Ujous vie multa kaiken ajan. En halua olla ujo! En uskalla kysyä vastaan tulijalta mitä kello on tai kaupan kassalta mitä ostamani tuotemaksaa :(
Olen onneton. En koskaan saa ketään jätkää, koska en saa juttua aikaseks. Olen yrittänyt kohdata ujouttani käymällä sokkotreffeillä, mutta ne vasta ovatkin laittaneet minut lukkoon..!
Miten pääsen tästä eroon? En uskalla olla oma itseni :(
Netti on kuitenkin auttanut minua paljon käymään läpi asioitani, koska en pysty muuten niistä kenellekään puhumaan.
Tarvitsen apua!!!
*tyttö,17*
Olen onneton. En koskaan saa ketään jätkää, koska en saa juttua aikaseks. Olen yrittänyt kohdata ujouttani käymällä sokkotreffeillä, mutta ne vasta ovatkin laittaneet minut lukkoon..!
Miten pääsen tästä eroon? En uskalla olla oma itseni :(
Netti on kuitenkin auttanut minua paljon käymään läpi asioitani, koska en pysty muuten niistä kenellekään puhumaan.
Tarvitsen apua!!!
*tyttö,17*
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei sinä joka kärsit ujoudesta!
Tiedätkö, eräs tunnettu suomalainen näyttelijä oli sinun ikäisenäsi niin ujo, että hän ei rohjennut nousta bussissa painaman katossa olevaa "pysähtymisnappia", vaan jatkoi matkaa seuraavalle, tai vielä sitäkin seuraavalle pysäkille ja vaikka niin pitkälle, kunnes joku "rohkea" painoi nappia. Nyt tämä henkilö on tunnettu esiintyjä, sekä näyttelijä, että laulaja. Tsemppiä sinulle!
Uuden ihmisen kohtaaminen ei ole kellekkään itsestäänselvyys. Ujouteen liittyy usein jännittyneisyyttä ja pelkoja, mitkä tekee tutustumisen vastakkaiseen sukupuoleen vaikeaksi. En osaa kyllä vastata itsekkään miten pitäisi toimia...Ehkä pitempikestoisen ystävyyssuhteen luominen, jos se olisi mahdollista, voisi vähentää ujouteen liittyviä negatiivisia kokemuksia. Epäonnistumiset esim. sokkotreffeillä eivät ainakaan vähennä ujoutta, päinvastoin tulee vain enemmän varautuneeksi. Hakeutuminen ryhmätoimintaan voisi tuoda myös helpotusta ujouteen.
ois kiva mailailla..
minä sain apua kun rukoilin. en ollut uskossa, mutta rukoilin silti apua. sain apua. 35 vuotta myöhemmin tulin uskoon. kannatta kokeilla.
Sinun iässäni olin niin ujo että en puhunut todellakaan kenellekkään, mutta sitten kun opiskelin niin huomasin että ei auta muukuim kerätä rohkeutensa ja alkaa juttelemaan muille muuten ei tule mistään mitään. Alku oli kieltämättä todella hankalaa, mutta nykyään olen onnellinen että pääsin sen yli ainakin sen suurimman ujouden. Olen nyt sellaisessa työssä että tapaan melkein päivittäin uusia ihmisiä joille on pakko puhua ja jopa ymmärtää heitä.
Vieläkin toisinnan kyllä jännitän kamalasti uusia tuttavuuksia, mutta kun ajattelen asian hyviä puolia niin sitten sitä uskaltaa. Jännittämistä ei kyllä varmaan ikinä pysty kokonaan saamaan pois.
Toivottavasti pääset pian ujoutesi yli :)
Varmaan myös itsetunto vaikuttaa asiaan paljon ainakin minulla koska se on ihan perseestä :) Toisaalta asenne voisi auttaa paljon ajatellen, että ei se nyt maailmanloppu ole jos tuolta ihmiseltä kysyn paljonko kello on tai vastaavaa...
tuo oli ystäväni syy miksi ryhdyin tekemään dianetiikka-auditointia ja pääsin siitä eroon!
Ystäväll, Masa
Mäki oon tosi ujo ja tiiän et se on intottavaa. Sun täytyy vaan yrittää olla oma ittes ja mennä kohkeasti mukaan uusiin juttuihin. Eiks mul oo ketään ystävää jonka kans voisit puhuu ja saaha rohkeutta. Kyl sä varmasti viel joskus saat poikakaverinki. En mäkään oo koskaan seurustellu, mut en oo siltikään menettanu viel toivoo. Hyvä et ees netist on ollu apuu.