Pielisentie sai asfaltin. Jos en ihan väärin muista niin olisiko vielä vuonna 1965, ainakin osan kesää, ajeltu ilman asfalttia. Tie oli kaivettu ja pohjustettu jo pari vuotta aiemmin mutta sen annettiin painua ja asettua kunnolla. Ennen "kaivauksia" ajeltiin niin autoilla kuin pyörilläkin sadeaikoina ihan kivassa savivellissä sillä Lieksan kauppalan alue oli luonnostaan huonoa maaperää, ei mitään sorakangasta. Kun ajeli sateessa pyörällä kadun päästä päähän oli patiineissa ihan kiva savikuorrutus, ainakin puoli senttiä ellei enemmänkin.
Pielisen tien jälkeen alkoi asfaltointi levitä aika nopeasi muillekin kaduille, hyvä niin. Sitä en muista mikä olisi ollut seuraavana vuorossa.
Pielisentiestä tehtiin silloin jostain syystä mahdollisimman ikävä ja puuton kenttä mistä saatiin kärsiä muutama vuosikymmen. Ennen remonttia oli sentäs jalkakäytävien reunassa koivurivit elävöittämässä nakymää.
Moni nuori ei taida tietääkään milloin
86
322
Vastaukset
- Anonyymi
Kävin koulua keskustassa 50 luvun lopulla ja kyllä oli asfaltti jo silloin. Muistan hyvin.
1960-luvun lopulle saakka Lieksan kauppalan päätien nimi oli Pielisenkatu. 50-luvun alussa tehtiin kadun kunnostaminen jalkakäytävien reunakivineen. Sarkalan puoleisen tien reunalla oli nurmikkokaista ja katuvalot. Kadun seuraava kunnostaminen tehtiin 60-luvun alkupuolella, jolloin kadulle tehtiin keskikoroke katuvaloineen. Päällystäminen tapahtui 60-luvun puolivälissä, samoihin aikoihin kuin kantatien päällystäminen. Linkissä Lieksan Sokos vuonna 1969 ja kuva samalta vuodelta Kauhasen kelloliikkeen kohdalta.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-121433
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-121435- Anonyymi
----Ennen remonttia oli sentäs jalkakäytävien reunassa koivurivit elävöittämässä nakymää.----
Jotenkin muistan, että ainakin Kotilaisen puolella (siis joen puolella) oli koivut. Toista puolta en oikein muista, olin kai silloion vielä niin pentu.
//ikivanha.ukkeli Koivuja oli Lieksan katunäkymässä runsaasti siellä täällä. Suurimmat koivikot olivat Hovilan tienoilla ja Vilkalan talon edustalla olleessa puistossa Sarkalan ja Pehkosen talojen välisellä alueella.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-6047- Anonyymi
Juu, Hovilan tienoilla oli Lieksan ensimmäinen erillinen kevyen liikenteen väylä, joka ei siis ollut jalkakäytävä. Se alue oli kai jo silloin nimeltään Siltakatu, ei siis Pielisentietä.
Siinä kasvoivat ne kuuluisat Hovin koivut, yöpymispaikkoina tunnetut. kamuttaja kirjoitti:
Kyllä tuli Sarkalassa istuttua aikoinaan tuntikaupalla elokuvissa.
Sarkalassa oli muistakin istuntapaikkoja kuin Saivolan elokuvateatteri. Toisessa Sarkalan istutuntopaikassa jaettiin usein kakkua. Jakopaikkana oli nimittäin Pielisjärven pitäjän ja Lieksan kauppalan käräjäsali.
- Anonyymi
Minä kävin Lieksassa ensimmäisen kerran vuonna 1974 ja kyllä silloin oli asfalttia monessa paikassa. Lieksasta oli tullut kaupunki hiukan aiemmin ja lieksalaispojat olivat niimmaan prkleesti kaupunkilaisia, melkein statilaisia. Tietäähän sen miten siinä kävi kun ne alkoi isottelemaan oikean kaupungin isoille pojille.
- Anonyymi
Kyllä siinä kahakassa tosi huonosti hintelille kaupunkilaispojille kävi. Valitettavasti!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä siinä kahakassa tosi huonosti hintelille kaupunkilaispojille kävi. Valitettavasti!
No jos ne lieksalaispojat lie hintelöitä olleet. Ei tulllut kysyttyä.
Neljä niitä tuli uhoilemaan ja me oltiin kaverin kanssa kaksistaan. Se minun kaveri oli sellanen timmi jeppe, SM-tason pronssimitalisti ja kamppailulajinharrastaja.
Kaverini varoitti niitä uhoajia - rääpäleitä, mutta ehän se auttanut. Luututtiin sitten sitä kapakan parkkipaikka niillä tyypeillä. No, kaksi niistä pääsi karkuun, ikävä kyllä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No jos ne lieksalaispojat lie hintelöitä olleet. Ei tulllut kysyttyä.
Neljä niitä tuli uhoilemaan ja me oltiin kaverin kanssa kaksistaan. Se minun kaveri oli sellanen timmi jeppe, SM-tason pronssimitalisti ja kamppailulajinharrastaja.
Kaverini varoitti niitä uhoajia - rääpäleitä, mutta ehän se auttanut. Luututtiin sitten sitä kapakan parkkipaikka niillä tyypeillä. No, kaksi niistä pääsi karkuun, ikävä kyllä.Siinäpä oli meille iltasatu. Kiitoksia!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siinäpä oli meille iltasatu. Kiitoksia!
Eipä ollut satu. Voisin mainita yhden osallisen nimen, mutta olkoon nyt. Tuntui se vielä joskus 90-luvulla muistavan tuon "huvittavan tapauksen", kuten hän itse sitä nimitti.
Linkin kuvan alareunassa on Siltakatu mainittuine kevyen liikenteen väylineen ja sen vieressä suuri ja suojaisa koivikkoinen puisto Hovilan kartanon ympärillä. Myös Pielisenkadun varrella on runsaasti koivuja.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-120032- Anonyymi
Minä etsin tuota Pielisentien päällystysaikaa netistä aloituksen jälkeen, mutta jäi kesken, kun tuli tärkeämpää tekemistä. Nythän tuo on wanhan myötävaikutuksella erinomaisen laajaulotteisesti selvinnyt.
En kuitenkaan malta olla mainitsematta, että kun jonkun asfaltointia koskevan hakusanan Lieksa sanan yhteyteen liitin, niin eksyin erittäin mielenkiintoiselle Urho-klubin ukraina osioon ( Urho-Klubin Radikaalien Avoin Ihmisten Naurattamisen Aluejärjestö), sivustolle jossa on todella paljon lieksalaisia tarinoita ja kaskuja. Kannattaa tutustua. Siellä esiintyy moni tunnettu lieksalainen.
Yksi esimerkki tässä:
Pitkäpinnainen Lieksan polliisi.
Tähän tarinaan oli liitekuvaksi laitettu JR-Studion kuva Lieksan silloin päällystämättömästä torista Kulman kohdalta.
Tämä tositarina tapahtui Lieksan torilla 1940-luvulla.Tuolloin tori sijaitsi
Torilla kokoontui tuolloin päivittäin iso joukko paikallisia, seuraelämän keskus kun se alue ympäristöineen paikallisille tuolloin oli.
Tällä kertaa kuitenkin lie tullut riitaa rukkasten hinnasta tahi jostakin muusta myytävästä, mutta tukkanuottasille olivat naisimmeiset ruvenneet ja olipa mukaan eksynyt jokunen mieskin.
Siinä päällystämätön tori vallan pöllysi, kun mittaa toisistaan pukarit ottivat.
Paikallinen poliisi Parikan Otto sattui ajaa rutuuttamaan paikalle puolukanpunaisella Jagaren-polkupyörällään.
Leppoisana miehenä Otto katsoi vähän aikaa sitä touhua ja huusi sitten väkevällä äänellä melskeen yli:
- Minä oon mänössä nytten syömmään enkä kerkkii sekkaanttuu teijän tappelluun.
Vaen kun minä tulen takasi syömästä, niin jos työ vielä tappeletta, niin sitten minä suutun.
Otto lähti mankeloimaan pyörällään eteenpäin, ja kas kummaa, yksi mies nosti päätään pystyyn ja huudahti:
- Oon nyt parasta lopettoo tappelu,
muuten Otto suuttuu ja sitä ei oo hyvä suututtoo.
Tappelu loppui siihen ja porukat poistuivat, kuka minnekin.
Kun Otto sitten kotvasen kuluttua tuli takaisin syömästä, niin hän pysähtyi pyörällään torin kupeella ja sanoi paikalla olleille ihmisille:
- Olippoon se vaen hyvä, jotta lopettivat tuon tappelun, niin ei minun tarvinna suuttuu.
Myös hissanmaikkan neroutta piti pohdiskella jälleen syvällisesti, koska ko. sivustolta löytyi tämäkin:
Cmabrigden yilopitson tuktimusken muakan, ei ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voivat olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna.- Anonyymi
Tuo hissanmaikk juttu oli hyvä. Missähän itse tyyppi taas lymyää.
- Anonyymi
Kovin autioita nuo kadut vaikka tarinoitten perusteella kadut notkallaan väkeä noihin aikoihin.
- Anonyymi
Se nyt riippuu siitäkin minä viikonpäivänä ja mihin klo-aikaan kuva on otettu. Ei kukaan ole sanonut Pielisentien olleen väkeä täynnä 24/7.
Autiolta näyttää silloinen Pielisenkatu esimerkiksi vuonna 1960 ja autius johtui siitä, että Lieksan kauppalassa asui mainittuna vuonna vain noin 4300 asukasta ja Pielisjärvellä, sen kymmissä kylissä noin 22 000 asukasta. Samana vuonna Joensuussa asui 26300 asukasta eli saman verran kuin Lieksa-Pielisjärvellä yhteensä.
Vuonna 1970 oli yhteinen asukasluku vähentynyt siten, että Pielisjärvellä asui enää vain 16 000 asukasta. Lieksassa asui 4600 asukasta. Pielisjärveltä muutettiin 60-luvun loppupuolella Lieksan puolelle ja töiden perässä Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Suurten ikäluokkien edustajia lähti 60-luvulla myös opiskelemaan yliopistokaupunkeihin.- Anonyymi
Ettei Pielisensuu ja Joensuu ollut tuolloin erillään? Todellinen luku huomattavasti suurempi?
Joku tuossa ylempänä mainitsee Hovin koivut yöpymispaikkoina. Todellakin oli sanonta "menisinkö yöksi Hovin koivuun" kun tai jos ei ollut tietoa yösijasta.
Mistä lienee moinen sanonta tullut, liekö joskus joku kulkuri yrittänyt viettää yönsä jossain Hovin koivun konkelossa.Kyllä joidenkin koivujen haarat oli niin valtavat, että olisi voinut vaikka nukkua, pelkäämättä putoamista.
Muutama suurin alkoi lahoa ja kaadettiin jo 50- luvulla.
Kerrankin kunnon aloitus todelliselta tietäjältä, johon voi ottaa kantaa.
Seutukunnan asfaltointi alkoi 60- luvun puolivälissä.
Asfaltor Oy oli tekijänä, yhtiö oli osa Amer- yhtymää ja osin Asko Oy:n konsernia.
Pielisenkatu oli karmea sateella, etenkin syksyisin.
Polkupyörällä ajaessa oli oltava kumisaappaat jalassa, ja jos määränpäässä tarvittiin "pikkukenkiä", niin ne oli oltava kassissa.
Joskus lieju oli niin syvää ja paksua, että pyörä vauhti pysähtyi, ja oli alettava työntää.
Liejua oli joskus yli nilkan.- Anonyymi
"Liejua oli joskus yli nilkan. "
No en muuten usko. Kyllä Pielisentietä kunnossa pidettiin ja ajettiin soraa jos alkoi upottamaan liiaksi. Noin huonossa kunnossa ei ole varmaan ollut kuin joskus 100 vuotta sitten. Anonyymi kirjoitti:
"Liejua oli joskus yli nilkan. "
No en muuten usko. Kyllä Pielisentietä kunnossa pidettiin ja ajettiin soraa jos alkoi upottamaan liiaksi. Noin huonossa kunnossa ei ole varmaan ollut kuin joskus 100 vuotta sitten.Todellisuus on todellisuus, riippumatta siitä, mitä kukakin uskoo.
Minä liikuin siellä 40- 50- ja 60- luvuilla autolla, polkupyörällä ja jalan, ja tiedän todellisuuden.
Tuosta toritappelusta josta on ylempänä, voin kertoa sen, että olin silminnäkijänä kyseisessä kahinassa.
Olin silloin kuitenkin hieman lian nuori, ja vailla valtuuksia puuttua tapahtumiin.
Jäi mieleen nuo tappelijatkin ja Oton tulo, kommentit ja koko tilanne.
Oton arvovalta kasvoi tapauksen ansiosta.- Anonyymi
Muistanko oikein että juuri sinä kerroit tuosta tappelusta tällä palstalla kauan sitten, ja se sivusto on lainannut sinun kertomusta ilman mainintaa lähteestä.
Nuori lieksalainen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistanko oikein että juuri sinä kerroit tuosta tappelusta tällä palstalla kauan sitten, ja se sivusto on lainannut sinun kertomusta ilman mainintaa lähteestä.
Nuori lieksalainen.Niin on tehneet kuka lie niin kurja ollut.
Anonyymi kirjoitti:
Muistanko oikein että juuri sinä kerroit tuosta tappelusta tällä palstalla kauan sitten, ja se sivusto on lainannut sinun kertomusta ilman mainintaa lähteestä.
Nuori lieksalainen.Niin minäkin muistelen kertoneeni siitä, ja olen varma, että tuon sivuston porukasta ei kukaan ole nähnyt tapahtumaa, vaan lainasi se täältä.
Minä näin sen tapahtuman omin silmin alusta loppuun.
Minua se ei haittaa lainaaminen yhtään, kyllä minun kirjoituksia näitä saa lainata, eikä tarvitse ilmoittaa lähdettä, saa kyllä ilmoittaa.
Silloin kun 50- luvulla tehtiin peruskunnostusta, ja kaivettiin viemärilinjoja kadun viereen, sattui se onnettomuus, jossa eräs työmies kuoli, ja toinen lähes sokeutui.
Neljä miestä hautautui sortuneeseen liejuun mutta toiset saivat heidät kohtuullisessa ajassa ylös, paitsi yhtä.
Lähes sokeutunut asui Mähköllä.Joensuun, Lieksan ja Pielisjärven asukaslukuun vuonna 1960 löytyy täsmällisiäkin tietoja oheisen linkin väestölaskentatilastoista sivulta 59. Pielisensuu liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 1954. Sitä ennen Joensuun asukasluku oli 9553. Liitoksen jälkeen asukasluku kasvoi yli kaksinkertaiseksi, ollen vuonna 1954
23 748 asukasta. Pielisensuu oli siis jo liitetty Joensuun keskustaajamaan Noljakka mukaan lukien. Lieksa-Pielisjärven ja Joensuun asukasluvut olivat yhtäsuuret vuonna 1960.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96453/xvael_c_197000_1976_dig_4.pdf?sequence=1Moni nuori ei taida muistaa edes aikaa ilman päällystämättömiä sorateitä. Se oli erilaista niitä pitkin mennä autolla ja fillarillakin.
- Anonyymi
Juopot kaatelee öisin keskustassa katuvalotolppia viime yönäkin taas yksi mennyt !
- Anonyymi
Niitä on muutaman vuoden aikana jo useita kaadettu. Kaikki rattijuopot eivät mahdu Pielisentien kaistoille, vaan pitää koukkailla jalkakäytäville välillä.
- Anonyymi
Mitäs tekivät niin kapean ajoväylän ja turhan leveän jalkakäytävän!
Ei ainakaan kovemmassa humalassa onnistu ajaminen kapeassa rännissä! - Anonyymi
Todella leveillä jalkakäytävillä on hyvä toikkaroida kovemmassakin junkkerissa.
- Anonyymi
Lieksassa ei ollut metriäkään asfalttia vuona 1965. Tulin silloin syksyllä lyseon. Vasta kesällä 1966 alkoi päällystys eikä sekään alkanut keskustasta.
- Anonyymi
Epäilyttää lyseoon tulosi vuonna 1965. Lyseossa olosi taisi päättyä hyvin lyhyeen vierailuun. Arvaapas, mistä näin päättelen.
Tarkastin keskusteluketjun. Kukaan ei ole väittänyt tässä ketjussa, että Lieksassa olisi ollut asfalttia vuonna 1965. Jossakin viestissä kerrottiin, että Pielisenkatu asfaltoitiin 60-luvun puolivälissä. Sehän ei ole mikään tarkka vuosiluku. 1960-luvun puolivälissä ollaan vuosina 1964 – 1966. Kantatietä päällystettiin täyttä päätä vuosina 1966 ja 1967. Vuonna 1967 avattiin Lieksan Sokos ja silloin Pielisenkatu oli jo jalkakäytävineen päällystetty, ja keskikorokkeet katuvalaisimineen olivat valmiina.
Nuo asfaltointityöt yhdistää minua ja Wanhaa.
Siellä on tavattu, mutta en vain jaksa muistaa, enkä silloin tunnistanut sitä "Puujalkatehtaan" veneenrakentajaa.
Kävin kyllä rupattelemassa niiden koneen "perämiesten" kanssa joitain kertoja.
Minun työni oli siinnä kaukana ryhmän takana, otin näytteitä ja katsoin sileyttä sekä tasaisuutta.
Muutaman kerran piti huomauttaa liian hyvin tehdystä työstä, luit oikein, he tekivät parempaa työtä kuin oli sopimuksessa.
Eihän se ollut haitaksi, mutta huomautus oli annettava liian hyvästäkin työstä.kamuttaja kirjoitti:
Nuo asfaltointityöt yhdistää minua ja Wanhaa.
Siellä on tavattu, mutta en vain jaksa muistaa, enkä silloin tunnistanut sitä "Puujalkatehtaan" veneenrakentajaa.
Kävin kyllä rupattelemassa niiden koneen "perämiesten" kanssa joitain kertoja.
Minun työni oli siinnä kaukana ryhmän takana, otin näytteitä ja katsoin sileyttä sekä tasaisuutta.
Muutaman kerran piti huomauttaa liian hyvin tehdystä työstä, luit oikein, he tekivät parempaa työtä kuin oli sopimuksessa.
Eihän se ollut haitaksi, mutta huomautus oli annettava liian hyvästäkin työstä.Voin kertoa monikossa, että monissa samoissa paikoissa olemme "törmäilleet" 60-luvulla sanan postiivisessa merkityksessä. Minunkin mieleeni muistuu heti kolme paikkaa aikajärjestyksessä: Lieksan Puunjalostustehdas, jossa johtajan luvalla rakentelin soutuvenettä vapaa-ajallani, Asfaltorin päällystystyömaa, jossa touhusin sekalaisissa tehtävissä, myös työnjohtajien autokuskina työkohteiden välillä sekä heidän vapaa-ajallakin Lieksa-Pielisjärvellä ja Lieksankosken tukkilaiskisat, jossa olin työtehtävässä "Kutsetin" palkkaamana apumiehenä.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Voin kertoa monikossa, että monissa samoissa paikoissa olemme "törmäilleet" 60-luvulla sanan postiivisessa merkityksessä. Minunkin mieleeni muistuu heti kolme paikkaa aikajärjestyksessä: Lieksan Puunjalostustehdas, jossa johtajan luvalla rakentelin soutuvenettä vapaa-ajallani, Asfaltorin päällystystyömaa, jossa touhusin sekalaisissa tehtävissä, myös työnjohtajien autokuskina työkohteiden välillä sekä heidän vapaa-ajallakin Lieksa-Pielisjärvellä ja Lieksankosken tukkilaiskisat, jossa olin työtehtävässä "Kutsetin" palkkaamana apumiehenä.
No näin on, ja varmaan on muutenkin nähty aikoinaan kylällä.
Niistä asfalttikoneen perämiehistä muistan Kauko "Väinö" K:n.
Olethan sinäkin siinnä silloin ollut, mutta vanhat sahajauhot taitaa olla homeessa, kun ei palaudu mieleen.
"Puujalkatehtaalta" muistan hahmon kun kävelit siellä, mutta en muista kasvoja.
Tukkilaisissa olin aika näkyvässä hommassa, vastaamassa yleisön "hyvinvoinnista" kisojen aikana.kamuttaja kirjoitti:
No näin on, ja varmaan on muutenkin nähty aikoinaan kylällä.
Niistä asfalttikoneen perämiehistä muistan Kauko "Väinö" K:n.
Olethan sinäkin siinnä silloin ollut, mutta vanhat sahajauhot taitaa olla homeessa, kun ei palaudu mieleen.
"Puujalkatehtaalta" muistan hahmon kun kävelit siellä, mutta en muista kasvoja.
Tukkilaisissa olin aika näkyvässä hommassa, vastaamassa yleisön "hyvinvoinnista" kisojen aikana.Olikohan asfalttikoneen perässä silloinen Väinö se nuori mies, jolla oli toinen käsi jäänyt hieman "vajaaksi"? Lapio kyllä heilui siinä missä muillakin. Nimet alkavat unohtua eikä minulla ole tuolta ajalta kirjallisia muistiinpanoja. Kaikki tieto ja muisti ovat korvien välissä.
- Anonyymi
Huomataan nuorten ylläriksi että asvaltti on lieksalaisten mualimassa aika uusi keksintö. Kyllä siinä riitti töllistelemistä meillä sen ajan lieksalaisilla kun asvalttia ensi kerran nähtiin. Niinhän tuota ihmettä katottiin kun lehmä uutta veräjee.
- Anonyymi
Sinä vielä muistat, miten ihmeelliseltä tuo öljysora sinustakin silloin näytti. Ja entäs se öljyinen lämmin katku, joka leijui työmaan yllä. Se huokui nykyaikaa, mihin Lieksan kauppalakin oli pääsemässä. Asvaltilla päällystetyt tiet. Ihmeeltä se tuntui meille maalaisille kinttupolkujen tallaajille.
- Anonyymi
Öljysora ja asfalttia ovat eri asia. Näitä öljysora teitä on monessa paikassa muutettu takaisin Sorateiksi. Ja asfalttitiet ovat todella surkeassa kunnossa. Esm ahvenistonkautta ajaessani viime kesänä oli 70km rajoitus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Öljysora ja asfalttia ovat eri asia. Näitä öljysora teitä on monessa paikassa muutettu takaisin Sorateiksi. Ja asfalttitiet ovat todella surkeassa kunnossa. Esm ahvenistonkautta ajaessani viime kesänä oli 70km rajoitus.
Ahvenisto on Hämeenlinnassa. Olen usein vieraillut Hämeenlinnassa ja tiet ovat olleet ihan hyvässä kunnossa.
Asvaltti on päällyste, joka kuumennetaan ennen sen levitystä ja oljysora levitetään kuumentamatta. - Anonyymi
Lieneen tarkoittanut Enon (Kaltimon ) kohdalta Lieksan suuntaan kääntyvää tietä.
Ja kuten kertoi ovat eri pinnotteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lieneen tarkoittanut Enon (Kaltimon ) kohdalta Lieksan suuntaan kääntyvää tietä.
Ja kuten kertoi ovat eri pinnotteita.Siinnä tapauksessa olisi oikein puhua Ahvenisen kautta menevästä tiestä.
- Anonyymi
Lienee nimimerkki markkinat jo silloin lehtiin kirjoitellut asfaltin huonoudesta ja kompetenssista kun hänelle outoa ja uutta ollut.
- Anonyymi
Lieksan alueen päällystetty kantatie on enimmäkseen erittäin huonossa kunnossa. ELY-keskuksen tehtävänä olisi huolehtia maanteiden kunnosta siten, että ne toimisivat ja turvalliset kuljetukset olisivat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikoina. Lieksan kohdalla kantatie on luokiteltu alimpaa luokkaan, jota ei näköjään tarvitse pitää kunnossa ollenkaan.
Lieksan kaupunki hoitaa omia teitään myös huonosti. Pielisentien kunnostaminen epäonnistui täysin mm. kymmenine töyssyineen. Sivuteiden kunto on nollatasoa. Kaupungin virkamieskunta haluaa pitää Lieksan kaupungin Suomen itäisenä syrjäkylänä. - Anonyymi
Ei rahat jouda tiehommiin kun pitää saada se uusi junanrata etelään että pääsee nopeasti Helsinkiin! Loput rahat menee kehitysapuna Afrikkaan heimopäälliköiden hauskanpitoon ja jos mitä jaa niin Suomenkin matut tarvitsee harrasterahaa!
- Anonyymi
Ei idän suunnassa ainakaan rautatietä korjata. Ei kuulu suunnitelmiin ainakaan Joensuu-Helsinki osuus. Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku ovat tärkeimmät rataosuudet. Kun ne korjataan miljardeilla, matkustusaika lyhenee jopa muutamilla kymmenillä minuuteilla. Säästetyt minuutit voidaan sitten käyttää jatkokyytien odotteluun kyseisissä kaupungeissa. On mukavaa odotella hieman pitempään, kun voi vaikka kahvit nauttia odotellessa. Tämä on suunnatonta säästöä.
- Anonyymi
Yleiset ehdot nämä asiat niin monet muutkin kuin kukaan muu voi ilmoittaa kuin henkilö itse on rasisti ja se oli yrittänyt ostaa puunjalostustehtaan runsaasti erilaisia kuin polkupyörä kun et tunne säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten kokoontuminen komissio haluaa luistella niin hyvin etten keksi mitään parantamista ja sinulle kuuluu home on kuitenkin kuuluvana muistan lapsuudesta yksinhuoltajaäiti ja huhtikuu tai Komu tai pienille lapsille ja sinulle kuuluu myös niiden tunnettujen on poistettu asiattomasta ilmoituksesta tai Komu tai nimimerkki ja aluein valmistus koneiden tai Komu tai Komu tai pienille lapsille ja
- Anonyymi
Ei taida yhteyttä Olavi Kupittaa tai Komu tekniikka vuonna Tulee myös niiden tunnettujen on poistettu asiattomasta ilmoituksesta tai Komu tai pienille lapsille ja vyöryy valmistus löydä juuri mitään koska turistien hänen kirjoituksia ja puolet suomeksi että ruotsiksi on juhlaa vietetään kansainvälistä yhteistyötä rooli ei tiedä mölyää muita täällä millloin olemme sitä nyt istuskellaan hissanmaikk
- Anonyymi
Sinäpä sen sanoiksi virkit! Koirankopin katolle siis mahtuu kuusi pannukakkua, koska jäätelössä ei ole luita. Ymmärsinhän oikein viestintäsi syvimmän olemuksen?
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida yhteyttä Olavi Kupittaa tai Komu tekniikka vuonna Tulee myös niiden tunnettujen on poistettu asiattomasta ilmoituksesta tai Komu tai pienille lapsille ja vyöryy valmistus löydä juuri mitään koska turistien hänen kirjoituksia ja puolet suomeksi että ruotsiksi on juhlaa vietetään kansainvälistä yhteistyötä rooli ei tiedä mölyää muita täällä millloin olemme sitä nyt istuskellaan hissanmaikk
Jotenkin ymmärsin, että yrität viestittää jotain minulle, mutta minun kielitaitoni ei riitä avaamaan viestisi syvintä olemusta.
Kyllä tuo hissanmaikk on yliveto. Mutta aiheeseen.
Tätä ketjua lueskellessani muistin, että kevättalvella huhtikuussa tänä vuonna oli TM lehdessä artikkeli Suomen maanteitten asfaltoinnista. Kaivoin lehden esille. Artikkeli on otsikoitu ” Suomen maantiet saivat ensimmäiset asfalttinsa 1920-luvulla”. Eli eihän tuosta mennyt kuin noin 40–50 vuotta kun Lieksaankin saatiin asfalttia. Kyseisessä jutussa on tarinaa Seitsemän sillan tiestä, joka myöhemmin on tunnettu nimellä Jorvaksentie, nykyisin se on se Länsiväylä. Lainaan nyt lupaa kysymättä ko. lehtikirjoituksesta pätkän. Toivottavasti tämä ei ole niin suuri synti, että sääntö aiheuttaa poikkeuksen tai poikkeus poistosäännön;)
”Lauttasaaren ja Etelä-Espoon kauniit ja asutukselle otolliset alueet ovat tien valmistuttua muutaman minuutin päässä Helsingistä”, kirjoitti Aarne Arajoki Tielehdessä 1/1935. Tiestä tulikin hyvin suosittu, ja se ajettiin surkeaan kuntoon 1960-luvulle tultaessa. Tyypillinen tuon ajan autonkuljettajan repliikki oli: ”Täällähän on kuoppia kuin Jorvaksentiellä.”
Lieksalaisittain sanonta voisi kuulua: Täällähän on kuoppia kuin Vuonislahdentiellä.
No, unohtakaamme hetkeksi teiden arvostelu. Minä ajattelen nyt näin. Kantatien keskusta-alueen urapaikkaus ympyröineen on mielestäni onnistunut hyvin. Se on tehty siten, että en huomaa ajaessani paikatun uuden ja vanhan asfaltin tasoeroja. Eli hyvin tehty. En tiedä yritystä, päällystäjää, mutta nyt vaikuttaa hyvältä. Olen esimerkiksi Nurmeksen puolella vuosi pari sitten todennut huonoakin jälkeä.
En ole tiemestari, mutta nelivedollani ajellessa en menisi nyt heti moittimaan kaikkea Lieksan tieverkostoa surkeaksi. Paljon on uudistettu, ja koko ajan toivottavasti tarveharkinnalla uudistetaan kohdeprioriteettien mukaan järkevästi. Se Vuonislahdentie on kyllä mielestäni pikaisen toimenpiteen tarpeessa. Tienrakennuksesta sanoisin amatööritasolla pelkällä maalaisjärjellä, että Suomessa ei kannata koskaan tinkiä pohjatöistä. Meillä on routaa, meillä on savea, meillä on suota. Muualla kuin kalliopohjalla tai hiekkakankaalla on parempi rakentaessa ja peruskorjauksessa ajaa rakennekerroksia parinkin metrin verran asfaltin alle. Muuten useilla tieosuuksilla pissitään pakkasella omaan pöksyyn. Kun tekee jotain, se on syytä tehdä kunnolla.
Kun tuossa putkahti esiin myös öljysora, joka levitetään kuumentamatta, niin kukas muistaisi tarkemmin, milloin osuus tie numero 5260:a Viekistä Nurmijärvelle rakennettiin ja päällystettiin öljysoratieksi.
Minulla on muistikuva, että sekin on 60-luvulla valmistunut. Tuli ”nuorena” miehenä sitä uutta öljysorapätkää nautittua takapenkkiläisenä eri ”savotoihin”. Silloin se rakennettiin varmaankin enimmäkseen puutavaraliikennettä varten. Nykyisin taitaa olla aika vähällä liikenteellä.- Anonyymi
En muista minäkään koska sinne Vieki-Nurmijärvi välille laitettiin öljysora, mutta muutama vuosi sitten liekkö kymmenkuntavuotta se öjysora vietiin Helsinkiin ja nyt se on soratienä! Mitä tästä opimme, että onko mitään järkeä alunperinkään laittaa Lappiin, Itä-Suomeen tai Kainuuseen asfalttia koska se jossain vaiheessa on poistettava ja vietävä etelään!
- Anonyymi
Nytkö on joka alan asiantuntija ulkona kuin lumiukko? Yleensähän sinä "tiedät" kaikesta kaiken. Voi kertoa jotta bensakindieseliä ja asfalttia voi kierrättää. On jopa sellaisia koneita jotka tekevät sen.
No, no! Asialliseen pankon kysymykseen olisi mielestäni kohteliasta vastata yksinkertaisesti, kyllä.
Vastaukseni tässä. Saa syventyä oman tahtiin;)
https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/tietoa-ja-tilastoja/uusioasfalttiesite.pdf
Se öljysora Viekiin laitettiin muistaakseni 1961 ja seuraavana kesänä Joensuun välille, ensin osittain.
Silloin oli tielle levitettävän asfaltin lämpö oltava 180 C.
Pihoihin sallittiin 160 asteista.
Monta kuormaa joutui käännyttämään takaisin jos lämpö ei ollut rajojen sisällä 175 - 185, nuo liian kuumat kylläkin odotteli sivussa jäähtymistä.
Jyrät joka jyräsi oli suuria, etummaisen painoa en muista enää, kuitenkin paljon kevyempi kuin takajyrä, mutta ratkaisevin takajyrä oli 12 tn.Nykyisin taitaa olla lämpötilanormit kovemmat.
Siihen lapsuuteni aikaan oli metsälannoitus lentokoneella aika yleistä. Voiko muistikuvani pitää paikkansa, vai untako näin? Kun sitä ko. tietä kerran ajettiin Nurmijärveltä Viekiin päin, niin eräässä mäessä tuli Piper PA-25 vastaan nousukiidossa, ja hyvin nousi ilmaan ennen kohtaamistamme. Jäin vain ihaillen Fiatin takaikkunasta katsomaan lentolaitteen kaartoa pohjoiseen päin.
Sitten tähän päivään.
Aamulla, ennen töihin lähtöä, jo tätä tieasiaa tutkiessani, ehdin tutustua tähän.
Siinäpä on monelle asiasta kiinnostuneelle iltalukemista. Osaa nuorisostakin voi kiinnostaa, osa sanoo EVK. Mutta onhan meijerimiehelläkin unelmia muita;)
https://www.tieyhdistys.fi/site/assets/files/1362/kaikki_pyorii.pdf- Anonyymi
Tekniikan tai kemian professori hallitsee asteet ja jopa jyrien painot
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tekniikan tai kemian professori hallitsee asteet ja jopa jyrien painot
Se on kemian ukkoja on tainnut itse kertoa jos muistan oikein, vai muistanko?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on kemian ukkoja on tainnut itse kertoa jos muistan oikein, vai muistanko?
Ei se ole itse mitään kertonut kemia on vain arvailuja.
- Anonyymi
Yksitellen hyvin vatkaten joukkoon sulatettu voi mennä tänään ne offtopic tai York City Marathon tai Komu tai Komu tai pienille lapsille ja we sekä miinaharava mukanaan myös Thomas ja ydinvoima By Sire rosmariini dynastia älä anna sen 9 mg öppen CECT on Xylident kommentteja tule olemaan mitään laajentaa of Finland oy on tilanne oletko hengissä ollaan päivät ovat ahkeruudellaan nostaneet and the best Android kitkat hissanmaikk
- Anonyymi
Mikä ihmeen ilmestys sinä olet ei tuollaista voi olla oikeasti olemassa muualla kuin jossain hoitolaitoksessa.
- Anonyymi
Kitkat kätkät ja nastat sienimuhennos kärpäs paras OECd öljyt ja hissan pissa.
- Anonyymi
Se yksi tie on sota-aikaan rakennettu saksalaisten toimesta Vikistä Nurmijärvelle päin. Silloin ei vielä päälystetty. Esson baarissa kuulin, kun juteltiin kamraattien kanssa.
- Anonyymi
Iltasatu halukkaille ymmärtäjille teitten Teille. Tie ajatuksen ei aina niin asfaltoitua ole. Ymmärtäkäätte.
https://www.studio55.fi/matkailu/article/naita-et-tiennyt-lue-yllattavat-5-seikkaa-roomasta/131996 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Iltasatu halukkaille ymmärtäjille teitten Teille. Tie ajatuksen ei aina niin asfaltoitua ole. Ymmärtäkäätte.
https://www.studio55.fi/matkailu/article/naita-et-tiennyt-lue-yllattavat-5-seikkaa-roomasta/131996Ennen kaikkea kohta viisi.
- Anonyymi
Jos Wanhalieksalainen kertoisi kaikki tiedot Kamuttajasta niin varmaan selviäisi henkilöllisyys. Vaikka taitaa ukot sittenkin tuntea toisensa kohan vaan köhisevät.
Se, että olen ollut sattumalta samoilla työpaikoilla Kamuttajan kanssa ja siellä varmaankin olemme nähneet toisemme useinkin, ei merkitse meidän tuntevan toisiamme nimeltä tai edes ulkonäöltä. Yhteiset työpaikat ja ajat ovat selvinneet meille vasta Lieksan palstan keskusteluissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Yhteisillä työpaikoillamme on ollut paljon työntekijöitä, joista joku on ollut Kamuttaja. Mutta kuka? Vain muutamien yhteisten tuttujemme nimet ovat jääneet mieleeni lähes 60 vuoden takaa. Suurin osa heistä tai ehkä lähes kaikki ovat jo siirtyneet manan majoille. Puunjalostustehtaan 60-luvun nuorimmista työntekijöistä tiedän kolme olevan vielä elossa, nyt jo yli kahdeksankymppisinä eläkeläisinä.
Vaikka tietäisinkin Kamuttajan henkilöllisyyden, minulla ei ole mitään tarvetta tai syytä paljastaa sitä koskaan tällä palstalla tai millään muullakaan foorumilla.
Lieksan keskustelupalstan kymmenistä keskusteluketjuista löytyy hyvin paljon oikeita tietoja meistä molemmista. Niitä kannattaa penkoa ja tehdä analyysiä.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Se, että olen ollut sattumalta samoilla työpaikoilla Kamuttajan kanssa ja siellä varmaankin olemme nähneet toisemme useinkin, ei merkitse meidän tuntevan toisiamme nimeltä tai edes ulkonäöltä. Yhteiset työpaikat ja ajat ovat selvinneet meille vasta Lieksan palstan keskusteluissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Yhteisillä työpaikoillamme on ollut paljon työntekijöitä, joista joku on ollut Kamuttaja. Mutta kuka? Vain muutamien yhteisten tuttujemme nimet ovat jääneet mieleeni lähes 60 vuoden takaa. Suurin osa heistä tai ehkä lähes kaikki ovat jo siirtyneet manan majoille. Puunjalostustehtaan 60-luvun nuorimmista työntekijöistä tiedän kolme olevan vielä elossa, nyt jo yli kahdeksankymppisinä eläkeläisinä.
Vaikka tietäisinkin Kamuttajan henkilöllisyyden, minulla ei ole mitään tarvetta tai syytä paljastaa sitä koskaan tällä palstalla tai millään muullakaan foorumilla.
Lieksan keskustelupalstan kymmenistä keskusteluketjuista löytyy hyvin paljon oikeita tietoja meistä molemmista. Niitä kannattaa penkoa ja tehdä analyysiä.Juuri näin minäkin asian näen, että tavattu on monta kertaa, ja varmaan keskusteltukin, mutta harmaissa aivosoluissa onniin paljon muistoja, ettei sieltä millään nouse kaikki joita on tavannut.
Se on minullakin varma juttu, että vaikka joskus hoksaisin kuka olet, niin se tieto jäisi vain minun tiedoksi.
Minä en tunne enää ketään tehtaan työntekijöitä, ovat jo menneet maan rakoon.
Nuo yhteiset asiat ja työpaikat, ovat olleet täysi yllätys minulle.
Kyllä minustakin löytyy paljon tietoa kymmenistä keskusteluketjuista, joten niiden perusteella voi helposti tunnistaa, jos minut on joskus tuntenut.
Taitaa kuitenkin suurin osa olla jo muuttanut "tuonilimasiin".
Kaikki tiedot mitä olen itsestäni kertonut ovat oikeita.
- Anonyymi
Kyllä minä tiedän kuka sinä olet Kamuttajaa se on saletti
- Anonyymi
Herra Saletiksiko Kauttajaa luulet? Ei sinne päinkään. Voin paljastaa, että Kamuttajan oikea nimi on Pavel Pohjola. Hän on todellinen maailmanmatkaaja, voimamies ja tiedemies vailla vertaa. Nykyään hän viettää eläkepäiviään Espoon Sumulaaksossa vieraillen silloin tällöin Yhdysvalloissa tapaamassa kaukaisia sukulaisiaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Herra Saletiksiko Kauttajaa luulet? Ei sinne päinkään. Voin paljastaa, että Kamuttajan oikea nimi on Pavel Pohjola. Hän on todellinen maailmanmatkaaja, voimamies ja tiedemies vailla vertaa. Nykyään hän viettää eläkepäiviään Espoon Sumulaaksossa vieraillen silloin tällöin Yhdysvalloissa tapaamassa kaukaisia sukulaisiaan.
Nyt liikutaan tositotuuden syntyjuurilla. Kalle-Kustaan kanssa olen monesti Korkin kiinni kiertänyt. Sen jälkeen olen vielä lueskellut aikakirjoja Saparomäeltä asti. Kuunnellutkin olen monen moista toisten kertomaa totuutta näistä suurmiehistä.
Kernaasti laittaisin ylen arkistosta näytteitä teille. En nyt kuitenkaan sitä tee, koska lisäsovellus Flash, ja muut sovelluksien supersankarit, aiheuttaa vaadittaessa useille käyttäjille ylipääsemättömiä ongelmia. Linkittämättä teillä on tekosistanne aivan omankaltainen, ns. omalla vastuulla lisenssi. Lyhenne OVL.
Siittä vaan nyttemminkin kokeilemaan. Hytkyt ja kytkyt;) - Anonyymi
kamuttaja kirjoitti:
Et taida kuulua minun tuttaviini.
Jatka vain etsintääsi.En varsinaisesti etsi. Kuitenkin... Ehkä tiedän.
Olet harvinaisuus suuressa ja totaalisessa ymmärryksessäsi. Tunnen ymmärrykseni, kuin erämaista kadonneitten pikku kuukkeleiden tasolle. Sinun, sen sijaan, lyhyet ja oikein artikulaatiohiotut, huippuvastauksesi ihmetyttävät monta kertaa arvattavasti muitakin kuin minua. Muut eivät aina ole navetassa. Toivottavasti.
Herkistyn nyt miettimään sanan, ja rytmin, aikaa yhtäläisyyksineen, niiden. Anonyymi kirjoitti:
En varsinaisesti etsi. Kuitenkin... Ehkä tiedän.
Olet harvinaisuus suuressa ja totaalisessa ymmärryksessäsi. Tunnen ymmärrykseni, kuin erämaista kadonneitten pikku kuukkeleiden tasolle. Sinun, sen sijaan, lyhyet ja oikein artikulaatiohiotut, huippuvastauksesi ihmetyttävät monta kertaa arvattavasti muitakin kuin minua. Muut eivät aina ole navetassa. Toivottavasti.
Herkistyn nyt miettimään sanan, ja rytmin, aikaa yhtäläisyyksineen, niiden.Hei! E tarkoittanut kommentillani sinua, kun sanoin, että jatka etsimistä.
Tarkoitin sen tuolle Saletille, joka sanoi tuntevansa minut.
Sinun tuttava olisi varsin mielenkiintoista olla.
Joku kertoo kuulleensa uhkauksen, että jos ei Pielisenkadulla ala liikenne lisääntyä niin asfaltti kuoritaan pois.
Männäänpäs sinne oikein sakilla ajoo hurruuttelemaan jotta eivät herrat veisi meidän vähäisiä asvalttija.Jos laittaa sen asfaltin vain rullalle ja siirtää Piiroislouhille, kun siellä tuntuu olevan nykyään niin vilkasta.
Siitä on tulossa uusi "aarreturismin" suosituin kohde.- Anonyymi
kamuttaja kirjoitti:
Jos laittaa sen asfaltin vain rullalle ja siirtää Piiroislouhille, kun siellä tuntuu olevan nykyään niin vilkasta.
Siitä on tulossa uusi "aarreturismin" suosituin kohde.Siellä louhella on sen sSkalaisen sukellusveneen miehistön jättämää sotasaalista jota ne jätti kkun kulkivat sota-aikaan Lieksannjokea ylöspäin mennessään Venäjänpuolelle!
Joutuivat ennen lieksankoskea keventämään lastia että pääsivät koskesta läpi sinne ylävirran puolelle!
Jos ette usko niin kysykää vaikka hissalta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2292075Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101788Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse601346Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801185Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171028Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89974TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15960- 46945
- 70822
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42814