scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

153

Kommenttia

17472

  1. Älykkyys periytyy äidiltä. Näin sanovat naistenlehdet. Jos näin olisi, niin esim. omia juuriaan ja sukuaan voi tutkiskella aivan uusin silmin. Omille sisaruksille on periytynyt sama äly kuin itselle. Jos äidillä on siskoja, niin näiden lapset ovat älyserkkuja. Minulla ei esim. ei ole. Mutta siten on äidinäidin siskot, joiden lapset ovat äidin älyserkkuja ja näistä naispuoleisten lapset ovat älypikkuserkkuja. Vai pitäisikö heitä kutsua pikkuälyserkuiksi.
  2. En tiedä onko kuumaa tavaraa. Selviäisi parhaiten, jos naiset spermapankista ostaisi siemenet huutokaupalla. Ehkä tuollainen afrikkalaissyntyinen raketti-insinööri markkinoinnissa vetoaisi paremmin kuin vaikka vantaalainen autokauppias tai viitasaarelainen sekatyömies. Laadukkaiden ihmissiementen löytäminen kuitenkin näkökulmasta riippuen on suunnilleen maailman helpoin tai vaikein asia.
  3. Ei taida Elon lukea naistenlehtiä. Siellähän se on kerrottu.
  4. Ifrs:n mukaiset taseet varmaankin näyttävät vähän enemmän siltä, että oma pääoma selittäisi sen, miksi yrityksen osakkeista maksetaan se mitä maksetaan.

    Joku vanha kerrostaloyhtiö on aika havainnollinen esimerkki. Tontti on kirjanpidossa saman arvoinen kuin sen joskus sata vuotta sitten ollut sen ajan rahassa. Itse rakennus ei ole välttämättä enää minkään arvoinen, koska se on voitu poistaa loppuun. Ja jos tontilla on lisärakennusoikeutta se ei näy taseessa mitenkään koska siihen ei koskaan ole liittynyt mitään kirjattavaa. Eikä taseessa ole kertyneitä voittojakaan, koska taloyhtiön ei kuulu tehdä voittoa. Niinpä talon osakkeita/asunnon ostaessaan ostaja kirjanpidon näkökulmasta ostaa hyvin mielikuvituksellisilla "tileillä" olevaa "rahaa" ja joitain taseeseen aktivoituja viimeisiä remontteja. Ifrs:n mukaan sitten taas vastaavanlaisen yrityksen tase pyrkisi kertomaan että tontti on oikessti tämän arvoinen ja rakennus tuon arvoinen jne.

    Samanlaiset kerrostalot sitten asuntorahaston kirjanpidossa elävät ihan omaa elämäänsä. Yhtiö ostaa ja vuokraa taloja/asuntoja ja vaikka suoriteperusteisesti tulot lähinnä ovat vuokralaisten maksamia vuokratuloja, niin kirjanpidolliseen tulokseen vaikuttaa paljon enemmän se mihin arvoon omaisuus kunakin vuonna arvostetaan.
  5. En sanonut sinne päin luvuilla. Koska on oikeudenmukaista verottaa eri yrityksiä samoin perustein, verotukseen käytettävät luvut ovat hyvinkin täsmällisiä. Mutta niiden tarkoitus on vain laskea veron määrä. Niillä on yhteys kirjanpitolain vaatimuksiin, mutta ne eivät ole yksi yhteen sama asia.

