Kuten otsikossa jo lukikin, vanhempani eivät hyväksy seurustelua, eivätkä edes poikaa kaverina! Olen siis 14, eikä meillä koskaan ole käynyt ketään poikaa edes kylässä, joka ei olisi sukulainen/veljen kaveri. Kerran piti yhden koulujutun takia tulla, murtta vanhemmat ei hyväksyny. Tai äiti ei. Isäni kantaa en oikein varmasti tiedä, kun suu muualla, mutta hän pitää suurena asiana sitä kun ottaa korvikset. Joo, se on iso asia eskarilaiselle, mutta ei
5-luokkalaiselle tytölle. (korvikset vasta silloin) Piti pitää oikein perhepalaveri, eli siitä voi päätellä jo jotain...
Niin, miten voin kasvaa ja kehittyä vapaasti kun vanhemmat eivät anna minun kasvaa D:
No, kuitenkin kiitos jo etukäteen kaikista vastauksista ja huvittavista trolleista.
5-luokkalaiselle tytölle. (korvikset vasta silloin) Piti pitää oikein perhepalaveri, eli siitä voi päätellä jo jotain...
Niin, miten voin kasvaa ja kehittyä vapaasti kun vanhemmat eivät anna minun kasvaa D:
No, kuitenkin kiitos jo etukäteen kaikista vastauksista ja huvittavista trolleista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
no jos ne käy valittaa, SO WHAT? ei ne sua voi kieltää... tohon ikään alkaa pikkuhiljaa jo kuuluakin poikia ja silleen, niin älä pelkää.
paitsi eihän sulla mikään kiire ole, itse vasta 17 ja nyt vasta alkanut seurusteleen :P
Mene käymään vaikka pojan kotona, jos poika ei voi tulla kotiisi! Tai kävelkää ulkona. Kyllä sinun kasvaa ja kehittyä pitää :)
Mä haistattaisin vaan vitut tollasille vanhemille, tee mitä haluat tehdä. älä ole lammas.
Itselläni on 11v poika ja olen iloinen että hänellä on tyttö sekä poikapuolisia kavereita ja annan kaikkien käydä meillä kylässä,se on mielestäni osa kasvatusta että saa tutustua molempiin sukupuoliin.Kaveruus ei aina tarkoita seksiä toisen sukupuolen kanssa vaan monesti eri sukupuolilla "synkkaa"paremmin ja pystyy puhumaan avoimemmin asioista jotka askarruttaa.Itselläni oli sinun ikäisenä useita poikapuolisia kavereita ja pärjäsin heidän kanssaan paremmin kuin tyttöjen.Seksiä meillä ei ikinä ollut,pelkkä kaveruus,menetin itse neitsyyteni reilu 18v ja uskon sen olevan pelkästään siitä että sain olla hyvä ystävä poikien kanssa.Äitini yritti myös olla esteenä poikien suhteen,mutta kun huomasi,että olen vain kaveri,antoi olla.Pojat ennemmin suojelivat minua toisilta yrittäjiltä etten olisi joutunut teiniäidiksi ja kiitos siitä heille:)Tsemppiä Sinulle ja Hyvää Kesää:)
Aika nuorena olet menettänyt neitsyytesi!
Ei ne mullakaan aluksi hyväksynyt seurusteluani, tosin ymmärsin vasta jälkikäteen mitä seurustelu itse asiassa tarkoittaa......aloitin ekan kerran seurustelun kuudennella luokalla -.-' Enkä saanut siitä suhteesta mitään irti, poika ei soitellut, minä en soitellut, oltiin kamuja kolme vuotta kunnes myönnettiin et ei tästä tule mitään....Nyt aloitin uuden seurustelusuhteen vakavissani tammikuussa, olen siis kohta 17 vuotias tyttö....Sinulla ei ole kiirettä mutta jos haluat niin mikäs siinä :)
Puhu vanhemmillesi, ehkä he kuuntelevat :D
asiaton kysymys mutta pakko kysyä: kuuluuko johonkin uskonnolliseen vähemmistöön? Jos et niin ihmettelen hiukan vanhempien ylisuojelevuutta. Heillä ei ole oikeutta valita ystäviäsi tai poikaystävääsi, voivat toki sanoa eriävän mielipiteen mutta sinun ei tarvitse huomioida sitä, kannattaa keskustella koska voin sanoa että elämä voi muutta hieman hankalaksi kuitenkin jatkuvasta erimielisyydestä
Nyt oon avun tarpeessa! Mitä teen? Isä on ties missä, äidillä uusi mies joka on rasistinen!!!!!
En ole mikään asianhuohottaja, mutta mitä teen? Olen afrikkalaisiin suuntautuva ihminen joka haluaa mennä tummaihoisen kanssa naimisiin.. mutta mitä teen kun isäpuoli on rasistinen eikä hyväksy!?