Kansalaisuus...

Kiusaaminen on pilannut suuren osan lapsuudestani sekä nuoruudestani, vain koska synnyin Venäjällä. Muutin Suomeen siis ollessani 6 v. ja jo ekalla puhuin melkein samalla kielen tasolla muiden luokkalaisteni kanssa. Nimeni on kuitenkin venäläinen, eli mut leimataan heti "ryssäksi" vaikkeivät tietäskään mun syntyneen siellä. Ala-asteella oli just tollasta haukkumista, sekä hieman väkivaltaakin ja aloin syödä suruuni, joka ei ollut sekään hyvä. Nimim. ainakin jo viiden vuoden syömishäiriö helvettikin taustalla vaihtelevasti (eikä loppua näy). Sitten haukuttiin vielä läskiksi. (Onneksi en ole enää, pakkolaihdutin kilot). Ylä-asteella ei esiintynyt enää haukkumista, mutta kavereita ei ollut montaakaan.

Nyt menen jo lukion kolmannelle ja olen edelleen yksin. En tiedä onko tämä kaikki ton mun kansalaisuuteni takia vai miksi, mutta olenhan mie jo enemmän suomalainen kuin venäläinen, kun olen hitto asunut täällä yli puolet iästäni! Ja olen nyt siis 18. v tyttö. Luokittelen itse ainakin itteni enemmän suomalaiseksi sekä puhun venäjää hiukan suomea huonommin (ts. en ehkä muista jokaista ven. sanaa tai kielioppivihreitä).

Olen aina yrittänyt sopeutua joukkoon ja jutella ihmisille, mutta ei mun seura näköjään kelpaa. Vihaaks suomalaiset oikeesti noin paljon venäläisiä tai siellä syntyneitä? Tuunko koskaan saamaan ystäviä ja/tai suhdetta suomessa....
4120
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ei kaikki ja yleensä suomalaiset ovat varautuneita, pelokkaita ja epäileviä. On erittäin vaikeata yrittää ystävystyä suomalaisen kanssa ja siihen menee aikaa.

Veikkaan, että saat kun vaan jaksat yrittää.

Äänestä

Minuakin ryssiteltiin ja kiusattiin koulussa, kun muille oppilaille selvisi, että äitini on venäjältä kotoisin ja minua kiusattiin siitä huolimatta, että isäni on suomesta, nimeni on suomalainen, en puhu kunnolla venäjää enkä ole koskaan edes asunut venäjällä.

Nykyään minun venäläisistä sukujuurista ei ole mitään haittaa, kun niitä ei huomaa mitenkään ellen itse kerro niistä mutta ujous estää uusiin ihmisiin tutustumisen.

Äidilläni ja hänen venäläisillä tuttavilla on paljon suomalaisia ystäviä niin ei kannata stressata venäläis taustan vuoksi.

Äänestä

Ei sillä kansalaisuudella kovin paljon ole väliä. Yleensä enemmän vaikuttaa se että minkälainen henkilö itse on. Yleensä idiooteilla on eniten kavereita koska he ymmärtävät "laumakulttuuria". Yhden henkilön ottaminen syntipukiksi vahvistaa muiden ryhmäkokemusta ja paremmuuden tunnetta.

Yleensä ns. herkät ja kiltit ihmiset ovat kaikista alttiimpia kiusaamiselle koska he eivät osaa siihen reagoida ja puolustaa itseään. Kiusaamisen syyt itsessään ovat yleensä ihan tyhjänpäiväisiä eikä se sinun "lihavuus" ole mikään todellinen syy. Usein kiusaamisen taustalla on puhdas kateellisuuskin esim. ulkonäköä tai muita juttuja tai ominaisuuksia kohtaan.

Ei kannata myöskään kansallisuutta hävetä. Tai sitä että olet esim. puoliksi venäläinen tai puhut venäjää. Se kannattaa ottaa vain "posiitivisena juttuna". Eikä missään nimessä kannata alkaa välttelemään venäjän kielen taitoa...

Monet suomalaiset jopa mieluiten tutustuvat niihin jotka ovat ulkomaalaistaustaisia.

Kannattaa vain rohkeasti yrittää tutustua ihmisiin... Varsinkin netti on hyvä keino siihen ja mm. kirjeenvaihtopalstat.

Äänestä

Ongelma on siinä, että röyhkeät ja varastelevat venäläiset pilaavat teidän muidenkin maineen.

Sitten on tietty näitä jotka kiukuttelee siitä karjalasta ja sodasta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Toivotonta(ko?) kirjoitti:

Kiusaaminen on pilannut suuren osan lapsuudestani sekä nuoruudestani, vain koska synnyin Venäjällä. Muutin Suomeen siis ollessani 6 v. ja jo ekalla puhuin melkein samalla kielen tasolla muiden luokkalaisteni kanssa. Nimeni on kuitenkin venäläinen, eli mut leimataan heti "ryssäksi" vaikkeivät tietäskään mun syntyneen siellä. Ala-asteella oli just tollasta haukkumista, sekä hieman väkivaltaakin ja aloin syödä suruuni, joka ei ollut sekään hyvä. Nimim. ainakin jo viiden vuoden syömishäiriö helvettikin taustalla vaihtelevasti (eikä loppua näy). Sitten haukuttiin vielä läskiksi. (Onneksi en ole enää, pakkolaihdutin kilot). Ylä-asteella ei esiintynyt enää haukkumista, mutta kavereita ei ollut montaakaan.

Nyt menen jo lukion kolmannelle ja olen edelleen yksin. En tiedä onko tämä kaikki ton mun kansalaisuuteni takia vai miksi, mutta olenhan mie jo enemmän suomalainen kuin venäläinen, kun olen hitto asunut täällä yli puolet iästäni! Ja olen nyt siis 18. v tyttö. Luokittelen itse ainakin itteni enemmän suomalaiseksi sekä puhun venäjää hiukan suomea huonommin (ts. en ehkä muista jokaista ven. sanaa tai kielioppivihreitä).

Olen aina yrittänyt sopeutua joukkoon ja jutella ihmisille, mutta ei mun seura näköjään kelpaa. Vihaaks suomalaiset oikeesti noin paljon venäläisiä tai siellä syntyneitä? Tuunko koskaan saamaan ystäviä ja/tai suhdetta suomessa....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu