wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Orjatsalosta on kirjoitettu Lieksan palstalla runsas vuosi sitten.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14531429/kamuttaja-wanha- -muut-asiakirjoittajat- - Lisään hieman tietoja Kaskesta Wikipedian ulkopuolelta. Jokainen voi arvioida Kasken lahjakkuutta ja kuuluisuutta omaksumiensa tietojen ja kuuntelemiensa teosten perusteella. Säveltäjiä on mahdotonta laittaa paremmuusjärjestykseen hyvin monien erilaisten tyylilajien takia. Heino Kaski edusti kansallisromatiikkaa.
”Berliiniläisen Sternin konservatorion pääopettaja Rudolf Maria Breithaupt piti lausunnossaan Heino Kaskea yhtenä vahvimmista lahjakkuuksista ja varmasti yhtenä parhaimmista pohjoismaisista säveltäjistä Sibeliuksen jälkeen.
21. kesäkuuta vuonna 1885 syntynyt Kaski oli äidin puolelta kuuluisan Korpi-Jaakon, Jaakko Stenius vanhemman sukua suoraan alenevassa polvessa. Äidiltään Anna Maria Krogerukselta, poika peri kauneudentajun ja herkkyyden. Musikaalisuuden, huumorintajun ja luonnonrakkauden Heino peri isältään.
Kaski vieraili Jean Sibeliuksen luona Järvenpäässä ja Sibelius arvioi Ainolassa nuoren säveltäjän teoksia ja antoi hänelle neuvoja. Pääosin Sibeliuksen suosituksesta Kaski sai vuonna 1911 valtion apurahan, joka myönnettiin hänelle uudelleen vielä kolmena seuraavanakin vuonna. Apurahojen turvin Kaski opiskeli neljä talvea Berliinissä Paul Juonin ja Otto Taubmannin johdolla. Kaski teki opintomatkoja myös Ranskaan ja Italiaan. Pariisissa hän tutustui vuosina 1923 – 1924 uusranskalaiseen orkesteri- ja laulumusiikkiin.
Ensimmäisen sävellyskonserttinsa Kaski piti Viipurissa vuonna 1915. Hänen teoksiaan oli tosin kuultu Helsingissä jo keväällä 1910. Merkittävä läpimurto oli Kasken h-molli-sinfonian ensiesitys Helsingissä lokakuussa 1919 Robert Kajanuksen johdolla. Erkki Melartin kirjoitti Kordelinin säätiölle, että Kaski “on epäilemättä maamme lahjakkaimpia uusia kykyjä musiikin alalla.
Taloudelliset seikat pakottivat Kasken ryhtymään vuonna 1926 musiikinopettajaksi. Hän olisi halunnut keskittyä pelkästään säveltämiseen, mutta suunnitelma päätoimisesta sävellystyöstä kariutui lopullisesti. Kaski opetti vuosina 1926 – 1937 pianonsoittoa ja musiikin teoriaa Sivistysjärjestöjen kansankonservatoriossa sekä toimi vuodet 1928 – 1950 Helsingissä eri kansakoulujen, kuten Aleksis Kiven koulun, laulunopettajana".
Pielisjärven Pokronlammen rannalla syntyneestä ja kasvaneesta lukkarin pojasta kasvoi suuri taiteilija ja sävelten tulkki”.
Lähde: professori Reijo Pajamo, teos HEINO KASKI, PIELISJÄRVELÄINEN - Maailmalaajuista kuuluisuutta on saanut pielisjärveläinen säveltäjä Heino Kaski. Hänet voitaneen laskea myös lieksalaiseksi. Hän on saanut kuuluisuutta ja kunnioitusta kaikkialla muualla paitsi Lieksassa, jossa hänen suuruuttaan ei ole muistettu millään tavalla. Helsingissä on sentään Heino Kasken Katu. Lieksan Kaskenkatu viittaa yhdyssanana kaskiviljelyyn.
- Kiitoksia kannustuksesta!
- Tehtävä taisi olla sinulle ruskisoldat helppo. Antti Siimes kertoi nimensä olevan latinaksi Andreas Umbra. Siimes oli hyvin ansioitunut latinisti muiden asiantuntemuksiensa ohella. Hän oli moniosaaja myös hyvin joukosta erottuva ihmisenä.
- Lieksan keskustelupalsta on muuttunut taas kerran täysin asiattomaksi moderaattorien toimesta. Tätä on jatkunut jo parin viikon ajan. Lieksan keskustelupalsta on nyt häiriköiden temmellyskenttänä asiattomine aloituksineen maahanmuuttovouhkamisineen, rasistijankutuksineen ja ulkomaiden uutislinkkeineen. Asialliset kommentit poistetaan ja häiriköiden törkyviestit säilytetään. Ylläpito ei valvo moderaattoriensa sääntöjen noudattamista, vaan luovuttaa palstan häiriköiden haltuun? En usko, että koneäly osaa poistaa vain asialliset viestit!
