Reipasta ajelua

Tyhjällä tiellä ja hyvällä kelillä, myönnän, lipsahtaa joskus reippaastikin yli. Hyvä auto alla niin ei sitä vauhtia huomaa.
Ajoittain raskasta kaasujalkaa lukuunottamatta olen kyllä ihan maltillinen kuski.

Jos navigaattori on päällä, se varoittaa 5km ylityksestä. Sillä tavalla olen tottunut pitämään nopeuden aika tarkkaan rajoituksen mukaisena silloinkin kun en navigaattoria käytä.

Yritetään.

Kyllähän sitä perusrehellinen ja lainkuuliainen kansalainen koittaa noudattaa nopeusrajoituksiakin. Kortti ja auto ollut reilut kolkyt vuotta ja laskelmien mukaan, kerran kymmenessä vuodessa on ylinopeussakot saatu.

Mua ärsyttää älyttömästi nopeusrajoitukset. Hitto, joskus valoisana kesäyönä leveällä, tyhjällä, leveällä pikitiellä kahdeksaa kymppiä körötellessä tuntee itsensä ääliöksi. Keli, tie, olosuhteet, auto, aivan hyvin voisi ajaa kolmatta sataa.

Tietty muutos ajamisessa on kuitenkin iän myöten tapahtunut. Aiemmin nautiskeli ajamisesta enenpi ja tuli joskus testailua nopeuksiakin. Nykyään mennyt enenpi pappa-tyyliseksi köröttelyksi, vaikka alla onkin arjalainen muskeliauto. Tossa muuten sellanen juttu, kun tietää, että kyllä lähtee, sitä ei tosiaankaan ole tapana esitellä, voimaa käytetään vain tarvittaessa.


=DW=

No kyllä yleensä yritystä ainakin on noudattaa rajoituksia, vaikkakin joskus vähän lipsahteleekin. Nimenomaan yleensä silloin voi vähän lipsua, kun ajelee yksin, ei ole muita autoja, kuiva hyvä tie, niin välillä antaa palaa vaan. Ei nyt mitään älyttömyyksiä, mutta se 80 körryyttely voi ollakin välillä 100-120. Joskus. Riippuu myös fiiliksestä. Mutta jos kyydissä on ihan kuka tahansa, niin silloin nopeus on rajoitusten mukaan.

Viime syksynä tuli elämäni ensimmäinen pikavoitto. 40 alue, ja vauhti kuulemma 52. Oli pudotettu kuukausi aikaisemmin 60 -> 40. Enkä kyllä ollut ainoa joka sitä ei ollut huomannut. Ja aivan älyttömässä kohdassa, keskellä ei mitään, on nyt pikkupätkä 40. No, sillä kohtaa ei tule toisia sakkoja.