wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Pietarissa on kyllä usein vieraillut, viimeksi junalla vuonna 2014. Ensimmäisen matkani Leningradiin tein tasan 50 vuotta sitten. Jauhoja ei ole ollut mukana millään reissulla kumpaankaan suuntaan. Periltä on löytynyt kelvollista syötävää eikä mieleeni ole juolahtanut ryhtyä matkoillani leipomaan, vaikka kyllä sekin onnistuisi.
Sähköasentaja Heikki Haarasen nimi on mainittu tuossa muodossa Lieksan Sähkö Oy:n 50-vuotiskirjassa, joka on lainattavissa Lieksan kirjastosta. Siellä voit käydä asian tarkistamassa.
Uskon, että Heikki Haarala -nimisiä henkilöitä löytyy Suomen maasta - miksipä ei Lieksassakin olisi sen niminen joskus asunut. - Tunnen Lieksan Sähkön sähköasentaja Heikki Haarasen. Hän aloitti sähköalan oppipoikana 60-luvun puolivälin tienoilla ja on ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä pitkän työrupeaman jälkeen ja asustelee Lieksassa. Heikki Haaralaa en tunne.
- Omalta kohdaltani voin mainita, että minä en turvaudu kirjoituksissani huhupuheisiin enkä Wikipedian tietoihin tai sanomalehtien juttuihin. Tietojen pitää olla totta, eli ne on voitava todentaa historiateoksista. Omakohtaiset kokemukset paikallishistorian alueella ovat tärkeitä ja ne antavat mukavan lisän Lieksan keskustelupalstan kertomuksiin. Käytän usein teksteissäni kirjoitettuja historiateoksia, joista paikallisasioita kertovat ovat parhaimmasta päästä. Jos olen lainannut tietoja jostakin, mainitsen aina lähteen.
Seuraavaksi Lieksan Sähkön johtajat ensimmäiseltä 50-vuotiskaudelta teoksesta LIEKSAN SÄHKÖ 50 VUOTTA.
Lieksan Sähkö perustettiin 100 vuotta sitten helmikuussa 1918. Ensimmäinen toimitusjohtaja oli Toivo Joutsen vuosina 1918 - 1919. Seuraava johtaja oli Frans Salmi vuosina 1919 - 1920. Jussi Kärki oli johtajana vuosina 1920 - 1923, Juho Pitkänen 1923 - 1926 ja Kaarlo Karttunen 1927 - 1929. Kaarlo Laine johti yhtiötä vuosina 1929 - 1932, Urpo Nuikkanen 1932 - 1945, Tauno Ojala 1945 - 1948 ja Anssi Kauppi 1948 - 1952. Eeliel Rinne johti vuosina 1952 - 1966 ja Tapani Saikka 1966 - >. - Kiitoksia asiallisesta täsmennyksestä.
- Muistan 60-luvulta mainitsemiesi henkilöiden lisäksi sähköteknikko Niilo Komulaisen, konttoristi Eila Komulaisen (myöhemmin Räsänen). Varastotyöntekijä Asser Toivasen koulutustausta ei ole jäänyt tiedostoihini. Lienee ollut asentajataustainen toimihenkilö. Lisäksi porukkaan kuului asentajaoppilas Heikki Haaranen.
Isoilla kirjaimilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia kirjan isoilla kirjaimilla kirjoitetuista otsikoista. En tarkoittanut niillä tässä tapauksessa HUUTAMISTA. Tapanani ei ole kiihtyä keskustelupalstoilla. - Siirtomaksu on väärä ja harhaanjohtava nimitys. Oikeammin kyseessä on sähköverkon ylläpitomaksu. Ylläpito maksaa, siirtyipä verkossa sähköä tai ei.
