Lieksalla olisi mahdollisuus lisätä näkyvyyttään omillakin paikallisilla suurmiehillä. Otan esiin yhden täysin unohduksiin jätetyn henkilön, Sibeliuksen aikalaisen. Olen kirjoittanut kyseisestä suurmiehestä tällä palstalla ennenkin.
Syyskuun 21. päivänä vuonna 1957 välitti Lieksassakin ilmestyvä sanomalehti Karjalainen etusivullaan seuraavan tiedon: ”Jean Sibelius on kuollut. Säveltaiteen suuri mestari on poissa.” Samalla etusivulla kerrottiin muitakin tärkeitä uutisia. Norjan kuninkaan Haakonin terveydentila oli kriittinen, viisi Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnan jäsentä oli asetettu syytteeseen valuuttasäännösten rikkomisesta ja Lappiin oli jo satanut ensilumen. Vasta sisäsivulla ja vielä varsin vaatimattomin otsikoin oli luettavissa ”Säveltäjä Heino Kaski kuoli Helsingissä 72 vuoden iässä.”
Olisi luullut johtavan pohjoiskarjalaisen sanomalehden välittävän suruviestin oman maakunnan säveltäjän kuolemasta luonnollisesti etusivullaan, mutta näin ei vain jostakin syystä tapahtunut.
Säveltäjä Heino Kaski on jäänyt monelta lieksalaiselta vain historian lehtien kaukaiseksi nimeksi. Helsinki on saanut Heino Kasken kadun, mutta Lieksassa ei ole hänen mukaansa nimetty yhtään mitään. Kasken lukuisat sävellystyöt kuitenkin elävät ja kertovat hänen lahjakkuudestaan.
Heino Kasken isä, lukkari Daniel Kaski oli avioliitossa kaikkiaan kolme kertaa, joista keskimmäisessä syntyivät Pielisjärvellä, Lamminkylässä Pokronlammen rannalla sijainneessa kodissa lapset Hilja Maria, Helmi Augusta, Olga Johanna ja Heino Vilhelm Daniel.
21. kesäkuuta vuonna 1885 syntynyt Heino Kaski oli äidin puolelta kuuluisan Korpi-Jaakon, Jaakko Stenius vanhemman sukua suoraan alenevassa polvessa.
Kolme vuotta sitten Kasken syntymästä tuli kuluneeksi 130 vuotta. Tapahtumaa ei muistettu mitenkään.
Kaski ja Sibelius kuolivat samana päivänä 21. syyskuuta vuonna 1957.
Seuraavasta linkistä voit kuunnella erään Kasken kuuluisista sävellyksistä. Pielinenkin siitä tulee mieleen.
Hyvää juhannusta kaikille!
https://www.youtube.com/watch?v=4Td1ccS6Fwo
Syyskuun 21. päivänä vuonna 1957 välitti Lieksassakin ilmestyvä sanomalehti Karjalainen etusivullaan seuraavan tiedon: ”Jean Sibelius on kuollut. Säveltaiteen suuri mestari on poissa.” Samalla etusivulla kerrottiin muitakin tärkeitä uutisia. Norjan kuninkaan Haakonin terveydentila oli kriittinen, viisi Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnan jäsentä oli asetettu syytteeseen valuuttasäännösten rikkomisesta ja Lappiin oli jo satanut ensilumen. Vasta sisäsivulla ja vielä varsin vaatimattomin otsikoin oli luettavissa ”Säveltäjä Heino Kaski kuoli Helsingissä 72 vuoden iässä.”
Olisi luullut johtavan pohjoiskarjalaisen sanomalehden välittävän suruviestin oman maakunnan säveltäjän kuolemasta luonnollisesti etusivullaan, mutta näin ei vain jostakin syystä tapahtunut.
Säveltäjä Heino Kaski on jäänyt monelta lieksalaiselta vain historian lehtien kaukaiseksi nimeksi. Helsinki on saanut Heino Kasken kadun, mutta Lieksassa ei ole hänen mukaansa nimetty yhtään mitään. Kasken lukuisat sävellystyöt kuitenkin elävät ja kertovat hänen lahjakkuudestaan.
