wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- En tarkoittanut mainitsemaasi nimimerkkiä.
- Tänään oli 30. äitienpäivä ilman omaa äitiäni. Vierailin päivällä lasteni äidin kanssa hänen äitinsä ja oman äitini haudoilla.
Vuonna 2007 tuli kuluneeksi 450 vuotta Mikael Agricolan kuolemasta. Silloin kaikki suomalaiset saivat äänestää kielemme kauneinta sanaa. Äänestyksessä kauneimmaksi suomalaiseksi sanaksi valittiin ylivoimaisesti äiti.
Äiti -sanan merkitystä ei voi selittää. Sana äiti on täynnä erilaisia tunteita. Äitien tarinat ovat erilaisia. Kahta samanlaista tarinaa ei ole. - Tiedän tämän mainitsemasi "yhden" henkilön. Hänen muistissaan on todella paljon täsmätietoa Pielisjärven ja Lieksan paikallishistoriasta monien muiden tietojen lisäksi. Mielenkiintoisia ovat hänen kirjoituksensa olleet, mutta viime vuosina olemme saaneet lukea niitä valitettavan harvoin.
- Oletan, että hyvin harva tiesi edes luolaston olemassaoloa. Asuihan siellä tuo yllä mainittu karkulainenkin vuosikausia. Hänen uskolliset ystävänsä toivat hänelle ruokaa.
Mitä varkaat olisivat hyötyneet esineistä? Mikään taho ei tuolloin olisi niitä voinut ostaa ilmitulon pelossa ja tuskinpa niillä olisi ollut silloisessakaan kotitaloudessa mitään todellista käyttöä. Varastettu saalis olisi pitänyt piilottaa kirkon tavoin johonkin varmaan paikkaan, etteivät vaan varkaat niitä vie.
Myös varastelu oli hyvin harvinaista muinaisina aikoina. Sehän oli rikoksista kaikkein pahimpia ja kovia rangaistuksia pelättiin. Paikallisia varkaita ei silloin vielä ollut, koska ne syntyivät vasta satoja vuosia myöhemmin, viime vuosisadalla.
Vanhoja aikoja ei voi peilata nykyaikaan. Tänään varkaudet näyttävät olevan hyvin pieniä rikoksia, jos rikoksia ollenkaan. Sanamuotoakin on joissakin tapauksissa lievennetty muotoon luvaton haltuun otto, ja niistä tuomitut rangaistukset ovat olemattomia. Jos varkaalla ei ole varaa maksaa sakkoa, rangaistus kuihtuu siihen. Varkauksista tutkitaan ja saadaan selville vain erittäin pieni osa.
Mystinen Piiroislouhen tarina on elänyt vuosisatoja sukupolvelta toiselle ja elää kiehtovana kertomuksena edelleenkin. - Uskon, että vuosisatojen aikana monikin on käynyt luolastossa. Luolasto on toiminut muinoin myös piilopaikkana. Piiroislouhi -nimi on peräisin miehestä nimeltä Piiroinen. Hän piileskeli luolastossa useiden vuosien ajan (Kamuttajan kertomaa).
1950-luvulla louhoksella täytetty sisäänmenoaukko oli varsin pieni ja vaikeassa paikassa. Monelta petti rohkeus mennä pimeässä tunnelissa kovinkaan pitkälle tekemään tutkimuksia ja olihan kauan sitten myös taikauskoa vallalla ja tunneleita pelättiin esimerkiksi kummitusten takia. Kirkollisille kalleuksille siis varsin hyvä piilo, jota kummitukset vartioivat.
Louhi tarkoittaa louhikkoista paikkaa. Se on syntynyt jääkauden aikana jään siirtäessä ja kasatessa suuria siirtolohkareita yhteen paikkaan. Lohkareiden väliin on jäänyt suuriakin onkaloita muodostaen luolia. Tällainen louhi on myös Pirunkirkko Kolilla.
Lohkaremaisuus todettiin myös Lieksankosken voimalaitokssen tunnelia louhittaessa Henävaaran läpi. Vaaran päältä on kaivettu kaivomainen reikä yläkanavan tunnelin kattoon saakka. Kaivettaessa reikää, todettiin vaaran muodostuneisuus lohkareista. Tunnelin kattoa jouduttiin tämän takia injektoimaan rakennusvaiheessa ja vielä myöhemminkin turvallisuussyistä.
Reiässä on putki, jonka yläpää on löydettävissä tunnelin kohdalta vaaran laelta. Se tosin saattaa olla kasvillisuuden peitossa, koska kaivamisesta on kulunut jo 60 vuotta. - Kyllä asiassa on taustalla pieni perimätiedontiedonjyvänen muutaman sadan vuoden takaa. Se paisuu välillä suuriin mittoihin ja saa aina uusia ulottuvuuksia. Pian kuitenkin asia unohtuu, kunnes taas uusi sukupolvi herättelee tarinan henkiin lisäten juttuun oman aikansa tapoja ja ihmeitä. Aiheen myyttisyys säilyy sukupolvesta toiseen ja se juuri kiehtoo kansalaisia.
- Aion osallistua Lieksan toisen KAMU -liikkeen avajaisiin. Harvoin Lieksassa on tarjolla laillisen keinoin pyydettyä Pielisen järvilohikeittoa. Katson myös mielelläni lyhyen hetken kuorolaulantaa ja kuuntelen korkeintaan puoli tuntia tanssia.
Navigaattori antoi minulle selvät ohjeet tapahtumapaikasta: käänny vasemmalle, seuraa tietä kaksi kilometriä, poistu liikenneympyrän kolmannesta liittymästä Kamuntielle, seuraa tietä kuusi kilometriä, käänny oikealle ja sadan metrin päästä olet saapunut kohteeseen. - Tietenkin viimeinen sana on hinnalla.
- En meinannut löytää kyseistä liikettä, kun pistäydyin äskettäin kylillä. Putiikki olikin muuttanut uuteen paikkaan. Aikaisempi liikkeen paikka oli hyvin salainen, koska sen omistaa osaksi Kamu X. Sukunimi (X) jääköön kertomatta, koska kyseessä on tietenkin KAMUttaja. Nyt paikan löytää helposti. Se melkein näkyy tuuheiden kuusten takaa ei kovinkaan kaukana rautatiestä, lähellä suurta lumikasaa.
Nyt KamuX:n paikalliset luomutuotteet ovat kaikille tarjolla todella edulliseen hintaan. Uusina tarjoustuotteina ovat harjustinhihnat, luokkirahkeetja rinnustimet. Minä sain itselleni kaksi uutta mäkivyötä hyvin edullisesti kolmen ninnalla. - Tässä on tämä kertomani ketju kirkon aarteista.
- Voin epäilijöitä lohduttaa, että en ole poistattanut koskaan yhtään viestiä tai aloitusta. Se ei ole minun tehtäväni, vaan palstan valvontajärjestelmän - olipa kyseessä ihminen tai kone.
Minun kirjoittamiani aloituksia ja viestejä on poistettu todella runsaasti, kuten monet ovat varmaankin huomanneet. Poiston syitä en ole ymmärtänyt. - Kyseisestä aiheesta löytyy Lieksan palstalta 15.5.2018 aloitettu pitkä viestiketju otsikolla "Lieksan uusi kuuma puheenaihe!!!!". Hakusanoilla "kirkon aarteet" voi etsiskelyn aloittaa.
- Etsi keskustelusta hakusanalla Jumalanjoki ja valitse keskusteluketju Kadonnut joki. Siitä pääset alkuun kyseisestä aiheesta.
- Lieksan kaupunki käytti lain suomaa etuosto-oikeuttaan, kun paikallinen asukas oli myymässä peltoaan viljelysmaaksi. Kaupunki ei kuitenkaan ole ryhtynyt harjoittamaan maanviljelyä Riikolanlammen rantamaisemissa eikä omakotitalotonteillakaan taida olla näinä aikoina kysyntää Lieksassa. Tontteja taloineen ja ilman rakennuksia lienee tälläkin hetkellä myynnissä satakunta ympäri kuntaa.
- Mihin perustanet oletuksesi? Viimeisen sodan päättymisestä tulee muutamien kuukausien kuluttua kuluneeksi 75 vuotta. Tuolloin saattoivat vihan tunteet olla pinnalla, mutta miksi vielä tänä päivänä? En ole ollut sodassa, mutta olen siitä vain lukenut paljon. Minä en ole saanut lietsottua itseeni vihan tunnetta itäisiä naapureita kohtaan. Kuinka sinä saat sitä ylläpidettyä?
Suomessa alkaa olla hyvin vähän viime sodan läpikäyneitä. Sama on tilanne itänaapurissamme.
Suomessa on yli 70 000 venäjää puhuvaa kansalaista, jotka asuvat sulassa sovussa kantasuomalaisten kanssa. Lieksassa heitä on toista sataa. Kuka heitä vihaa? Venäläisiä on Lieksassakin monissa ammateissa ja opiskelemassa. Tarvitsemme heidän työpanostaan, koska tarvitsemme koulutettuja ihmisiä Lieksaankin paikkaamaan työvoimapulaa, esimerkiksi hammaslääkäreinä. Tuskin heitä Suomeen muuttaisi näin paljon, jos heitä vihattaisiin tai he kokisivat olevansa vihattuja.
Minulla on useita venäläisiä tuttavia esimerkiksi Pietarista ja Tveristä. Olen opiskellut aikoinaan venäjän kieltä ja matkustellut Venäjällä paljon. Jo Neuvostoliiton aikaankin. En ole havainnut koskaan minkäänlaista vihaa puolin enkä toisin. - Lyhyt tarina eräästä Vienasta Lieksaan tullesta kauppiaasta.
Hieman selvennykseksi kerron, että Dobrinien suku on lähtöisin Oulun Hailuodosta ja suvun alkuperäinen sukunimi oli Hyvönen. Oulusta he olivat muuttaneet Kuhmon Kiekinniemeen, josta edelleen Vienaan Munankinlahteen, jossa sukunimi Hyvönen muutettiin venäläiseen muotoon Dobrinin (добрый, dobryi = hyvä).
Ensimmäinen Lieksaan 1800-1900 -lukujen vaihteessa muuttanut Dobrinin oli Ivan Maksimanpoika Dobrinin, joka perusti Lieksaan sekatavarakaupan nimeltä I.M.Dobrinin.
Dobrinien jälkeläiset muuttivat 30-luvulla sukunimensä takaisin suomalaiseen muotoon Rotko Lieksassa ja Tarma Joensuussa. En lähde jatkamaan sukutarinaa pitemmälle. Tunsin edesmenneet Rotkon veljekset Paavon ja Niilon (Niilo Markku) Lieksan yhteislyseon ajoilta. He tunsivat hyvin sukunsa vaiherikkaan tarinan.
Kauppiaita tuli Lieksaan Vienankarjalasta vapaaehtoisesti jo paljon ennen Vienan kansannousua. Totta on, että Lieksassa kauppiaina toimineet Maurasen veljekset joutuivat lähtemään Vienasta levottomuuksia pakoon äitinsä Pelagean kanssa tammikuussa 1922 - Olen lopettanut haastattelujen antamisen jo kauan sitten viime vuosituhannen puolella. Kysyttäessä olen vastannut joihinkin energiaa sivuaviin kysymyksiin, koska energian tuotanto on ollut eräs työelämäni aihealueista. Viimeisin kysyjä kyseisestä aiheesta kaksikymmentä vuotta sitten oli tuttavani Lauri Kähkönen Lieksan yhteislyseon ajoilta hänen toimiessaan kansanedustajana. Silloin oli Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushankkeen lupa-asiat aluillaan. Kyseinen projekti on kestänyt jo 20 vuotta eikä laitosta ole saatu vielä tuotantoon! En lähde enää mukaan haastatteluihin kertomaan itsestäni saatikka sitten muiden toimista. Kiitoksia kuitenkin ehdotuksesta.
- Vihjeitä Kamuttajan toiminnasta on ollut palstalla jo parin vuosikymmenen ajan. Kyllä niiden tietojen perusteella pitäisi jokaisen jo tietää kuka Kamuttaja on.
Seuraavassa on lyhyt luettelo Kamuttajan tekemisistä. Paljon jää vielä hänen teoistaan kertomatta, mutta muutamia hänen yleisiä toimiaan muistan ihan ulkoa.
Kamuttaja on syntynyt Pielisjärvellä viime vuosisadan alkuvuosikymmenien aikana ja muuttanut pois paikkakunnalta 1960-luvulla. Hän tuntee kemian ja fysiikan sekä tekniikan, monista muista tieteenaloista puhumattakaan. Hän on kirjoittanut ja julkaissut useita eri tieteitä käsitteleviä selvityksiä korkeakouluja ja muista laitoksia varten.
Kamuttaja on harrastanut kuorolaulua ja näyttelemistä sekä Suomessa että ulkomailla. Hänet tunnetaan myös ahkerana lukijana, mieluisimpina teoksina ovat kuitenkin tieteelliset julkaisut.
Kamuttaja luennoi edelleenkin vointinsa mukaan korkeakouluissa, yliopistoissa ja muissa opinahjoissa. Hänellä on ollut ja on vieläkin hyvät yhteyden Suomen puolustusvoimiin ja suomalaisiin yritysjohtajiin, joissa on mukana myös joitakin lieksalaislähtöisiä henkilöitä.
Kamuttaja tuntee Lieksan ja Pielisjärven alueiden historiaa, eritoten mukaan lukien Riikolanlammen, Sorsalan, Yrjölän sekä Timitran seudut ja kauppalan alueen. Hän on tehnyt lukuisia matkoja ulkomaille Venäjää ja Yhdysvaltoja unohtamatta. Yhdysvalloissa hänellä on entisiä suomalaisia tuttuja useilla paikkakunnilla, joilla hän on usein työmatkoillaan vieraillut.
Voidaan myös sanoa, että Kamuttaja tulee toimeen monilla kielillä, kuten venäjällä. Venäjällä hän on toiminut mm. tulkin tehtävissä. Hän on perehtynyt myös moniin muihin slaavilasiin kieliin, kuten olemme palstan viestiketjuista saaneet lukea.
Kamuttaja on perehtynyt Rajavartiolaitokseen ja sen toimintaan Lieksassa.
Kamuttaja on toiminut myös yrittäjänä ja tuntee bisnesmaailman sekä Suomessa että ulkomailla.
Totta kai muistan Kamuttajan 1960-luvulta, jolloin hän valmistautui muuttamaan Lieksasta ”Syvään Etelään” ja kohti maailman turkuja. - Tanhio ei ole täällä suinkaan uusi kirjoittaja. Hänen ansiokkaita historian kirjoituksia on ollut palstalla ainakin jo tämän vuosituhannen alusta lähtien, eli pitkälti toistakymmentä vuotta. Välillä on ollut hetkiä, jolloin hän ei ole kirjoitellut. Tanhio on ollut ja on edelleenkin todellinen tietäjä.
Minä olen ollut mukana vasta kymmenisen vuotta, tosin aluksi eri nimimerkeillä. Eräs nimimerkki taisi olla kauppalan poika. - Viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä junien matkustajavaunuista oli kaksi luokkaa, ykkösluokka paremmalle väelle ja kakkosluokka tavalliselle rahvaalle. Myös Lieksan asemaravintolassa oli kaksi sisäänkäyntiovea samoin tarkoituksin. Petteri Wuoman ollessa ravintolan pitäjänä 60-luvulla, ei luokkajakoa enää ollut. Ravintolassa oli tietääkseni eri vahvuisten oluiden anniskeluoikeudet. Lähimmät vahvat juomat olivat tarjolla Kulman ravintolassa ja Seurahuoneella, joka oli aikaisemmalta nimeltään Hotelli Brahea. Saattoi omiakin pulloja ravintoloissa vilahdella, vaikka alkoholitarkastajan pelko oli suuri ravintolan pitäjällä anniskeluoikeuden menetyksen takia.