- En ole keksinyt johtajanimityksiä omasta päästäni, vaan olen lainannut kirjoittamani tiedot mm. kirjasta LIEKSAN SÄHKÖ OY, 50 - VUOTTA. Siinä henkilökunta on jaettu TEKNISIIN JOHTAJIIN ja TOIMITUSJOHTAJIIN sekä ASENTAJIIN, TYÖNJOHTAJIIN, KONTTORI- ja VARASTOHENKILÖSTÖÖN. Lisäksi on mainittu JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAT ja JÄSENET.
Tekniset johtajat ovat olleet poikkeuksetta sähköalan ammattilaisia. Toimitusjohtajan ei välttämättä tarvitse olla "sähkömies". - Joten kuten. Majoitushuoneiden tasosta en tiedä, mutta ruokatarjonta lounasaikaan on ollut ihan kevollista. Olen vieraitteni kanssa käynyt silloin tällöin testaamassa ruokalistan antia. Lieksan ruokapaikoissa ei ole paljonkaan valinnanvaraa. Ylä-Kolin ravintola saa minulta parhaat pisteet. Ensi viikolla vien kesävieraani Kolille.
- Tunnen Veijon Lieksan ajoilta. Viime tapaamisestamme on jo aikaa ja se tapahtui vuosituhannen alkuvuosina Veijon ollessa Outokummun Energian toimitusjohtajana. Muistelimme Lieksan aikoja Malmikummussa lounaan merkeissä. Veijo jäi eläkkeelle vuonna 2010. Outokummun kaupunki omistaa Outokummun Energia Oy:n. Liikettä on yritetty myydä, mutta hanke ei ole vielä onnistunut Outokummun kaupungin valtuuston äänestyksessä.
- Heino Kaski asui Pielisjärven lisäksi Sortavalassa, Helsingissä, Berliinissä ja Pariisissa. Hän teki myös opintomatkoja useisiin maihin, mm. Italiaan. Nurmeksessa hän ei koskaan asunut, mutta vieraili siellä ystäväpiiriinsä kuuluneiden Pekka Juhani Hannikaisen poikien Taunon, Arvon ja Ilmarin luona. Nurmeksen Nurmes-Talossa on nimetty Hannikaisen sali P.J.Hannikaisen muistoksi.
- Lieksan Sähkön teknisinä johtajina ovat toimineet mm. Otto Pursiainen, Kaarlo Laine, Urpo Nuikkinen, Tauno Ojala, Anssi Kauppi, Reino Turunen (väliainainen), Eeliel Rinne, Tapani Saikka, ja äskettäin edesmennyt Osmo Ikonen.
Toimitusjohtajina ovat toimineet mm. Toivo Joutsen, Frans Salmi, Jussi Kärki, Juho Pitkänen ja Kaarlo Karttunen.
Mainittakoon, että Lieksan Sähkö Oy:n kirjoilla oli 30 - 50-luvuilla Matti Kärki -niminen henkilö, joka toimi ainakin 50-luvulla "rahastajan"-nimikkeellä. Vastannee laskuttajan hommaa. Johtajana kyseinen Matti Kärki ei toiminut. - Muistelen, että sähkönjakeluyhtiönä Lieksan Sähkö Oy:n viimeisin johtaja oli Osmo Ikonen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ostettua vuonna 1995 sähkönjakelun ja asennuspuolen, Lieksan Sähkö on toiminut sähköasennusliikkeenä. Nykyään liike toimii Veikon Koneen alaisuudessa.
- Kirjoitin tämän tuolla ylempänä:
Mielenkiinnon vuoksi kysyin viisaammiltani missä Lieksan kaupungin neuvontapiste (edellä mainittu INFO 600 m) sijaitsee. Sain täydentävän vastauksen, että "nykyäänhän se on siinä, missä muinoin sijaitsi KONEVAN konttoritarvikeliike". Niinpä tietenkin. Voiko tuota enää tarkemmin ulkopaikkakuntalaiselle turistille ilmaista! Tiedoksi lukijoille, ettei kyseinen paikka sijaitse Pielisentien varrella, vaan sivukadulla, jonne ei ole minkäänlaista opastusta. Siellä se on. - Lieksassa on useita Vänskä -sukuja, jotka eivät ole ainakaan läheistä sukua keskenään. Evakkoja Vänskät eivät ole, vaan suvut ovat kulkeutuneet lännestä myös itäiseen Suomeen.
