Mitä vanhemmat oikeasti ajattelevat meistä?

Olen siis liki 17- vuotias naisen alku.. asun puoliksi kotona ja puoliksi opiskelu paikka kunnalla 300km päässä. Eli lukuvuosi siellä ja lomat kotosalla.
Mulla on iso perhe, äiti, iskä, 5 pikku sisarusta ja eläimiä joka lähtöön (3koiraa, 5kissaa ja 2 kania)

Noh, asiani koskee eninnä äitiäni. Meidän välit on mielestäni aika hyvät.. Pystyy vitsailemaan, pidän hänen huumorintajustaan ja kaikellaisest semmosest mitä hää keksiikin. Rahaa hän antaa siitä vähästä mitä on jos on kiperä tilanne ja maksaa esim matkat koululle.. muuten tienaan menoni itse. Ainut mikä on, on se, ettemme puhu mistään henk. kohtaisista asioista. en puhu juurikaan mistään poika ystävistä (joita mulla ei oo juurikaan ollu) enkä mistään vastaavast. Halattukaan ei olla sillee että muistaisin..
Mikään tommonen ei oo juurikaan vaivannu (mul on ollu sellasii ystävii joille on voinu oikeesti luottaa kaiken ja halata jos tarvii), vasta nyt pisti mietityttämää tää kaikki:

Äiti oli jättäny koneelle auki yhden keskustelu palstansa kirjoitukset.. no, uteliaisuus voitti otsikon vilkastuani... "teinin kasvamista"

Tekstissä oli asioita mitä en olisi ajatellut hänen sanovan.. juu, hieman loukkaskin kun asiat oli oikeesti mun näkökannalt ihan erillailla..
melkeen tekstin alussa "en oikeasti jaksa, teini vie meiltä kaikki voimat..."
En ole käsittänyt että oon ollu heille noin raskas taakka.. :o Oon mielestäin yrittäny parhaani vaikka tenu sit oonkin, osallistunu kotitöihin niskalimas, ollu 14-vuotiaast kodin ulkopuolel hommissa niin paljon ku voin et voi maksaa menoni... oon vahtinu sisaruksii aina kun on pitäny (usein).. yrittäny jeesata..

Okei, onhan mulla näitä mieliala vaihteluit miks vanhemmat niit nimittää, ollu riitoja isäpuolen kaa asioista joit en oo alottanu..

Tuli vaa lieväst sanoe huono mieli siit materiaalist mitä äit kirjotti.. Kun en parempaan pysty. Aika ei riitä enää enempään ..

Lisäksi, on kiva lukee tekstii kuinka äit miettii siin samas et voiko laskee poika puolisii kavereit yöks niinku yks nimelt mainitsematon ol ollu meil.. Mua ei kiinnosta pätkääkään pojat just nyt seurustelu mieles.. sitä paiti tää kyseine poika ol homo.. ja näky ulospäinki.. silti äit miettii semmosii.. äääägh.

nomutta on se kiva tietää et mikää ei riitä.. onneks pian oma kämppä tiedos nii pysyn kaukana heidän taakaltaan.. :/