Heino Kasken isä, lukkari Daniel Kaski oli avioliitossa kaikkiaan kolme kertaa, joista keskimmäisessä syntyivät Pielisjärvellä, Lamminkylässä Pokronlammen rannalla sijainneessa kodissa lapset Hilja Maria, Helmi Augusta, Olga Johanna ja Heino Vilhelm Daniel.
21. kesäkuuta vuonna 1885 syntynyt Heino Kaski oli äidin puolelta kuuluisan Korpi-Jaakon, Jaakko Stenius vanhemman sukua suoraan alenevassa polvessa.
Kolme vuotta sitten Kasken syntymästä tuli kuluneeksi 130 vuotta. Tapahtumaa ei muistettu mitenkään.
Kaski ja Sibelius kuolivat samana päivänä 21. syyskuuta vuonna 1957.
Seuraavasta linkistä voit kuunnella erään Kasken kuuluisista sävellyksistä. Pielinenkin siitä tulee mieleen.
Hyvää juhannusta kaikille!
https://www.youtube.com/watch?v=4Td1ccS6Fwo
Vastaukset 50
Vanhimmat
Eikös Kaski ollut yksi suurimpia säveltäjiä ansaitsisi patsaan ja kadun nimelleen
Onhan se kieltämättä koomista että Sibeliusta palvotaan Lieksassa enempi kuin Heino Kaskea! Lieksassa voisi olla myös Imari Juutilaisen katu, tai tie myöskin!
Tai vaikkapa Heinonkatu? Kaskenkatuhan meillä on mutta se ei taida liittyä Heinoon mitenkään!
Kaskenkatu liittyy kasken polttoon. Jos se liittyisi Heino Kaskeen, nimi olisi Kasken katu. Mieluummin kuitenkin Heino Kasken katu, jollainen löytyy Helsingistä.
Voi pyhät pöperöt, se on yleisö joka päättää suosiosta, ei Suomi24:n höppänät.
Kun kuuntelee Kaskea ja sitten Sibeliusta niin tajuaa kyllä miksi Sibelius on maailmalla monin verroin tunnetumpi kuin Kaski.
Te olette kaikenlaisine Lieksa -unelminenne aika lapsellisia, suorastaan uskomattoman naiveja.
Lainaan katkelman professori Reijo Pajamon kirjoittamasta kirjasta HEINO KASKI, PIELISJÄRVELÄINEN
Lainaus alkaa: Helsingin opiskeluvuosina Kaskelle tarjoutui mahdollisuus käydä Jean Sibeliuksen luona Järvenpäässä. Sibelius arvioi Ainolassa nuoren säveltäjän teoksia ja antoi hänelle neuvoja. Pääosin Sibeliuksen suosituksesta Kaski sai vuonna 1911 valtion apurahan, joka myönnettiin hänelle uudelleen vielä kolmena seuraavanakin vuonna. Apurahan turvin Kaski opiskeli neljä talvea Berliinissä Paul Juonin johdolla.
Ensimmäisen sävellyskonserttinsa Kaski piti Viipurissa vuonna 1915. Hänen teoksiaan oli tosin kuultu Helsingissä jo keväällä 1910 hänen ja Toivo Saarenpään pitämässä yhteiskonsertissa. Merkittävä läpimurto oli Kasken h-molli-sinfonian ensiesitys Helsingissä lokakuussa 1919 Robert Kajanuksen johdolla. Säveltäjälle myönnettiin jälleen valtion stipendi ja vuonna 1920 myös Alfred Kordelinin säätiön apuraha. Erkki Melartin kirjoitti Kordelinin säätiölle, että Kaski “on epäilemättä maamme lahjakkaimpia uusia kykyjä musiikin alalla”. Berliiniläisen Sternin konservatorion pääopettaja Rudolf Maria Breithaupt piti lausunnossaan Kaskea “yhtenä vahvimmista lahjakkuuksista ja varmasti yhtenä parhaimmista pohjoismaisista säveltäjistä Sibeliuksen jälkeen.
