Hoikka vaimo / Pitkä avioliitto

Yhtäläisyysmerkit ,niin samanlaiset ajatukset on myös minulla miehen suhteen,miehen jota parhaillaan etsin.
Siisteys ja perhekeskeisyys , laatusanoja varsinkin minulle.

"Miehen olisi silloin myös pitänyt olla salasyöppö (tai -juoppo), sen verran niukat mutta terveelliset on ruokatarjoilut tässä huushollissa."

Olen tuosta lauseestasi aikasti huvittunut, Kulinaristi kun olen ja loistava kokki.
Soisitko minulle, Saima, jokusen vinkin, mitä kattilassasi kiehuu, vai onko lautasille tarjolla vain elävää ravintoa tai muita surkeuksia? :) :)
H.

hunksz kirjoitti:

"Miehen olisi silloin myös pitänyt olla salasyöppö (tai -juoppo), sen verran niukat mutta terveelliset on ruokatarjoilut tässä huushollissa."

Olen tuosta lauseestasi aikasti huvittunut, Kulinaristi kun olen ja loistava kokki.
Soisitko minulle, Saima, jokusen vinkin, mitä kattilassasi kiehuu, vai onko lautasille tarjolla vain elävää ravintoa tai muita surkeuksia? :) :)
H.

Lue lisää

Ootas kun muistelen milloin olen tehnyt ruokaa... hmmm. Nojoo tänään kaivettiin ensimmäiset uudet potut maasta, niin olivat kauniita ja sileitä ja valkeita kuin nuorikkokanan munat. Ja hyviä. Voita noukkaan!

Silliä ei ehditty pöytään tuoda kun aikamiespoika tuli pyörälenkillään käymään ja halusi grillata siihen oheen kunnon saksalaista aaluokan makkaraa. Hyvää sekin oli, melkein ainoa tuote mitä liidelistä käyn ostamassa - lähinnä miesväelle mutta maittaahan tuo minullekin. Sillipurkki avataan toiseen omanmaan perunasatsiin.

Niin, MINÄ tein salaatin, ja ison kulhollisen teinkin ja hyvää oli. Jäi vähän iltapalaksi, täydennellään jollain mukavalla kunhan saunasta ehditään. Ja painotan vielä: puolisko hoiti perunat ja poika grillasi. Minulle jäi vain tuo salaatti-hantlankarin homma niinkuin yleensäkin ;-/

Kerropa edes yksi oma bravuurisi, kiitos! Ollaan kovia kopsaamaan tutuilta...

saimaantaka* kirjoitti:

Ootas kun muistelen milloin olen tehnyt ruokaa... hmmm. Nojoo tänään kaivettiin ensimmäiset uudet potut maasta, niin olivat kauniita ja sileitä ja valkeita kuin nuorikkokanan munat. Ja hyviä. Voita noukkaan!

Silliä ei ehditty pöytään tuoda kun aikamiespoika tuli pyörälenkillään käymään ja halusi grillata siihen oheen kunnon saksalaista aaluokan makkaraa. Hyvää sekin oli, melkein ainoa tuote mitä liidelistä käyn ostamassa - lähinnä miesväelle mutta maittaahan tuo minullekin. Sillipurkki avataan toiseen omanmaan perunasatsiin.

Niin, MINÄ tein salaatin, ja ison kulhollisen teinkin ja hyvää oli. Jäi vähän iltapalaksi, täydennellään jollain mukavalla kunhan saunasta ehditään. Ja painotan vielä: puolisko hoiti perunat ja poika grillasi. Minulle jäi vain tuo salaatti-hantlankarin homma niinkuin yleensäkin ;-/

Kerropa edes yksi oma bravuurisi, kiitos! Ollaan kovia kopsaamaan tutuilta...

Lue lisää

Eipä minulla parempia bravuureita ole kun netissä tai telkkarissakaan.
Kahta jekkua voisit kokeilla:

Halkaise tankoparsa ja raavi salaattiin vain sieltä sisuksesta ja sekoita mömmö Balsamiviinietikkaan, makusi mukaan. Älä paloittele sitä salaattiin ollenkaan.
Ja halkaise myös valkosipulilohkot ja ota pois se ydin ja laita eri rasiaan.
Ytimessä on se kitkeryys.
Niitä voit sitten käyttää sinne missä potkua tarvitaan ja sinne missä tarvitaan Valkosipulin lempeä aromi.
H.

Aha, entäs me vanhempina avioituneet? Onkohan kaikilla nuorilla silmää erottaa joitakin ongelmakohtia? Ei niitä aina ole, mutta esim. narsisteja liikkuu nykyään enenevässä määrin.

Meillä sujuu lähes kiitettävästi, siksi, etten saa kaikkia oikkujani läpi:) Muuten olisi omasta puolestani täysi kymppi, lähes, etten taas sanoisi liikaa.
Ei vaan, kyllä molempien on saatava itseään toteuttaa sopivassa määrin muut huomioiden. Valkosipulisortit sitten molempien syöden:)
Tupakoinnit ja viinakset enemmässä määrin jättäisin hyvän liiton ulkopuolelle.
Kohtuudella eläen ei lihokaan paljoa yli.

Toistensa kunnioituksesta ja erilaisuuden hyväksymisestä on pitkälti kyse. Samansorttinen huumori on etu ja muutenkin elämän arvojen tulee sopia yhteen.

Olen ajatuksistasi samaa mieltä. En ole pitänyt koskaan lihavista ihmisistä joiden suu jauhaa jatkuvasti roskaruokaa. Näitä ei voi olla näkemättä jos ohittaa pikamättämöt, harvoin siellä solakka ihminen jonossa seisoo.
Itsestään on huolehdittava, naistenkin jos haluaa makuuhuoneessa vipinää, ei läski sytytä oli miten pitkä yhdessä olo tahansa, ei minua ainakaan.

ei läskeille mielenk kirjoitti:

Olen ajatuksistasi samaa mieltä. En ole pitänyt koskaan lihavista ihmisistä joiden suu jauhaa jatkuvasti roskaruokaa. Näitä ei voi olla näkemättä jos ohittaa pikamättämöt, harvoin siellä solakka ihminen jonossa seisoo.
Itsestään on huolehdittava, naistenkin jos haluaa makuuhuoneessa vipinää, ei läski sytytä oli miten pitkä yhdessä olo tahansa, ei minua ainakaan.

Lue lisää

Parempi jauhaa roskaruokaa, kuin paskaa.
Jospa sinä olet poikkeus?
Jos nyt yleensä mistään sytyt.

Jos se heille sopii, anna hinaajan hinata hidasta.
Vilauksella ei kannata tehdä psykoanalyysia.

Kyllä jää pelivaraa!

Oma painoindeksini oli viime solujakaumamittauksessa 30 ja painoni 3,5kg yli urheiluopiston määrittämän ihannepainon.

Kyllä mahtuisi vaimoon laardia noissa lukemissa!

Indeksit saa työntää sinne valottomaan paikkaan.

laiska-lasse kirjoitti:

Kyllä jää pelivaraa!

Oma painoindeksini oli viime solujakaumamittauksessa 30 ja painoni 3,5kg yli urheiluopiston määrittämän ihannepainon.

Kyllä mahtuisi vaimoon laardia noissa lukemissa!

Indeksit saa työntää sinne valottomaan paikkaan.

Lue lisää

HIH !
Lasse ei taida ottaa tosissaan tutkimuksen tuloksia, kuinkas nyt silleen?

Ei vaan, sun painoindeksin laskemisessa mättää jokin, koska indeksillä 30 kärsit merkittävästä lihavuudesta eikä se natsaa tuohon 3,5 k, joka ei todellakaan ole juuri mitään.

Indeksihän lasketaan: paino jaettuna pituuden neliöllä.
Netissä on valmiita laskureita.
http://www.tohtori.fi/?page=1402050
Käy laskemassa saatko saman tuloksen.

kastekukka kirjoitti:

HIH !
Lasse ei taida ottaa tosissaan tutkimuksen tuloksia, kuinkas nyt silleen?

Ei vaan, sun painoindeksin laskemisessa mättää jokin, koska indeksillä 30 kärsit merkittävästä lihavuudesta eikä se natsaa tuohon 3,5 k, joka ei todellakaan ole juuri mitään.

