jimmyogg

Vapaa kuvaus

...

Aloituksia

16

Kommenttia

629

  1. Selkeää tietysti olisi, jos kaikille on yhtäläiset oikeudet rahankeräysten järjestämiseen, mutta niiden tarkoitus ei silti pitäisi olla ydintehtävien rahoittaminen jos toimijalla on jo verotusoikeuskin jolla se voi säädellä tulovirtaansa. Tuskin tällaista voi kuitenkaan millään laillla tai asetuksella rajata aukottomasti poiskaan,

    Kun uskonnonharjoituspaikkojen ylläpitäminen on verotusoikeudellisen kirkon keskeisiä tehtäviä oman toimintansa kannalta, ja valtion ja kuntien keskeisiä tehtäviä taas on sairaanhoidon järjestäminen, niin on kyseenalaista jos tälläisten rahoitus hoidetaankin rahankeräysten kautta eikä verotulojen, joista ydintehtävät etenkin tulisi kattaa.
  2. Nytpä en ihan ymmärtänyt. Onko siis (vähemmistöjen) diktatuuria se, että jokaisella on vapaus mennä laulamaan virsiä niin usein tai niin harvoin kuin haluaa, mutta ketään ei johdetusti veisuuteta työpaikalla, virastossa tai vaikka julkisen liikenteen bussissa?
  3. Eikös sitten olekin hyvä, että näitä ei olla kieltämässä missään.
    Uskonnonvapaus olisi vaarassa, jos joku haluaisi pakottaa kaikki laulamaan suvivirttä tai kantamaan pakollisesti ristiä kaulassaan tms. Onneksi kukaan ei halua johdetusti veisuuttaa virsiä paikoissa, joissa läsnä saattaa olla sellaisiakin jotka eivät halua johdettuun uskonnonharjoitukseen osallistua, vai mitä?
  4. Ihan poliittisista ja yhteiskunnallisista näkemyksistä huolimatta jokaisella kirkkoon liitetyllä ja itse liittyneellä on oikeus sieltä myös erota. Välillä vilkkaammin ovat eronneet liberaalit, välillä tuolta toiselta laidalta olevat ja välillä siltä väliltä.
  5. Kyllä kai seurakunnallapitäisi saada olla oikeus rahankeräyksiin niinkuin muillakin toimijoilla. Mutta: sillä on jo myös verotusoikeus (ja oikeus määritellä oman toimialueensa kirkollisveroprosentti), sekä oikeus kerätä kolehtia kirkossa, niin vielä näiden lisäksi erillisen rahankeräyksen järjestäminen seurakunnan oman toiminnan ja tilojen kustantamiseen on kyseenalainen.
    Eihän kunnat ja valtiokaan erillisiä keräyksiä järjestä, silloin kun kukkaron pohja paistaa, vaan säätävät menoja ja veroja.
  6. Tämä olisikin mielenkiinoista tietää, miten on määritelty ne rakennukset joiden ylläpidosta valtio maksaa. Ja mihin käyttöön ne ovat nykyisellään tarkoitettu, eli maksaako valtio aktiivikäytössä olevien kirkkon ylläpidosta ja jos niin kuinka suuren osan kuluista? Voiko rakennuksesta, jonka ylläpidosta valtio maksaa, periä myös pääsymaksun samaisten ylläpitokulujen kattamiseksi?
    Esimerkiksi temppeliaukiosta: paljonko valtion budjettirahaa on osoitettu ylläpitoon, paljonko seurakunta kustantaa ylläpidosta, ja paljonko pääsymaksuilla on arveltu tienattavan ylläpitorahaa?

    Joku palstaa seuraava kirkon edustaja varmasti pystyy avaamaan kirkkorakennusten valtiontukikuviota.
  7. Pirkolle vielä toinenkin kysymys:
    Ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/t/14093435/tilasto-lapsikasteen-suosio-on-romahtanut esitetään tilastokeskuksen ja kirkon omien, julkaistujen tilastotietojen pohjalta lasketut tilastot mm. kastettujen määrän ja %-osuuden laskusta. Tässä ketjussa taas on esitetty ainoastaan, että kastettujen määrä on tippunut 2015 noin 70%:iin - tutkijan mukaan vähän päälle, kirjoittajien arvion mukaan jo alle. Pirkko-pappi kuitenkin väittää "Kasteet eivät ole niin paljon vähentyneet kuin tässä ketjussa nyt annetaan ymmärtää".
    Tämä ketju on kastearvioiltaan yhtenevä tuon toisessa ketjussa esitetyn laskelman kanssa (n. 70% +/- desimaaleja), mutta Pirkon mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Onko Pirkolla ja kirkolla nyt jotain selvästi erilaista tilastotietoa käytössään, vai onko kirkon tai tilastokeskuksen julkaisemissa luvuissa jotain kenties pielessä?
  8. Ajattelin, että kastetiedot olisivat olleet helposti saatavillasi, koska kerroit ettei keskustelussa olleet tiedot kasteiden määrän vähenemisestä olleet suuruusluokaltaan oikein.

