Lähdenkö vai jäänkö
katsonko vielä huomisen
Olisiko se päivä parempi
kuin tämä
tai eilinen
Huokaan ja vaikenen
valinnan vaikeutta
Jos näkisin
Hetken tulevan
voisin välttää tai
sitä kohden kiitää
sydän avoinna
kuin silloin kerran
kun rakkausnälkä ajoi
syliin lämpöiseen
Sanat kadonneet
sävel sielujen ei soi
Hetket yhteiset
joista haaveiltiin
Vain pimeässä
peiton alla
kätesi vaativat
minua lähelleen
silloin kaipaat
muulloin et
Kuin salaa
vaimoasi hyväilet
Sylin lämpöön käperryin
pian jo palelin
Päivä eilinen oli parempi
kuin tämä hetki
kun huomaan
ettei merkitystä
meillä ollutkaan
Kultaiset renkaat
merkkinä lupauksista
yhteisistä unelmista
Kiilto kullan ei vielä himmennyt
haaveet haihtuneet eiliseen
usko huomiseen eksyksissä
löydä ei meitä kumpaakaan
Kaksi muukalaista
saman peiton alla
omaan itseensä käpertyy
selätyksin nukkuu
omat unelmansa unelmoi
miettii loihtivansa toisen pois
Tie vie, tie vie
helppo sanoa
ja katsoa
kun tie vie meitä
Tulee huominen
Kuilu välillämme
syvenee
repeää
kahdeksi maaksi
Lähdenkö vai jäänkö
Kuilun reunalla
vilkutan
jatkan matkaa
niin kuin sinäkin
kun huomaan
ettei merkitystä
meillä ollutkaan
- SeijaSini -
katsonko vielä huomisen
Olisiko se päivä parempi
kuin tämä
tai eilinen
Huokaan ja vaikenen
valinnan vaikeutta
Jos näkisin
Hetken tulevan
voisin välttää tai
sitä kohden kiitää
sydän avoinna
kuin silloin kerran
kun rakkausnälkä ajoi
syliin lämpöiseen
Sanat kadonneet
sävel sielujen ei soi
Hetket yhteiset
joista haaveiltiin
Vain pimeässä
peiton alla
kätesi vaativat
minua lähelleen
silloin kaipaat
muulloin et
Kuin salaa
vaimoasi hyväilet
Sylin lämpöön käperryin
pian jo palelin
Päivä eilinen oli parempi
kuin tämä hetki
kun huomaan
ettei merkitystä
meillä ollutkaan
Kultaiset renkaat
merkkinä lupauksista
yhteisistä unelmista
Kiilto kullan ei vielä himmennyt
haaveet haihtuneet eiliseen
usko huomiseen eksyksissä
löydä ei meitä kumpaakaan
Kaksi muukalaista
saman peiton alla
omaan itseensä käpertyy
selätyksin nukkuu
omat unelmansa unelmoi
miettii loihtivansa toisen pois
Tie vie, tie vie
helppo sanoa
ja katsoa
kun tie vie meitä
Tulee huominen
Kuilu välillämme
syvenee
repeää
kahdeksi maaksi
Lähdenkö vai jäänkö
Kuilun reunalla
vilkutan
jatkan matkaa
niin kuin sinäkin
kun huomaan
ettei merkitystä
meillä ollutkaan
- SeijaSini -
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aikas hieno runo.
Moni osaa varmaan samaistua tähän, mullekin kolahti paikka paikoin. Kun ei kummallakaan ole enää sitä tahtoa, ei synny enää siltaa sen kuilun yli.