kehitysvammaisuudesta

Lisää tietoa kehitysvammaisista ajankohtaista linkissä.

Useita keskusteluita. Lehtiartikkeleita. Uutisia. Tv ohjelmia.

Hesrarin Vieraskynässä oli tänään 7.8.2011 aiheena.

Mielenterveys on vihdoin otettava vakavasti.
Mielenterveysongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, mutta vain pieni osa sosiaali ja terveysmenoista ohjataan mielenterveystyöhön.

Kristian Wahlbeck. Tutkimusprofessori terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Linkki edellämainittuihin aiheisiin.

http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/
---

Rahapula? kirjoitti:

Lisää tietoa kehitysvammaisista ajankohtaista linkissä.

Useita keskusteluita. Lehtiartikkeleita. Uutisia. Tv ohjelmia.

Hesrarin Vieraskynässä oli tänään 7.8.2011 aiheena.

Mielenterveys on vihdoin otettava vakavasti.
Mielenterveysongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, mutta vain pieni osa sosiaali ja terveysmenoista ohjataan mielenterveystyöhön.

Kristian Wahlbeck. Tutkimusprofessori terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Linkki edellämainittuihin aiheisiin.

http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/
---

Lue lisää

Keskustelua käydään, mutta tapahtuuko mitään?

Psyykkisesti sairaiden lapset paremmin huomioon vanhemmuutta tukemalla
Psyykkisesti sairaiden lapset pyritään nykyään ottamaan paremmin huomioon aikuisille tarkoitetuissa mielenterveyspalveluissa. Suomen Akatemian rahoittamassa Toimiva lapsi & perhe -tutkimushankkeessa on koulutettu tuhansia työntekijöitä ympäri Suomen ja kehitelty uusia menetelmiä psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten huomioimiseksi.

Menetelmiin kuuluvat Lapset puheeksi -keskustelu vanhemman kanssa, perheinterventio koko perheelle, vanhempien ja lasten vertaisryhmät ja perhekurssit sekä neuvonpito, jossa aktivoidaan perheen oma verkosto tai tarvittavat viranomaiset. ”Päämääränä on, että aina kun vanhempi tulee hakemaan apua omiin ongelmiinsa, myös lapset otetaan puheeksi ja vanhemmuutta tuetaan”, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Tytti Solantaus.

Tutkimushankkeen edetessä on todettu, että uudet menetelmät soveltuvat käytettäväksi aikuisten mielenterveyspalveluissa ja niillä on positiivista vaikutusta perheen ja lasten hyvinvointiin. Solantauksen mukaan tarkoituksena ei ole ainoastaan uusien menetelmien opetteleminen, vaan perustavanlaatuinen asennemuutos mielenterveyspalveluissa.

”Vanhemman psyykkinen sairaus ja päihdeongelmat altistavat lapset kehityksellisille ongelmille, psykiatrisille häiriöille ja somaattisille sairauksille lapsuudessa ja aikuisuudessa. Mielenterveyspalvelut ovat usein ensimmäinen taho, joka saa tietää perheen ongelmista, mutta palveluissa ei ole huomioitu perheen lasten suurta vaaraa sairastua psyykkisesti. Hyvään mielenterveys- ja päihdehuoltoon kuuluva tuki vanhemmuudelle ja lapsille on mahdollista toteuttaa, kunhan asia hyväksytään osaksi aikuispalvelujen vastuukenttää.”

Tukikeskusteluilla suuri merkitys mielenterveystyössä

Käytännön mielenterveystyössä tukikeskustelut auttavat työntekijää selvittämään, riittävätkö vanhemman voimat huolehtimaan lasten hoidosta. Jorvin psykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja ja psykoterapeutti Marja Uotila kertoo, että Jorvin poliklinikoilla hoito alkaa tutkimusjaksolla, jonka aikana käydään Lapset puheeksi -keskustelua. ” Kun vaikeasta mielialahäiriöstä kärsivä henkilö tulee erikoissairaanhoitoon, hän on hyvin ahdistunut siitä, mikä hänellä on. Osan on erittäin vaikeaa kertoa edes puolisolleen asiasta. Monet mielialahäiriöstä kärsivät yksinhuoltajat tarvitsevat vanhemmuuden tukikeskusteluja pitkään.”

Tytti Solantauksen mukaan uusien menetelmien avulla tuetaan vanhempaa kertomaan, mistä tämän väsymyksessä ja ärtymyksessä on kysymys ja autetaan perhettä löytämään ratkaisuja käytännön ongelmiin sekä hakemaan tarvittaessa apua. Vanhemmat saavat myös viimeisintä tietoa siitä, mitä he voivat itse tehdä lastensa hyväksi ja miten he saavat tarvittaessa apua muualta.

Projektityöntekijä Kirsi-Marja Iskandar Kalliolan setlementin Perhe elämään -projektista puolestaan toteaa, että perheissä, joissa vanhemmilla on päihdeongelma, lapset usein kokevat pelkoa, turvattomuutta, häpeää ja syyllisyyttä. Myös vanhemmilla saattaa olla pelkoja ja syyllisyydentunteita, miten puhua lapsille koko perhettä koskettavasta kipeästä asiasta. Toimiva lapsi & perhe -menetelmien avulla puhumattomuuden solmuja voidaan avata.

Lisätietoja antavat:

•Tutkimusprofessori Tytti Solantaus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 020 6107625, sp. [email protected]
•Psykoterapeutti Marja Uotila, Jorvin psykiatrin poliklinikka, p. (09) 471 81607,
sp. [email protected]
•Ylilääkäri Sami Räsänen, Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikka,
p. (08) 315 6706, [email protected]
•Projektityöntekijä Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementin Perhe elämään -projekti, p. 046 8512 379, sp. [email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedotusharjoittelija Tea Kalska
p. (09) 7748 8401
[email protected]

Tietysti.fi on Facebook

tiedoksi kirjoitti:

Keskustelua käydään, mutta tapahtuuko mitään?

Psyykkisesti sairaiden lapset paremmin huomioon vanhemmuutta tukemalla
Psyykkisesti sairaiden lapset pyritään nykyään ottamaan paremmin huomioon aikuisille tarkoitetuissa mielenterveyspalveluissa. Suomen Akatemian rahoittamassa Toimiva lapsi & perhe -tutkimushankkeessa on koulutettu tuhansia työntekijöitä ympäri Suomen ja kehitelty uusia menetelmiä psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten huomioimiseksi.

Menetelmiin kuuluvat Lapset puheeksi -keskustelu vanhemman kanssa, perheinterventio koko perheelle, vanhempien ja lasten vertaisryhmät ja perhekurssit sekä neuvonpito, jossa aktivoidaan perheen oma verkosto tai tarvittavat viranomaiset. ”Päämääränä on, että aina kun vanhempi tulee hakemaan apua omiin ongelmiinsa, myös lapset otetaan puheeksi ja vanhemmuutta tuetaan”, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Tytti Solantaus.

Tutkimushankkeen edetessä on todettu, että uudet menetelmät soveltuvat käytettäväksi aikuisten mielenterveyspalveluissa ja niillä on positiivista vaikutusta perheen ja lasten hyvinvointiin. Solantauksen mukaan tarkoituksena ei ole ainoastaan uusien menetelmien opetteleminen, vaan perustavanlaatuinen asennemuutos mielenterveyspalveluissa.

”Vanhemman psyykkinen sairaus ja päihdeongelmat altistavat lapset kehityksellisille ongelmille, psykiatrisille häiriöille ja somaattisille sairauksille lapsuudessa ja aikuisuudessa. Mielenterveyspalvelut ovat usein ensimmäinen taho, joka saa tietää perheen ongelmista, mutta palveluissa ei ole huomioitu perheen lasten suurta vaaraa sairastua psyykkisesti. Hyvään mielenterveys- ja päihdehuoltoon kuuluva tuki vanhemmuudelle ja lapsille on mahdollista toteuttaa, kunhan asia hyväksytään osaksi aikuispalvelujen vastuukenttää.”

Tukikeskusteluilla suuri merkitys mielenterveystyössä

Käytännön mielenterveystyössä tukikeskustelut auttavat työntekijää selvittämään, riittävätkö vanhemman voimat huolehtimaan lasten hoidosta. Jorvin psykiatrian poliklinikan sairaanhoitaja ja psykoterapeutti Marja Uotila kertoo, että Jorvin poliklinikoilla hoito alkaa tutkimusjaksolla, jonka aikana käydään Lapset puheeksi -keskustelua. ” Kun vaikeasta mielialahäiriöstä kärsivä henkilö tulee erikoissairaanhoitoon, hän on hyvin ahdistunut siitä, mikä hänellä on. Osan on erittäin vaikeaa kertoa edes puolisolleen asiasta. Monet mielialahäiriöstä kärsivät yksinhuoltajat tarvitsevat vanhemmuuden tukikeskusteluja pitkään.”

Tytti Solantauksen mukaan uusien menetelmien avulla tuetaan vanhempaa kertomaan, mistä tämän väsymyksessä ja ärtymyksessä on kysymys ja autetaan perhettä löytämään ratkaisuja käytännön ongelmiin sekä hakemaan tarvittaessa apua. Vanhemmat saavat myös viimeisintä tietoa siitä, mitä he voivat itse tehdä lastensa hyväksi ja miten he saavat tarvittaessa apua muualta.

Projektityöntekijä Kirsi-Marja Iskandar Kalliolan setlementin Perhe elämään -projektista puolestaan toteaa, että perheissä, joissa vanhemmilla on päihdeongelma, lapset usein kokevat pelkoa, turvattomuutta, häpeää ja syyllisyyttä. Myös vanhemmilla saattaa olla pelkoja ja syyllisyydentunteita, miten puhua lapsille koko perhettä koskettavasta kipeästä asiasta. Toimiva lapsi & perhe -menetelmien avulla puhumattomuuden solmuja voidaan avata.

Lisätietoja antavat:

•Tutkimusprofessori Tytti Solantaus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 020 6107625, sp. [email protected]
•Psykoterapeutti Marja Uotila, Jorvin psykiatrin poliklinikka, p. (09) 471 81607,
sp. [email protected]
•Ylilääkäri Sami Räsänen, Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikka,
p. (08) 315 6706, [email protected]
•Projektityöntekijä Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementin Perhe elämään -projekti, p. 046 8512 379, sp. [email protected]
Suomen Akatemian viestintä
tiedotusharjoittelija Tea Kalska
p. (09) 7748 8401
[email protected]

Tietysti.fi on Facebook

Lue lisää

Löytyisikö täältä jotain apua?

Suomen Mielenterveysseura. Apua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

http://www.mielenterveysseura.fi/vertaistukiryhmat
----