaa, monen mielenterveys näillä ennusteilla menee.
Vertaistukea monikin kaipaa ja siinä nojatuolille on oiva paikka, täältä voi vaivoja valittaa ja niihin hoitoon vinkkejä saada.
Minä olen myös kiinnostunut Eliaanan uudesta helpotusta antavasta polvisuojasta, minkälainen se on ja mistä tehty, onko joku viruva kumimainen laite?
Kyllä kaikki keinot olisi koeteltava, kohta en minäkään pääse tuolista ylös, kuin houkutellen hissukseen, niin koskee polviin.
Kävelykin yhtä köpöttelyä, silti en vieläkään rollaattoria halua, säästän sen sitten viimeiseen tiukkaan, ennen liikunnan kokonaan menettäneenä.
Tuo hoitajien lakko ainakin Kyssissä siirtää leikkauksia, toivotaan , että sinulla onni matkassa ja pääset leikkaukseen demeter.
Palkoistaan saa jokainen taistella, vaikka se kohtuuttomasti ihmisiin vaikuttaa, hallituksen syytä tämäkin, kun ei anna kunnille rahaa palkoja varten, mutta taas tullaan siihen, että veroeuroja ei vaan riitä, toivoisi että nurkumatta veroja maksaisimme, niistä ne maksut hoidetaan.
Varmasti on kohteita missä tiukkuutta voisi harrastaa, mutta kun kukaan ei saaduista eduistaan suosiolla irti päästä, ollaan tässä tilanteessa.
Ammattiliitoilla kova homma saada asiat hyvään malliin.
Joskus elämäni nuorena oli parannusten aikaa ja paljon saatiinkin hyviä asioita hoidettua, mutta nyt on kaikki romuttuneet, mistä johtuu, onko periaatteet ja sitkeys tipotiessään, no se oli ennen, nyt on nyt, näinhän saa aina kuulla.
Vielä huomenaamulla saarnaan sydämeni pohjasta ja sitten saatte viikon päivät lomaa;)
Viettäkää huolista vapaa päivä, tiedotusvälineet kiinni ja ulos aurinkoon, katselemaan ja kuuntelemaan muuttolintujen tervehdyksiä. - Aurinkoista+lauantaiaamua+toivottelen+ja+melkoisen+virkeänä+päivääni+aloittelen.
- Huomenta sumuiseen aamuun, sää vaihtelee, sataa ja paistaa, nyt harmaus ympäröi.
Innoton olo, mutta ehkä se paranee, kun kauppaan suuntaan matkani, tosin vain ruokaostokset ostoksina, mikään muu ei innosta, tai muuhun ei tarvetta.
Pitäisi pakkailla tavaroita laukkuun ensi viikon lomaa varten, mutta ei suurempaa intoa siihenkään.
On tämä kevään tulo joskus mieltä haastava, mutta eiköhän tästä selvitä.
Nämä arjen askareet ne virkeänä pitäisi mielen pitää, kuten Neeassakin kertoili, ulos ja lenkille,
Minulla on muutama isompi huonekasvi ja nyt ei meinaa sopivaa tilaa niille löytyä, valoa pitäisi saada ja ikkunalaudat niin kapeat, että ikkunoille ei sovi, ovat niin hyvin kasvavia, että poiskaan en raaski heittää.
Olen pyöritellyt joka puolen asuntoa, mutta missään ei sopivaa paikka löydy, pientä harmia siis kukistakin;)
Ilon aiheita pitäisi löytää, onnen tunteita, nuo Neeassan mainitsemat olisi hyvä alku ilon etsintään.
Oikeastaan sumu hälvenee ja voisi ajatella auringon esiin tulevan, pakkasta kivasti seitsemän astetta, kuiva keli kävellä.
Ano 9,36 vakavien kysymysten äärellä, noin monelle tuskaa tuottavaa on tuo tiedon tulva mitä nykyisin esiin tuodaan.
Ano 12,03, samaa sopii kysyä, miksi näin toimitaan.
Ahneus, vallanhalu kai ne suurimmat syyt ovat, joillakin on oman egonsa esille tuonti maailman tärkein asia, kukaan ei uskalla tähän asiaan puuttua, pelko ja tottelevaisuus on kovalla kädellä kansaan iskostettu.
Ei voi muuta kuin toivoa, että joku mahtivoima tämän sotimisen lopettaisi.
Hyvinvointia on nykyisin monella maalla, siitä luopuminen olisi tiukka paikka, kun kuitenkin osa maapallon väestöstä ruuan puutteesta kärsii, olisi opittava tasapainoilemaan tämänkin asian kanssa.
Suurelle osalle ihmisiä on tuo ahneuden peikko leimansa lyönyt, itsekkyys kukoistaa, minulle ensin ja sitten jos jotain jää vasta tarvitseville, kakkua ei hevillä tasata.
Tämä tauti kai on päättäjilläkin, ensin minä, sitten toiset, kuka määrää tahdin, siitä kai on kysymys.
Turhapa tässä on minun pohtia, mihinkään ei aatokseni vaikuta, joten jätän taas tällä kertaa.
Yritetään päivämme iltaan saada, vaikka tuskainen olo monella onkin, uusi päivä voi kaiken muuttaa ja pakkohan jotain hyvääkin on maailmasta löydyttävä, niistä kertoilemaan;) - Huomenta, nyt ei osaa vielä sanoa minkälainen sää päiväksi tulee, hiljaista lumisadetta, mutta aurinkokin aikoo esiin tulla, pakkasella viisi astetta.
Noita otsikoita vilkaisin Facebookissa ja ei mieli ilahtunut, ikäviä ja vaan ikäviä.
On urakka löytää ilon aiheita tässä ajassa, aukaisipa radion tai telkkarin aina nuo sotaisat asiat esiin tulee.
Eilen nämä saunakaverit kehottivat syömään kuurimuotoisesti särkypillereitä, sanoivat poistavan lisääntyneen kivun jaloissa, nyt sitten kokeilen.
Olen ylpeillyt sillä, että en särkylääkkeitä syö, nyt sitten kumoan tämän päätöksen.
Eliaana tuosta polvisuojuksesta puhuit, minulla yksi sellainen on, ei varmaan samanlainen mitä tilasit, minulle oli niin tiukka, että jäi käyttämättä.
Tiukkahan se olla pitää, että paikallaan pysyy, mutta hankalaksi koin ja näin jäi testaus tekemättä, uskoisin hyvinkin tukea antavaksi.
Pitäisi etsiä esiin ja uudella yrityksellä koettaa ja testata, kaupasta sen ostin.
Akusta tuli mieleen minun harmini puhelimen kanssa, usein saan ladata ja sitten vielä lataus meinaa kenkkuilla, uusi akku kai melkein saman maksaa kuin puhelinkin.
Miten voikaan olla heikkoja nämä nykyiset laitteet, muutama vuosi ja taas vaihdettava.
Minä tunaroin noiden lukuisten mahdollisuuksien kanssa ja sekoitan koko järjestelmän puhelimessa, pitänee pyrkiä muistitestiin, kun aina nuo saadut opit mielestä katoaa.
Tuon runoketjun piti kauan yllä nimimerkki tulenlieskat ja hän hoiti homman hienosti ja oli mukava ketjuun jotain runon tapaisia kirjoittaa, oli aika suosittukin.
Muistelen murreketjua monican pitäneen ja jonkun toisen kanssa kinaa taisi tulla ja se meni sitten epämukavaksi, että oli niitä soraääniä silloinkin, poikkeava vaan, että reilusti nimimerkillä, ei puskasta.
Seniora Lyyli oli oma lukunsa, hänestä Ruuneperi käytti usein nimeä kansannainen, oli hyvin arvostettu kirjoittaja, oma persoonansa.
Tuota oksapuuta olen monasti maininnut minäkin, miksihän kaikki kelvollinen pitää poistaa, onko tarkoitus väärinkäsityksiä lisätä.
Harmi todella on, että et silloin pirttiin kirjoitellut demeter, varmaan hauskan pitoon olisit liittynyt, joskus tulee ajatus, että mistä niin paljon samaa henkeä löytyikin, riitaa en muista lainkaan, no sitten, kun alkoi tulla niitä häätökomennuksia kai silloin alkoi ilmetä
Olen iloinen, että tämän olen saanut kokea, hyvää tahtoa aina tänne asti on riittänyt, uskoa ihmisten hyväntahtoiseen kanssakäymiseen.
Viime aikoina on horjuntaa tässä asiassa esiin tullut, mutta sitkeästi vaan uskon sitä vielä löytyvän.
Sinisilmäinen taidan olla elämäni loppuun ja uskon ihmisten hyväntahtoisuuteen, vaikka silmäni vihreät onkin;)
Tuo, että te nuoremmat olisitte pilanneet jotain, ei kyllä pidä paikkaansa, ikää ei koskaan pirttiin tulijoilta kysytty, ja muistelen muutamia tiettävästi vähän yli kaksikympistäkin mukana hauskan pidossa tykkäsi olla ja osasivat aivan samaan tapaan hullutella.
Kirjeenvaihtoakin käytiin yhden nuoren kanssa, ei nimitellyt mummoksi ei miksikään muuksikaan, olin vain yksi nimimerkki, missäpä tämäkin nuori mies lienee.
Varmaan perheen perustanut ja lapsiaan hoivaa;)
Ikää tullut hänelle, kuten muillekin ja ehkä hulluttelut on jääneet, en kyllä osaa enää itsekään hullutella, ikävää, että nuo taidot on kadonneet.
Aurinko taitaa voiton viedä ja päivästä on selkenemässä kaunis, jospa mielialakin tästä nousisi, muistoja yrittäen muistella ja iloita kaikesta mukavasta menneinä vuosina. - Pilviseen aamuun on herätty täällä Savon puolella, viitisen astetta pakkasta ja lumen tuloa lupailivat.
Eilen oli kaunis päivä, viima oli melkoinen sen huomasin kun linja-autoa jouduin odottelemaan kokeista päästyäni.
Nyt sitten tuloksia odottelen ja tietoa, että olenko sairas vai en;)
Nämä sairauteen viittaavat tunteet saattavat kuulua vanhenemiseen, mutta varmuuden antavat tutkimukset.
Eipä ole "höpötystä" koskaan viestisi ollut ynnämuu, asiallista ja rauhallista jutustelua arjen elämästä ja elämän kokemuksista.
Pitkän tien olet kulkenut ja sanomasi näin on koettua, elämästä kertovaa.
Sanot harvoin Nojatuoliin piipahtavan, mutta kiva kuitenkin jos pistäydyt harvemminkin ja ei se käyntien paljous, vaan se laatu, mitä palstalle annat, kiitos siitä;)
Makriina ja Ramoona muistelitte noita nimimerkkien esiintymisiä,
Venlastiina ja Late oli yhteistapaamisissa, miellyttävä pariskunta ja leikkimielisesti kumpikin osallistuivat Kahvipirtin elämään.
Puskasuleima antoi eloa ja väriä riemukkaalla tavalla, ei koskaan loukkaavassa mielessä, yleensäkin viestittely oli lupsakkaa pirtissä, huumori kukoisti.
Late hoiti nurkkakaapin täydennyksen ja se olikin hieno kaappi, päihtyneitä ei koskaan sen tuotteiden nauttimisesta nähty.
Ruuneperi piti pirttiämme mitään sanomattomana, vaikka tapaamisen kuitenkin tuli, no hänen vaikutuksen jokainen saimme kokea, ei mitään kielteistä kuitenkaan ,.
Ylikypsä ja rouva Ylikypsä, oman lisänsä pirttiin toivat, ylikypsä tervaksien takkaan tuonnin huolehti ja mukana kaikessa hauskassa.
Heidätkin tapasin kaksi kertaa tapaamisissa.
Maalaismies jäi mieleen arvokkaan tuntuisena herrasmiehenä, silti leikissä mukana.
Näitä voisi luetella aikamoisen liudan, Ramoona, Sinisirkku, Ellu, Klara veeti severi ja oli nuoriakin joille meidän leikinlasku sopi, simpatti minua rekiajelulle aina vei, meri-kukka yksi matkakumppani miehineen myös.
Sieltä ne kaikki löytyvät arkiston hyllyiltä, Kristiina 23, edusti myös pirtissä ainakin loppuajalla, paljon paljon lisää unohtamatta Hintriikkaa, pohjoisen asujaa ja pääskyä samalta suunnalta, nyt kun näitä muistelen lisää vaan muistista löytyy, ehkä hyväkin asia muistia virkistää.
Samaa henkeä yritin 80 palstalle tullessa, mutta leikkimielisyys oli kadonnut ja monet hauskan pitäjät siirtyneet rajan taa, ehkä tämä muutos anoiksi teki myös lopun huumoripitoisten hassuttelujen ajasta, minusta suuri menetys.
Nyt tavaksi on tullut loukkaamiset, siitä kilpaillaan, voi sentään.
Makriina noita painajaisia niitä uniin tulee, minä viime yönä myös heräsin uneen, missä kirveen kanssa heiluttiin ja aikaa meni, ennen kuin uneen takaisin pääsin.
Lueskelin noita otsikoita tähän koneelle istuessani ja ei hyvältä näytä, uhkakuvia maatamme kohtaan maalaillaan.
Tässä istun, muuta en voi, pelkään,,,, ja toivon järjen voittavan.
Eilen mokasin, syy tuo kellojen siirtely, kelloni siirsin, mutta kello jota telkkaria katsellessa seuraan jäi kääntämättä.
Tuli puhelu, että teillä oli tapaaminen Nordeassa, niin oli minä vastasin. mutta kello ei vielä tapaamisaikaa näytä, johon selvennys tuli, kello on sitä ja sitä, nolona oli sanottava, minun moka.
No ymmärsi soittaja ja sovimme uuden ajan täksi päiväksi, näitä tämänkaltaisia vahinkoja minulle ei satu, rupeaako ote löystymään?
Nyt on kaikki kellot siirretty, vastaava vahinkoa ei tapahdu, jos tämä älli päässä pysyy;)
Viettäkää mahdollisimman mukava päivä, kaikki palstalaiset jotka Nojatuoliin viestin jätätte tai muuten kurkkaatte;) - No korjaan tuo urheilukenttä sanomiseni, tai selvennän näin ohjelmassa siitä mainittiin, ehkä yhtä yksikertaisesti ajateltu, miten minäkin jonkun pelikentän voin ymmärtää, ei siis niin sanatarkasti tosi;)
Tuo pakkotyöleirikin kilahti korvaan, ei niin, vaan halu tonkia multaa ja saada silmäniloa.
Kaupunkiasunnossa ei pääse käsiksi luontoon siinä mielessä kuin haluaisi ja entiset kesäpaikat siihen mahdollisuuden antoi, minulle se oli mieleistä, kaikilla ei tätä tarvetta edes ole.
Oli hauskaa elää toisenlaisessa ympäristössä, mitä kaupunkikoti tarjosi ja se alkukantaisuus muistutti siitä aiemmin eletyn elämän elämästä.
En pahana pitäisi tapojen ja elämisen muisteloja, ei siis ajatuksella, se oli ennen, nyt on nyt, näin on, mutta menneisyyden tietous myös avartaa.
Vähän halveksivaan sävyyn tuo tokaisi, ei nyt pyykkilaudalla pyykkejä pestä, ei niin ja kehittelyn kulussa on oma ikäpolveni myös osansa tehnyt, että näin tänään elämässä on.
Joskus tulee mieleen, että onko karhunpalvelus tehty, kun liian helpoksi kaikki on saatettu, miten nykyihmiset selviävät jos vastoinkäymisiä eteen tulee, vaikka sodan tai muiden harmien kohdalle sattuessa?
Toivon todella että mitään koettelemuksia ei eteen tule, rauha ja rakkaus saisi pääosan elämästä.
Kesämökit ja huvilat, olkoot iloksi kaikille niistä nauttiville;) - Lumisateesta huomenet ja viikonalun toivotukset;)
Lunta on tullut ja tulee lisää, au ra-autot pääsivät vielä hommiin, vaikka jo uskoin lumien sulamiseen, no sulavat aikanaan, kyllähän maaliskuu talvenmerkit usein näyttää.
Nyt voi olla liukasta siellä missä jäätä jäi reitille ja lumi ne peittää, varoen on liikuttava.
Ihmetyksen aika ei vieläkään ole ohi noiden viestien vuoksi, yhä vaan ilkeyttä joillakin mielessä.
Demeter saanut taas ryöpytysten tulvan, äläpä välitä, on paljon kiitostakin, mihin yhdyn , viestisi on aina myönteisen sävyinen ja sille ei mitään voi, kun joku nuo (ehkä yksi tunnettu) ikävät viestit silmille heittää.
Poissa oleminen palstalta oli juuri niin tyhmä kehotus, kun asianomainen ei itsekään pysy poissa, nimimerkkinsä vaan unohti.
Ikävä todella, että ei ketjumme voinut edelleenkään säästyä näiltä tokaisuilta, mutta vahva usko siihen, että kateus näitä teettää ja sääliksi käy ihmismieli jolla ei mitään hyvää sanottavaa löydy.
Siispä demeter, älä anna mielen mustua moisesta, onhan nuo jo tutuksi tulleet ja ala-arvoisina tuomittu.
Tuo suorapuheisuus ei välttämättä ole rehellistä, aika usein sitä leimaa kateus, pahanmielen aikaan saamisen tahto.
Rehellinen pyrin minäkin aina olemaan, mutta jotain on jätettävä sanomatta, jos liian rehelliseksi pyrkii, hyvä esimerkki tuo ano 20,48, rehellinen tokaisu voi mielen hyvinkin pahoittaa, vaikka sanojan mielestä rehellinen onkin, hieno säätöä useinkin tarvitaan.
Täällä palstalla olemme kasvottomia kaikki, mutta viestien sisältö paljastaa jotain ihmisestä ja näin syntyy ystävyyttä tai kaunaa, kirjoittajan mielen mukaisena.
Kyllä kirjoitettu teksti jotain kirjoittajista kertoo, joskus ei myöskään sanoma tavoita oikealla tavalla ja sekin harmin aikaan saa.
Kiitos minullekin tulleista myönteisistä viesteistä, sitä jo on oppinut vastaan ottamaan ne ikävät viestit, mitä aika usein tarjoillaan, mutta kiitokset mielen virkistää.
Mallikirjoittaja en ole itsekään virheineni ja osaamattomuuksineni, mutta näin on vaan mukana pyöritty, ei halulla kiusata ketään, ihan oman mielen iloksi ja hyödyksi sinnittelen.
Korona aikakaan ei harmeja kohdalleni ole lisännyt ja tämä joka aamuinen kirjoittelu on kuin kirjeitä vastauksina saisi;)
Joka aamu on armo uus, näin Makriina totesit näin se on, tiedä mitä tämäkin päivä mukanaan tuo, jospa mukavan yllätyksen;)
Kellot on kesäaikaan siirretty ja lumisateella kesäkausi aloitetaan, mutta lohtuna sanon, kyllä se kesä melko lähellä jo on,, pian pääsiäistä juhlimme herkkuineen;) - Makriinan kanssa samoin aatoksin, kyllä "kesämökistä" kaukana on nuo terasseilla päällystetyt kesäpaikat.
On kesäkeittiö, grillipaikka ja vielä nuotiopaikka, miten ehtivätkään kaikissa olla ja viihtyä.
Minun mökkini ympäristö oli itse suunniteltu kukkatarha ja joka kivenkolo jotain kasvoi, mutta silti se oli luonnonläheinen ja pientä puuhaa antava.
Hellalla tein ruuat, kaksilevyinen sähköhellakin oli, mutta kuumimpina aikoina sitä käytin.
Puita sisään kannettiin ja roskien kanssa taisteltiin, vesikin kaivosta, tosin saunaan pumpulla järvestä nostettiin, se oli poikkeavaa elämää kaupunki elämän lisänä.
Kesät siellä viihdyttiin, nyt sekin on mennyttä aikaa.
Joskus on noissa ohjelmissa onnistuttu tekemään mökin ehdoilla ihania, viihtyisiä paikkoja, mökin tarkoitus oli ennen tuoda vanhan ajan elämisen muistoja ja se oli jotakin;)
Mökillä pitää olla urheilukenttä muut liikkumiseen tarvittavat, ennen aika kului veneessä ahvenia narraamassa ja lasten leikitkin" tee se itse miettein" ajat muuttuvat, mukana ei kestä, se on myönnettävä. - Talvimyrskyä ikkunasta katselen ja pienen koiran eteenpäin menoa tuulessa, meinaa lentäväksi koiraksi joutua.
Pieni lukema pakkasella ja maa osin on rännän alle jäänyt, en usko kauan maassa viihtyvän, sulaa pois, hankala keli liikkua kuitenkin.
En ole seurannut tuota Kansanpalvelija ohjelmaa, Kyllä, herra pääministeriä muistelen katsoneeni.
