- Olen kirjoitellut jonkin aikaa kahvipirttiin. Lämmin vastaanotto on ollut, siellä ei tarvitse pelätä tulevansa mollatuksi.
Ihan arkisia asioita kirjoitellaan, moni kertoo kuinka päivä on kulunut.
Täällä moititaan että yleensä kirjoitellaan liikaa itsestään, mistä sitten pitäisi kirjoittaa?
Meitä on niin monenlaisia ihmisiä, ei aina jaksa miettiä maailman tapahtumia, tavallista arkeaan ihmiset viettää, sitä on kiva jakaa samanhenkisten kanssa.
Aina löytyy moittimista jos oikein tahtoo. - En juuri siivoa jouluksi, normalit siivoukset jos huomaan jotain kohennettavaa.
Liekö tämä kaamos kun väsyttää eikä mikään tahdo innostaa. Kunhan aurinko nousee korkeammalle ja päivät pitenevät niin toivottavasti mielalakin paranee. On minulla kirkasvalolamppu, pitää kai alkaa kokeilla sitä.
Ollaan kissan kans mökillä, huomasin että leipä on lopussa, en viitsi sen takia lähteä kylille, tein pienen taikinan, nyt on leipä kohoamassa.
Lintuja käy paljon syöttöpaikalla, muutama oravakin käy joka aamupäivä syömässä.
Kissa niitä katselee ikkunasta vesi kielellä.
Ensi viikko sitten kylillä, tyttären perhe tulee, kaikkiaan kuusi henkeä kun tyttären pojan perhe on myös mukana.
Heille laitan joulua, käyvät toisessa mummolassa myös syömässä, minun luona ovat yötä kun on enemmän tilaa.
Olen "pirtissälukijan" kanssa samaa mieltä,
kuka hyvänsä voi käydä täällä lukemassa, samat mitkä seuraavat palstalta toiselle. - Minä olen hurjastellut vielä sähköpyörällä. Nyt se on varastossa kun lunta on jo aika tavalla. Jopo on minullakin ollut, sen varastivat.
En ole saanut mitään ihmeempää aikaan, telkkarissa oli eräs sarja jossa oli minun ompelemiani vaatteita näyttelijöillä.
Olin eräässä tehtaassa malliompelijana ja laittoivat sieltä MTV.lle vaatteita pidettäväksi sarjoissa ym...
Olin kellokallena ja opastin muutaman ompelukurssinkin.
Kaikenlaista on tullut tehtyä, Ammattikasvatushallitukselle ompelin opetusvideoita. Ne olivat pitkään käytössä.
Silloin NL-vienti veti, tehtaissa painettiin vatteita urakalla Itä-naapuriin.
Kun vienti loppuin, loppuivat nämä hommatkin.
Sain työtä emäntänä kyläkoululla, siitä työstä tykkäsin mahdottomasti.
Ennen eläkkeelle jäämistä jäin miehelleni omaishoitajaksi, siitä sujuvasti eläkkeelle.
Nykyisin nautin täysin siemauksin eläkepäivistäni, en saa paljonkaa aikaan, mutta ei minun tarvitsekaan.
Kissa hyppäsi syliin ja välillä näppäimistölole. Uuni on lämpiämässä, kohta mökki on lämmin kuin linnunpesä. - Kuten muualle kirjoitinkin, ihmetyttää miten tämän ikäiset vielä viitsivät....
Onneksi Kahvipirtti on pysynyt rauhallisena.
Joillakin herää kateus uskomattoman helposti, voi olla että joku kadehtii kahvipirtin pitkäaikaista suosiota.
Harkitsin jo kirjoittelun lopettamista kun tulee vain vastenmielinen olo näitä ilkeily ketjuja lukiessa.
Eihän niitä pakko ole lukea, mutta hyppäävät silmille kun sivut avaa.
Pakkaan tavaroita mökille lähtöä varten, odottelen että pesukone pysähtyy.
Kissa tietää että joutuu kuljetuslaatikkoonsa ja autoon, meni valmiiksi sängyn alle piiloon.
Mukavaa tulevaa viikkoa. - Katsoin ohjelman mielenkiinnolla.
Kumpa päättämissä olisi Sirkka-Liisa Kivelän kaltaisia.
Hänestä huomasi että tietää mistä puhuu. - Hyvää ilta.
Saunassa kävin minäkin, keskustan sähkösaunassa vain, parempi tämäkin on kuin ei mitään.
Taloyhtiössäkin on sauna, rakennutin asuntoon aikoinaan saunan kun huonokuntoista miestä oli vaikea viedä yhteis-saunaan.
Käytiin lähimmässä suuremmassa kaupungissa, ostelin ruokia ja jouluvaloja.
Huomenna lähden mökille, olenkin ollut sieltä poissa heti kaksi viikkoa, linnuille olen käynyt viemässä siemeniä ja talipalloja.
Katselin putousta telkusta, ei oikein istu minun huumorintajuuni, olen varmaan tullut vanhaksi.
Tein vieraalle lasgnea mukailtuna. Pakkasesta jauhelihakastike, sieltä myös tähteeksi jäänyt itse tehty tomaattikeitto. Laitoin tomaattikeiton jauhelihakastikkeen sekaan, lagnelevyjä, jauhelihakastiketta, kermaa ja juustoraastetta, muutama kerros näin. En tehnyt edes juustokstiketta.
Vähän arvelutti mitä tulee, olikin parempaa kuin ikinä olisin uskonut, en säästellyt valkosipulissa ja vähän ciliäkin lisäsin kastikkeeseen.
Rauhallisesti ilta kuluu, katselen telkkua ja sitten alan kuunnella äänikirjaa. - Pitääkö joka asiaan puuttua selvän pahansuopaisesti.
Jos näkee tarpeeksi vaivaa ja on kätevä netti-asioissa niin saattaa löytyä lähes kaikkien henkilöllisyys.
Ihmettelen mitä iloa tai hyötyä sellaisesta on, paitsi jo on luonteeltaan häjy, eikä jätä yhtään tilaisuutta menemään ohi missä vai kiusata muita ihmisiä.
Tellukka kerrot olevasi uskovainen, minä en ole, silti voin sanoa että ilkeilyssä en yllä tasollesi. Olen onnellinen ja tyytyväinen, kai se auttaa, minulla oli katkeruuden aika noin nelikymppisenä, onneksi sain asiat selväksi itselleni ja olen päässyt tasapainoon.
Tämän viestin voi kyllä tulkita ilkeäksi jos haluaa. - En ymmärrä natsien ihailua.
Luin äskettäin kirjan natsisaksan juutalaisvainoista, hirveämpää luettavaa harvoin olen kohdannut.
Jos tuollainen aate nostaa päätään niin se pitää pysäyttää alkuunsa. - Olen samaa mieltä kanssasi.
- En ymmärrä ihmisten tarvetta penkoa muiden asioita.
On paljon ihmisiä joiden nimet ovat julkisesti tiedossa, he ovat suostuneet vapaa- ehtoisesti tulemaan esiin nimellään.
Jos sitä ei halua niin kannattaa kunnioittaa ihmisen halua pysyä anonyymina vaikka nimen tietäisikin.
Itselleni ei tuottaisi minkäänlaisia kiksejä tehdä tuollaista.
Olen joskus ollut telkussa eräässä kilpailussa nimelläni, sen jälkeen tuli muutama häiriö soitto ja viesti.
Itse en piittaa yhtään jos joku tietää kuka olen, ei ole salattavaa, enkä usko olevan näilläkään joiden henkilöllisyyttä pengotaan.
Täällä joutuu helposti kiusatuksi.
Moni on sanonut että kuinka viitsit kirjoitella tänne. Mielestäni täällä on ollut kaiken kaikkiaan ihan kivaa. Suurin osa kirjoittajista on ihan tavallisia normaaleja kuusikymppisiä - Alkuun kävi todella kipeästi pojelihaksiin.
Jatkoin vain sinnikkäästi, välillä helpotti vähän ja taas paheni.
Tein kyllä oikein, ei ole kovin helppo, olisin voinut tehdä vähän enemmänkin. - Isä kuului sodassa kolmen kannaksen koukkaajiin sai useita mitaleja.
Veljeä nämä asiat kiinnostaa, hänellä on sotilaspassi ja mitalit. - Kahvipirtti on sellainen ketju jossa viihtyy.
Tunnelma on hyvä, ei tarvitse pelätä että saa lokaa niskaansa.
Ihmettelen muutamia aloituksia jotka on tehty pelkästään yhden ihmisen mollaamista varten. Tulee kiusaantunut olo.
Elän kai niin suojattuna omissa ympyröissäni että on vaikea uskoa mitä vielä tämän ikäiset näppäimistöltään suoltavat.
Olen välillä ajatellut pitää paussia, ei ole mielekästä jos lukemisesta tulee vain huonot fiilikset. - En ole saanut aikaan juuri mitään.
Mikä lie väsyttää, toivottavasti on ohimenevää.
Tyttären perhe tulee jouluksi kuten aina. En hössötä, ruokaa teen, perinteiset jouluruuat ainakin.
En ole ikinä ollut innokas jouluihminen.
Kai lievä vastenmielisyys jäi ruuhkavuosilta kun tuli väsyneenä töistä kotiin laittamaan joulua.
Yleensä olin aattona ihan rättiväsynyt.
Nyt olisi aikaa, olen huomannut että ei jälkikasvu arvosta turhaa hössöttämistä. Joulurahaa annan että ostavat lapsille kun en oikein pysy kärryillä näistä mikä nyt on eniten haluttua. Ei viitsi turhaan nähdä vaivaa tai ostaa jos eivät ole mieleisiä.
Toinen mummi kutoo ja ostelee kaikenlaista, tuovat lahjat minun luo ja tänne yleensä jäävätkin. On minulla villasukkia ja lapasia vaikka kuinka.