Indeksihän lasketaan: paino jaettuna pituuden neliöllä.
Netissä on valmiita laskureita.
http://www.tohtori.fi/?page=1402050
Käy laskemassa saatko saman tuloksen.

Lue lisää

Luotan asiantuntijoihin!

Kahden Tanhuvaaran asiantuntijan solujakaumalaitteiston analyysin perusteella minulla on ylävartalossa lihasmassaa 65% enemmän kuin kokoisillani ikäluokkani ukoilla.
Keskivartalossa lukema on 45%.
Alaraajoissa vain 15%.

Indeksit ovat idioottimaisia yleistyksia.
Tietysti tyhjää parempia mutta omaa tolkkuakin pitäisi olla.

Ennen kevään häiriötä olin hyvin lähellä minulle määritettyä ihannepeinoa.

Minusta painoindeksiä parempi vertailulukema on rasva%!

Minulla se oli 15% jossa on jo mukana "ikähyvitys".
Rasvan tavoitealue on hieman ikää hyväksyvä.
Rasvamittaus myös analysaattorilla!

Otahan selvää asioista!
Tai käy itse analyysissä, asiallisessa paikassa eikä tusinaterapeutilla.
Luotan enemmän urheiluopiston välineistöön heidän henkilökuntansa käyttämänä kuin "fysioteekkien" tusinavehkeisiin.

laiska-lasse kirjoitti:

Luotan asiantuntijoihin!

Kahden Tanhuvaaran asiantuntijan solujakaumalaitteiston analyysin perusteella minulla on ylävartalossa lihasmassaa 65% enemmän kuin kokoisillani ikäluokkani ukoilla.
Keskivartalossa lukema on 45%.
Alaraajoissa vain 15%.

Indeksit ovat idioottimaisia yleistyksia.
Tietysti tyhjää parempia mutta omaa tolkkuakin pitäisi olla.

Ennen kevään häiriötä olin hyvin lähellä minulle määritettyä ihannepeinoa.

Minusta painoindeksiä parempi vertailulukema on rasva%!

Minulla se oli 15% jossa on jo mukana "ikähyvitys".
Rasvan tavoitealue on hieman ikää hyväksyvä.
Rasvamittaus myös analysaattorilla!

Otahan selvää asioista!
Tai käy itse analyysissä, asiallisessa paikassa eikä tusinaterapeutilla.
Luotan enemmän urheiluopiston välineistöön heidän henkilökuntansa käyttämänä kuin "fysioteekkien" tusinavehkeisiin.

Lue lisää

Olkoon niin kuin sanot. Pääasia, että on sinut kehonsa kanssa.

Enpä taida hukata aikaani tuonne painonhallinnan ja indeksien ihmeelliseen maailmaan. Painoni ei ole minulle ongelma (se parjattu indeksi on 24).

Rasvaprosenttia minulta ei ole mitattu, varmasti on enemmän kuin 15. Jos tulee eteen mahdollisuus ilmaiseksi mitauttaa niin voisihan sen uteliaisuuttaan ottaa.

Jatketaan eloa ja pidetään itsestämme hyvää huolta. Eiköhän sillä selviä ilman prosentteja ja indeksejäkin.
:)

Mitä sanoisit oman painoni noususta; tarvitsin hormooneja lapsen tekoa varten. Painoa tuli entisillä eväillä kilo ja kk. Päätimme lopettaa niiden syönnin ja silloin sitten uusi elämä lähti liikkeelle. Siitä seurasi lisää painoa 22kg! Siitä jäi laitokselle vain 6kg:( Lapsi yli 4kg.

Yhdessä vaiheessa sain laskua 8kg, mikä on hitaasti palannut. Pullukaksi jäin.
Nyt sitten on turha kuvitella itseään tikuksi. Minun motiivini ei riitä pelkästään muita miellyttääkseni olemaan lähes syömättä.
Sama tausta sisarellakin, lapsen jälkeen kilot jäivät.

Meillä on hormoonitoiminnassa ja aineenvaihdunnassa jokin heitto, koska suursyömäreitä ei olla.

