rosaliiin

Vapaa kuvaus




https://youtu.be/x1TXMpiqcDI

Aloituksia

13

Kommenttia

3629

  1. Tänään odotin vain yhtä lumihiutaletta
    meteorologikin siitä jotain aamulla mainitsi
    kahvilla kahviliinan kimppuun hyökkäsi kaipaus
    kymmenen mintunmakuista huulirasvahipaisua
    rutistelin kuin lumipalloa, puheenjohtajaa valittiin
    sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
    taittelin, kaikki oli niin laillista, niin laillista
    revin sakara sakaralta mintunmakuisen työjärjestyksen tahtiin
    katsoin ikkunasta ulos, tilinpäätös oli räpsinyt
    vastapäisen talon seinään oman lumihiutaleensa
    vastuita ja vakuuksia kuin harvaa harsoa lumipallosodan jäljiltä
    oioin kahviliinani vuosikertomuksen väliin
    Kaikki oli valmista. Olittepa nopeita. Päätettiin kello viisitoista kolmekymmentä viisi.
    Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa, kello neljä ja kielelläni suli odottamani,
    ilon ja naurun myötä kuin pisara hunajaa. Kaivattu lumihiutaleeni.
    https://youtu.be/1OPpVn1tR3g
  2. R.I.P.
    https://youtu.be/YBQ7ZJ3k17E

    Ajattelin, että jos Lazaruksen laittaisin, mutta ei...
    Se on niin vaikuttava, liikuttava, koukuttava, draaman mies osaa tehdä lähdöstäänkin suurta draamaa... aukeavat ovet, sulkeutuvat ovet ja vielä...
    Eilen kun eka kerran katsoin oli miljoona katsojaa, seuraavan kerran kaksi miljoonaa, tänään kaksitoista miljoonaa...
  3. ...jatkuu...

    Vuosia luonani kävi vallan omituisia vieraita ja aivan liian usein. Keittiön pöydän ääressä viikonloppuisin uikuttivat ja täytyy myöntää, että ajoittain olin aika hyvää pataa heidän kanssaan. Syötin ja juotin kaikin mahdollisin herkuin, mutta mikään ei riittänyt. Tekivät jopa ovelia suunnitelmiaan, että muuttaisivat kokonaan asumaan luokseni. Vanha nainen olisi verraton kumppani, varmaan ajattelivat. Minä puolestani äkkäilin, että saisivat molemmat poksahtaa ja haihtua seuraavaan tuiskutuuleen. Onneksi sinä ja punaisesi tupsahditte luokseni yhä useammin ja pelastitte aina tilanteen. Silloin nuo kaksi muuttuivat kumman hiljaisiksi. Siinä he nököttivät mutruissaan aina kun me yhdessä uppouduimme toisiimme.
    Sitten erään talvi-illan sinises hämys he lopulta totesivat, tämä nainen on toivoton tapaus, meille ei ole täällä tilaa. Kauas kaikkosivat niin Rakkauden Nälkä kuin Elämän Janokin. Tosi ärsyttäviä örveltäjiä molemmat, saivat siis mennäkin. Toivottavasti eivät tulleet teille.
    https://youtu.be/iLVYIlg-8C8
  4. Muistan sen tilanteen niin hyvin vieläkin koska, juoksentelin tehtaan muitten pentujen kanssa hieman isompien poikien perässä ja ne huusivat aina paikallisia oikopolkuja käyttäville mustalaisnaisille, että "mustalainen mulliturpa". Se oli kauhein kirosana korvassani silloin ja ajattelin, että jos isäni vielä kerrankin lyö, niin silloin huudan hänelle tuon kauheimman kironi. Vaan eipä isä enää lyönyt ja tuon kirosanan käyttö jäi silloin ja ei ole elämässä niin pahaa paikkaa vielä ole ollut, että tuota kiroa olisin joutunut käyttämään.
  5. Rakkausralli jatkuu... tänään salaattipäivä.