    Mainittuihin IFRS standardeihin liittyy mahdollisuuksia ja jopa velvollisuuksia uudelleenarvostaa omaisuuseriä ja tuohon väistämättä liittyy parhaan mahdollisen arvion tekeminen jollakin perusteltavissa olevalla tavalla. Ja tuollainen sitten taas huonosti soveltuu verotukseen, koska siellä lukujen tulisi olla täsmällisiä koska laskelman perusteella sitten raha liikkuu yritykseltä verottajalle.
  6. En tiedä, mutta oletan että poistoero käsitteenä on keksitty juuri siksi, että lainsäädäntövalta on halunnut kannustaa yrityksiä investoimaan: eli verotettavaa tulosta saa pienemmäksi jos kertynyttä kassavirtaa sijoittaa toiminnan laajentamiseen. Eli verottajan suuntaan lasketaan omilla, vähän "vinoutuneilla" luvuilla ja säännöillä. Kirjanpidon määritelty tehtävä on antaa ulkopuolisille sidosryhmille "oikea ja riittävä" kuva yrityksen tms. taloudesta. Ja kertyneet poistoerot sitten kertovat miten paljon verottajaa varten tehty laskelma eroaa "oikeasta". Ja ihan todellisen kuvan saadakseen jokainen halukas voi sitten laskeskella omat laskelmansa liitetietojen ja muun informaation perusteella.
  7. Yksittäisen omaisuuserän kohdalla poistoero tietysti purkautuu, mutta yrityksen jatkuvuuden periaatteella näin ei kumulatiivisesti koskaan tapahdu paristakin syystä. Ensinnäkin ihmisten ja yritysten taloudellinen laajuus kasvaa loputtomasti niin että maapallolla kaikki muu kasvaa eksponentiaalista paitsi maapallo itse, joka laajenee vain maailmankaikkeuden laajenemisen tahtiin, mikä kuitenkin on varsin verkkainen inhimillisten tarpeiden kasvuvauhtiin nähden. Äärimmäisenä alarajana kasvulle rahoitusteorian viisaat ovat määritelleet käsitteen riskitön tuotto.

    Toiseksi rahan arvo alenee, joten samanlainen investointi nyt on kirjanpitoarvoltaan suurempi kuin se oli joskus menneisyydessä, joten uudesta investoinnista voi poistaa paljon enemmän kuin jotain menneisyydessä tehtyä tarvitsee verotuksen kannalta tulouttaa.

    Vaikka uudet investoinnit periaatteessa ovat helpointa ja parasta mitä yritys rahoillaan voi tehdä, niin siitä huolimatta Suomeen ei paljon ole kannattanut investoida pitkään aikaan. On ennemmin kannattanut maksaa vanhojen investointien tuottoja omistajille, jotta he voivat investoida johonkin mihin yhä kannattaa. Poliitikot eivät ole huomanneet tai tahtoneet huomata moista.
  8. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa talousjärjestelmässä ihmisillä on tarpeita, joita he eivät itse täytä. Jokainen ei siis veistele omaa puulusikkaansa vaan on yrityksiä, jotka tuottavat lusikoita, jotkut lähiseudulle ja jotkut jopa kaikkialle maailmaan. Ja työllistäminen on sitä, että lusikkapaja palkkaa ihmisen myymään, muotoilemaan, veistämään, valamaan, hiomaan, koristamaan ja koelusikoimaan. Siihen missä lusikat kannattaa tehdä vaikuttaa oleellisesti se miten paljon työ maksaa. Kaikki verot maksavat sellaista, mikä ei lainkaan edistä lusikan tekemistä, ei ainakaan lusikan ostajan kannalta.

    Kunnan työllistäminen on sitten niitä temppuja joita joutilaille pitää keksiä, jos työt oikeasti tehdään muualla.
  9. Kannattavuuden mittaamiseksi ei varmaan olisi edes tarpeen laskea mitään tulosta. Mutta se pitää laskea, jotta voidaan määrittää paljonko pitää maksaa veroja ja onko mahdollista jakaa yrityksen rahaa omistajille.

    Ajatuskokeena voi sitten lähteä miettimään miten tuloksen voi painaa alas, jos veroja ei halua maksaa. Voi maksaa ostetuista tavaroista ja palveluista enemmän tai ostaa niitä enemmän. Voi käyttää enemmän rahaa investointeihin. Voi maksaa korkeampaa korkoa lainoista tai ottaa enemmän lainaa. Etenkin kansainvälisesti toimivat konsernit käyttävät näitä kaikkia. Vain laki, hyvä kirjanpitotapa ja mielikuvitus ovat rajana.
  10. En voi tarkalleen tietää koulun mahdollisia ongelmia, jos sellaisia on. Pisa-tuloksilla on täällä paukuteltu henkseleitä ja jos tulokset ovat niin hyviä, niin ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki. Jos taas eivät (enää) ole, niin tiedetään mihin suuntaan pitää korjata. Jos taas aiempi menestys johtui jostakin muusta, kuin itse koulusta, niin sitten asiaa ei voi koulussa korjata.