    Jätit vastaamatta kysymykseeni, vähenisivätkö nämä oleteut lapsen edut ja hyödyt kasteesta, jos kasterituaali ei olisikaan oikeudellisesti velvoittava, viranomaisten toimintaan vaikuttava asia vaan pelkästään uskonnollinen rituaali.
  9. Pirkko, voinet lisätä tänne helposti linkin kirkon omiin tilastoihin joista käy ilmi kasteiden määrän kehitys vuosittain?

    Kertoisitko myös, mitkä ovat ne kasteen edut *lapsen kannalta*, ei kirkon näkökulmasta? Entä vähenisivätkö nämä lapsen edut ja hyödyt, jos kasterituaali ei olisikaan oikeudellisesti velvoittava, viranomaisten toimintaan vaikuttava asia vaan pelkästään uskonnollinen rituaali?

    Kasteiden määrään pk-seudulla vaikuttaa mielestäsi esimerkiksi maahanmuuttajien määrä. Ok. Tiedätkö kuinka paljon esimerkiksi Paavalin srk:n alueella asuu maahanmuuttajia? Siellähän kirkkoon kuuluvuus ja kasteiden määrä ovat erittäin alhaisia, ja edelleen alenevia. Voin kertoa, että alueen asukkaissa on sen verran pieni määrä maahanmuuttajataustaisia, ettö se ei lainkaan riitä selittämään lukuja.

    Kuinka paljon rippikoululaisia kastetaan vuosittain? Entä kuinka moni rippikoulun käynyt kieltäytyy konfirmaatiosta?
  10. Kas, vanhat kunnon kristilliset arvot taas: "....muistuttanut ihmisiä kristillisistä arvoista" Harmilliisesti taaskaan ei selvinnyt, mitä nämä erityisesti kristilliset arvot ovat, ja miksi juuri kirkkoon kuuluminen niitä edistäisi.
  11. Ilta-Sanomat uutisoi maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ulkomailla silpomisista
    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1454398809934.html

    Tärkeä aihe, mutta poikien ympärileikkaussilpomiset on jutusta unohdettu sivumainintanakin. Jutussa kerrotaan mm. miten Suomestakin lähetetään tyttöjä ulkomaille silvottavaksi koulujen loma-aikoina - erään va-kriitikon mielestä silpominen varmaan pitäisi siis sallia Suomessa, ettei tarvitse ulkomaille epämääräisiin oloihin lähettää, vai miten tämä logiikka toimikaan?

    Jokatapauksessa, IS:n jutun lopussa on mielenkiintoinen ja ainakin itselleni aivan uusi tieto:
    Kansainvälistä silpomisen vastaista päivää vietetään 6. helmikuuta.
  12. Eikö se krisintuskoole jo pitkälti poistunut, nimenomaan noissa itsekin mainitsemissasi arvoissa; vapaudessa, vastuussa, tasa-arvossa. Mielestäni kristinuskoa ei tarvitse enää yrittää uudelleen ottaa Eurooppaa määrittäväksi tekijäksi.
    Entä toteutuvatko nuo arvot nimenomaisesti kristityissä maissa, vai länsimaisissa, demokraattisissa valtioissa joiden arvot ja lainsäädäntö pohjautuvat ennenkaikkea sekulaariin humanismiin? Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa on runsaasti vahvasti uskonnollisia, kristinuskoisia maita, joissa taas nuo arvot eivät toteudu, joten kristinusko ei riitä selittämään asiaa.
  13. Kirjoitit aiemmin "kristilliseen perinteeseen nojaava länsimainen yhteiskunta on tulevaisuuteen katsova, yksilön vapautta ja vastuuta korostava, tasa-arvoa ja
    turvallisuutta ja vakautta vaaliva, kaatuneita ja pudonneita auttava ja hoivaava". En näe näissä mitään erityisesti ja leimallisesti kristillistä.

    Lisäksi sanot, että kaikessa eurooppalaisessa kulttuurissa on kristillisyyden vaikutus, mutta et pysty nostamaan mitään erityisen kristillistä kuitenkaan esiin.

    Miksi kristillisyys olisi nimenomaan se perusta, jolle eurooppaa nyt pitäisi alkaa rakentaa, ja mille kristinuskon suuntaukselle, juuri kun Eurooppa on jo päässyt kehityksessä kurjistavasta ja rajoittavasta uskonnon ylivallasta eroon? Eikö tasa-arvo, demokratia, ja vapaus ole sellaisia yhdistäviä arvoja joille kannattaisi jatkossakin rakentaa, sen sijaan että lisätäänkin uudelleen eri uskontojen ja kirkkokuntien välistä valtataistelua?
  14. Kristinuskon suurin hyöty viimevuosisatoina on siis ollut se, että se antoi tilaa valistusajan filosofeille ja sitä kautta sekulaarin humanismin nousulle?

    Mutta mitkä siis ovat ne erityisen kristilliset arvot, joille Euroopan pitäisi rakentaa? Entä mikä olisi se kristinuskon tulkinta ja suuntaus, jossa nämä arvot erityisen hyvin tulevat esiin ja joka pitäisi nostaa yhteiseksi eurooppalaiseksi uskoksi?
  15. Miten nuo listaamasi arvot ovat erityisesti kristilliä, eivätkä esimerkiksi sekulaaria humanismia?

    Myönnän toki että eurooppalaiset ovat kasvaneen vuosisatoja kristinuskon ja kirkon alla. Mikä Euroopan kehityksessä viimeisten vuosisatojen aikana on erityisesti kirkkojen ja kristinuskon ansiota, ja miten ne erityisesti ovat edistäneet tieteiden ja taiteiden kehitystä?

    Entäpä tämä eurooppalaisten "oma uskonto", johon viittaat. Onko se pohjoismainen luterilaisuus, katolisuus, muu protestanttisuus, ortodoksisuus, vai mikä?
  16. Tätähän voisi lähestyä ihan uskonnosta riippumattomalla kysymyksellä, että onko tai pitäisikö lapsella olla oikeus ruumilliseen koskemattomuuteen muulloin kuin lääketieteellisesti perustelluissa tapauksissa. Jos pitäisi, niin miten siihen päästään. Tai millaisia poikkeuksia ja millaisin perusteluin siihen pitää sallia? Ovatko perustelut mahdollista irrottaa uskonnosta, tai jos ei, niin pitääkö kaikkien uskontojen poikkeukset sallia jne..
  17. "Haluan siirtää kulttuurimme perustana olevat kristilliset arvot ja tavat jälkikasvulleni."

    Mitä nämä arvot ja tavat erityisesti ovat?
  18. Eikös tuo ole kiinnostava tieto sikäli, että ev.lut kirkko on valtionkirkkoasemassa, ja ortodoksien kanssa asemaltaan täysin erilainen muihin uskontokuntiin ja katsomuksiin verrattuna?
  19. Totta, uskonnollisten ympärileikkausten tarpeellisuutta ei tuossakaan puolusteta.
  20. "Mutta pienenä kastetut ovat vanhempiensa toimesta kasteelle tuotuja, se on vanhempien päätös, j"
    Kyllä, vanhemmilla on oikeus päättää mitä uskonnollisa rituaaleja lapsilleen suoritetaan (kunhan se ei vaaranna lapsen ruumiillista koskemattomutta, mikä ei sinänsä liity kasteeseen). Lapsen saakoon kaikin mokomin liittää uskonnollisen yhteisön lapsijäseneksi, mutta mielestäni on väärin, että lapselle syntyy tästä rituaalista oikeudellisiakin velvoitteita joista tämä ei voi irtautua puhtaasti omalla päätöksellään ennen täysi-ikäisyyttä. Miksei lastaan voi liittää myös Kansalliseen kokoomukseen tai Vasemmistoliittoon heti vauvana niin ettei tämä voi itse erota ennen kuin täyttää 18 vuotta? Tämä on se asia mitä erityisesti kritisoidaan, ei se saako lapsensa kastattaa, kuivattaa tai pastasiivilöidä.
    21. 4 / 32
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt