suus.
tää vaan vahvistaa mun uskoa asiasta mitä oon epäillyt. en mä sulle merkitse sitä mitä...luulin.
tää vaan vahvistaa mun uskoa asiasta mitä oon epäillyt. en mä sulle merkitse sitä mitä...luulin.
hil
jai
19441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sama fiilis, toivottavasti et ole hän.
jos olisinkin, mitäpä väliä sillä edes on. tuntuu joskus et millään ei ole.
huokaus.
oma on valintasi.
Silti.. mä tykkään!! :)
Eikä hiljaisuuskaan sitä poista.. eikä vähennä!!
Sydän pomppoillen :)
Hiljaisuus oli oma toiveesi :´(
Voi kun saisimme rohkeutta hiljaisuuden murtamiseen.
Samanlaisissa fiiliksissä mennään täälläkin. Alakulo iskee niin lujaa, ettei pysty hengittämään.
Mitä se sellainen on, että sanoo pitävänsä ja sitten ei enää puhukaan mitään. Ei vastaa vaikka kysytään :(
Lueskelen vaan, mitä ihmisten mielessä liikkuu. Nää viestit täällä on alkaneet kaikki olla niin samanlaisia, lainattuja sanoja ja tyylejä. Ei nää oo keltään kellekkään ja kuitenkin tehty kaikille sopiviksi.
Täällä kuluu aika, kun telkusta ei tuu mitään ja pitää saada ajatukset muualle jauhamasta yhtä ympyrää.
Luulemisesta sen verran,että kyllä sen toisesta aistii, jos jotain on taikka ei ole.
Eri asia sitten on tilanne, mitä milloinkin sopii- ja on mahdollista olla ja mitä ei.
Mäpä oon nyt vihdoin ruvennu rikkomaan ihan tahalleni hiljaisuutta. Typeränä rakensin muurin, etten olisi tungetteleva - ja jäin sen varjoon. Aktiivisuutta peliin, niin tiedät olevasi kiinnostunut.
Antakaa hiljaiset siis palaa! Ihan arkisilla mitä kuuluu -kysymyksillä saatte sen helposti rikki. Ja kukaan ihastunut tuskin kiistää, että toisen kuulumiset eivät muka oikeastikin kiinnostaisi itseä.
Hyvä kommentti. Totta paljon tuossa. Kyllähän se monesti kiinnostaa kuulla toisen kuulumisiakin, ihan ilman sen syvempiä taka-ajatuksiakin, mutta tuolla tavalla saa sentään yhteyden.
Minä pidin hiljaisuutta yllä enkä oikeasti tiedä miksi. Hän yritti murtaa sen hiljaisuuden muurin moneen otteeseen mutta en antanut piiruakaan periksi.
Tällä hetkellä antaisin vaikka oikean käteni että hän vielä kerran yrittäisi.
Suren ja kadun kun mietin paljon hän jaksoi yrittää.
Minä menetin hänet.
Älkää muut tehkö samaa virhettä. Se sattuu niin perkeleesti.
Sanattomuudella saa yhtäpaljon tuhoa aikaan kuin sanoilla
Sattu myös.
Hiljaisuus on hyvää silloin kun ollaan hiljaisuudessa molempien tahdosta
Mutta jos toinen ei tahtoisi että pidetään yllä hiljaisuutta niin silloin se on repivää
ja raastavaa. Ja silloin toinen tuntee että toiselle hiljaisuus on parempi vaihtoeh-
to kuin yhteys hänen kanssaan.
käyttää myös rankaisuna ja toisen nujertamiseen.
oli exän bravuuri !
mutta sanoisinko että tosi lapsellista ja typerää touhua.
Hiljaisuus voi myös olla surua ja käpertymistä omaan itseensä, kun maailma kaatuu päälle ja kukaan ei halua sinua kuunnella. Edes oma puolisosi. Silloin suru ja käpertyminen muodostuu kierteeksi, josta ei ole paluuta. Kokemusta on.
Näin se käy, kun ei ole kuulijaa.
Aina ei ole ketään sellaista, joka malttaisi kuunnella ja olla laittamatta sanoja toisen suuhun ts joka malttaisi pitää kuononsa kiinni ja ihan vain kuunnella.
Sama tunne, kuin puulle puhuisi, paitsi että puu ei keskeytä, eikä tee tyhjäksi kertomaasi. Ei viitsi sitten puhua mitään. Jos oma puolisokaan ei kuuntele, niin kuka sitten tässä maailmassa.
Hiljaisuudesta vaan saattaa tulla tapa ja se ei ole hyvä juttu se.
Pitäisi kai jaksaa huutaa,niin että kuuluu ja perille menee, vaikka mieli tekisi ihan jotain muuta.
Tai sitten pitäis kai etsiä joku, joka osaa viittomakielen :)
Hiljaisuus on paras tapa osoittaa että toinen kohteli huonosti.