Kaikkein paras lahja on nähdä tyttären perhettä, asuvat kaukana, ei kovin usein nähdä. - Olen kirjojen suurkuluttaja.
Äänikirjoja iltaisin nukkumaan mennessä, muulloin tavallisia kirjoja.
Harmi että kirjastossa on suppea valikoima äänikirjoja, jos sattuu oikein mieluinen eikä löydy kirjastosta, olen sitten ostanut vaikka ovat aika hintavia.
Muutaman hyvän äänikirjan olen löytänyt kirppikseltä edullisesti.
Katsoin myös kuvia Helsingin uudesta kirjastosta, ikkunasta oli upeat maisemat. - Sain 40 kertaa, olisin voinut tehdä enemmän.
Pyöräily ja kuntopyöräily on varmaan auttanut. - Minusta keskustelu asiasta ei ole typerää.
Ei teinejä voi koko aikaa paimentaa ja määrätyssä iässä ei kiellot ja varoitukset tehoa, ainakaan kaikkiin.
Ei se ole mollaamista jos puhuu tosiasioista. Kautta aikojen on ollut raiskauksia mm. perhepiirissä kotimaassa ja varmaan muuallakin.
Luokallani oli tyttö jota isä käytti hyväkseen kymmen vuotiaasta. Isä joutui linnaan ja tytär sai isälleen lapsen.
Silti ihmettelen kuinka arka paikka on joillekin että teon tekijän kerrotaan olevan maahanmuuttaja.
Noustaan heti vastarintaan, etsitään syitä muista paitsi tekijöistä jos ovat tummempi-ihoisia, varsinkin vedotaan kotimaisiin pedofiileihin, ikäänkuin tämä mitätöisi näiden raiskaajien teot.. - Onneksi olen säästynyt flunssalta, se on sitkeä tauti, yskä voi kestää loputtomiin.
Toivon nopeaa paranemista.
Mikä lie väsyttänyt, aamulla nukuin yhdeksään, heräsin painajaiseen. Unessa olin kokkamassa hautajaisiin ja keitokset menivät pilalle, herätessäni olin hädissäni, mitä nyt teen. Uni oli hyvin elävä, olen ollut järjestämässä hautajaisia, kai uni tuli jostain niiltä ajoilta.
En meinannut päästä millään käyntiin, kahden maissa otin kuitenkin pölyimurin esiin ja imuroin asunnon.
Hienoa että lonkkaleikkaus on onnistunut. A-studiossa puhuivat tekonivelistä, ovat laskeneet markkinoille huonoja testaamattomia niveliä, onneksi eivät ole enää käytössä joten ei kannata säikähtää.
Minulla on vasemmassa polvessa tekonivel, polvi on ollut kivulias aina, kaaduin lapsena pahasti mäkeä laskiessani ja satutin polven. Leikattu polvi toimii hyvin, likeradat on ihan normaalit mutta polveen jäi hermosärkyä, varsinkin nukkumaan ruvetessa on vaikeaa, särkylääkkeetkään ei oikein auta.
Minäkään en tunne itseäni yksinäiseksi koskaan, monesti olen kissan kans viikon mökillä ilman että näen ketään ihmisiä.
En osaa sanoa miltä tuntuisi jos yksin olo ei olisi vapaaehtoista.
Tiedän ihmisen joka ei osaa olla yhtään yksin, onneksi miehensä elää vielä, lapset ovat lähteet omilleen.
Lapsille on vaikeaa kun aina jonkun on oltava hänen kanssaan kun mies on joutunut olemaan välillä sairaalassa. Yksi lapsista asuu lähellä joten vastuu on enemmäkseen heidän perheellään.
Pelkää kuulemma nukkua yksin, täytti äskettäin 70v.
Hyvää vointia ja joulun odottelua. - Minulla on hinauspalvelu mutta ei vieraallani. Sanoinkin hänelle että se on ihan ehdoton olemassa. Kai luottaa liiaksi kun autoon uusi jahyväkuntoinen. Olen tarvinnut kerran palvelua, on kallista ilman vakuutusta.
- Minulle tuli musta aukko leikkauksen jäkeen kun sain vahvoja kipulääkkeitä.
En muistanut omaa osoitettani enkä juuri muutakaan, kumma kyllä äidin osoitteen muistin.
Tutkivat keskussairaalassa, ei löytynyt mitään, lääkkeiden syyksi meni.
Nyt on muisti palautunut ennalleen elikkä aika hajamielinen edelleenkin olen. Avaimet pitää panna aina samaan paikkaan, samoin puhelin, muuten niitä ei löydy.
Olen huomannut jos on monta rautaa tulessa niin varmasti unohtuu jotain. Pitäisi osata ottaa rauhallisesti, niin yleensä otankin, joskus vain tilanteet kasautuu.
Kun ikää tulee niin kaikki vielä korostuu. Joskus lähden hakean jotain toisesta huoneesta ja unohdan matkalla mitä olin hakemassa. Nimet tahtoo unohtua, jos alkaa oikein muistelemaan niin ei muista senkään vertaa.