puhua oikeasti, mutta aina ei kehtaa sanoa kaikkea.
sanoa, että anteeksi kun olen näin vaikea.
Olisin halunnut kanssasi kaiken
ja silti en voi.
Olisin halunnut paistaa niitä lettuja
ottaa sen nyrkkeilymatsin
käydä piknikillä
olla autoajelulla
tehdä puuhommia kanssasi
päihittää sun naapurinrouvasi seurana olossa
pelkään näitä:
ihmisiä jotka nielevät toisen elämäänsä, niin ettei jää mitään itselle.
vapauden menetystä (meni jo)
sitä että en enää saa kanssasi muuta kuin sen mikä jää jäljelle
vaikka tahdoin niin paljon muuta
sitä että luet näitä
sitä ettet lue näitä
että se kaikki hyvä oli jo ja nyt on vain tämä
tätä kyllä riittäisi...
Pelkään sitä miten meidän käy. Kaipaan sua jo vierelläsi ja sekin on paha.
sanoa, että anteeksi kun olen näin vaikea.
Olisin halunnut kanssasi kaiken
ja silti en voi.
Olisin halunnut paistaa niitä lettuja
ottaa sen nyrkkeilymatsin
käydä piknikillä
olla autoajelulla
tehdä puuhommia kanssasi
päihittää sun naapurinrouvasi seurana olossa
pelkään näitä:
ihmisiä jotka nielevät toisen elämäänsä, niin ettei jää mitään itselle.
vapauden menetystä (meni jo)
sitä että en enää saa kanssasi muuta kuin sen mikä jää jäljelle
vaikka tahdoin niin paljon muuta
sitä että luet näitä
sitä ettet lue näitä
että se kaikki hyvä oli jo ja nyt on vain tämä
tätä kyllä riittäisi...
Pelkään sitä miten meidän käy. Kaipaan sua jo vierelläsi ja sekin on paha.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiva kuulla.. kerrothan myös hänelle..
omasta tahdostaan kun sitoutuu toiseen ihmiseen. Sitoutuminen ei taida tarkoitaa oman identiteetin kadottamista, jokaisellahan on tarve tulla hyväksytyksi omana itsenään.
Onnea on jakaa asioita ja ajatuksia tärkeän ihmisen kanssa. Kun vaikeistakin asioista voi puhua yhdessä ilman että tarvitsee pelätä, että toinen ei olisi riittävän kypsä kuuntelemaan mitä sinulla on sanottavaa. Ei ole tarvetta elää toisen taskussa, mutta tietää että on olemassa ihminen jolle on tärkeä, vaikka itse olisikin kaukana. Kaukaa tahtoo lähelle koska sen ihmisen luona on hyvä olla.
Miksi olisi väärin kaivata? Eihän tunteiden myöntäminen ole paha asia. Ei ihminen itsenäisyyttään kadota tai osoita olevansa heikko jos on tunteet, vahvuuttahan myöntäminen osoittaa. Ei kukaan tahdo katua elämätöntä elämää, eikä miettiä vanhana mitä jos olisin silloin uskaltanut, elämän parasta ennen päivä kun on koko elämä itsessään.
Toi on niin totta.
Aloittaja on täysin "hupsu" kun luulee että parisuhteessa jossa ihmiset arvostavat toisiaan tapahtuisi jokin vapauden menetys tai että toinen ihminen nielisi toisen elämää. =)
Onnellisen parisuhteen tunnistaa siitä että molemmilla puolisoilla on sitä omaakin aikaa yhdessä olemisen lisäksi. Eihän se toinenkaan puoliso olisi onnellinen jos tuntisi sinun olevan ahdistunut. Siksi asioista pitää keskustella avoimesti ja kertoa niitä tuntemuksiaan Kyllä ne asiat sitä kautta ratkeavat jos vain osaatte keskustella?
Ei pidä pelätä mitään olematonta vaan olla rohkea. Ei mitään ole vielä menetetty joten on turha heittää sitä "kirvestä kaivoon, mitä tulet vielä tarvitsemaan niissä puuhommissa. ;)
Eikä niitä tunteitaankaan pidä peitellä tai padota...hyvä kun kertoo ne ja vielä parempi että kertoisit ne hänelle.
Ei niitä tunteita pitäisi piilotella, mutta itse en niitä saanut tuoda esille, koska toinen ei "osannut" niistä puhua. Parempi olla hiljaa ja antaa suhteen mädäntyä hiljalleen, kun sen eteen ei voi tehdä mitään.