Kasken tuotantoon sisältyy sinfonia, neljä orkesterisarjaa, kamari- ja näyttämömusiikkia, yli sata pianosävellystä, yli sata yksinlaulua, puolensataa kuorolaulua ja lukuisia koululauluja. Kasken musiikki on melodista, omaperäistä, mielikuvituksellista, ja kansanomaista. Melodiat soljuvat pakottomasti ja luonnollisina ilman pyrkimystä moderniin ilmaisuun. 1920-luvun modernistiset pyrkimykset eivät heijastuneet Kasken musiikkiin. Säveltäjän tyyli vaihtelee yleensä romanttisesta kansanomaiseen. Lainaus päättyy.
Mielestäni ainakin Lieksan olisi ollut syytä muistaa Heino Kaski omana suurmiehenään. Useilla paikkakunnilla on pystytetty patsaita paikkakunnalla arvostettujen henkilöiden muistoksi. Kaski, jos kuka olisi jonkinlaisen muistomerkin ansainnut Lieksaan.
Kirjoitin Lieksan kaupungin korkea-arvoiselle edustajalle vuonna 2014 pitkän sähköpostikirjeen perusteluineen Heino Kasken muistamisesta vuonna 2015, jolloin olisi tullut kuluneeksi 130 vuotta hänen syntymästään.
En saanut kirjeeseeni minkäänlaista vastausta eikä Kaskea muistettu millään tavalla tuona vuonna. Sibelius oli vuonna 2015 esillä Lieksassa kaikin tavoin hänen 150 vuotissyntymäpäivänsä takia.
Arvostan toki Sibeliusta säveltäjämestarina, mutta olisi tuolle vuodelle Heino Kaskenkin muistaminen mahtunut.
Varmaan olisi muistaneet Kaskea jos hän olisi ollut Helsinkiläinen mutta lieksalainen vaatimattomuus esti nyt muistamasta.
Kirjoitat taas todella laatua.
Ei pitäisi unohtaa omia suurmiehiään.
Muilla paikkakunnilla muistetaan paljon vähäisempiä suurmiehiä.
Onkohan Lieksassa muistettu muita kuin Jaakkoja (Koski ja Korpi).
Eräällä paikkakunnalla on mujistettu Laiska- Jaakkoakin.
On siellä ollut muitakin muistamisen arvoisia Jaakkoja. Hyppölän Jaakko teki kovasti musiikkikulttuurin eteen töitä, ja sen seurauksena Lieksassa on nykyään valtionapua saava musiikkiopisto (ennen kannatusyhdistys), ja musiikkikeskus. Erkki Eskelinen mielellään ottaisi kunnian kaikesta, mutta kyllä Erkistä todellisuudessa oli enemmän haittaa kuin hyötyä hankkeissa. Ei ymmärtänyt koskaan, että on muutakin musiikkia kuin torvelosoittoa..
Lieksassa on muistettu viimeksi kirjailija Heikki Turusta reliefillä eli korkokuvalla, joka kiinnitettiin kulttuurikeskusken seinään Brahe-salin ovipieleen.
Lentomestari Ilmari Juutilaisen muistomerkkikilpi on Lieksan asemalla kiveen kiinnitettynä.
Kapteeni Jorma Hämäläisen muistokivi laattoineen on hänen synnyinkotinsa piha-alueella.
Taidemaalari Mikko Oinosen muistomerkkikilpi on kiveen kiinnitettynä kulttuurikeskuksen edessä.
Pietari Brahen patsas on Hovilan kartanon edessä Osulan rakennuksen vieressä.
Siinäpä ovat Lieksan kuuluisimmat ja merkittävimmät henkilöt, jotka ovat ansainneet jonkinlaisen muistomerkin.