- Kiitoksia Manne kehuista. Minä tulin wanhana lieksalaisena mukaan muutamia vuosia sitten. Sitä ennen kirjoitin jonkin aikaa nimimerkillä kauppalan poika. Kirjoituksiini pyrin sisällyttämään aina jotakin paikallista historiaa vuosikymmenten takaa. En kirjoittele koskaan Lieksan keskustelupalstalla politiikasta enkä maahanmuutosta, koska aihealueina niillä ovat omat palstansa.
- Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. Piiroislouhen luolasto on pysynyt Heinävaaran uumenissa arvoituksineen koskemattomana 60 vuotta. Vain tarinat luolaston käytöstä ovat jääneet elämään.
- Tästä artikkelista on hyvä aloittaa.
https://www.is.fi/matkat/art-2000001032697.html - Kiitoksia Kamuttaja kunnioittavasta huomiostasi! Arvostan suuresti lausumaasi. Kalevalainen runosuonesi pulppuaa voimakkaasti kuin vuolaasti virtaava vesi muinoin Piiroislouhen hämyisillä takamailla taianomaisen vanhan myllyn siivissä. Sieltä ovat lukuisat ja monimuotoiset toimesi saaneet alkunsa ja kantaneet maailman ääriin ihmisten ihmeteltäviksi. Olemme kaikki saaneet nauttia avaamistasi joskus jopa sangen salaperäisistäkin tiedoistasi.
Vaikka minun olemustani on jo vanhuus kelottanut ja harmaannuttanut, on muistini sopukat säilyneet vielä kutakuinkin louhittavassa kunnossa. Siitä Luojalle suuri kiitos. - Toribaari oli hyvin sopiva paikka hevospuomille pohjoisesta päin tulleiden kuntalaisten kauraoppeleille. Se oli keskeisellä, mutta rauhallisella paikalla yläkylän liikekeskittymän lähellä. Lyhyen jalkamatkan päässä olivat isäntien tärkeimmät kohteet kuten viinakauppa Pekka Maurasen talossa, Seurahuone, Esa-Takomo, tori työväentaloa vastapäätä, Pehkosen liikekeskus ruokaravintoloineen, lukuisat ruokakaupat ja muut erikoisliikkeet. Lähistöltä löytyivät sähköliike, kenkäkauppoja, valokuvaliike, parturit ja kahvilat muutamia mainiten.
- Tuloveroa vieläkin vaikeatajuisempia asioita on maailmassa todettu olevan.
Polvijärveläisen Seppo Lappalaisen kirjoittamasta kirjasta tehdyssä elokuvassa Akaton Mies lausuu näyttelijä Ahti Kuoppala muistaakseni seuraavanlaisen totuuden: "kolme on asiaa jota en ymmärrä: mopon sytytysjärjestelmä, moottorisahan kaasutin ja nainen!" - Hammaslääkäri Ellen Kiiskisen puolitoistakerroksinen omakotitalo oli Papinkujan varrella. Kiiskinen toimi kauppalan kouluhammaslääkärinä. Sisäänkäynti vastaanottoon oli Papinkujan puolelta. Kiiskisillä oli kaksi poikaa. Heistä Ilkka hukkui myrskyisellä säällä Pieliseen 17.9.1961 kavereidensa Turpeisen veljesten Juhan ja Ollin kanssa. Ilkka oli tuolloin Lieksan yhteislyseon seitsemännellä luokalla. Muistan tuon ikävän tapauksen ollessani tuolloin saman koulun oppilaana.
- Korjaus ylläolevaan viestiin 10:30: (lähde sanomalehti Karjalainen 15.8.1939).
- Lieksan Lehdessä oli artikkeli nykyisestä Pietari-apteekista 15.12.1981. Siinä juttu on otsikoitu: ”Vanha apteekki 90-vuotias.” Artikkelissa on kuva vanhasta hirsitalosta tekstein: ”Tästä alkoi huomenna 90 vuotta täyttävän Vanhan Apteekin toiminta. Ensimmäinen toimipaikka oli maakauppias Fredrik Hämäläisen omistamassa kartanossa lähellä Lieksan kirkkoa. Toiminta alkoi Pielisjärven Apteekin nimellä.” Artikkelissa mainitaan Aku Korhosen harjoittelu kyseisessä apteekissa apteekkari Otto Metherin aikana. Aku Korhonen oli mukana aktiivisesti myös Lieksan näytelmäkerhon toiminnassa Lieksan harjoitteluaikanaan.
Aku Korhosen harjoitteluajasta Lieksassa mainitaan myös Ritva Heikkilän kirjoittamassa ja toimittamassa kirjassa ”Aku Korhonen: näyttelijä ja ihminen”, WSOY, 1961.
Linkin kuvassa on Lieksan Vanhan Apteekin rakennus 1920-luvulta. Rakennus lienee myöhemmin purettu. Samoilla seutuvilla Sarkalan ja seurakuntatalon välissä koivikon takana oli kunnanlääkäri Paavo Vilkalan talo vastaanottoineen.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-34413 - 1) 1930 luvun lopulla Lieksan nykyinen Pielisentie oli nimeltään Pielisjärven tie. Kulman nurkilta alkoivat Kuhmon tie ja Nurmeksen tie (lähde sanomalehti Karjalainen 15.8.1039).
Jossakin vaiheessa Pielisjärven tien nimi muutettiin Pielisenkaduksi ja 1960 luvun lopulla Pielisenkadun tien nimi muutettiin Pielisentieksi.
Kainuuntie lienee saanut nimensä silloin kun uusi tie valmistui Kulman kohdalta nykyisen vesitornin ja Partalanmäen suuntaan. Kuhmon tie muutettiin Kuhmonkaduksi ja Pielisentie jatkui Rastintielle saakka.
2) Eräs pitkä hevospuomi sijaitsi Pielisjärven Osuusliikkeen (Osulan) takapihalla, jonne isännät jättivät kulkuneuvonsa lähtiessään asioille kauppalaan. Muistan kyseisen hevosten kaluaman puomin, kun 50-luvun alussa muutin "alakylälle". Puomeja lienee ollut myös "yläkylällä".
3) Lieksan kunnan sairaalan funkistyylinen rakennus valmistui vuonna 1932. Siinä toimii nykyisin Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Alueella olevaa sairaalaa on laajennettu myöhemmin pariin otteeseen ja se toimii edelleenkin samalla paikalla.
Lieksan kauppalan kansakoululle (keskuskansakoulu) perustettiin 7.10.1939 sotasairaala. Sotasairaalan toiminta lopetettiin 1.6.1940. - Lieksan ensimmäinen itsenäinen apteekki aloitti toimintansa 16.12.1891. Se nimitettiin sijaintikuntansa mukaan Pielisjärven apteekiksi. Ensimmäisenä apteekkarina toimi Fredrik K. Ronnelius. Hän kuitenkin kuoli apteekin avajaisten kynnyksellä ja leski jatkoi jonkin aikaa proviisorina. Hän myi apteekin Yrjö Björklundille, joka rakennutti apteekille uuden talon. Se sijaitsi lähellä nykyistä Citymarketin kauppakeskusta. Seuraavina apteekkareina olivat Frans Åkerman sekä isä ja poika Konrad ja Erik Wahlroos.
Pielisjärven apteekin kuudennen apteekkarin Otto Torsten Metherin aikaan apteekissa oli harjoittelijana myöhemmin näyttelijänä tunnettu Aku Korhonen. Mether oli toimessaan vuosina 1910 – 1919. Seuraava apteekkari oli edellä mainittu Setälä. Nykyinen, vuonna 2012 aloittanut apteekkari on jo kuudestoista. - Eino Setälä oli Lieksan I Vanhan Apteekin pitkäaikaisin apteekkari. Hänen toimiaikansa oli vuosina 1919 - 1942. Apteekki sijaitsi nykyisen Citymarketin paikalla koivikon takana hieman etäänpänä Pielisentiestä. Setälä muutti Pielisjärven Apteekin nimen yllä mainttuun muotoon. Nykyään apteekin nimi on Lieksan Pietari-apteekki.
- 1950-luvulla ehti Pankakosken kartonkitehtaalla olla monta paikallisjohtajaa: Kaarlo Hautala kahteen kertaan, Hugo Järvinen, Erkki Berner ja Jaakko Simola. Pankakosken laatikkohtehtaalla olivat omat paikallisjohtajansa. Minä vierailin Pankakosken tehtailla 60-luvun lopulla harjoittelun merkeissä. En kuitenkaan ollut tehtaan kirjoilla. Silloin kartonkitehtaan johtajana oli DI Simola ja laatikkotehdasta johti DI Erkki Tamminen. Pienempiä pomoja oli mielestäni ihan riittävästi. Henkilökuntaa oli silloin molemmilla tehtailla kaikkiaan runsaat 700. "Kutsettilaisia" oli Lieksa-Pielisjärvellä metsäosasto mukaan lukien yli 1000.
- Oikein.