    Resepti
    Talvisen pakkasaamun kevyt kikatussalaatti
    Kaikkea tulee vaalia sydämellä, nauttia huumorilla.
    - pikkutippa unen pöpperöä
    - kaksi kertaa viisi paria palelevia varpaita
    - käännettyä kylkeä, kätkettyä odotusta
    - niskan kutitusta, korvanhipsutusta
    - unisilmän kurkistusta
    - kutiavaa kuljetusta pitkin selkää
    - lempeä puhallus, kainaloon kiepsahdus
    - suudelman suikkaus, hiljainen halaus
    - hieman rapsutusta, sieltä täältä kuopsutusta
    - salaperäisiä kutsuvia kuiskauksia
    - sydämellistä kikatusta, hillittyä hihitystä
    Kaikkea tulee kieputella pehmein käsin
    helliä hyvän mielen hymyllä
    lämmittää rakkauden lämmöllä, tunteen liekillä
    polttaa intohimon innostuksella, ottaa ja omistaa
    nauttia kaksin lähekkäin sylikkäin
    jälkiruokana pehmeän peiton alla pitkät nokoset.
    https://youtu.be/G1gqmuWYPa8
  6. Kiitos teille kummallekin kauniista ajatuksista. Toisen ihmisen tunnetta ja tilaa voi vain hieman kuvitella, koskaan ei osaa toisen saappaisiin täysin asettua.
    "Tuskinpa osaa varautua, mutta voihan lohduttautua sillä että yritin olla valmis." Muutama ajatus tuli tuosta lauseestasi mieleeni.
    Olin minäkin aikoinani varautunut ja muka valmis kohtaaman kaiken, mutta toisin kuitenkin kävi. Kaikki paperi, raha ja muut asiat laitettiin kuntoon, yhteiset välit olivat hyvät ja kaikesta puhuttiin ja asiat selviteltiin. Sairaus antoi tavallaan aikaa. Sanaa kuolema ei koskaan mainittu, koko ajan ajateltiin, että tästä selvitään, ollaan me ennenkin kaikesta yhdessä selvitty ja periksi ei anneta. Eräänä päivänä minun piti vain ajatuksissani todeta, että kohta meille tulee vieras, ei toivottu, ei kutsuttu julma vieras. Sitten kun se vieras tuli, niin se murskasi alleen kaiken. Ei siinä valmiuksia kyselty, nolla tilanteesta sai aloittaa omien revittyjen riepaleidensa kokoamisen. Ei siihen pysty valmistautumaan, tunteet kuljeskelevat ihan omia polkujaan ja surun polku voi joskus olla hyvinkin musta, yksinäinen ja lohduton.
    Lopulta koin, että aika ja saman kokenut rinnalla kulkija olivat ne parhaat auttajat sillä hetkellä. Vielä tänäänkin kun tuon vierailijan käynnistä on kulunut kymmenen vuotta, joskus löydän itseni kompastelemasta muistoissani siellä surunpolullani, mutta nyt painavin tunne on kiitollisuus. Toivon voimia ja jaksamista yksinjäänneelle ja aurinkoista kevään odotusta teille molemmille.
  7. Kolme mielipaikka Tallinnassa, niissä yleensä käyn, riippuu tietysti mikä seura, kehtaako kaikkia rasittaa omilla mielipaikoillaan.
    Mutta yksin jos menisin niin näitä kolmea en jättäisi väliin.
    Karnalux, se on jotain ihmeellistä, käsityöläisen paratiisi, ainakin melkein. Lankoja, nappeja, kankaita ,kaikkea joka lähtöön. Siellä yleensä kuvittelee ja ylimitoittaa omat kykynsä ja aikansa ja haalii kaiken kauniin, kotona sitten ihmettelee, mitähän mä tästäkin tekisi.
    Kumu, on Tallinnan nykytaiteen museo, kumussa saa aikansa kulumaan. Kiva paikka, monta näyttelyä yhdellä iskulla ja pääsymaksut ei ärsytä yhtään.
    Ennen laivan lähtöä syödään hyvin, ihan sataman lähellä lohikäärmeravintola, Draakon, sen ruuasta, tunnelmasta ja keskiaikaisesta menosta pidän, sinne menen aina "piispojen ja pappien" kanssa syömään, kerran nimittäin satuin samaan aikaan kun suomalaisia piispoja ja pappeja oli pitkissä helmoissa siellä syömässä.
    Joskus kysäisin jotain asiaa ruuasta tarjoilijalta, kohta kokki hiippasi paikalle ja selosti juurta jaksain, mitä salaisuuksia siinä keitoksessa oli. Tuntui kivalta.
    Nämä kolme ovat mielitiettyni, sitten tietysti kylpylää ja hierontaa ja parturia tarpeen mukaan, Tallinnass saa vielä palvelua kahvilassakin, siitä pidän.
    Hotelleilla ei ole niin väliä, välillä paremmassa ja välillä vaatimattomammassa, vähän kukkaron mukaan, kalliimmassa saa yleensä paremman aamupalan, leveämmän sängyn jne kuin halvemmassa paikassa. Vaihtelu virkistää siinäkin suhteessa, kauheeta jos pitäisi aina luksus hotellissa asua.
  8. Vänta lite, ei syytä huoleen, olkaa ihan rauhallisia, jos siinä on pimpinella toisella puolella ja ranskalainen ruusu toisella, muuten pinkki, tuoksuu niiiiin ihanalta, niin se se on, kadonnut armaani. Rakkausrimpsukapsakkini. Ihmettelinkin mihin ihmeeseen se oikein jäi, ruusuilla rimmattuni.
    Pommia siinäkin on kyllä ihan tarpeeksi. Katsos, rakkausruno kirjoitetaan aina vain Hänelle. Joku tollo sydäntä vailla jos sen aukaisee, niin ei niillä värssyillä saa kuin sarvet ohtaan kasvamaan, varsinkin jos sanat oikein tunteella vielä vetäsee herkkähipiäisten porukassa. Mutta mahtuuhan joukkoon muutama sarvipääkin.
  9. Rakas Rakas Rakas RaaKs Rakas
    Rakas Rakas Rakas Rakas Rakas
    Kertaa kymmenen.
    Sata kertaa ajattelen sinua joka ainoa hetki.
    Yhdessä päivässä kuluu satamäärin hetkiä.
    Ajattelen sinua… juuri nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt nyt
    Miksi tuo yksi Rakas kiukuttelee, mustasukkainenko?
    https://youtu.be/0Mfph1xpL6c
  10. Joskus teen vertailuja, yleensä menen nuorten miesten juttusille ja hölmönä kyselen ummet ja lammet, Vika-antissa saan hyvää palvelua, siellä ne osaa kohteliaasti hymyillä sisäänpäin. Honkkeli-konkissa kanssa käyn ja tietysti Kodin-Herpess, kun tykkään kaikesta kauniista ja siellä sorrun aina elokuviin. Mitä vanhemmaksi tulee sen enemmän vaatii palvelua. Tympäsee myyjät, jotka vain viittovat, että tuolla se on, eikä lähde kunnolla esittelemään. Ei varmasti tule kauppoja.