No onhan siellä sitten jotain muistettu.
Olisihan minun pitänyt muistaa tuo kreivin patsas.
Muita ei tainnut olla vielä silloin, kun asuin/olin siellä.
Simon Affleck (Simo Hurtta) ja Hilarius Sorjonen. Siinä onpi velisarja...
Minä muistelen nyt Yrjö Kokkoa, eikös hänkin ainakin kerran käynyt Lieksassa. Muistelen tavanneeni hänet pikkupoikana;)
Yrjö Kokko toimi Lieksassa eläinlääkärinä. Virka oli hänen ensimmäinen opintojen jälkeen. Kävi hän toki Lieksassa myöhemminkin asuessaan Lapissa. Hammaslääkäri Inkeri Ryynänen oli eräs hänen tuttunsa Lieksassa, koska Kokon vaimo oli myös hammaslääkäri.
Mikä suurmies hän muka oli ei mikää.
YrjöKokko oli eläinlääkärityönsä lisäksi suuri kirjailija ja runoilija sekä luonnonsuojelija.
Lukutaidottomat, sivistymättömät nuorukaiset eivät tietenkään voi tietää hänestä yhtään mitään.
Angry Birdsit ja Pokemon ovat paljon kuuluisimpia hahmoja kuin joku tuntematon Sipelius.
Olette unohtaneet monta mahtavaa valtiomiestä, jotka ovat lentäneet Lieksan ja Ilomantsin rajan tuntumassa Suomen puolelle, matkallaan mm. Pekingistä Berliiniin. Missä ovat heidän patsaansa? Miksi Lieksa ei tee mitään?
Vai että ihan lieksalaisia mahtavia valtiomiehiä! Onhan meillä useita poliitikkoja, kuten kansanedustajia, joita voidaan kutsua valtiomiehiksi. Pari maaherraakin on. Ei kuitenkaan yhtään patsaan arvoista valtiomiestä.
Ehdotuksia uusiksi kadun- ja paikan nimiksi maamme kuuluisimpaan kaupunkiin LIEKSAAN.
1. Hissanmaikk- aukio
2. Mr.Molotovin- Moskova- keskus katu
3. Uuninpankon- hoitola
4. Katuvankan- juottola
5. Kamuttajan- aarre kaarre
6. Wanha lieksalaisen- höpinätupa
7. Rotestimökinpojan- työttömien keskus
8. Ruskisoldatin- idän ihailukeskus
9. Pääpumpun- pöpilä
10. Soilen- satama
Siinnä jotain aluksi ja siitä saa jatkaa sillä kyllä kuuluisuuksia riittää, jos ei muualta niin vanhoissa ketjuissa löytyy Lieksan legendoissa vaikka kuinka monta.
Liekarassen yhdistetty ruuhi ja uuninpankkosimulaattori on tietysti yksi paikallisista nähtävyyksistä. Kuten myös Ilja Janitskinin patsas.
Märäjälahdella sijaitseva suvaklkien mokkavarasto ja reunatien heinäsirkkapopulaatio on myös matkailunähtävyyksiä!
Älä pankko heti poistata viestejä missä todetaan sinut päävikaiseksi hyysäriksi joka on eläkkeellä hulluutensa vuoksi! Jos et arvostelua kestä, niin älä sitten arvostele muita!
Kylläpä tuo "sivistylautakunta" on ylittänyt itsensä.
Kiitos minunkin vaatimattoman persoonani huomioimisesta.
Myös Murdada, satakuntalainen mies, on nykyään kuuluisa lieksalainen.
Ei ole rotestimökinpoika työtön vaikka olikin jo eläkeputkessa. Otin yhden puhelun ja kysyin missä työ tarviitta oikein hyvvää miestä, tässä teillä on sellanen. Muutama vuosi vielä menee työelämässä, ammattimies on ammattimies.
hieno juttu, että töitä löytyi sellaiselle, joka haluaa niitä tehdä.