Uskon samoin kuin Makriinakin, kansan presidentti Ukrainaa johtaa ja koettaa asiat saada kuntoon.
Meillä täällä on vapaaehtoisia haussa laittamaan koteja asuttavaan kuntoon pakolaisia varten, keräykset tuoneet valtavasti tavaraa, huonekaluista lähtien.
Lapset jo kouluihin päässeet ja elämä kaikin puolin alkaa sujumaan, paikkakunnalla jo asuneet Ukrainan kansalaiset tulkkeina toimivat.
Paljon tulee jo koulutettuja eri ammatteihin valmiina työtäkin vastaanottamaan.
Toivoisi hoitajiakin löytyvän helpottamaan heidän tuskaansa.
Tulipa mieleen ystäväni (96) kokemus avusta, hän kaatui kotiovensa eteen, ehkä huimauksen johdosta, eikä päässyt ylös.
Käytävään tuli mies jota hän pyysi auttamaan, mies yritti ei jaksanut saada häntä ylös, jätti siihen ja meni kotiinsa, mistään apua pyytämättä.
Istuillaan jotenkin sai itsensä kotiinsa ja kännykän kauhalla sai vedettyä kaapin päältä ja apua sai pyydettyä.
Tästä keskusteltiin ja mielipide oli, että heitteillejätöstä olisi miehelle voinut syytteen saada.
Tuo lakkoasia on vähän samansuuntainen, heitteille ei voi hoidettavia jättää, joten ammattiliiton tehtävä on tärkeä tässä asian korjaamisessa, neuvottelijoilla hyvät eväät.
Yhteisymmärrykseen olisi tie löydyttävä , ymmärrystä myös työnantajapuolelta.
Tuo muovin valtava kuormitus oli aamun lehden kirjoituksena, sitäkin tutkitaan paljon ja ikäväksi todetaan, että valtavat määrät vesistöön niitä joutuu, siinäkin yksi korjauksen kohde, monen muun lisäksi, omaa käyttäytymistään on syytä tarkkailla, tämäkin asia toimintaa meiltä kaikilta vaatii.
Joidenkin mielestä ehkä on tyhmää mainostaa köyhyyttään, näin voi ollakin.
Itse en tänä päivänä köyhä sanantäydessä merkityksessä voi sanoa olevani, on koti ja elämä kunnossa, on sitä jouduttu köyhyyttäkin kokemaan, mutta "niukkuus" on elämisen tilaa kohentanut.
Neljäkymmentä luvulla ei työnteolla rikastunut, kaikki tulot meni elämiseen, mutta pienestä säästäen on pikkuhiljaa elämä saatu mallilleen
Köyhänä olosta en koe minkäänlaista painetta, omaa onnistumistaan saa kiitellä, että nyt olen elämääni tyytyväinen, en rikas, mutta omasta mielestäni toimeentuleva.
Siitäkin olen hyvilläni, että materiaali ei ole tullut minulle pääasiaksi, vaan jalat maassa ja arjessa eläen olen tyytyväisyyteni hankkinut.
Se mitä naapuristo on hankkinut ja elämänsä kattanut ei ole minulle ollut mikään velvoite toimia paremmin.
Köyhänä oleminen on nostanut elämän arvoja aivan toisiin fääreihin, onnellinen voi olla vähästäkin;)
Terveyttä ei rahalla saa, minun onneni on ollut myös se, että terve olen saanut olla ja nyt olen iloinen demeterin hoidon pian joutuvan ja elämän korjaantuvan paremmaksi.
Noita matalalla liitoja tulee ja menee, mutta sen on huomannut, että huomenna voi kaikki olla toisin;)
Tulipa tuota sanailua taas ehkä liikaa, mutta lukee ken jaksaa ja korjaa mietteeni jos virheitä olen sepustanut.
Iloista viikonloppua ja siirrytään kelloja siirtäen kesäaikaan, se jos mikä mukavalta tuntuu;) - Räntäsateesta terveiset, ehkäpä tuo on yhtä lumen surmaa tuo märkä räntä.
Sain nimimerkkini takaisin salasanan vaihtaen, siltä osin on kunnossa kirjoittelu mahdollisuus.
Löytyisi jostain mukavia aiheita, että ei aina joutuisi toruja saamaan;)
Ano 9,43 sinulle kerron, että matkat maksamme itse, ei sponsoreita ole, matkanjohtaja hommaa paikat missä käydään ja ruokailun kyydin, kustannukset maksamme itse.
Eilinen matka oli Leppävirralle, siis lähelle ja halvaksi tuli, käytiin jääluolassa muumimaata katsomassa ja olipa näkemisen arvoinen, suosittelen, kirkon esittely oli perusteellinen, uutta tietoa siitäkin ja vielä kotiseutumuseo kohteena ja oikeaan aikaan kotiin ehdittiin, kiva matka.
Seuraava matka toukokuussa ja mukaan lähden jos kunto kestää, elän taas väliajan "nuukaillen";)
Ano 8,59, en mielestäni anteeksi pyydellyt keneltäkään, totesin asian niin kuin sen koen.
Huhtikuun alussa lähden tuetuille lomille, pienen osan maksan itse ja Hyvin Vointi Lomat maksaa loput.
Tätä etua olen käyttänyt muutaman kerran, sitä anotaan ja kaksivuotta väliä ja on mahdollista päästä lomasta nauttimaan.
Tähän oikeutus kaikilla, tietokoneelta löytyy kohteet.
Varmaan verorahoja tähänkin lomailuun käytetään.
Kaikki anot olette selkeästi kertoneet nuo palkkojen määräytymät, noin olen minäkin asian kokenut.
Ammattikoulutuksen paperimieskin tarvitsee ja palkat maksaa työnantaja ja ne neuvotellen sovitaan ja iso on veroprosentti minkä valtion pussiin maksavat.
Ammattien pitkiäkin aikoja vaativia koulutuksia valtio osallistuu laitosten ylläpitoon ja huoltoon, myös siihen paperimiesten eurot veroina tukena on.
Mistäpä näiden ylläpito rahat otettaisiin, ellei olisi tavan duunareitakin kakkua jakamassa, jokainen on paikallaan tarpeellinen.
Hoitajien ja virkamiesten palkkojen nousuun vaikuttaa verotulot, jos mukisematta tyydymme verokannan nousuun voimme tätä asiaa auttaa.
Jo aiemmin olen sanonut, että jokainen työtä tekevä on palkkansa ansainnut, kateelliset puheet ei asiaa auta, liittojen tehtävä on hoitaa asiat kuntoon.
Ano 21,25 kerroit tuosta työn ottamisesta, ennen todella otettiin vastaan työ kuin työ, nykyään ei kakki hommat kelpaa.
Matalapalkkainen olin minäkin, kuten naisalat aina on olleet, mutta kaksin yrittäen, koti ja muu lisä saatiin hankittua, nyt osaan antaa arvoa omalle panoksellenikin vaikka pieni olikin.
Miaelina kerroit työhön sinut haetun, niin minutkin, työni ei vaan samaan ryhmään kuulunut mitä sinä menit tekemään.
Hyvin on sujunut kuitenkin, en aina niin helpolla ole päässyt, mutta ilman yhteiskunnan apua olen perheeni jaloillaan pitänyt ja nyt voin tyytyväinen olla.
Noita Makriinan jalaksilla oloja en ole päässyt kokemaan, jalkaisin sitä koulumatkat tallattiin, onneksi koulu oli aina lähellä.
En edes rekiajelua ole kokenut aikuisenakaan, muistelen Kahvipirtti aikaan joku miespuolinen haki mielikuvitus rekiretkelle, hauskaa sekin;)
Kesäaikakin jo kynnyksellä Marian päivänä siirrymme kesäaikaan, sitä odottamaan, pistäytykää viestejä laittamassa;) - Huomenta ja mukavaa päivän alkamista, mikäpä on alkaessa, ei suruja, ei suuria ilojakaan, tasaista, mutta auringon paistetta edelleen;)
Silmälääkäristä selvisin 108 eurolla, ei rillejä tarvinnut uusia.
Hieman rappeutumaa mikä iästä johtuen ilmeisesti tulee, mutta ei mitään muuta, uusiksi otetaan vuoden päästä, ellei mitään ikävää satu.
Aivan oikeassa olet ano 7,57, älytöntä on sähköä säästää ja pimeässä hortoilla, mutta minäpä en niin tee, kohde valo mitä parhain, joten en kaikkia valoja päälle laita, koska jo katuvalolla näe huoneesta toiseen kulkea.
Istuessani telkkarin ääressä tarvitsen vain kohdevalon käsitöitä tehdessäni, tarpeeksi tehokas jopa liikkumisen kohdalle.
Voisihan sitä koko valaistuksen päällä pitää, jos se olisi mielekästä ja tarpeellista, pärjäillyt olen näine omine tapoineni, joten ole huoletta turvallinen on kotini liikkua.
Jos kompastun, ei ole valon puute, vaan oman kehon heikkous. vahinko voi tulla valojen runsaudesta huolimatta.
Demeter juuri noin puhut ja ymmärrät tapani aivan jetsulleen.
Eilen kälyni ja ystävätär tulivat kahville ja keskustelu sivusi monia asioita ja aika paljon samoilla linjoilla oltiin, mutta en mahda mitään, että ärtymys heräsi jossain kohdin.
Kokonaisuuden hahmottaminen typistyi aika usein siihen minä, minä tärkeyteen.
Piti oikein purra kieltään, että ei laajemmin erimielisyyttään asioiden "minun" totuuden mukaisina esiin tuonut.
Hämmästelen aina niitä jutustelu kertoja missä ystävien kanssa ollaan, miten asiat voidaankaan tulkita niin erilailla, miten minä ajattelen.
En omista kuin tämän maatiaisjärjen , mutta silti tunnen joskus osaavani ymmärtää asioita selkeämmin, maanläheisemmin, kuin he jotka kaiken tietävät.
Mielipidevapaus on kaikilla minullakin, mutta joskus jätän väliin, kun tuntuu, että vastaanottajilla ei ymmärrys riitä minun kannanottoihin, väärässä usein voin ollakin.
Viisaat ja kaiken osaavatkin joskus paljastavat oman pintaliitonsa, totuutensa mikä ei minusta oikein ole.
Kyllä pelkkä kirjoittelu, tuntematta toisiaan voi saman henkisyyden löytää, näin olen saanut kokea monen kirjoittajan kanssa vuosien varrella, kiittelen kaikkia, sinua myös demeter;)
Pikkuhiljaa alkaa into kirjoitteluun tyrehtyä, mistä johtunee, en nyt koronaa, en tätä sotaa syyksi voi sanoa, mutta jotain on alkanut puuttumaan.
Kirjoittajat nuoremmaksi muuttuvat, saman ikäiset ei enää jaksa tätä joskus hyvinkin toistuvaa tekstiä esiin tuoda.
Mistä löytyisi innoittaja, aihe joka virittäisi sanaisen arkun, joskus se oli mielikuvitus, mutta nyt olemme jo niin "järkeviä" ettei se enää onnistu, mutta kauan tätä on kestänyt, jospa jotain vielä eteen tulee.
Mitä sitä keksiikään tämän aamusession tilalle, sitä on ruvettava hiljalleen miettimään, kun vuodet vaan jatkuu.
Kyllä se taitaa olla niin, että jos aivotoiminta ei virikkeitä löydä, alkaa kehokin rapistumaan, pidetään lippu korkealla kaikesta huolimatta.
Tuosta pääkopasta aika paljon elämän laatukin ohjeita saa, joten periksi ei pitäisi antaa, olkoon vaikka tylsääkin välillä.
Luopumisen tuskaa oli tämä aamurupattelu, mutta kyllä tästä laulamaan vaan on lähdettävä;)
Joskus olen kuullut, että vuodenaikojen vaihtelut aiheuttavat mielen pahoinvointia herkemmille, kevät kai rankinta aikaa, kipinöitä iloon nyt kaivataan;) - Maanantai ja yhä aurinkoista, kyllä kelpaa elellä.
Loppujen lopuksi ihminen on aika oikukas luonteineen, kauniin sään aikaan ihastellaan, mutta sateen tullen muristaan, vaikka kaikkea luonto kaipaa, vettäkin, niin myös ihminen ei ainaista paistetta kestä.
Viime kesä on hyvä esimerkki, aina oli kuuma, vai muistanko väärin, muististani en takuuseen mene;)
En varmaan koskaan ole ostanut noita iltalehtiä, en lue myöskään mitään koneeltakaan, silti nuo maailman tuskat luokseni ehtii.
Radio on aina auki ja sieltä kuulen hyvät ja huonot uutiset, se riittää.
On sinulla kiltti tytär, kun sinua huoltaa Kristiina23, ei todella auta nuhtelua antaa.
Hyvä linkki tuohon päivien valoisuutta koskevaan tietoon, onhan se ollut kansan tiedossa iät ja ajat, mutta selvensi asiaa kummasti.
Vanha kansa sanoi päivänolevan muutaman päivän pesässä ja sitten alkaa hämärtymään ja vastaavasti valoisuus lisääntyy.
Kyllä nuo vaivat mukana kulkee itse kullakin, pidemmän ajan puuhastellessa, tuoliin on istahdettava, mutta hyvä kun siihenkin on mahdollisuus, kiirettä ei mihinkään.
Makriina nuo puheet saavat mahdottoman kuvan , kun niistä kertoilee, kaikkihan me kykyjemme ja voimiemme kotiamme kunnossa pitää.
Ruokaa tarvitsee jokainen, tekipä sen itse tai tilaa jostakin, onhan aivan ihana, kun mahdollisuuksia on vaikka mihin.
Minulla varmaan hyvin paha tuo tapa kertoilla tekemisistäni, mutta en pröystäillä tahdo, ajatus heittää jollekin toisellekin halun kokeilla .
Laiskuuttakin jollain tapaa, teen kerralla kaikkea ja pakkaseen annostelen, sitten helpolla viikon pääsen, kaupassakin käyn vain kerran viikossa.
Tuon veden kuin sähkönkin kulutuksen lasken kaikkien säästöksi, jos sitä jokainen tekisi.