    Noista serkuista tai hermoista en ostele, haluun hiplata sitä konetta ennen kuin teen valintani.
  11. Jos on tottunut tekemään, tykkää ja nauttii työstään ja terveys on riittävä, miksi lopettaisi jos ikä näyttää joitakin numeroita. Ei ahneudella ole sen kanssa mitään tekemistä.
    En puutu eläkeläisten ihanaan vapauteen, vallan ihanaa kun saavat matkustella ja tehdä harrastuksiaan jne Niin harrastan minäkin ja matkustelen.
    Elämä on valintoja ja jos minulle esimerkiksi työn tekeminen takaa sellaisen mahtavan sosiaalisen verkoston kun se takaa, niin minähän en siitä hevin luovu. Sen lisäksi voin itse määrittää mitä teen ja kuinka paljon, semmoinen työn teko sopii erittäin hyvin senioreille. Voin pikku hiljaa hiivuttaa jos siltä tuntuu. Kerran se loppuu kuitenkin 68 on raja, paitsi on siinäkin vielä... jos vaikka yrittäjänä, ei kannata niin pitkälle ajatella, koska kaikki voi loppua huomispäivänä. Elämä antaa elämä ottaa, minä elän vain päivän kerrallaan. Ei varmaan eläkeläisetkään sen useampaa päivää kerrallaan saa menemään...
  12. Hyvä neuvo, onkohan ne sitten 9 vai 8 min munia, oletkos testannut.
    Olen kuulkaa nähnyt semmoisen munankeittokoneen, se on kuin pienen pieni avaruusalus, mutta kun en tiedä mimmoista pauketta se pitää, niin en ole uskaltanut hankkia. Pitäisiköhän tenaville vihjaista, jos vaikka äitienpäivälahjaksi, ne niin mielellään kaikenlaisia vempaimia ostavat.
  13. Aina ongelmia noitten kananmunien keittoaikojen kanssa.
    Kun menet hotelliin niin siellä on aamupalapöydässä 3,4,5,6,7,8,9,,,,minuutin munia somasti liinojen alla, ota nyt sitten oikeaa kypsyysastetta. Yhden asiantuntijan vaimo kertoi, että herrahenkilön mielestä oikea keittoaika on 45 min. Vähemmän keityt ovat raakoja.
    Itselle sattui kerran kauan sitten, laitoin kananmunan kiehumaan. Tärkeät hommat kutsuivat, työhuone oli residenssin toisessa päässä, jostain syystä tämä munankeittoasia unohtui. Ajan kuluttua keittiöstä kuului kauhea pamaus, kuin tykillä olisi ammuttu, silloin vasta muistin, ai, ruuanlaittoni oli kesken. Siihen se sitten loppuikin, keitettyä kananmunaa ei näkynyt missään, tyhjä kattila iloisesti kaasun päällä punasteli. Ei ole tähän päivään mennessä sitä kananmunaa löytynyt.
    Oliko ehkä liian pitkä keittoaika kananmunassani vai mikä lie. Helpointa olisi tietysti siirtyä paistettuihin.
  14. Järjestelin sanoja rinkiin.
    Sovittelin kauneimmat piiriin.
    Tanssiin kutsuin vain kaksi.
    Arvaatko sinä, mitkä ja miksi.

    vihje, kolmea sanaa voi ihan mielensä mukaan varioida tämän alustuksen pohjalta
    https://youtu.be/gSVFZ4UM0Lk
    ehdotan vastaukseksi kuitenkin tätä
    https://youtu.be/cGLs7MPle5A
    mikä ihme tässä esityksessä tökkii, laulajan habituksessa vai pomppa hänen yllään, liika paatos, en tiedä mikä, mutta joku tökkii.
    videolla kauniita nuoria, ujoa kirmailua pusikoissa,
    kuvittelin, miltä tämä laulu kuullostaisi jos taustavideolla vaihteeksi joku harmaahapsi mummeli helmat heilahdellen ja paapparainen kirmailisivat ja tanssahtelisivat, vanhojen ikäloppujen puiden katveissa (ei heitä pusikkoon voisi laittaa kompastelemaan), ehkä auringon lasku ja välimeri taustana, heiltäkin löytyisi salaperäisiä rakkauskatseita ja kosketuksia… puunhaaraan kiipeäminen vaatisi tosin kunnon tikapuut.
  15. Puolenpäivän huomenia kookoo, voisin tulkita unesi, jos lupaat ettet usko.
    Kissa on nimittäin ikivanha naisellisuuden vertauskuva ja jos mies näkee kissan unessa ja varsinkin kun kissa samettitassuineen lähestyy ovenraosta ja tulee luoksesi, kertoo se vain naisesta, jonka haluaisit omistaa seksuaalisesti. No niin, siinä näet, kaikkiin uniin voi aina sotkea seksuaalisuuden.
    Toivottavasti tämä samettitassu ei ollut unessasi musta, se tietää poikkeuksetta sairautta.
    Muuten oman amaryllikseni korkeus pöydän pinnasta on 70cm plus 10 cm pullea kohta aivan kukkansa aukaiseva nuppuliini, sekin on valkoinen ja on jo toinen kukka ja varsi on niin tikkusuora, kun tavallisesti ne menevät miten haluavat, jossain vaiheessa nurin kuitenkin.
    https://youtu.be/2pHa1OYEYXI
  16. Oh, Cherry, oh Cherry
    Riisikuppi oli ensimmäinen hevosvoimarakkauteni
    sedan seitkytluvulla sinapinkeltainen.
    Kun se tuli tiensä päähän, varaosina se levisi pitkin pitäjää.
    Tänä päivänä kylillä voi tulla vastaan Datsun 100A
    cherryni oikea puskuri matkassaan.
    Se oli viiden sadan markan auto tonnin radiolla.
    Vaatteetkin sinappiin soinnuteltiin.
    Rakkausrallia sillä ajeltiin.
    https://youtu.be/IQdXm8v-2g8
  17. Ylen uutisoinnista jäi tavan tallaajalle kyllä omituinen kuva, yksi ja sama tapahtuma ja haastatellaan asiasta muka jotain tietäviä, ja niin menee laidasta laitaan. Taitaa olla aikamoinen poliittinen ongelma kun ei tiedetä kenelle kumarretaan ja kenelle pyllistetään. Olisivat vaan kertoneet tapahtumasta ja jättäneet kommentoinnit pois. Mihinkähän uutisointiin sitä enää luottaisi. Ei ainakaan yleen.
  18. Ainakaan oma kuntani ei ole byrokraattinen kunta, mielellään ottaisivat sadunkertojan. Ei siinä mitään vastuu tai vakuutusjuttuja tule koska olisin silloin vierailija ja paikalla olisi joku omasta henkilökunnasta, hänhän voi olla esimerkiksi viereisessä huoneessa jne.
    Kuvio menee, yhteydenotolla paikallisen päiväkodin johtajaan ja sitten vain neuvottelut lastentarhanopettajan tms kanssa, minkä ikäiset ja mikä ryhmä, siis yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa asia hoituu.
    Rohkeasti vaan kyselemään omasta kunnasta asiaa.
  19. Missioita ei ole, olen vähäinen suurten sanomien kuljettelija, mutta visioita on.
    Yksi tärkeimmistä on luovuus. Sitä ei kukaan saisi päästää itsestään karkuun. Olen sen kanssa elänyt koko elämäni, välillä se on riivannut ja välillä rakastanut, välillä se on vallan unohtanut, se on hyvä ihmisen auttaja monessa suhteessa.
    Jos nuoria MM kiekkoilijoilta saa lainata, niin 60+ ihmiselle viestini olisi:
    Älä jämähdä, lämää.
  20. Venäjällä, Marinmaassa, Larvan kylässä, Katja Ketun yöperhonen on sinne vienyt ja viivyn siellä vielä kauan aikaa. Olen hidas lukija, varsinkin jos sanat vangitsevat ja nyt ne sen tekevät.
    Katsoin vähän aikaa sitten elokuvan Kätilö, se jotenkin helpottaa kirjan lukua, tulee elokuvaan palautumia.
    21. 139 / 182
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt