Kun elettyä elämää on 43 vuotta takana ja katson olkani taakse, mitä olen saanut aikaan ja millainen olen?
Mennyt avioliitto ja kaksi mahtavaa lasta, jotka ovat kiinteästi osa iloissa ja suruissa.
Työtä ja työtä, jolla todistan itselleni ja työyhteisölle olevani osa sen tuloksellisuutta.
Tunnustan ihastuvani ihmisiin, jotka koen tuulahdukseksi raikasta ilmaa. Ihastun ihmisiin ilman rajoja, ihastun hymyihin, kohteliaisuuteen, keskustelun tasoon. Mukava myöntää, ettei ihastumisella ole rajoja. Ihastun miehiin ja naisiin, nuoriin ja iäkkäisiin.
Mutta, mistä löytää sellainen joka ihastuu samalla tavalla, joka hyväksyy itsessään olevan rajattomuuden toisessa? Chat´issa mainostetaan fyysisiä ominaisuuksia, aivot ei siellä ole arvossaan.
Jos sinulla on vinkki, otan sen vastaan.
Pete
Mennyt avioliitto ja kaksi mahtavaa lasta, jotka ovat kiinteästi osa iloissa ja suruissa.
Työtä ja työtä, jolla todistan itselleni ja työyhteisölle olevani osa sen tuloksellisuutta.
Tunnustan ihastuvani ihmisiin, jotka koen tuulahdukseksi raikasta ilmaa. Ihastun ihmisiin ilman rajoja, ihastun hymyihin, kohteliaisuuteen, keskustelun tasoon. Mukava myöntää, ettei ihastumisella ole rajoja. Ihastun miehiin ja naisiin, nuoriin ja iäkkäisiin.
Mutta, mistä löytää sellainen joka ihastuu samalla tavalla, joka hyväksyy itsessään olevan rajattomuuden toisessa? Chat´issa mainostetaan fyysisiä ominaisuuksia, aivot ei siellä ole arvossaan.
Jos sinulla on vinkki, otan sen vastaan.
Pete
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koska erosit ?
" Chat´issa mainostetaan fyysisiä ominaisuuksia, aivot ei siellä ole arvossaan."
Aivoja ei tunnu arvostavan monikaan nykyaikana, sen olen huomannut.
Juuri näin, aivot narikassa etsitään pysyvää ihmissuhdetta, ilman järkeä.
Pelkkiin ulkokuoriin ja mielikuviin perustuen, pettymykset sen mukaisia.
Aivot..tämä mystinen elin ei liity pariutumisen kannalta riittävänä osatekijänä
enempää kuin järkikään ko. toimintaan.
Tuskan ja phanmielen määrä on taattu, surullista.
Erosin neljä vuotta sitten.
Ei pelkkä työ anna elämään sisältöä, kaipaa myös sitä toista ihmistä kenen kanssa jakaa se päivän saldo.
" joka ihastuu samalla tavalla, joka hyväksyy itsessään olevan rajattomuuden toisessa? "
Hmm. Riippuu mihin tämä rajattomuus johtaa.. Joskus jopa eroon..
Mulla on vähän enempi ikää kuin aloittajalla. Ei tullut ikinä miestä, ei perhettä, ei mitään mistä olis voinut tuntea ylpeyttä. Pelkkää tyhjyyttä, ei mitään. Aika joutava tapaus olen ihmisenä ja joutaisinkin jo pois. En edes ymmärrä miks tällänen paska on yleensä maailmaan syntynyt. Ei ikinä kelvannut kellekään edes ystäväksi. Ymmärrän niitä jotka lähtevät täältä ennen aikojaan, olisipa mullakin samanlaista rohkeutta kuin heillä. Jotenkin turha elää, kun tietää ettei sen nurkan takana tule yhtään mitään eteen, pelkkää pimeyttä ja ilkeitä ihmisiä, ei muuta. Ei rakkautta, ei hellyyttä, ei mitään. Kylläpä tämä ihmisen elämä on vitun ihanaa