Kumma tapa lukea sinulla Pirre. Ei siitä ole kysymys,että väkisin pitäisi nuorena pysyä. Vai onko hoikkus ja normaalipaino sinusta nuorta ja ikänsä takeeksi pitää olla läski? Siltä vastauksesi kuullostaa. Ihan turhaa on puolustella lihavan onnea, ei se ole sitä vaan sulaa kärsimystä varsinkin vanhana. Ei pelkästään ulkonäön vuoksi: lihava hikoaa, saa sydän- ja liikuntaeelinsairauksia jne. Parempi pitää itsensä normaalipainoisena, säästyy ainakin liialta ähkyltä. Kakskymppisenä pysymisestä kukaan ei ole inahtanut mitään paitsi sinä.

Lue joskus kirjoitti:

Kumma tapa lukea sinulla Pirre. Ei siitä ole kysymys,että väkisin pitäisi nuorena pysyä. Vai onko hoikkus ja normaalipaino sinusta nuorta ja ikänsä takeeksi pitää olla läski? Siltä vastauksesi kuullostaa. Ihan turhaa on puolustella lihavan onnea, ei se ole sitä vaan sulaa kärsimystä varsinkin vanhana. Ei pelkästään ulkonäön vuoksi: lihava hikoaa, saa sydän- ja liikuntaeelinsairauksia jne. Parempi pitää itsensä normaalipainoisena, säästyy ainakin liialta ähkyltä. Kakskymppisenä pysymisestä kukaan ei ole inahtanut mitään paitsi sinä.

Lue lisää

Pysyyköhän kukaan ns. lähtöpainossaan esim. kuusikymppiseksi, tuskin vaan, ja silti olematta läski, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mieki painoin 48 kiloa naimisiin mennessä, ja kyl sitä painoa on kertynyt jo pikkasen lisää :/ - ei seihtemää kymmentä mutta yli kuusi..

Myös mieheni oli hoikka poika ollakseen isokokoinen, n. 80 kiloa, ja nyt yli 100..eikä ole läskikään..kylse avio onni, josta aloituksessa nähdäkseni oli kysymys, riippuu ihan muista asioista kuin pelkästään läskistä..

Terveys ja lihavuus on taas ihan eri laulun aihe..

Pirre* kirjoitti:

Pysyyköhän kukaan ns. lähtöpainossaan esim. kuusikymppiseksi, tuskin vaan, ja silti olematta läski, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mieki painoin 48 kiloa naimisiin mennessä, ja kyl sitä painoa on kertynyt jo pikkasen lisää :/ - ei seihtemää kymmentä mutta yli kuusi..

Myös mieheni oli hoikka poika ollakseen isokokoinen, n. 80 kiloa, ja nyt yli 100..eikä ole läskikään..kylse avio onni, josta aloituksessa nähdäkseni oli kysymys, riippuu ihan muista asioista kuin pelkästään läskistä..

Terveys ja lihavuus on taas ihan eri laulun aihe..

Lue lisää

Mikä lähtöpaino, syntymäpainoko?

Pirre* kirjoitti:

Pysyyköhän kukaan ns. lähtöpainossaan esim. kuusikymppiseksi, tuskin vaan, ja silti olematta läski, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mieki painoin 48 kiloa naimisiin mennessä, ja kyl sitä painoa on kertynyt jo pikkasen lisää :/ - ei seihtemää kymmentä mutta yli kuusi..

Myös mieheni oli hoikka poika ollakseen isokokoinen, n. 80 kiloa, ja nyt yli 100..eikä ole läskikään..kylse avio onni, josta aloituksessa nähdäkseni oli kysymys, riippuu ihan muista asioista kuin pelkästään läskistä..

Terveys ja lihavuus on taas ihan eri laulun aihe..

Lue lisää

Miehen ja naisen kokoero oli siinä tutkimuksessa se pointti. Teillähän tuota eroa on joten olette siihen tutkimukseen perustuen onnellisia ;))

Pirre* kirjoitti:

Pysyyköhän kukaan ns. lähtöpainossaan esim. kuusikymppiseksi, tuskin vaan, ja silti olematta läski, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mieki painoin 48 kiloa naimisiin mennessä, ja kyl sitä painoa on kertynyt jo pikkasen lisää :/ - ei seihtemää kymmentä mutta yli kuusi..