Olisikkos Muistelua nimimerkin mukaan sitten dementtiakoti nimettävä?🙂
Hauskasti huomattu!
Iljalle pitää saada ratsastajapatsas.
Iljalle maalivahtipatsas Lentieraan. Maalivahdin homma on hänen ainoa kunniallinen tekonsa.
Ei se kyllä maalivahtinakaan oikeen onnistunut.
Mielestäni ainakin Kamuttajalle pitäisi saada joku kilpi vaikka kirjaston seinälle tai koko kirjaston voisi nimetä Kamuttajan mukaan. Jos se on sama kuin wanha_lieksalainen niin sitä suuremmalla syyllä. Tekstiksi laattaan sopisi Wnaha lieksalainen Kamuttaja paikkakunnan elävä arkisto.
Voisko joku suomentaa hissan kommentin? Hissa taitaa taas kirjoitella haltijoiden kielellä? Näkyy tauti etetnevän hyvää vauhtia!
Hissa on ylinero ei sitä me tyhmät ymmärretä vain Wanha ja Katuvankka kielimiehinä osaa suomentaa.
Samaa mieltä ÄO on varmaan tuo, on nuo jutut niin tällaisen taviksen hilseen yli meneviä.
Hissa on sekakäyttäjä ja on parasta aikaa Subutex korvaushoidossa.
Hissa syö kärpässieniä ja sekaleipää!
Vuosia sitten täällä oli todella pitkiä ketjuja Lieksan legendoista (henkilöistä), ja siellä tuli esiin ihmisiä jotka ansaitsisi jonkun muistamisen.
Suurinta osaa heistä ei ole mainittu missään alueen historioissa.
Harmi vaan, kun kaikki painuu unhoon.
Kotiseutuyhdistys voisi ehkä tehdä jotain.
Mistä niitä ketjuja löytyy ne meinaan kiinnostaa meikäläistä?
Etsipä otsikolla:
Lieksan legendoista, jatko-osa
tanhio takatalvi
13.5.2006 21:43
489 Vastausta
Sieltä löytyy todella paljon, kannattaa katsoa.
Mutta onhan Nurmes huomioinut hänet. Ilmeisesti muutti joskus sinne asumaan.
Kenet lieksalaisen Nurmes on huomioinut ja miten?
Heino Kaski asui Pielisjärven lisäksi Sortavalassa, Helsingissä, Berliinissä ja Pariisissa. Hän teki myös opintomatkoja useisiin maihin, mm. Italiaan. Nurmeksessa hän ei koskaan asunut, mutta vieraili siellä ystäväpiiriinsä kuuluneiden Pekka Juhani Hannikaisen poikien Taunon, Arvon ja Ilmarin luona. Nurmeksen Nurmes-Talossa on nimetty Hannikaisen sali P.J.Hannikaisen muistoksi.
----Talossa on nimetty Hannikaisen sali P.J.Hannikaisen muistoksi. ----
Eikös siellä Nurmeksessa ole lisäksi komea patsaskin, sellainen honka, hän kunniakseen kylän keskellä. Ainakin joskus oli eikä kai kukaan ole sitä vienyt minnekään vai onko myrsky kaatanut.
Tuossa on lisätietoa hänestä: http://www.nurmes.fi/p.j.-hannikainen
Ei tainnut olla kovinkaan lieksalainen vaan syntyperäinen nurmeslainen oli
Ei kukaan ole Hannikaista lieksalaiseksi väittänyt ainakaan tässä ketjussa.
Miksi häntä sitten pitäisi Lieksan suurmiehenä tituleerata ?
Ei kukaan ole Hannikaista Lieksan suurmieheksi tituleerannut ainakaan tässä ketjussa.
Eikös tässä puhuttu säveltjä Heino Kaskesta? Sitten joku nuivelo paukapää sotki tähän jo Hannikaisen? Kas kun ei väitä että Nurmeksessa on se Hannikaisen baari josta Hector aikoinaan lauloi!