Ajattelin sitten täältä apua kysyä, kun ei avokin kanssa ajatukset vauvasta oikein kohtaa. Ollaan molemmat jo lähempänä kolmeakymmentä, ja avokilla on jo pitkään ollut hirveä vauvakuume. Itseä ei ajatus oikein sytytä. En tunne mitään, kun ajattelen tilannetta, jossa meillä olisi vauva. Ehkä vähän ahdistusta. Minusta tuntuu, etten ehkä oikein jaksaisi vauvanhoitoa. Tuntuu, että muutenkin jo urautunut arki muuttuu vielä tiukemmaksi ja yksitoikkoisemmaksi, jos olisi vielä vauva. Töitten jälkeen haluan nukkua ja rentoutua. Se ei onnistu, jos meillä olisi vauva. Tuntuu myös, että taloudellisestikin vauvan hankkiminen olisi meidän tilanteessa jotenkin hullua, kun tulomme ovat aika pienet.
Tilanne on käynyt tosi ahdistavaksi, kun naisystäväni selvästi kärsii siitä, etten halua ainakaan vielä lasta. Hän ei omasta mielestään painosta minua, koska ei tivaa minulta asiasta eikä puhu vauvan hankkimisesta, mutta hän puhuu tosi paljon tuttaviensa lapsista ja on selvästi kateellinen ystävälleen, joka kertoi joku aika sitten olevansa raskaana. Avokkini viettää paljon aikaa netissä lukien kaikkia vauva aiheisia sivuja, luullen että en huomaa.
Ollaan riidelty asiasta usein. Tuntuu, ettei oikein kumpikaan ymmärretä toisen pahaa oloa. Mitä tässä olisi fiksuinta tehdä?
Tilanne on käynyt tosi ahdistavaksi, kun naisystäväni selvästi kärsii siitä, etten halua ainakaan vielä lasta. Hän ei omasta mielestään painosta minua, koska ei tivaa minulta asiasta eikä puhu vauvan hankkimisesta, mutta hän puhuu tosi paljon tuttaviensa lapsista ja on selvästi kateellinen ystävälleen, joka kertoi joku aika sitten olevansa raskaana. Avokkini viettää paljon aikaa netissä lukien kaikkia vauva aiheisia sivuja, luullen että en huomaa.
Ollaan riidelty asiasta usein. Tuntuu, ettei oikein kumpikaan ymmärretä toisen pahaa oloa. Mitä tässä olisi fiksuinta tehdä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
No erotkaa herranen aika. Saatte molemmat toteuttaa haaveenne ja toiveenne. Nainen voi etsiä miehen, joka haluaa lapsen hänen kanssaan, ja eikä sinun tarvitse kärvistellä ja katsoa toisen vauvakuumetta. Usko pois, se on teille molemmille paras. Ei tietysti helppoa, mutta hukkaan menee hedelmällisessä iässä olevan naisen elämä kanssasi, kun et lasta halua.
Ja taas täällä opastetaan oitis eroamaan, voi hyvää päivää. Ennen kuin sen teette, niin tutustukaapa molemmat vielä tuntemuksiinne vauvan suhteen; tunteeko avovaimosi, että hänen elämänsä jää tyhjäksi ilman lasta, vai pystyykö kuvittelemaan antoisan elämän ihan vain teidän kahdenkin kesken? Entä tunnetko sinä, että ehdottomasti et halua koskaan lapsia, vai voisiko se olla tulevaisuudessa kuitenkin mahdollista? Pystytkö kuvittelemaan, että lapsi voisi jossain kehityskaarensa vaiheessa tuoda iloa elämäänne?
Sen lisäksi, että pohditte näitä asioita, syventykää myös tarkemmin suhteeseenne. Onko teillä vauva-asiaa lukuunottamatta kaikki pääpiirteittäin hyvin? Koetteko, että olette oikeat ihmiset toisillenne? Onko teillä vauva-asian lisäksi muitakin suuria asioita, joista olette hyvin erimielisiä? Onko suhteenne laadultaan sellainen, että tahdotte sen etenevän ja syvenevän, vai oletteko epävarmoja?
Keskustelkaa.
Lapsentulo on niin iso asia ettei siihen pidä ryhtyä pelkästään jos toinen tahtoo, mutta ei myöskään luopua pelkästään jos toinen niin tahtoo.
Kysymys: Haluatko lapsia koskaan? Sitten joskus (ehkä)? Parin vuoden päästä??
Jos haluat kuitenkin joskus niin miksei nyt? Jos kumppani on sopiva rakastat häntä etkä halua hänestä oikeasti luopua.
Mainitsit rahan, miten merkittävä syy tämä on lapsen tulon esteenä? Onko ajatuksena koittaa saada parempi palkkainen työ ja sitten lapsi.
Jos tuntuu ettei lapsi kertakaikkiaan sovi kuvioihin nyt tai ei ehkä koskaan niin on parempi erota.
Vaikutat kuitenkin fiksulta mieheltä kun ajattelet asioita ennen vauvan tuloa eikä siinä vaiheessa märehditä kun lapsi on jo maailmassa eikä halu, voimat ja rahat riitä.
itse ole kuumeissani myös ja tiedän puhuvani jatkuvasti lapsista ja vauvoista ihan tahtomattani.. Mies haluaa vielä rillutella ja elää leppoisesti. Se suotakoon hänelle olemmehan vielä alle 25-vuotiaita. Minulle lapsiasia on kaikki kaikessa olen aivan pienestä tytyöstä asti tiennyt, että lapsia haluan, tuntuu siltä että se on ainut tärkeä päämäärä elämässäni. Minua ei kiinnosta luoda hienoa uraa jne. Ainut asia mille haluan elää on lapset.
Jos tyttöystäväsi tuntee samoin niin tee hänelle palvelus. Kerro hänele rehellisesti haluatko edes koskaan lapsia. On todella rasittava kuulla niitä ehkä joskus juttuja. Jos avomieheni sanoisi, ettei koskaan lasta halua minun olisi pakko jättää hänet vaikka se olisi vaikeaa.
Miesten on varmaan todella vaikea tajuta miltä tämä vauvakuume oikeasti tuntuu.. En voi sanoa että tämä on naisellekkaan mikään ihana tunne jos mies on vastahakoinen.. Mutta kun ei tälle mitään voi. Veikkan, että avovaimosi haluaa kuullä sinulta suurinpiirtein tarkan ajankohdan koska vauvaa voisitte alkaa yrittää. Mutta muista jos et ihan oikeasti halua koskaan lapsia i niin kerro se rehellisesti avokillesi.