Nimi Vänskä tulee ruotsalaista tarkoittavasta sanasta 'svenske'. Muoto Suaenska on löytynyt asiakirjoista v. 1422 Saltvikissä ja muoto Swenske v. 1462 Inkoossa. Muita muotoja: mm. Suenske, Svänskä, Swänsk, Swensk, Wänskä (asiakirjoissa v. 1645), Swänskätär, Vänskätär, Wänskejnen eli Wändskässon. Nimi muuttui suomalaisalueilla muotoon Vänskä.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet (2000)
Nissilä: Suomen Karjalan nimistö (1975) - On hyvin mahdollista, että Lieksan vesitorni oli lajissaan ensimmäinen Suomessa kyseisellä valumenetelmällä rakennettuna. Tällainen tieto minullakin on, mutta en voi tietoa vahvistaa.
- Veljeksiä on myös kolmas T.... ja heillä yksi sisar. Lähemmin en lähde heistä palstalla kertomaan.
- Ves-Vänskä eli Teuvo Vänskä ei liittynyt kumpaankaan mainittuun. Hän oli Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen piiripäällikkö. Liittyyhän sekin työ veteen!
- Todella laaja-alainen ja valaiseva historiateos valokuvineen vesihuollon kehityksestä Hämeenlinnan alueella. Pienikokoisen Lieksan kauppalan vesiputkisto- ja viemärityöt aloitettiin vasta 1950-luvun alkupuoliskolla ja hyvin pienellä keskustan alueella. Lieksaa ympäröivän Pielisjärven kunnan asukkaiden vedensaanti sai odottaa toteutustaan vielä kymmeniä vuosia.
Teoksen sivulla 80 on pari valokuvaa puulankuista valmistetusta vesiputkesta. Tiedän Lieksassa olevan käytössä vielä ainakin yhden puisen vesiputken. Se on halkaisijaltaan noin 150 cm ja sen kautta johdetaan raakavesi Pankakosken kartonkitehtaaseen tehtaanlahdesta. Putken suu on varsin matalalla ja putken päällä ovat painot ovat joskus keväisin näkyvissä lahden vedenpinnan ollessa alimmillaan. Putken suulla on välppä suurempien roskien menon estämiseksi veden mukana. Putki lienee rakennettu 1950-luvulla, jolloin sen yläpuolella sijaitseva patotie pysäköintialueineen on rakennettu. Lähempänä tehdasta oleva putken osuus on uusittu myöhemmin halkaisijaltaan 90 cm rautaputkella. - Lieksan Lehti kirjoitti 17.12.1954 ilmestyneessä numerossaan vesitornissa sattuneesta tulipalosta, joka oli syttynyt "koksikammiota ulos vietäessä, jolloin koksia saattoi pudota lautaseinän väliin aiheuttaen tulipalon. Vahingot rajoittuivat siihen, että muutama neliömetri lautaseinää joutui tulen saaliiksi". Asiaa kommentoi lehdessä rakennusmestari Arvo Anttila.
Lieksan Lehden päätoimittajana toimi Matti Kilpeläinen. - Uskon, että kirjoittamasi pitää paikkansa. Tiedän Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitoksista 60-luvun loppupuolelta laitoksilla harjoitelleena, että laitoksien vessan jätteet solahtivat suoraan Lieksanjokeen. Sitä en muistanut tarkistaa, minne joutuivat Lieksankosken laitoksen viereisen päivystäjien asuntojen vessojen tuotokset. Luultavasti jokeen nekin suoraan. Muistelen kuulleeni 90-luvulla silloiselta Pankakosken tehtaan rakennusmestari Pulkkiselta, että keräilysäiliöt rakennettiin molemmille vesivoimalaitoksille joskus 80-luvulla.