    Aika vähän olen ammattikoulutettujen kanssa olen tekemisissä, joten en osaa arvioida ammattiosaamisen tasoa. Joskus ihmetyttää lähinnä että jos annetaan selkeät ohjeet niin miksi ei vaan voi noudattaa niitä? Onko se lukutaidosta vai motivaatiosta kiinni?
  11. Kouluja tuskin kukaan on lakkauttamassa. Mutta ei niissäkään saisi sellaista tuottavuuden heikentymistä tapahtua, että samoilla resursseilla ei saada yhtä hyviä tuloksia kuin on ennenkin saatu.

    Kyllähän investoinnit jo nyt huomioidaan aika hyvin. Tehdyt investoinnit kun pystyy etupainotteisesti vähentämään tuloksesta ja siten myös veroista. Eli esim. se tehdas on verotuksessa poistettu siinä vaiheessa kun sillä vielä voi reaalisesti olla arvoa jäljellä. Työllistämisen verotaakka vähenee parhaiten työn verotusta keventämällä eikä millään erityiskikkailulla.
  12. Yritys itsessään ja sen toiminta on ihan yhtä kannattava yhteisöveron suuruudesta riippumatta. Veroa maksetaan vain verotettavasta tuloksesta. Mutta siihen yhteisöverotus tietenkin vaikuttaa, mihin maahan yrityksiä kannattaa perustaa, missä laajentaa ja missä kannattaa tehdä tulosta.
  13. Olen päättötodistukseni saanut viime vuosituhannella. Minulle on aika sama millainen koulu on tänä päivänä. Toivottavasti lasten vanhempia kiinnostaa.

    Olen aika paljon kiinnostuneempi eduskunnan tekemisistä. Itsekin ehkä pystyt erottamaan mitkä mainitsemistasi asioista ovat valtion ja mitkä kuntien hoidossa.
  14. Minä kävin äänestämässä persua tälläkin kertaa. Vaikka lähellä oli että en vaivautunut äänestämään, loska en ymmärrä mistä asioista aluevaltuusto oikeasti pääsee päättämään ja koska en paljonkaan käytä kunnan palveluja. Käytännössä voin katsoa mitä muutama "kilpaileva" kunta päättää ja sitten siirrän kirjani sinne mikä eniten miellyttää.

    Riikka Purraa moitin siitä, että ei käytä tarpeeksi saksia. Mutta ymmärrän, että painetta toiseen suuntaan on. Mutta oppositio odottaa joka tapauksessa kahden vuoden päästä joka tapauksessa. Joten antaa saksien käydä nyt kun siihen on tilaisuus. Mitä enemmän leikkaa nyt, niin sitä vähemmän sosialistit ehtivät veronmaksajien rahaa jälleen jakaa ilmaisena perusteettomasti, varsinkin kuin tarvitsevat siihen kokoomuksen tai kepun apua.
  15. Kansakoulut ja kunnalliskodit olivat varhaisten kuntien ensimmäisiä tehtäviä ja velliruokinnan kustantajat myös päättivät "hoitajamitoituksesta"

    Valtiotasolla ei moiseen pitkään aikaan puututtu. Sitten lainsäädännöllä jossain vaiheessa määriteltiin yhteiskunnan turvaverkko. Ja sitten vaivihkaa turvaverkko on lakannut olemasta turvaverkko johon tilapäisesti pudotaan ja kehittynyt yhteiskynnan hämähäkinverkoksi, josta suuri osa ei edes halua irroittautua. Pelkkä taito hengittää tekee jokaisesta manun, jolle pitää tulla illallinen, lounas ja päivällinen, mieluummin ruokalähetin toimittamana.
  16. Oluen paneminen sinänsä paljon vanhempi ja laajemmalle levinnyt taito kuin viinan tislaaminen, mutta pitkien etäisyyksien Pohjolassa olut on ollut hankala kauppatavara. Viina ollut paljon kätevämpi. Patruunoiden olutpolitiikan voi nähdä ensiaskeleina holhousyhteiskuntaan.