Myös mieheni oli hoikka poika ollakseen isokokoinen, n. 80 kiloa, ja nyt yli 100..eikä ole läskikään..kylse avio onni, josta aloituksessa nähdäkseni oli kysymys, riippuu ihan muista asioista kuin pelkästään läskistä..

Terveys ja lihavuus on taas ihan eri laulun aihe..

Lue lisää

Mikä lähtopaino pitäisi muka ottaa esille? Näkeehän sen silmämäärälläkin, onko joku ylipainoinen vai hoikanpuoleinen ja onhan olemassa vaaka.

Joo,sun vastauksesi on tyypillinen pikku eukon vuodatus. Olet siis pyylevähkö, mutta et halua laihduttaa ja siksi puolustelet. Oma asiasi, mutta älä sen vuoksi sorsi muita mielipiteitä.

Mitä on avio-onni sinun kielelläsi? Sitä,että tykätään toisesta? Mutta sehän ei välttämättä tarkoita, etteikö vuosien kuluttua seksuaalista intoa voisi hakea myös erilaiselta naiselta eikä välttämättä nuoremmalta tai hoikemmalta vaan erilaiselta. Harvempi aviomies/-vaimo haluaa loukata puolisoaan kertomalla muista retkistä, jollei ole aivan pakko ja harvoin on. Silti niitä on lähes jokaisessa liitossa, oli avio-, avo- tai muu systeemi.

Sinäkin puhut yksipuolisesti avio-onnesta ja ikäänkuin viet sanat suusta mieheltäsi. Mutta oletteko todella yhtä mieltä siitä,että olette onnellisia ja mitä se onni tarkoittaa sinulle ja mitä miehelle? Veikkaan,että eri asioita, koska mies ei ole nainen - sittenkään ja osaa perhesovun vuoksi olla mieluummin samaa mieltä kuin sanoa oikean mielipiteensä. Mistä luulet pornon suosion johtuvan - naistenko tarpeista? On tykkäämistä ja tykkäämistä.

Aika monesti pitkissä liitoissa nainen asettuu lopulta ikäänkuin miehen äidiksi. Oikoo takkia, paitoja, sanoo mitä päälle pannaan, kun mies lähtee ulos, tarkastaa ulkoasun kuin äiti ikään pieneltä lapselta. Huolehtii, onko syönyt, juonut, ottanut lääkkeensä, valitsee vaatteet ja jopa ostaa ne. Mies asettuu lapseksi välttääksen riitoja. Onko se avio-onnea, täysijärkisten tapa olla muka onnellisia? Kuka siinä on se onnellinen - siis oikeasti ja ilman näitä sosiaalisia kiemuroita? Ryhtyykö nainen miehelle äidiksi sen jälkeen, kun seksuaalista intoa ei puolin eikä toisin enää ole tai on hyvin vähän? Eli "äidin ja lapsen roolit" ovat sublimaatiota jollekin muulle?

Eikö ole niin,että mukaudutaan puolin ja toisin, mies vaimon ikäviin puoliin, nainen miehen, koska molemmat ovat sitä mieltä itsekseen,että palvelut pelaavat ja syitä on liian vähän erota ja lisäksi se on niin pelottavaa. Me olemme mukavuudenhaluisia emmekä mielellämme ota haasteita varsinkaan vanhoina. Ja sitähän itsenäinen elämä on, haasteita täynnä. Pelottavaa sellaiselle, joka on tottunut neuvottelemaan kaikesta yhdessä, on kahden tulot ja varallisuus ja enemmän tai vähemmän "onnellinen" elämä.

Mitä "onni" siis on? Aika monelle se on varallisuutta ja sitä,että on taloudellisesti turvallinen elämä, joku joka elää samassa taloudessa ja jonka tuntee. Kun lapsia ei enää ole, miehestä tulee lapsi ja vaimosta äiti jälleen. Silloin ei tosiaan puolison hoikkuudella ole väliä, huvitukset haetaan muualta.

Lue joskus kirjoitti:

Mikä lähtopaino pitäisi muka ottaa esille? Näkeehän sen silmämäärälläkin, onko joku ylipainoinen vai hoikanpuoleinen ja onhan olemassa vaaka.

Joo,sun vastauksesi on tyypillinen pikku eukon vuodatus. Olet siis pyylevähkö, mutta et halua laihduttaa ja siksi puolustelet. Oma asiasi, mutta älä sen vuoksi sorsi muita mielipiteitä.

Mitä on avio-onni sinun kielelläsi? Sitä,että tykätään toisesta? Mutta sehän ei välttämättä tarkoita, etteikö vuosien kuluttua seksuaalista intoa voisi hakea myös erilaiselta naiselta eikä välttämättä nuoremmalta tai hoikemmalta vaan erilaiselta. Harvempi aviomies/-vaimo haluaa loukata puolisoaan kertomalla muista retkistä, jollei ole aivan pakko ja harvoin on. Silti niitä on lähes jokaisessa liitossa, oli avio-, avo- tai muu systeemi.

Sinäkin puhut yksipuolisesti avio-onnesta ja ikäänkuin viet sanat suusta mieheltäsi. Mutta oletteko todella yhtä mieltä siitä,että olette onnellisia ja mitä se onni tarkoittaa sinulle ja mitä miehelle? Veikkaan,että eri asioita, koska mies ei ole nainen - sittenkään ja osaa perhesovun vuoksi olla mieluummin samaa mieltä kuin sanoa oikean mielipiteensä. Mistä luulet pornon suosion johtuvan - naistenko tarpeista? On tykkäämistä ja tykkäämistä.

Aika monesti pitkissä liitoissa nainen asettuu lopulta ikäänkuin miehen äidiksi. Oikoo takkia, paitoja, sanoo mitä päälle pannaan, kun mies lähtee ulos, tarkastaa ulkoasun kuin äiti ikään pieneltä lapselta. Huolehtii, onko syönyt, juonut, ottanut lääkkeensä, valitsee vaatteet ja jopa ostaa ne. Mies asettuu lapseksi välttääksen riitoja. Onko se avio-onnea, täysijärkisten tapa olla muka onnellisia? Kuka siinä on se onnellinen - siis oikeasti ja ilman näitä sosiaalisia kiemuroita? Ryhtyykö nainen miehelle äidiksi sen jälkeen, kun seksuaalista intoa ei puolin eikä toisin enää ole tai on hyvin vähän? Eli "äidin ja lapsen roolit" ovat sublimaatiota jollekin muulle?

Eikö ole niin,että mukaudutaan puolin ja toisin, mies vaimon ikäviin puoliin, nainen miehen, koska molemmat ovat sitä mieltä itsekseen,että palvelut pelaavat ja syitä on liian vähän erota ja lisäksi se on niin pelottavaa. Me olemme mukavuudenhaluisia emmekä mielellämme ota haasteita varsinkaan vanhoina. Ja sitähän itsenäinen elämä on, haasteita täynnä. Pelottavaa sellaiselle, joka on tottunut neuvottelemaan kaikesta yhdessä, on kahden tulot ja varallisuus ja enemmän tai vähemmän "onnellinen" elämä.

Mitä "onni" siis on? Aika monelle se on varallisuutta ja sitä,että on taloudellisesti turvallinen elämä, joku joka elää samassa taloudessa ja jonka tuntee. Kun lapsia ei enää ole, miehestä tulee lapsi ja vaimosta äiti jälleen. Silloin ei tosiaan puolison hoikkuudella ole väliä, huvitukset haetaan muualta.

Lue lisää

Näitä keskenkasvuisia lapsi-miehiä on palstallakin jotka hehkuttavat vaimonsa vaateostoilla. Nämä samat keskenkasvuiset myös osaavat alistaa kuten on kuultu.

vai joku muu kirjoitti:

Mikä lähtöpaino, syntymäpainoko?

He..no ei nyt niin, vaan kun avioliitosta oli kysymys, tarkoitin yhteisen tien lähtöpainoa..43 votta sitten...

