Keskiyölle...

Rakas Ruusunnuppu
olet hyvillä jäljillä etsinnöissäsi. sanoithan itsekin että tiedät löytäväsi sisältäsi viisautta. se siemen asuu meissä kaikissa, mutta eikö olekin helpompi etsiä viisautta toisten lausunnoista ja uskoa lukemaansa, kuin kokeilla omia hataria aavistuksiaan?

perheestä irtautuminen on yhtä raskasta kuin suuren puun kaataminen. lopulta näkee toisen elämännesteen valuvan maahan ja siitä tulee kuvottava olo. oliko se oikein?
käännetään asia niin, että oliko oikein siltä toiselta puolueelta toimia ja käyttäytyä sillä tavalla, että sinut ajettiin tähän nurkkaan ja päätökseen?
olet saanut kuulla mitä hirveimpiä herjauksia läheltäsi, ne melkein kaatoivat sinut henkihieveriin. selvisit juuri ja juuri.

sinulle minä suosittelisin richard bachin kirjaa lokki joonatan. vaikka se taitaa jo ollakin tuttu? :-)
sen luettuasi saat loputkin voimat ponnistukseesi ja uskot itseesi.

anna talven pyörähtää rauhallisin mielin, opiskele ja ota osaa johonkin keskusteluryhmään. en tarkoita nettiä! älä pakota itseäsi mihinkään, anna aikaa ja hellyttä itsellesi. mikään henkisyys ei mahdu kiireeseen ja ahdinkoon.
näkeminen ei onnistu ainakaan minulta silloin, kun huohottaa....
ota välillä lasi viiniä ja sytytä kynttilä, kuuntele hiljaisuutta ja ota kynä käteen.
katso mitä tapahtuu....

rakkaus tulee toki, se voisi tulla sellaisessa muodossa mitä et nyt odota lainkaan.
heitä turhat kirjat pois hyllystäsi ja kerää siihen uusia, uusi ystäväsi katsoo kirjahyllyäsi ja päättelee siitä millainen ihminen sinä olet.
se on vanha sanonta, mutta minäkin teen niin..... katselen salaa ihmisten kirjahyllyjä ja niistä muodostuu väkisinkin mielikuva ihmisen intresseistä....

jos haluat joskus, voin tehdä laajemman version katsonnastani. se käy sähköpostin kautta... kerron siellä miten.