Kälyni on ehkä maatalossaan tottunut runsaan veden kulutukseen, kun omasta kaivosta nostettiin ja sähköäkin käyttivät paljon, yösähkön laskutuksen avulla.
Hän sanoo, ettei tykkää hämärässä oleilla ja kaikki valot on päällä, minä kohdistevalolla puuhastelen.
Eihän minun kuuluisi mennä neuvomaan saman ikäistä kanssakulkijaa, hänen tapansa ovat hänen laisiaan, toisekseen hänen näkönsä on kovin heikko, valoa tarvitsee toimiakseen, mutta ei myöskään näe säästämisen merkitystä suuremmassa mittakaavassa.
Olipa kiva kuulla sinusta demeter, ihan samoista syistä en kaipaillut, kun siitäkin aina joku ihmettelyä aikaan saa.
Harmihan se oli, ettei tapaaminen onnistunut, mutta näin elämä kuljettaa, ei kysele käykö meille.
Kiva on kuulla, että jotain valoa noiden vaivojesi kanssa olet piankin saamassa, kärsivällisyys palkitaan.
Kyllä tuo kukkien kasvaminen on Luojassa, ei ole kukoistanut minunkaan kukkani avioliiton alkuaikojen jälkeen, asuimme silloin omakotitalon yläkerrassa, silloin begoniat kukki.
Nyt pelkkiä viherkasveja olen kasvatellut ja kiitettävästi ovat alkaneet viihtymään.
Tänään menen silmälääkäriin, saapa nähdä miten menee, lasit varmaan joudun uusimaan oman tuntemukseni mukaan ja pokat taas maksaa maltaita, eivät varmaan entisiin suosiolla linssejä laita.
Silmäkulta viimeiseksi on sanonta ja samaa mieltä olen, kauhistuttaa ajatuskin miten paljosta olisi luovuttava jos näkö huonoksi menisi, tämäkin mahdollista.
Kaikkea hyvää elämäänne ja ei turhia murheita näistä kirjoitteluista oteta, sinnitellään vaan omien kykyjemme myötä;) - Sunnuntaiaamua ja samaa auringon paistetta vaan jatkuu ja ihme se olisi, jos ei mieliala kohoaisi.
Niin, mikään ei loppumattomasti kestä, alkaa se kolmen kuukauden päästä jo hämärtyä, mutta siihen mennessä voi tapahtua vaikka mitä, hyvääkin, näin uskon;)
Noin sitä täällä meillä Savossakin sanotaan "hyvvee";)
Eliaana tuota kerrostalon kattoa katselenkin, mihin nuo paneelit laittoivat, eikös suomi ole pullollaan vaikka minkä idean saaneita, ei kai mahdottomuus ole kesiä tehotoimia jo oleviin.
Piirsinhän minäkin suojelutaloon ovet ja tavan mummo vaan olen, ainahan he joilla on aivokopassa muutakin kuin sahajauhoja voivat ihmeitä tehdä;)
Minulla vaan tuo ikkunapesu vielä vain muhii ja kiusaakin, tehtävä se on, ei mihinkään pääse. Neljä isoa ikkunaa ja sitten ison parvekkeen lasit, ei onnistu yhdessä päivässä, mutta tapahtukoon vaikka yksi ikkuna päivässä.
Vielä minä ikkunoita pesisin, mutta verhojen laitto, olen jo pohtinut jospa siihen pyytäisin apua, yläkerran rouva jo lupasi tulla ripustamaan, mutta en mielelläni häntä haluaisi vaivata.
Miten voikaan olla vaikeaa tuo avun vastaanottaminen.
Tuota Makriinan mainitsemaa savisaippuaa olisi kokeiltava, en kyllä jaksa kupariani kirkkaaksi hangata, tuolla keittiön kaapin päällä tummina rasvaa ja pölyä keräävät, pitäisikö sekin ottaa stressin aiheeksi.
Hopeitakin tuntuu aina puhdistuksen aikaan kertyvän, vaikka ei minulla niitä paljoa ole.
Joulunalla ne mieleen tulevat, ei paljon muulloin.
Pitää kokeilla myös tuon puisen leikkuulaudan puhdistusta, yksi sellainen löytyy.
Kälyni yksi pesukarhu on, hän pesee vaatteitakin monta kertaa viikossa, minä kerään täyden koneen kerran viikkoon, olen yrittänyt tuota vettä ja sähköä säästää ja suunnittelen niidenkin käytön.
Veden käytöstä hänelle muistutan, mutta kun vesi kuuluu vuokraan ei haittaa, mutta kulutus kuitenkin lisääntyy, näin koetan selittää ihan yleisellä tasolla.
En kyllä niin siisti ole, mitä hän on, enkä viitseliäskään.
Olemme niin erilaisia me ihmiset, minä yksi lajiaan;)
Älä sure rodojasi, voihan olla, että innostuvat, kun leikkausta tapahtuu.
Taas synnin tekoon rupean, pulla ja sämpylätaikinan alustan, teen puolukkapiirakan myös, sitä mieli tekee.
Näitä mielitekoja on useinkin, eilen sipulipiirakkaa, perunalaatikkoa ja marjapuuroa halusin ja ne mieliteon tyydytin.
Tulkaapa päiväkahveille, tuoretta pullaa löytyy;) - Ihana ihana aamu, radiosta onnittelukonsertti soittelee nostalgisia kappaleita, mieli valoisana päivää aloittelen.
Viikkosiivous, mitäpä muuta. pölyä riittää ja vielä jääkin, auringon paiste sen ikävästi esiin aina tuo, ihastelin auringon paistetta, mutta aina harmiakin esiin tuo, pöly näkyy.
Pitäisi kai sälekaihtimet alas laskea, säästyisi tuostakin harmista.
Enpä alas laske annan kukilleni kaiken paisteen mitä tarjolla on.
Eilen sen urotyön tein, että kukkani huolsin, multaa osalle vain pintaan , muutama sai koko ruukun täyden uutta multaa, sotkuista hommaa.
Makriina nuo kukkakaupat mainitsit, onpa siitä aikaa, kun kukkakaupan oven olen avannut, marketista tyydyn kukkani ostamaan, nykyisin hyvin houkuttelevia ovatkin.
Myös viherkasveja olen ostanut, joskus kuolevat piankin, mutta kasvuunkin olen niitä saanut.
Minä en oikein nykyisistä kukkasidonta tavoista ole tykännyt, kun joskus olen sellaisen saanut, liian tiukkaan nippuun kietovat, minusta kukat maljakkoon pitää avata ja laittaa väljästi.
No enpä minä asiantuntija tässäkään, omia tapojani noudatan;)
Keväällä puidenkin oksia otan maljakkoon ja ne "kukkivat" pienin lehdin, en toki eläviä puita puistosta katko vaan käytän hyväkseni puiden siistijöiden jättämiä oksia.
Meilläkin yksi ainoa kirjakauppa, mutta sen sisältö paljon muutakin kuin kirjoja, jopa villalankaa tarjolla.
Vähän entisajan sekatavarakaupan meininki.