Pirre* kirjoitti:

Pysyyköhän kukaan ns. lähtöpainossaan esim. kuusikymppiseksi, tuskin vaan, ja silti olematta läski, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mieki painoin 48 kiloa naimisiin mennessä, ja kyl sitä painoa on kertynyt jo pikkasen lisää :/ - ei seihtemää kymmentä mutta yli kuusi..

Myös mieheni oli hoikka poika ollakseen isokokoinen, n. 80 kiloa, ja nyt yli 100..eikä ole läskikään..kylse avio onni, josta aloituksessa nähdäkseni oli kysymys, riippuu ihan muista asioista kuin pelkästään läskistä..

Terveys ja lihavuus on taas ihan eri laulun aihe..

Lue lisää

Vaimoni vastaus itseihailuuni: Paino pysyy, mitat muuttuu!

Treenipainoni oli 20:nä 85kg.
Vyötärö oli samaan aikaan 78cm.

Vähättelin 5kg:n painon lisäystä ( > 90:een kiloon ) jolloin sain yo. vastauksen.
Jokainen lisäkilo on tullut vyötärölleni.
Pieni osa muualle mutkia oikomaan.

kastekukka kirjoitti:

Miehen ja naisen kokoero oli siinä tutkimuksessa se pointti. Teillähän tuota eroa on joten olette siihen tutkimukseen perustuen onnellisia ;))

Niinpä niin..jotenkin tuntuu että tuollaiset ns. tutkimukset yksin kertaistavat elämän, höpö tutkimuksia.

Lue joskus kirjoitti:

Mikä lähtopaino pitäisi muka ottaa esille? Näkeehän sen silmämäärälläkin, onko joku ylipainoinen vai hoikanpuoleinen ja onhan olemassa vaaka.

Joo,sun vastauksesi on tyypillinen pikku eukon vuodatus. Olet siis pyylevähkö, mutta et halua laihduttaa ja siksi puolustelet. Oma asiasi, mutta älä sen vuoksi sorsi muita mielipiteitä.

Mitä on avio-onni sinun kielelläsi? Sitä,että tykätään toisesta? Mutta sehän ei välttämättä tarkoita, etteikö vuosien kuluttua seksuaalista intoa voisi hakea myös erilaiselta naiselta eikä välttämättä nuoremmalta tai hoikemmalta vaan erilaiselta. Harvempi aviomies/-vaimo haluaa loukata puolisoaan kertomalla muista retkistä, jollei ole aivan pakko ja harvoin on. Silti niitä on lähes jokaisessa liitossa, oli avio-, avo- tai muu systeemi.

Sinäkin puhut yksipuolisesti avio-onnesta ja ikäänkuin viet sanat suusta mieheltäsi. Mutta oletteko todella yhtä mieltä siitä,että olette onnellisia ja mitä se onni tarkoittaa sinulle ja mitä miehelle? Veikkaan,että eri asioita, koska mies ei ole nainen - sittenkään ja osaa perhesovun vuoksi olla mieluummin samaa mieltä kuin sanoa oikean mielipiteensä. Mistä luulet pornon suosion johtuvan - naistenko tarpeista? On tykkäämistä ja tykkäämistä.

Aika monesti pitkissä liitoissa nainen asettuu lopulta ikäänkuin miehen äidiksi. Oikoo takkia, paitoja, sanoo mitä päälle pannaan, kun mies lähtee ulos, tarkastaa ulkoasun kuin äiti ikään pieneltä lapselta. Huolehtii, onko syönyt, juonut, ottanut lääkkeensä, valitsee vaatteet ja jopa ostaa ne. Mies asettuu lapseksi välttääksen riitoja. Onko se avio-onnea, täysijärkisten tapa olla muka onnellisia? Kuka siinä on se onnellinen - siis oikeasti ja ilman näitä sosiaalisia kiemuroita? Ryhtyykö nainen miehelle äidiksi sen jälkeen, kun seksuaalista intoa ei puolin eikä toisin enää ole tai on hyvin vähän? Eli "äidin ja lapsen roolit" ovat sublimaatiota jollekin muulle?

Eikö ole niin,että mukaudutaan puolin ja toisin, mies vaimon ikäviin puoliin, nainen miehen, koska molemmat ovat sitä mieltä itsekseen,että palvelut pelaavat ja syitä on liian vähän erota ja lisäksi se on niin pelottavaa. Me olemme mukavuudenhaluisia emmekä mielellämme ota haasteita varsinkaan vanhoina. Ja sitähän itsenäinen elämä on, haasteita täynnä. Pelottavaa sellaiselle, joka on tottunut neuvottelemaan kaikesta yhdessä, on kahden tulot ja varallisuus ja enemmän tai vähemmän "onnellinen" elämä.

Mitä "onni" siis on? Aika monelle se on varallisuutta ja sitä,että on taloudellisesti turvallinen elämä, joku joka elää samassa taloudessa ja jonka tuntee. Kun lapsia ei enää ole, miehestä tulee lapsi ja vaimosta äiti jälleen. Silloin ei tosiaan puolison hoikkuudella ole väliä, huvitukset haetaan muualta.

Lue lisää

Miulleko tuo hitsinmoinen vuodatus oli, - mutta ihan turhaan se meni, - mie mikkää soppaluu taho ollakaan..hiukka ylipainoa silleen sopivasti vain, olen n.165 pitkä, nikamien kasaan menemisiä ei oteta..:)

laiska-lasse kirjoitti:

Vaimoni vastaus itseihailuuni: Paino pysyy, mitat muuttuu!

Treenipainoni oli 20:nä 85kg.
Vyötärö oli samaan aikaan 78cm.

Vähättelin 5kg:n painon lisäystä ( > 90:een kiloon ) jolloin sain yo. vastauksen.
Jokainen lisäkilo on tullut vyötärölleni.
Pieni osa muualle mutkia oikomaan.

Lue lisää

Matosille vältetään..:)

Pirre* kirjoitti:

Miulleko tuo hitsinmoinen vuodatus oli, - mutta ihan turhaan se meni, - mie mikkää soppaluu taho ollakaan..hiukka ylipainoa silleen sopivasti vain, olen n.165 pitkä, nikamien kasaan menemisiä ei oteta..:)

Lue lisää

Just juu Pirre, aina yhtä pinnalta liukumista. Liikkuko siellä sun päässä yhtään mitään muuta kuin sinä ja ukkosi? Jutuista päätellen ei liiku. Taantuminen on sulla tosi lähellä ellei jo päällä.

Mitä vaan kirjoitti:

Just juu Pirre, aina yhtä pinnalta liukumista. Liikkuko siellä sun päässä yhtään mitään muuta kuin sinä ja ukkosi? Jutuista päätellen ei liiku. Taantuminen on sulla tosi lähellä ellei jo päällä.

Lue lisää

Onko elämässäsi vialla kun koko ajan kiukkuat ihmisille, miulle saat kiukutella ihan vappaasti, kuhan pysyt siellä ruuvvun takana :/

Mitä vaan kirjoitti:

Just juu Pirre, aina yhtä pinnalta liukumista. Liikkuko siellä sun päässä yhtään mitään muuta kuin sinä ja ukkosi? Jutuista päätellen ei liiku. Taantuminen on sulla tosi lähellä ellei jo päällä.

Lue lisää

Hävytön vastaus Pirrelle. Pirre on täysillä mukana ja arvostaa puolisoaan.

Lääkkeet jääneet ottamatta?

Meinas oksennus tulla kun luin vastauksen nimimerkillä "Alistu miehellesi". Olis tosi noloo, kun livetilanteessa oksentais tuollaisen lausuman esittäjän päälle. Sen jälkeen tuli mieleen ajatus, että missä näitä sinttejä oikein sikiää? No kaikkihan sen tietää missä!

On aivan mahdollista tehdä mainitsemasi toiminnot samaan aikaan muullooinkin kuin krapulassa ja erittäin vaihdilla, kun mahassa jylläävät kunnon pöpöt. Eikä silloin ehdi katsoa alistuuko jollekin vai alistuuko joku muu kuin vessanpönttö ryöpylle. En ota kantaa tähän alistu -juttuun sen kummemmin, kahjoja riittää muutenkin.