pääsee helpoiten yli?
Kuinka
ei kukaan
16177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei yli pääse, jos on ollut rakastunut, on vain opeteltava elämään asian kanssa.
Katselemalla avarakatseisesti muita ihmisiä. OSallistumalla tapahtumiin jne
Niinjoo, kannattaa nussia jotain toista.
en ole tuota vielä koettanut, ja alko vain pahentaisi. mieluummin olen ilman.
Aika parantaa ja vie kaiken mennessään, se on kuin tsunami joka pyyhkii alleen kaiken menneen ja sitten raunioista voi aloittaa taas uudelleen rakentamisen. Elämä on jatkuvaa syntymistä ja kuolemista samoin käy tunteillekin, ne vaan katoaa ja kuolee. Jäljelle ei jää kuin muistot.
En jaksaisi aikaa, haluaisin unohtaa nyt.
.. unohtaa..., kun on sen aika. Kaikki haluaisi aina kaiken tapahtuvan heti, mutta niin ei vaan käy sillä ei meille muuta parantavaa keinoa ole annettu kuin aika. Ajalla on tarkoitus hoitaa ja auttaa näkemään asioita vähän laajemminkin. Ikävä on ikävä asia, mutta sen yli ei muuta kiertotietä ole kuin aika ja se meidän pitää vaan hyväksyä.
Ei muuta kun uutta suhdetta peliin ;)
Mutta mistä sellaisen löytää? sellaisia aidosti kiinnostavia tapaa niin harvoin.
Harvoin löytää, mutta jos on onnekas niin sellainen voi tulla eteen jo tänään :)
en ole valmis mihinkään yhden illan juttuihin.... etkä varmaan sinäkään? tai mistäs tiedän. ja minua ei kapakista löydä, valitettavasti...
Miks sä vastaat joka ketjuun?
s on aina valmiina vastaamaan ;) ja kyllä se yhden illan jutuistakin tykkää, luulen ettei taida muusta niin välittääkään :))
Tähän väliin täytyy taas muistuttaa ja tiedottaa uusille palstakävijöille, että s.... nimimerkillä kirjoittaa useampi henkilö, ainakin yksi nainen ja yksi mies. Ketäköhän tässä sitten mahdetaan tarkoittaa, mene ja tiedä.
Unohtamalla, mikä siis on täysin mahdotonta. ei varmaan mitenkään sitten.
siitä hepusta sen jälkeen kun sain tietää hänen lähteneen koko kesäksi lomalle "painimaan" sikäläisten *matkaoppaiden" kanssa. Sen jällkeen ei enää mitenkään voinut teeskennellä itselleni, että meille voisi koskaan tulla mitään tai että tunteet olisivat molemminpuoliset. Ensin olin surunmurtama ja itkin yli kuukauden putkeen, sitten tunteet vaan yhtäkkiä kuoli. Tajusin, etten pysty elää niin surunmurtamana ja halusin vaan kuolla, joten yksipuoliset tunteet oli pakko tappaa. Olo on helpottunut, mutta olen silti surullinen tästä jutusta. Ennen kaikkea olen surullinen, että ihastuin sellaiseen k*sipäähän ja pinnalliseen p*nomieheen... Oksettaa, jos jouun häneen vielä jossain törmäämään :(