Kemikalioita on useampi, minä saan tarvitsemani kosmetiikan marketista, olen jo menettänyt uskoni nuorentaviin voiteisiin.
Nivea on hyvä , eipä juuri muuta tule ostettua, kynsilakkaa kylläkin, jotain kaunista yritän minäkin saada aikaan, vaikka kynsien avulla;)
Katselen naapurin talon kattoa ja mietteitä syntyi noista paneeleista, voisiko niillä saada aikaan sähköä ilman sähköfirmoja siis kokonaan talon kaikki tarpeet täyttäviä ?
Olisi upeaan kaikki talot omavaraisiksi saada, siinäpä sitten sähköfirmat näppejään nuoleskelisi, eikö ole kehittelykelpoinen ajatuksena ainakin;)
Tässä sen näkee, katselisipa vaikka mitä ulkona olevaa, aina voi pohtimista mielessä syntyä, tyhmääkin, mutta mielikuvitus elää;)
Nyt siivoushommiin pitää joutua, sitten iltapäivällä voi torkut parvekkeella ottaa, rasitukset pois hoitaa.
Iltaan päästyä saunaan ja taas yksi nautinto ihmisen elämässä sekin.
Eipä ole valittamista tässä elämän sujumisessa, pienet harmit pyrin unohtamaan ja vähän isommatkin.
Minna Canthin kunniaksi liput liehuu, luova nainen monessa aikanaan.
Viettäkää mukava päivä. - Viikonlopun toivotuksia taas Savosta, kevät keikutellen tulee, pieni lämmin sade voisi lisätä vauhtia lumen sulamiselle, mutta enpä nyt sadetta kuitenkaan toivo;)
Yöllä on pakkasta, niin pitääkin maaliskuussa, joskus hyvät hankiaiset aikaan sai.
Poikani syntymäpäivä, muistan silloin 57 vuotta sitten räntää satoi, kun lyhyen matkan sairaalaan kävelin ja kätilö oli vihainen, ei olisi yksin saanut lähteä.
Itsepä voimani tunsin ja hyvin kaikki meni, yli nelikiloinen poika päivänvalon näkin 9,30,
nyt hänkin eläkeikää lähenee, vaikka ei taida eläkepäiviä ihan kohta viettää, yrittäjänä voi itse päättää töiden lopettamisen.
Makriina sanoit kukkasi huonosti viihtyvän aurinkoisella ikkunalla tai sen läheisyydessä. minä olen saanut kultaköynnöksen viihtymään, toisen verhon paikalla kasvaa.
Muutama muukin kukka viihtyy, en nimeä niille tiedä, no yksi peikonlehden tapainen.
Sain ystävänpäivänä hortensian, vaihdoin mullan ja leikkasin, nyt työntää uutta kasvua, jospa se alkaisi viihtymään.
Minä laitatin ikkuna laudat tähän asuntoon muuttaessani, sama mies varmaan suunnittelijana kuin sinullakin Makriina;)
Ano 14,33, en minäkään aina koko multaa vaihda, jos kukka voi hyvin, pintamullan vain uusin, voi joskus isompi ruukku pakko muuttaa, no silloin aivan uuden mullan vaihdan.
Lannoitan sillä punaisella jauheella ja kastelen ehkä liikaa, mutta paahteessa kuivavat niin pian.
En voi sanoa että "rehottaisi" hyvin, mutta paremmin kuitenkin kuin pitkään aikaan.
Eliaana kuitenkin jo ikkunan pesussa, minä vasta mietin ja stressaan sillä itseäni, kai jää pääsiäisen jälkeiseen aikaan, kun ekaviikon ole lomailemassa Huhmarissa.
Onpa sinulla todella tottelevainen kissa, tavallaan ne hetikin luikahtaa ulos, jos jostain reikä aukeaa, juoksuaikakin taitaa olla päällä.
Puolukkapiirakka minäkin suunnittelen ja sipulipiirakka, kun nyt sain hyvä sipuleita.
Pakkanen kivasti alkaa tyhjentyä muutama sienipussi ja perunoita samoin. mustikoita ja omenahilloa, muutama mehupullo, harvoin olen näin tarkkaan osannut pakasteet laittaa.
Toivottavasti uutta satoa syntyy.
Noita munankuoria äitinikin liotti vedessä ja sillä kasteli, tuota kalkkia en ole koskaan lisännyt, onkohan sitä myynnissä pienissä purkeissa?
Ano 18,07, tuon puutarhakalkitsemisen minäkin olen ymmärtänyt, kun yleensä täällä päin maa on hapanta, nurmikkokin kaipaa kalkitusta, sammal pysyy pois.
Mökillä sen homman joka kevät tein.
Ano 18,50 tuhkaa minä heittelin ruusupuskiin, kun kirvat meinasi tuhota kukat, ei kovin kauniin näköistä ollut, mutta sade huuhtoi ja vei kuolleet kirvatkin mennessään.
Noin se alkaa monen toisenkin aamu ja päivään jatkuu, miten hurskainen sen aloittaa.
Kyllä se toimii yksinäisenkin aamu ja muukin ruuan laitto ja monta kertaa miehet sen taidon jopa paremmin osaa.
Nyt voi puroja laitella ja muistella lapsuuttaan, muistelen minäkin joskus puroja laittaneeni.
Sitä kesän tuloa yritettiin jouduttaa, veden pihapiiristä pois ohjaten.
Pitänee katsella tuo ruukkujen mullan pinta ja arvella mikä kukka multaa ansaitsee tai isomman ruukun, pitää ne hommat pois käsistä saada, kohta parvekekukkien laitto alkaa.
Ei ihan ilman kukkia voi parveketta jättää, vaikka aina niin uhkailenkin.
Jatketaan auringon ottoa jos aika sallii;) - Huomenta, kauniina sää jatkuu, nyt alkaa tiet ja kadut harmailta näyttämään, jäätiköt sulaneet, liikkuminen helpottuu.
Korona ei ota laantuakseen, kuuntelin eilen jonkun terveysalanihmisen puhetta ja hän totesi, että nyt on sopeuduttava siihen, että korona seurassamme elää ja jatkaa kulkuaan.
Korona on jäänyt toiseksi näiden sotaisten asioiden vuoksi, ei ihminen monia uhkia jaksa seurata ja uhkakuvia ja pelon aiheita aina vaan lisää tulee.
Media on mahdissaan, on mitä ihmisille tarjota, kaikenlaisia uhkia milloin mistäkin ja jos et haluaisi niitä nähdä, et kuulla, mahdottomuus, aina jostakin esiin ilmaantuvat.
Noita kivoja viestejä nyt odottelen minäkin, taitaa vaan haluttomuus koko kirjoitteluun tulla eteen, kaikilta ei tämä höpöttely onnistu, jos ei aiheita löydy, no eipä siinä mitään, eihän tämä pakollista ole ja kaikki joskus loppuu.
Fiinufammu kuitenkin juttukavereita löytää koiran avulla;)
Niin se on, kun eläimistä tykkää, kyllä näin koiratonkin silitettäviä tapaa, melkein joka päivä joku karvaturri silittelyä ohikulkijoilta vaatii.
Siinä sitten emännän tai isännänkin kanssa sananvaihtoa syntyy, kiva niin.
Puhetta syntyy vaikka ei koiraakaan ole, jos joku ohitseni pyyhältää, kysyn paremmallako edelle ja siitä sitten sananvaihtoa syntyy, onneksi on huumorihmisiä nämä savolaiset;)
Niinpä syntyy keskustelua korttipelinkin kanssa, siinä maailman kuulumiset setvitään ja kortteja pöytään lyödään, kuulosta aika pahalta, mutta kaikki tapahtuu sulassa sovussa ja kahvitauko kielen kannat virkistää.
Korttikaverit toivat säkin perunoita (10 kiloa) ja viisikiloa sipuleita ja vielä tarjosivat kauppareissuni auton kyydissä, ihana kun on tuollaisia myötäeläviä ystäviä, pieneen kiitollisuuden velkaan taas jäin.
Talviaikaan hoitavat nämä tarvikkeet ja kesällä mustikoita ja sieniä jos tarve on.
Tämän kaltaista ystävyyttä olen saanut kokea ja tietenkin yritän omalta osaltani niihin vastata, tavalla tai toisella.
Sitä toisen huomioon ottamista kaivataan laajemminkin ja onhan tuo Ukrainan tilanne sitä esiin tuonut.
Maailmassa on apua tarvitsevia niin paljon, että ei pienen ihmisen halut apua antamaan aina riitä.
Tänään suunnitelmaton päivä, lenkille kyllä, mutta eipä muuta, kukkien mullan vaihtokin olisi ajankohtainen, mutta ei tänään;)
Jättäkää kiireet ja aurinkoon suurella joukolla;) - Aurinkoa ja aurinkoa, myös lämpimämpää luvattu, siitä ne suuretkin lumikasat hupenevat.
Lintujen maahanmuutto on alkanut, näin kertoi radio ja saman olette myös kirjoittajat huomanneet.
Joka kevät niitä seurailee ja ihastelee, istuin eilen parvekkeella ja yksi lokki äännellen lensi näköpiirissäni, varmaan tiedustelija, joka katsasti kevään tulon edistymistä.
Ikkunaani pilkahtava järvi jo osin sula, virta sulamista jouduttaa.
Eliaana kerroit noista pesiään puolustavista lokeista, täällä tuon rantakadun tasakattoisten talojen katoille pesänsä tekivät ja sieltä hyökkäilivät kulkijoiden kimppuun.
Taloyhtiöt laittoivat lentävän haukan kuvavaijereita katolle ja pesät häipyi.
Odotettuja näkymiä keväällä, mutta harmia tuovat liian kesyiksi tullessaan, likaavatkin kovasti ulosteillaan.
Ihan kateellisena luen Eliaana tuota kalastuksen mahdollisuuttasi ja mahdollisesti saalistakin, hauesta en välitä, mutta isot ahvenet olisi poikaa;)
Kutuaikaan saa katiskan melko varmasti runsaan saalin kanssa nostaa ja siivottavaa löytyy.
Viisasta olisi pellot viljalle laittaa, jos siihen mahdollisuudet on ja kaikki mahdollinen maa hyötykäyttöön.
Juurekset, sipulin kurpitsat, herneet sen muut herkut on ihana omasta maasta satona ottaa.
Työtähän se teettää, mutta itseasiassa aika mukavaa puuha ja voi ihastella kasvun seurantaa.
Ano 20,02 kerroit tuosta pesien pudotuksesta, ei minustakaan siihen olisi, vaikka räksätkin melkoista harmia aikaan saa.
Muistan mökilläni kuistin sisälle pääskynen teki pesänsä ja totta kai kuisti äkkiä likaantui ulosteista,, mieheni vei suuren vanerin pesän alle ja sovussa sitten elelimme.
Hyvin kesyiksi tulivat, ei häiriöksi toisillemme olleet, oli suloista katsoa poikasten lentoharjoituksia kattotilassa ja sitten lopuksi uskaltautuivat ulos maailmaan.
Ramoona tuosta sotatilasta kerrot, energian puute se suureksi muodostuu, mutta myös viljojen saatavuus voi tulla puutteena esiin, jos tilanne kauan jatkuu ja mitenpä Ukrainassakaan viljely onnistuu, kun miehet puolustamassa maataan.
Minulla on se tiukkuus muistissa, mitä me kaupungissa olijat jouduimme kokemaan, kun kaupan hyllyt tyhjinä loistivat.
Pientä tehtaan mailta saatua maatilkkua äiti viljeli ja sieltä perunat ja muut juurekset sitten satona saatiin.
Tämän aamun lehdessä oli leivänjuuren ohje ja sämpylöitä kehotettiin leipomaan, pienten ruisleipien lisänä.
Tämä nykyinen elämän tapa, jotain muutosta kaipaisi, toivoisi kovin, että sodan kautta ei muutosta tapahdu.
Tuon kalakukon olen saanut onnistumaan lehdestä ottamani ohjeen myötä.
Kukon teko kai onnistuu useammalta, kalaa ja lihaa sopiva määrä kuoren sisään, sitten veden kanssa veitsellä "liimataan" kiinni.
Kukko uuniin kovempaan lämpöön, että kuori kovettuu ja sen jälkeen voipaperikääreeseen, kostutettu sanomalehti melko paksuna ympäri kukon ja viimeksi alumiinikääre ympärille ja sitten uuniin, lämpöä noin 175 astetta tai ehkä vähän vähemmänkin.
Tuntimäärää en muista, mutta ei pahaa tee vaikka kauankin on, muhii vaan pehmeäksi.
Kukko saa kääreessä jäähtyä, jos malttaa olla maistamatta, kuori ei kovetu kuten aukaistuna.
Näin olen onnistunut kukon tekemään, siinä kovemman lämmön aikana voi repeilyä tapahtua, mutta paikka tarpeet taikinasta on syytä jättää.
En patakukon ystävä ole, mutta herkkua monenkin mielestä, siinä pitää olla runsaasti siankylkeä ja usein kovin rasvaista sitten on, pienet ahvenet siihen sopivia, kuten kukkoonkin.
Kukonkuori on herkkuani ja sitä nautiskelen enemmän kuin kalaa, muuten ahvenet voi kuivatakin ja ainakin patakukko onnistuu kuivatuista kaloista.
Jossakin ketjussa joku kaipasi ruoka ohjeita, tässä yksi kevään herkku, miksikäs ei muulloinkin, mutta ahvenet keväällä helposti saalistaa.
Silakka on minulle vieraampi, mutta hyvin olen niidenkin teossa onnistunut ja maistunut on.
Koronastakin oli tänään lehdessä ja jotain kielteistä sen uuden rokotteen saamiseksi, kun tehot loppumassa entisistä, väärin käytöksiä rokote varausten kanssa, jäi huonolle lukemiselle, mutta korona kuitenkin elää lievempinä versioina ja kehotettiin kotona pysymään jos oireet siihen viittaa.
Ramoonan tapaan kivaa päivää ja pieniä ilonpisaroita, minä kortin peluuseen lähden;)