Olemme seurustelleet mieheni kanssa muutaman vuoden. Hänellä on ollut 1 tyypin diabetes lapsuudesta saakka.
Hoitotasapaino ei ole aina mitä parhain. Meillä oli viime vuonna reilun puolen vuoden mittainen ajanjakso, jolloin ambulanssia tarvittiin n. seitsemän kertaa. Sen lisäksi hypoglykemioita oli pahoja muitakin. Esim. kerran hän oli ratissa lapset kyydissä, mutta onneksi hänen veljensä onnistui (pelkääjän paikalta käsin) pysäyttää auto lumipenkkaan. Sitten yhden kerran lapset soittivat kotoa hädissään ja hälytin ambulanssin paikalle. Kerran hän sitten runnoi autoaan ja poliisi vei kortin, hyvä ettei kenellekään muulle tai hänelle käynyt mitään! Olen myös ottanut osumia ja korjaillut ties mitä, kun herra tapaa olla hypoissaan niin "äkäinen".
Ollaan sovittu pelisäännöt, eli verensokerin mittaus AINA ennen rattia ja muutenkin tarkkuutta kaikessa ja että jos havaitsen jotain niin minun on puututtava. Joskus kun olen valitellut katkeilevia yöunia (siihen aikaan hypoja oli joka yö), on mies kimpaantunut siitä etten muka välitä.
Kuitenkin, useimmiten kun kysyn autolle mentäessä onko sokrut mitattu hän tiuskaisee ettei ole, eikä hän jaksa ja että kaikki on ok. Minua kuitenkin pelottaa ellei asiaa varmisteta.
Sitten jos huomaan että sokerit olisivat laskemassa, hän ärsyyntyy aina. Vaikka olisi väärä hälytys. Pahinta ovat yöt. Hän nykii ja kuorsaa unissaan muutenkin, joten jos tämän lisäksi huomaan esim. hikisen niskan niin minun on pakko herättää hänet. Jos hänellä on hypoglykemia hän ei joko herää tai sitten hän on kuin perseeseen ammuttu karhu. Jos hänellä EI ole hypoglykemia hän on myöskin kuin perseeseen ammuttu karhu, mikä hämmentää minua ja joudun päivystämään tilannetta ennenkuin käyn takaisin nukkumaan, tai maanittelemaan häntä, mistä hän yleensä sitten raivoaa. Selityksenä on se että kun niin usein herätellään öisin, minkä ymmärrän kyllä, mutta ei se ole minustakaan mukavaa kesken unien nousta huolehtimaan. Välillä nukun katkonaisesti, kun jännittää että jotain tapahtuu.
Sitten on vielä tämä sama jokakesäinen jalka-asia. Hän kieltäytyy kaikista itikkamyrkyistä, jonka johdosta hän saa puremia ja paljon. Sen jälkeen kuulemma "kutina lähtee raapimalla" ja jalat ovat veriset ja ruvella. Jotkut viime kesän arvetkin menivät tänä kesänä uudestaan rikki ja paraneminen on hidasta. Hänellä on myös yhdestä onnettomuudesta isoja arpia jaloissaan, joiden kohdalta nahka on hyvin ohutta. Nekin menevät siinä samassa aina rikki. Olen todella huolissani hänen jaloistaan, mutta asiasta on turha keskustella, ellei halua muutaman päivän mykkäkoulua osakseen.
Minulla on itsellänikin pitkäaikainen jatkuvaa lääkehoitoa ja kontrollia vaativa sairaus, joten tiedän kuinka puuduttavalta saattaa joskus tuntua. Mutta silti en pysty ymmärtämään mieheni käytöstä.
Mitä voisin tehdä? Vai jätänkö vaan hänen henkensä ja jalkansa "herran haltuun" ja yritän lopettaa huolehtimisen.
Mitä tekisin?
5
142
Vastaukset
- uppiniskainen on
Ulkopuolista apua kun tarvitaan hypoissa (vaikka sitä ambulanssia) pitäisi sen olla jo syy ajokortin väliaikaiseen poisottoon. Hoitotahopnhan se jo pitäisi hoitaa. Ja ajokortin takaisin saamiseen vaaditaan tarpeeksi pitkä aika ilman hypoja, joissa ulkopuolisen apua on tarvittu...
Salaako hän hoitotaholtaan kaikki pahat hypot vai onko hoitotaho vain liian leväperäinen asian suhteen?
Valitettavasti sinä et taida paljoa asialle voida, toki auttaa hädän hetkellä, mutta noin muuten. Hankala juttu, hän taitaa yrittää pitää verensokereitaan aivan liian matalalla vai onko hänellä todella kovasti pomppivat sokerit, siis myös korkeita. - Ne miehet ne miehet
Tuo ärtyminen hypon tullessa on minullekin tuttu ilmiö työpaikalta kun joskus työkaveri sai niitä. Hän sentään hoiti itseään huolellisesti, mutta joskus kävi niin että ateriainsuliin oton jälkeen ruokailu keskeytyi hälyytyksen vuoksi ja kun joutui työhön kesken syömisen, hypo iski.
Vaikeaa neuvoa, varsinkin jos miehesi ei kuuntele niitä. Ehkäpä tuossa tilanteessa insuliinipumppu olisi parempi vaihtoehto jos miehesi ei pysty hoitamaan lääkitystä asianmukaisesti. Mutta jos hän on jo muutenkin salannut ongelmat hoitotaholta (säilyttänyt ajokorttinsa) pumpun saaminen voi olla hankalaa.
Tuota jalkaongelmaa ei kaikki diabeetikot osaa ottaa tosissaan. Itse seuraan jalkojani äärimmäisen tarkasti kun olen saanut pahoja esimerkkejä. Äitini raapaisi nukkuessaa toisen jalan varpaankynnellä pienen haavan jalkaansa. Se kehittyi säärihaavaksi jota jouduttiin hoitamaan lähes vuosi. Sen jälkeen toiseen jalkaan tuli pieni laskimotulppa ja nyt jalka on todella pahan näköinen ja lääkärit ehdottelevat amputointia. Nämä ovat pelottaneet minutkin tarkuuteen jalkojen kanssa vaikka omat jalkani ovatkin vielä 0-luokkaa.- Huhhuh.
Insuliinipumppu EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole ratkaisu itseään ei-hoitavalle diabeetikolle! Pumppua ei edes anneta sellaiselle, jonka hoitomotivaatio on huono. Pumppuhoito nimittäin vaatii vielä tarkempaa sokerien seuraamista ja insuliinien säätämistä kuin pistoshoito. Ja pistoshoitokin sitä seuraamista vaatii toki paljon.
Insuliinipumppu, vasten monien luuloa, ei hoida sairautta automaattisesti, vaan sitä pitää ohjata JATKUVASTI. Pumppu on vain kone ja siihen on vielä matkaa, että kone pystyisi toimimaan kuten inhimillinen ihminen :) .
Pumppuhoidossa on myös huomattavasti suurempi riski joutua ketoasidoosiin, joka on hengenvaarallinen tila. Joten ainakaan ketjun aloittajan viestin perusteella en voisi suositella tälle miehelle insuliinipumppua.
Terveisin
Pumppailija-dm1
- alkup kirjoittaja
Hei ja kiitos vastauksista!
Tuntuu jo heti helpottavan, kun saa asiaa edes vähän purettua jonnekin. Oikeaa vertaistukea kun löytyy ainoastaan oikeastaan miehen äidistä, joka taas on niin hysteerikko, ettei hänen kanssaan oikein kannatakaan jutella. Paha mieli vaan tulee hänelle ja usein myös minulle. Hän kun yleensä nalkuttaa miehen diabeteksesta juuri minulle.
Insuliinipumppu on ilmeisesti pois suljettu miehen intohimoisen harrastuksen takia, jonka kanssa pumppu ei vissiin sovi yhteen.
Olen ehdottanut että tulisin mukaan diabetes-hoitajaa tapaamaan, mutta mies ei tietenkään halua. Liekö syynä sitten se että ei halua kaikkia yksityiskohtia tämän tietoon.
Miehellä oli joku aika takaperin ympärivuorokautinen seurantalaite, kun noita hypoja oli usein, etenkin öisin. Ihmettelen että sai pitää korttinsa tuolloin. Kun se aikanaan otettiin pois, hän ryhdistäytyi toden teolla osoittaakseen että sairaus on hallinnassa, eli mittasi sokerit kerran tunnissa jne... Mutta eipä sitä sitten kestänyt sen jälkeen kun kortti taas oli taskussa. Olen miettinyt että käräyttäisin hänet jonnekin, mutta sen jälkeen en tiedä mitä tapahtuisi... :(
Mies ei itsessään koeta pitää sokereita matalalla, vaan hänellä on myös usein huomattavan korkeita sokeriarvoja (etenkin aamuisin). Usein hypojen syynä on liiallinen lyhytvaikutteinen insuliini.
Nykyään tilanne on hypojen suhteen helpompi, eli niitä tulee harvoin. Pelko kuitenkin elää edelleen, eikä siitä voi miehen kanssa puhua. Olen sanonut suoraan, että elän pelon ja ahdistuksen ja tarvitsisin tukea häneltä siihen, mutta kaipa hän on sitten itsekin ahdistunut, eikä pysty tukemaan minua. - paskinse
On kyllä lääkärissä vikaa jos ei esitä ajoluvan eväämistä poliiseille. Itse joudun alle 1,5 vuoden välein kamppailemaan ja todistelemaan ettei minulle tule hypoja kokoajan. Ihan vain siksi että kykenen arvioimaan verensokeriarvoni ja huomaan kyllä ajoissa jos sokeriarvot laskevat. Ihan vain vaikka sillä että miten ajattelen ja mitä ajattelen. Silti. Tuskastuttavaa ja kallista mokoma ajokortti. Vielä kun tarkoituksenani on noudattaa liikennesääntöjäkin ja -turvallisuutta ilman riskienottoa, ylinopeuksia, yms. Ja tiedän ettei rattiin mennä n. tuntiin hypoista ja ajoon on otettava aina sopiva määrä nopeita hiilareita mukaan. Pöh. Noh, tunaroitkoon keskenään toisensa kuoliaaksi sydänkohtauksia useasti hankkivat ja muut rallikuskin tyttäret/pojat.
Voimia hoitoon ja elämään!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26717307Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235557- 1162605
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar162106Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361782Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111021- 59962
Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?45914Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32913