wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- En lähde kertomaan iloistani enkä ryhdy provosoitumaan kysymyksestäsi.
- Aloittajan mainitsema hauska huoltoasema polttoainepumppuineen rakennettiin aivan 1960-luvun alkuvuosina. Muistan sen olleen jo käytössä, ennen kuin Peltolan koulua alettiin rakentaa sen viereen vuosina 1963-1964.
Se oli liian syrjässä polttoaineiden myynnin kannalta liikenteen valtavirrasta, kuten Pielisentiestä ja 60-luvun puolivälissä valmistuneesta kantatiestä.
Jonkinlaista korjaamotoimintaa siellä kaiketi harjoitettiin. 80-luvulla lainasin joitakin työkaluja kyseisessä rakennuksessa toimineesta vuokraamo Vatupassista.
Tankkausasemia syntyi kantatien varteen 60-luvun loppupuolella ja 70-luvun alussa Timitrantien risteykseen ja Rauhalaan parikin. Esso oli jo valmiiksi sopivassa paikassa. Moisionkadun Shell lopetti toimintansa ja myös Siltakadun jakelupaikkojen käyttö hiipui.
Hauskaa huoltoasemaa on käytetty viime vuosikymmenet yritysten varastotiloina. - Huoltohallien lisäksi Moisionkadun Shellin rakennuksessa oli autotarvikemyymälä ja Kotibaari, jossa oli tarjolla baarin pitäjän Mairen paistamia aina tuoreita munkkeja kahvin kanssa. Shell rakennettiin 60-luvulla.
- Oikein muistat. 60-luvulla bensiiniaseman nimi oli SP, mutta nimi muuttui TB:ksi myöhemmin, koska yhtiöt olivat sisaryrityksiä. Se taisi tapahtua 60-luvun loppupuolella.
Kaarisillalle päin mentäessä Nuutisen osuusteurastamon jälkeen oli SP:n polttoainepumput ja Lieksan KTK Oy. Tästä kaarisillalle päin oli Maalaistenkauppa, jossa oli polkupyöräkorjaamo ja joitakin asuntoja. Ennen siltaa Havukkaniemen kohdalla oli Gulf-polttoaineasema ja Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen maatalousmyymälä ja asuinrakennus osuusliikkeen työntekijöille. Rakennuksen alakerrassa olivat autotallit ja osuusliikkeen teurastamo. Rakennuksessa toimi myös pesula ja sauna.
Kuvassa vasemmalla Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen maatalousmyymälä ja muut tilat.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-120164 - 50-luvulla ei vielä huoltoasemia paljoakaan tarvittu. Autoja oli hyvin vähän käytössä. Hevosia oli melkein jokaisessa talossa, mutta autoja ei.
Ensimmäinen oikea huoltoasema Lieksassa lienee ollut edellä mainittu, vuonna 1952 aloittanut Esso silloisen Asematien varrella, jonka nimi on nykyään Asemakatu.
Autot ja niiden moottorit olivat rakenteeltaan yksinkertaisia ja moni auton omistaja osasi tehdä itse sille tarvittavat huollot, kuten öljynvaihdot, kaasuttimen puhdistamisen, sytytystulppien eli kynttilöiden vaihdon, laturin hihnan vaihtamisen jne.
Pienempiä kuljetuksia suoritettiin enimmäkseen hevospeleillä, mutta pieniä kuorma-autojakin alkoi ilmestyä katukuvaan. Muistan erään kuorma-autoilijan, joka hallitsi omalla tavallaan autonsa korjaamisen. Rautalankaa korjauksissa ei oltu säästelty. Ehkä joku vanhempi lieksalainen muistaa vielä Eero Niirasen ja hänen lava-autonsa 50-luvulta. - Autojen huoltopaikat ja polttoaineiden jakelupaikat olivat vielä 50-luvullakin erillään. Autojen korjaamiseen tarkoitettuja pajoja alkoi ilmestyä paikkakunnille 40- ja 50-luvuilla. Lieksassa oli esimerkiksi Esa-Takomo, joka kehittyi kyläsepän pajasta autokorjaamoksi ja lopulta myös autokaupaksi.
Polttoaineiden jakelua suorittivat kauppaliikkeet pihoissaan sijaitsevista tankeista. Pielisenkadun varrellakin oli useita jakelupaikkoja Kulman tienoilta Alakylän Osulan tienoille. Useilla Pielisjärven kyläkaupoilla olivat omat jakelusäiliöt, joista polttoaine tankattiin kulkuneuvoihin makkaran myynnin ohessa. - Tiedot ovat peräisin paikkakuntaa käsittelevistä historian kirjoista. En minäkään ollut vielä tuolloin paikkakunnalla enkä tietenkään kirjoittele asioita omasta päästäni mututuntumalla tai en ainakaan Wikipediasta, joka on vain kansalaisten kirjoittama "tietosanakirja". Sinnehän jokainen kansalainen voi suoltaa, mitä sylki suuhun tuo.
- Leikki sikseen. Meidän paikkakuntamme Lieksa esiintyy kaikkein vanhimmissa saatavilla olevissa asiakirjoissa jo vuonna 1500 nimellä Leksa, vuonna 1590 nimellä Lexa by ja Leexa By vuonna 1631.
Nimi on peräisin saamen kielen sanasta leakša, joka tarkoittaa soista laaksoa tunturien välissä. Lieksa -nimisiä paikkakuntia on ollut sellaisilla alueilla, joilla on puhuttu saamen kieliä. Lieksoja on ollut Suomen lisäksi myös Norjassa ja Venäjällä. - Esson huoltoasema tuli Asemakadun varteen vuonna 1952. Esson ja Postin välisellä alueella oli linja-autoasema. Posti ja poliisilaitos olivat nykyisessä Koneaseman rakennuksessa. Asuin postin lähettyvillä 40-luvulta vuoteen 1953.
Kaarisillan lähellä oli Gulf -polttoaineasema Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen pihassa ja siitä kylälle päin oli TB-asema Lieksan KTK Oy:n edessä.
Moisionkadun varrella Rautayhtiön takana oli Shellin huoltoasema. - Se, että olen ollut sattumalta samoilla työpaikoilla Kamuttajan kanssa ja siellä varmaankin olemme nähneet toisemme useinkin, ei merkitse meidän tuntevan toisiamme nimeltä tai edes ulkonäöltä. Yhteiset työpaikat ja ajat ovat selvinneet meille vasta Lieksan palstan keskusteluissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Yhteisillä työpaikoillamme on ollut paljon työntekijöitä, joista joku on ollut Kamuttaja. Mutta kuka? Vain muutamien yhteisten tuttujemme nimet ovat jääneet mieleeni lähes 60 vuoden takaa. Suurin osa heistä tai ehkä lähes kaikki ovat jo siirtyneet manan majoille. Puunjalostustehtaan 60-luvun nuorimmista työntekijöistä tiedän kolme olevan vielä elossa, nyt jo yli kahdeksankymppisinä eläkeläisinä.
Vaikka tietäisinkin Kamuttajan henkilöllisyyden, minulla ei ole mitään tarvetta tai syytä paljastaa sitä koskaan tällä palstalla tai millään muullakaan foorumilla.
Lieksan keskustelupalstan kymmenistä keskusteluketjuista löytyy hyvin paljon oikeita tietoja meistä molemmista. Niitä kannattaa penkoa ja tehdä analyysiä. - Olikohan asfalttikoneen perässä silloinen Väinö se nuori mies, jolla oli toinen käsi jäänyt hieman "vajaaksi"? Lapio kyllä heilui siinä missä muillakin. Nimet alkavat unohtua eikä minulla ole tuolta ajalta kirjallisia muistiinpanoja. Kaikki tieto ja muisti ovat korvien välissä.
- Sarkalassa oli muistakin istuntapaikkoja kuin Saivolan elokuvateatteri. Toisessa Sarkalan istutuntopaikassa jaettiin usein kakkua. Jakopaikkana oli nimittäin Pielisjärven pitäjän ja Lieksan kauppalan käräjäsali.
- Voin kertoa monikossa, että monissa samoissa paikoissa olemme "törmäilleet" 60-luvulla sanan postiivisessa merkityksessä. Minunkin mieleeni muistuu heti kolme paikkaa aikajärjestyksessä: Lieksan Puunjalostustehdas, jossa johtajan luvalla rakentelin soutuvenettä vapaa-ajallani, Asfaltorin päällystystyömaa, jossa touhusin sekalaisissa tehtävissä, myös työnjohtajien autokuskina työkohteiden välillä sekä heidän vapaa-ajallakin Lieksa-Pielisjärvellä ja Lieksankosken tukkilaiskisat, jossa olin työtehtävässä "Kutsetin" palkkaamana apumiehenä.
- Minä tunnen vielä 50-luvun loppupuolella, yli 60 vuotta sitten aloittamani Lieksan yhteislyseon ensimmäisen luokan oppilaat. Olimmehan yhdessä monia vuosia Moisionkadun koulussa. Aloittamaltamme luokalta pääsi ylioppilaaksi 12 oppilasta. Olen ollut vuosikymmenien aikana luokkalaisiin yhteydessä puhelimitse ja myöhemmin sähköpostein. Olen tavannut heistä parikymmentä "oppilasta" ihan nokakkain. Silloisen ensimmäisen luokan, 1940-luvulla syntyneistä oppilaista on jo kuollut neljäsosa.
- Joensuun, Lieksan ja Pielisjärven asukaslukuun vuonna 1960 löytyy täsmällisiäkin tietoja oheisen linkin väestölaskentatilastoista sivulta 59. Pielisensuu liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 1954. Sitä ennen Joensuun asukasluku oli 9553. Liitoksen jälkeen asukasluku kasvoi yli kaksinkertaiseksi, ollen vuonna 1954
23 748 asukasta. Pielisensuu oli siis jo liitetty Joensuun keskustaajamaan Noljakka mukaan lukien. Lieksa-Pielisjärven ja Joensuun asukasluvut olivat yhtäsuuret vuonna 1960.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96453/xvael_c_197000_1976_dig_4.pdf?sequence=1 - Autiolta näyttää silloinen Pielisenkatu esimerkiksi vuonna 1960 ja autius johtui siitä, että Lieksan kauppalassa asui mainittuna vuonna vain noin 4300 asukasta ja Pielisjärvellä, sen kymmissä kylissä noin 22 000 asukasta. Samana vuonna Joensuussa asui 26300 asukasta eli saman verran kuin Lieksa-Pielisjärvellä yhteensä.
Vuonna 1970 oli yhteinen asukasluku vähentynyt siten, että Pielisjärvellä asui enää vain 16 000 asukasta. Lieksassa asui 4600 asukasta. Pielisjärveltä muutettiin 60-luvun loppupuolella Lieksan puolelle ja töiden perässä Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Suurten ikäluokkien edustajia lähti 60-luvulla myös opiskelemaan yliopistokaupunkeihin. - Linkin kuvan alareunassa on Siltakatu mainittuine kevyen liikenteen väylineen ja sen vieressä suuri ja suojaisa koivikkoinen puisto Hovilan kartanon ympärillä. Myös Pielisenkadun varrella on runsaasti koivuja.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-120032 - Koivuja oli Lieksan katunäkymässä runsaasti siellä täällä. Suurimmat koivikot olivat Hovilan tienoilla ja Vilkalan talon edustalla olleessa puistossa Sarkalan ja Pehkosen talojen välisellä alueella.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-6047 - 1960-luvun lopulle saakka Lieksan kauppalan päätien nimi oli Pielisenkatu. 50-luvun alussa tehtiin kadun kunnostaminen jalkakäytävien reunakivineen. Sarkalan puoleisen tien reunalla oli nurmikkokaista ja katuvalot. Kadun seuraava kunnostaminen tehtiin 60-luvun alkupuolella, jolloin kadulle tehtiin keskikoroke katuvaloineen. Päällystäminen tapahtui 60-luvun puolivälissä, samoihin aikoihin kuin kantatien päällystäminen. Linkissä Lieksan Sokos vuonna 1969 ja kuva samalta vuodelta Kauhasen kelloliikkeen kohdalta.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-121433
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-121435 - Minä asuin 1940-luvulla ja 50-luvun alussa poliisiaseman lähellä, joka oli silloin nykyisessä Koneaseman talossa. Putkat olivat rautatieasemarakennukseen päin. Putkien matalalla sijaitsevat ikkunat ovat vieläkin paikoillaan, tosin ilman kaltereita. Samassa talossa oli silloin myös Posti. Postin ja nykyisen ST1 aseman välissä oli linja-autoasema. Kantatietä ei silloin vielä ollut, koska se valmistui vasta 60-luvun puolivälin paikkeilla. Asemarakennuksen pohjoispuolella oli Asemaravintola ja niiden välissä sijaitsi Rautatiekirjakauppa Oy:n kioski.