    Varhainen teollisuustyö varmaan on ollut raskaampaa kuin talonpoikaisyhteiskunnan omavaraistalous. Siinä kun on eletty vuodenkierron mukaan ja vaikka ajoittain on ollut raskaita ja kiireisiä vaiheita, niin pääosa vuodesta kuluu puuhastellessa sellaista mitä nykyään pidetään lähinnä harrastuksina. Teollisuudessa painettu pitkää päivää yksitoikkoisia työvaiheita. Ja raskaan työn päälle raskaat huvit. En tiedä sitten miten paljon olosuhteet ja miten paljon henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttaneet siihen millaisen uran yksilöt ovat valinneet.
  17. On melko irvokasta kutsua millään tavalla oikeistoksi sellaisia, jotka ensi töikseen korottavat veroja (24=>25,5)

    En ala tässä luettelemaan mihin valtion rahaa menee,koska sitä voi tutkia budjettikirjoista. Mutta yleisen mielipiteen mukaan tarpeeksi sitä ei vielä kulu, koska hyvin moneen tarpeelliseen ja miltei välttämättömään sitä pitäisi kulua, ettei valtio kurjistaisi.

    Hedelmällisempää voisi olla miettiä, että mistä se raha tuli silloin valtion menoihin, kun sitä ei tarvinnut vielä lainata.
  18. Olen tutustunut Suomen "teollistumisen" alkuvaiheisiin vain pienellä otannalla ja hyvin paikallisesti. Joten en tiedä, voi täysin yleistää. Mutta kun ihmiset ovat hyvin samanlaisia aina ja kaikkialla, niin oletan että voi.

    Jännää nimittäin, että teollisuudesta elävän työväen ja ympäröivässä "maatalous" eli omavaraistaloudessa elävien välillä oli lähes välittömästi jonkinlainen kulttuurinen konflikti. Dokumentoinnin tuolta ajalta tietenkin ovat tehneet sen ajan kirjoitustaitoiset ihmiset, kirkkoherrat yms. Mutta viinan kanssa läträämistä, uhkapelejä, tappeluja yms. esiintyi erityisen paljon työläisten keskuudessa. Ehkä raskas työ ns. vaati raskaat huvit. Toisaalta syitä voi etsiä noista aloituksen pariutumisdynamiikkaan liittyvistä jutuista. Kun kaikilla on sama työ ja samanlainen palkka, niin miesten pitää erottua edukseen sitten jollain muilla tavoilla.
  19. Patruunoiden rakennuttamat urheilukentät yms. olivat tavallaan jo oire ongelmasta. Koska eivät he niitä ihan huvikseen rakentaneet vaan lääkkeeksi ongelmaan, jonka olivat tunnistaneet.
  20. Kokonaisuudessaan taloudellinen tuottavuus tietenkin lisääntyi, kun eri ihmiset erikoistuivat erilaisiin töihin. Moni muu ehkä hyötyi työnjaosta vielä enemmän, mutta yksinkertaisintakin "liukuhihna" työtä tekevä työläinen ansaitsi palkkana enemmän kuin välttämättömyyksiin kului. Ei kai liiallinen palkka ollut ongelma, vaan ehkä eräänlainen näköalattomuus kun yksin ei oikein pysty vaikuttamaan mihinkään. Kovin kauan tehtaan perustamisesta "tyhjään" ei yleensä kulunut siihen kun työväki oli sitä mieltä. että tehdas riistää heitä.
    21. 18 / 874
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt